BI05 Ihminen Flashcards
1
Q
solu- ja kudostyypit
A
lihas, hermo, pinta eli epiteeli, side ja tuki
2
Q
multipotentti kantasolu
A
varsinaisen alkion solut, monikykyisiä kantasoluja, erilaistuvat tietyn kudoksen soluiksi, mahdollistavat kudosten solujen uusiutumisen
3
Q
pluripotentti kantasolu
A
erittäin monikykyinen kantasolu, varhaisessa alkiossa, voivat erilaistua miksi vain paitsi istukan soluiksi
4
Q
totipotentti kantasolu
A
kaikkikykyinen kantasolu, voivat erilaistua miksi vain ihmiselimistön kudostyypiksi, myös istukka ja sikiökalvot, esim hedelmöittynyt munasolu on totipotentti
5
Q
mitä kuuluu viestintään
A
hormonit, kudoshormonit, välittäjäaineet, itsesäätely
6
Q
tsygootti
A
hedelmöittynyt munasolu
7
Q
erilaistuminen
A
tapahtuma jossa solu muuttuu aineenvaihdunnaltaan, muodoltaan ja toiminnaltaan erilaiseksi kuin emosolunsa
8
Q
homeostasia
A
sisäinen tasapainotila
9
Q
kudos
A
muodostuu soluista
10
Q
elin
A
muodostuu kudoksesta
11
Q
elimistö
A
muodostuu elimistä
12
Q
soluväliaine
A
Kudoksissa solujen välillä olevaa pääosin nestemäistä ainesta.
13
Q
epiteelikudos
A
koostuu lähinnä soluista, iholla ja limakalvoilla, tiivis ja uusiutuu nopeasti, ei verisuonia
tehtävä hormonien eritys ja alla olevien kudoksien suojelu
14
Q
side- ja tukikudos, tehtävä ja tyypit
A
tehtävä tukea suojata ja liittää yhteen muita kudoksia
sidekudos, rasvakudos, rustokudos, luukudos (esim veri sidekudosta)
soluväliainetta paljon (minus rasvakudos) , paljon proteiinisäikeitä
15
Q
kudoshormoni
A
kudosnesteen mukana kulkevia hormoninkaltaisia viestiaineita, toimivat paikallisesti, lyhytaikaisia
16
Q
kasvutekijät
A
kudoshormoneja, solujen kypsymistä ja jakautumista edistäviä proteiineja. Kasvutekijöitä on runsaasti etenkin alkion soluissa.
17
Q
vaste
A
solun reagoiminen viestiin
18
Q
mahdollisia vasteita
A
apoptoosi, viesti eteenpäin, liikkuminen, jakautuminen, erilaistuminen
19
Q
syöpä
A
sairaus joka johtuu solujen hallitsemattomasta jakautumisesta
20
Q
syöpäsolu
A
jakautuu hallitsemattomasti, tekee etäpesäkkeitä, leviää elimistössä, voivat tunkeutua kudokseen ja vaurioittaa rakennetta, erittää verisuonten kasvutekijöitä jolloin kasvain saa imu ja verisuonia eli happea ja ravintoaineita
21
Q
pahanlaatuinen kasvain
A
leviää helposti ja muodostaa etäpesäkkeitä, usein epämääräiset rajat
22
Q
syövän synty
A
solun jakautumista säätelevissä geeneissä tapahtuu mutaatio (esim esisyöpägeenit tai kasvunrajoitegeenit)
23
Q
esisyöpägeenit
A
terveen solun toiminnalle välttämättömiä geenejä, jotka vaikuttavat esimerkiksi solun kasvuun, elinkierron säätelyyn ja erilaistumiseen
24
Q
kasvunrajoitegeenit
A
estää syöpägeenien toimintaa rajoittamalla solujen lisääntymistä. Jos solun mutaatioita ei pystytä korjaamaan, kasvunrajoitegeenit ohjaavat solun apoptoosiin
25
mikä voi aiheuttaa mutaation
esim karsinogeeni tai mutageeni
26
mistä hormonit erittyvät
umpirauhasista, hermokudoksista tai esim raasvakudoksesta, ruuansulatuselimistösstä, sydämestä, munuaisista
27
millainen vaikutus hormoneilla
pitkäkestoinen, hidas, kemiallinen, vain reseptorin omaavissa soluissa, kulkevat veren mukana
28
rasvaliukoiset hormonit
tyroksiini, D-vitamiini, steroidit (esim. sukupuolihormonit)
29
vesiliukoiset hormonit
kaikki paitsi rasvaliukoiset ovat vesiliukoisia
30
elimistön säätelyjärjestelmä
hormonit ja hermosto
31
reseptori
solukalvolla,solulimassa tai tumassa oleva proteiini jonka välityksellä solu pystyy vastaanottamaan viestejä toisilta soluilta
32
umpirauhaset lueteltuna
käpyrauhanen, aivolisäkkeen etulohko, kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiskuori, haiman umpieritteiset saarekkeet, kivekset, munasarjat
33
hermokudoksesta muodostuvat rakenteet jotka tuottavat hormoneja
hypotalamus, aivolisäkkeen takalohko, lisämunuaisydin
34
rasvaliukoisten hormonien toiminta
kulkevat veressä kuljettajaproteiinien (esim albumiini) avulla. pääsevät solukalvon läpi suoraan, reseptori solun sisällä. vaikuttavat erityisesti solun geenien toimintaan, osa kuljetetaan tumaan jossa ne kiinnittyy DNA:han tietyn geenin säätelyalueelle. vaste hitaampi kuin vesiliukoisten, hajoavat vain maksassa
35
vesiliukoisten hormonien toiminta
kulkevat liuenneena vereen, reseptori solukalvolla -> solussa ketjureaktio. sisällä muodostuu toisiolähettejä jotka muuttavat solun toimintaa. muuttavat esim solun entsyymien tai solukalvon toimintaa. vaste rasvaliukoisia nopeampi ja hajoavatkin nopeammin
36
hypotalamus
koostuu hermokudoksesta, yhdistää hermostollista ja hormonaalista säätelyä. saa tietoja muilta hermosoluilta ja ohjaa sekä hermoston että tuottamiensa hormonien avulla
37
aivolisäkkeen etulohko
umpirauhanen, tuottaa kuutta hormonia: neljä ohjaa umpirauhasia:
kasvuhormoni (verensokeri ylös), FSH, LH, prolaktiini,
38
aivolisäkkeen takalohko
koostuu hermokudoksesta, varastoi oksitosiinia ja antidiureettista hormonia
39
hypotalamuksen hormonit
antidiureettinen hormoni, oksitosiini, etulohkoa sääteleviä hormoneja
40
kilpirauhasen hormonit
kilpirauhashormoni (voimistaa adrenaliinia ja noradrenaliinia), kalsitosiini (kalsiumin vapautuminen vähenee), tyroksiini (aineenvaihdunta, pituuskasvu)
41
lisäkilpirauhasten hormonit
parathormoni (luustosta kalsiumia vereen)
42
lisämunuaisten hormonit
kuori: kortisoli (verensokeri->suorituskyky)
ydin: adrenaliini ja noradrenaliini (verenpaine, verensokeri, sydämen lyöntitiheys-> suorituskyky)
43
haiman hormonit
insuliini (veren glukoosia maksaan)
glukagoni (ohjaa maksasta glykogeenia verensokeriksi)
44
käpyrauhasen hormonit
melatoniini (vuorokausirytmi)
45
kivekset hormonit
testosteroni
46
munasarjat hormonit
estrogeeni
progesteroni
47
istukka hormonit
HCG (raskaushormoni), progesteroni
48
palautesäätely
positiivinen ja negatiivinen
hypotalamus mittaa hormonin määrää, viestittää aivolisäkkeelle jos tarvitaan lisää, aivolisäke viestittää umpirauhaselle, umpirauhanen alkaa tuottaa hormonia, jos ei tule enää viestiä eritys loppuu (hormonin määrä veressä vaikuttaa negatiivisesti sen eritykseen koska hypotalamus mittaa)
49
aktiopotentiaali
toimintajännite, solukalvoa pitkin etenevä jännitemuutos eli hermoimpulssi
50
välittäjäaineet
viesti siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisesti välittäjäaineiden avulla
ovat varastoituneina rakkuloihin hermopäätteessä
kalsiumionien vaikutuksesta rakkula sulaa ja aineet eksosytoosilla vapautuvat synapsirakoon
51
hermosolun osat ja rakenne
paljon mitokondrioita, dendriittejä eli tuojahaarakkeita (lyhyitä, haaroittuneita), solukeskus jossa soluelimiä esim tuma, yksi aksoni eli viejähaarake (ympärillä myeliinituppia), aksonin päässä hermopäätteitä (vapautuu välittäjäaineita), synapsi eli solujenvälinen liitos
eriäviä rakenteita:
aistinreseptoreja, viestinvälittäjiä, aivojen hermosoluja.
52
synapsi
muodostuu viestiä tuovan hermosolun hermopäätteestä, viestiä vastaanottavan hermosolun solukalvosta ja sen sekä hermopäätteen välissä olevasta synapsiraosta
53
hermotukisolut
tehostavat hermosolujen toimintaa, muodostavat esim myeliinitupet, estävät aineita hermokudoksesta muodostamalla veri-aivoesteen
54
lepojännite
solukalvon sisäpuoli on negatiivisesti varautunut suhteessa sen ulkopuoleen, pitää natrium ja kaliumkanavat suljettuina
55
toimintajännite
solukalvon sisäpuoli muuttuu hetkellisesti positiivisesti varautuneeksi suhteessa sen ulkopuoleen, natriumia virtaa solukalvon sisäpuolelle, ketjureaktio toistuu ja vie jännitettä eteenpäin
56
miten hermosolun viesti kulkee
perustuu diffuusion aiheuttamaan sähköisesti varautuneiden ionien liikkeeseen solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä, edellytys natrium ja kaliumionien suuri pitoisuusero sisä ja ulkopuolen välillä
57
natrium kalium pumppu
siirtää natriumia ulos ja kaliumia sisään
58
ionikanavat
proteiineista koostuu , päästävät tiettyjä ioneja, esim kaliumkanavassa kaliumionit vetää mennessään negatiivisia proteiineja solun sisäpinnalle jolloin varaus tulee negatiiviseksi
natriumkanavat nopeita ja kaliumkanavat hidasliikkeisiä
59
kynnysarvo
käynnistää hermoimpulssin, välittäjäaineiden aiheuttama jännitemuutos aksonin alussa on tarpeeksi suuri
60
asetyylikoliini
kiihdyttävä välittäjäaine jonka avulla viestit siirtyvät sisäelinten toimintaa ohjaavilta soluilta esim sileille lihassoluille, ohjaa myös raajojen liikkeitä
muistojen vahvistuminen
61
dopamiini
aivoissa toimiva välittäjäaine joka aiheuttaa mielihyvää
tietojenkäsittely, tahdonalaiset liikkeet
kokaiini ja opiaatit lisäävät
62
kaliumkanavia avaavat välittäjäaineet
estää hermoimpulssin muodostumista aiheuttamalla kaliumionien voimakkaan virtauksen ulos solusta -> sisäpuolen jännite negatiivisempi, kynnysarvon saavuttaminen vaikeampaa
63
natriumkanavia avaavat välittäjäaineet
kiihdyttäviä, muuttaa jännitettä lähemmäksi kynnysarvoa
jos synapsissa tarpeeksi, toimintajännite saavutetaan ja hermoimpulssi lähtee matkaan
64
välittäjäaineen poisto
entsyymit hajottaa, solukalvon takaisinottopumppujen avulla
65
glutamaatti
välittäjäaine, lisää viestinvälitystä eli on kiihdyttävä
66
GABA
estävä välittäjäaine, vaimentaa toimintaa
alkoholi lisää
67
serotoniini
välittäjäaine, aiheuttaa mielihyvää
nälän tunne, uni
käytetään masennuslääkkeissä
68
noradrenaliini
kiihdyttävä välittäjäaine, vaikuttaa esim taistele tai pakene reaktiossa
69
ärsykkeen voimakkuus
hermoimpulssien taajuus eli kuinka tiheästi niitä lähetetään
70
diffuusio
molekyylit siirtyvät väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan
71
hermorata
Useiden peräkkäisten hermosolujen muodostama kokonaisuus, jossa viestit liikkuvat aivojen ja jonkin muun elimistön osan välillä.
72
hermo
Useiden hermosolujen aksonien ja muun muassa niitä ympäröivän sidekudoksen muodostama rakenne.
73
keskushermosto
aivot ja selkäydin
74
ääreishermosto ja niiden tyypit
hermot jotka välittävät viestejä keskushermoston ja muun elimistön välillä
aistihermot, liikehermot(somaattinen hermosto), autonominen hermosto
75
autonominen hermosto
sympaattinen hermosto ja parasympaattinen hermosto
76
aivojen osat lueltuna
isoaivot, aivorunko, pikkuaivot, väliaivot
77
isoaivokuoren osat
otsalohko, ohimolohko, päälakilohko, takaraivolohko
78
väliaivojen osat
talamus, hypotalamus, aivolisäke, (käpyrauhanen)
79
aivorungon osat
aivosilta ja ydinjatke
80
refleksi
selkäytimen lähettämä toimintakäsky
81
harmaa aine
koostuu hermosolujen solukeskuksista
82
valkea aine
koostuu hermosolujen myeliinitupellisista aksoneista
83
tumake
hermosolujen muodostama keskittymä, esim aivorungossa
84
limbinen järjestelmä
Tunteiden säätelyn kannalta tärkeä useiden aivoissa olevien rakenteiden muodostama kokonaisuus.
mantelitumake, hypotalamus, hippokampus esim
85
liikemalli
Säännöllisen harjoittelun tuloksena pikkuaivoihin tallentuva toiminto, jonka vaikutuksesta luustolihaksissa tuotetaan jokin liikesarja.
eli opittu refleksi
86
aivorungon tehtävät
peruselintoiminnot
hengityskeskus, sydän ja verenkiertoelimistö, ruoansulatus
vireystila, muokkaa isoaivoille menevää tietoa, refleksit (oksennus), sisäelinten toiminta
87
väliaivojen tehtävät
hypotalamus: aistihermojen kautta elimistön toiminta, nälkä, jano, lämpötila
aivolisäke ja hypotalamus hormonitoiminta
vuorokausirytmi
talamus vaikuttaa aistihermoilta isoaivoihin menevään tietoon
88
pikkuaivot tehtävät
tahdonalaiset liikkeeet, liikkeen hienosäätö, liikemallit, opitut refleksit
89
aivokurkiainen
yhdistää isoaivojen vasemman ja oikean
90
otsalohko
tietoisuus, luova, looginen ajattelu, puhumisen lihakset, tahdonalaiset liikkeet, persoonallisuus, tunteet
91
ohimolohko
ääniaisti, kuuloalue, puheen ymmärtäminen, hippokampus, mantelitumake
92
päälakilohko
aistimukset kosketuksesta lämpötilasta kivusta, muisti, aistitietojen yhdistäminen, tasapaino
93
takaraivolohko
näköalue
94
aisti
Kyky ottaa vastaan ärsykkeitä ja tulkita niitä.
95
aistirata
hermosolujen ketjua, jota pitkin aisti-informaatio kulkee aistinelimestä aivoihin.
ärsyke->aistinelinten aistinsolujen reseptorit havaitsee->hermoimpulssi-> keskushermostoon aistihermoa pitkin -> talamus (ei hajuaisti) -> isoaivojen kuorikerros -> aistimus syntyy
96
aistinsolut tyypit
voivat olla hermosoluja jotka voivat tuottaa hermoimpulssin tai epiteelisoluja jotka tuottavat väliainetta ja lähellä olevasta hermosolusta lähtee toimintajännite
97
sensorinen adaptaatio
jatkuvassa samanlaisessa ärsykkeessä reagointia vähennetään, signaalit loppuvat, ei huomioida
98
aistitiedon perusteella hermosto.....
säätelee elimistön toimintoja ja homeostasiaa sekä muodostaa tunnereaktioita ja mahdollistaa sosiaalisen toiminnan
99
makuaisti
kemoreseptori reagoi kemialliseen ärsykkeeseen
kielessä makusilmuja jossa makuaistinsoluja, jotka yhteydessä makuhermoon
100
ihmisen perusmaut
makea, suolainen, hapan, umami, karvas
101
hajuaisti
kemiallinen aisti,
nenäontelossa hajuepiteeli jossa hajuaistinsoluja
reseptorin aktivoituminen vie impulssin seulaluun läpi isoaivojen otsalohkon alapuolella olevaan hajukäämiin, josta hajuhermo kuljettaa viestin isoaivojen limbiseen järjestelmään
102
silmän suojaus
ripset, silmäluomi, silmäkuoppa, kyynelneste, kulmakarvat
103
valon matka aistimukseksi
valo->sarveiskalvo->mykiö->verkkokalvo->keltatäplä/keskikuoppa
104
silmän osat
sarveiskalvo (taittaa valoa),
iiris eli värikalvo (himmentää, säätää valon määrää),
mustuainen eli pupilli (aukko jonka kautta valo pääsee),
mykiö (taittaa valoa), ripustimet (kiinnittävät linssin),
sädelihas(muuttaa linssin paksuutta),
liikuttajalihakset(liikuttaa silmää),
kovakalvo(suojaa)
suonikalvo(verisuonet tuo kaikkea)
verkkokalvo(näköaistinsolut)
sokea täplä(näköhermon alkupaikka)
näköhermo(kuljettaa impulssin)
lasiainen(nestettä, täyttää)
keltatäplä(suurin osa tappisoluista
keskikuoppa(syventymä keltatäplässä, tarkka näkö, vain tappisoluja)
105
sauvasolut
hämäränäkö, verkkokalvon reunat, näköpigmentti rodopsiini eli näköpurppura
106
tappisolut
värinäkö, tarkka näkö, keltatäplässä ja keskikuopassa, sini-viher-punaherkkiä
107
kun näkee kauas
sädelihas rentoutuu, ripustimet kiristyy. mykiö litistyy
108
kun näkee lähelle
sädelihas supistuu, ripustimet löystyy, mykiö pyöristyy
109
näköpigmentit
valo muuttaa niiden muotoa -> jännitemuutos
110
likinäkö korjaus
kovera linssi
111
kaukotaitteisuus korjaus
kupera linssi
112
hajataitto
sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallo, korjataan sylinterilinssillä
113
korvan osat
ulkokorva, välikorva, sisäkorva
114
ulkokorva
korvalehti (kerää ääniaaltoja), korvakäytävä
tärykalvo ulkokorvan ja välikorvan välissä, värähtelee paineaalloista
115
välikorva
ilman täyttämä ontelo
kuuloluut (vasara->alasin->jalustin)
jalustin kiinni väli ja sisäkorvan välisessä kalvossa, eteisikkunassa
116
sisäkorva
simpukka: kolme nesteen täyttämää käytävää (eteiskäytävä, kuulokäytävä, välissä oleva simpukkatiehyt)
eteiskäytävän neste värähtelee eteisikkunan takia-> kuulokäytävään ja pois simpukan ikkunasta
simpukkatiehyt värähtelee -> tyvilevy värähtelee, jossa kuuloaistinsoluja -> koskettavat katekalvoa, taipuvat, muodostavat välittäjäainetta, saa kuulohermosoluissa aikaan toimintajännitteen
117
tyvilevyn vaihtelevuus
lähellä simpukan kärkeä leveä ja joustava (matalat äänet)
lähellä eteisikkunaa kapea ja jäykkä (korkeat äänet)
118
tasapainoelin
sisäkorvassa,
kolme kaarikäytävää, soikea ja pyöreä rakkula
kaarikäytävät: pään liikkeet
(neste liikkuu, hyytelökeon asento muuttuu)
rakkulat: pään kallistusta, kiihtyvä ja hidastuva liike esim kulkuneuvossa
(hyytelömassaa, karvasoluja, tasapainokiviä, liikkuvat vastakkain ja taivuttaa karvasoluja)
119
verenkiertoelimistö
sydän plus verisuonet
120
veri
sidekudosta, solujen väliaine nestemäinen veriplasma, verisolut, kuljettaa aineita, hormoneja yms
aikuisella 4-5 litraa
121
veriplasma
vettä, proteiineja, glukoosia, suoloja, aminohappoja, rasva-aineita
suolapitoisuus 0,9%
yleisimmät proteiinit: albumiinit (plasman väkevyys, kuljetus), globuliinit (vasta-aineita), fibrinogeenit(veren hyytyminen)
122
punasolut
kaasujen kuljetus, tumattomia, toimii anaerobisesti, happi sitoutuu hemoglobiiniin
123
valkosolut
tumallisia, osallistuu puolustukseen, liikkuu verestä muihin kudoksiin
124
erytropoietiini
hormoni, kiihdyttää punasolujen tuotantoa, munuaisista ja maksasta
125
verihiutaleet
solujen osia, osallistuvat verenvuotojen tyrehtymiseen ja verihyytymän muodostumiseen
, valmistuvat luuytimessä kun megakarosyytti hajoaa osiksi, lyhytikäisiä
126
veren hyytyminen/haavatilanne
suonen sileät lihassolut supistuvat, virtaus hidastuu, verihiutaleista tulppa
mikäli suuri vaurio:
hyytymistekijät aktivoituvat, fibrinogeenistä fibriinisäikeitä, takertuu verisoluja, verihyytymä, rupi
127
sydämen oikea puoli
pumppaa verta keuhkoihin
128
sydämen vasen puoli
pumppaa verta muualle elimistöön
129
sydänpussi
kaksikalvoinen rakenne, vähentää sydämen liikkeiden kitkaa
130
sepelvaltimo
kaksi kpl, huolehtii sydämen verenkierrosta, haarautuvat aortan tyvestä
131
sinussolmuke
erikoistuneita sydänsoluja, oikean eteisen seinämässä, impulssi leviää sieltä
132
diastole
lepovaihe
1. eteisten paine laskee, runsashappista vasemmalle ja runsashiilidioksidista oikealle
2. eteisten ja kammioiden väliset läpät avautuvat
133
systole
supistumisvaihe
1. eteiset supistuvat ja työntävät verta kammioihin
2. kammiot supistuvat (läpät kiinni välistä), valtimoihin johtavat läpät auki
3. veri aorttaan ja keuhkovaltimoihin ja niiden paine nousee (valtimoläpät sulkeutuu)
134
verisuonet
valtimot
verta pois sydämestä
paksu, vahva, kimmoisa
ylläpitää verenpainetta
laskimot
ohut, matala verenpaine, laskimoläppiä
hiussuonet
pieniä, seinä yksi kerros, solut jonossa
aineiden siirtyminen kudoksiin
135
kudosneste
verisuonten ulkopuolinen neste
osa palautuu hiussuoniin osa menee imusuoniin
136
imusuonisto
kulkee verisuonten vierellä, kerää kudosnestettä imusuoniin, siellä kulkee imunestettä, laskimoiden kaltaisia ja läppiä
imusolmukkeita, joissa valkosoluja
tärkeä ruoansulatuksessa, rasvahapot ja monoglyseridit imeytyvät ohutsuolesta imusuoniin
137
täydellinen verenkierto
neljä lokeroa, runsashappinen ja vähähappinen veri ei sekoitu
138
pieni verenkierto
kuljettaa verta keuhkoihin ja sieltä pois, alkaa sydämen oikealta puolelta
139
suuri verenkierto
kuljettaa verta kaikkialle elimistöön, alkaa vasemmalta puolelta
140
verenpaine
suuren verenkierron suurissa valtimoissa oleva paine
141
vuorikiipeilyn vaara
hapen osapaine laskee, jolloin hengitettäessä saadaan vähemmän happea elimistöön
142
hengityselimistö
ylä-ja alahengitystiet ja keuhkot
143
ylähengitystiet
nenä- ja suuontelo, nielu, poskiontelot
144
alahengitystiet
kurkunpää, henkitorvi, keuhkoputket, ilmatiehyet
145
ilman kulku elimistössä hengittäessä ennen nielua
ensin nenäontelo/suuontelo, nenäkarvat suodattaa, epiteelikerroksen värekarvat liikuttavat ilmaa ja suodattavat sitä, limakalvo myös lämmittää/jäähdyttää ilmaa, vähentää nestehukkaa
146
rakenteet nielun yhteydessä
nielussa kaksi aukkoa, kurkunpää ja ruokatorvi
kurkunpää yhdistää nielun henkitorveen
henkitorven alkupäässä kurkunkansi, joka sulkeutuu syödessä
kurkunpäässä myös äänihuulet
henkitorvea pitkin ilma siirtyy keuhkoihin, siinä paljon rustorenkaita
147
ilman kulku keuhkoissa
henkitorvi haarautuu kahteen keuhkoputkeen, jotka haarautuvat paljon, ruston osuus vähenee
-> kun ei enää rustoa, ilmatiehyt
148
keuhkojen rakenne
sijaitsevat rintaontelossa,
oikeassa keuhkossa kolme lohkoa, vasemmassa kaksi, lohkot parantavat liikkuvuutta
ympäröi vasen ja oikea keuhkopussi, sisäkalvo lähellä keuhkoa ja ulkokalvo kiinni rintakehässä ja palleassa, sisällä kitkaa vähentävää nestettä
ilmatiehyet päätyy keuhkorakkuloihin, joissa kaasut diffuusion avulla vaihtuu, kun seinämä todella ohut ja kiinni hiussuonissa
149
hengityksen vaiheet
1. keuhkotuuletus
2. kaasujenvaihto keuhkorakkuloiden ja veren välillä
3. kaasujen kuljetus veressä
4. kaasujenvaihto veren ja solujen välillä
5. soluhengitys
(6.) soluhengityksen hiilidioksidi kuljetetaan keuhkoihin ja ilmaan
150
kaasujenvaihto
O2 ja CO2 siirtyy diffuusion avulla suuremmasta pitoisuudesta pienempään, CO2 keuhkorakkuloihin ja O2 hiussuoniin
151
missä O2 veressä
98% hemoglobiini
2% veriplasma
152
missä CO2 veressä
20% hemoglobiinissa, 80% veriplasmassa vapaana ja bikarbonaattina
153
sisäänhengitys
sisäänhengityslihakset eli esim pallea supistuu, rintaontelo laajenee alaspäin ja sivuille,
keuhkoihin syntyy alipaine, keuhkorakkulat ja keuhkoputket laajenevat, ilmaa virtaa keuhkoihin kunnes paine-ero tasaantunut
154
uloshengitys
sisäänhengityslihakset rentoutuu, rintaontelon ja keuhkojen tilavuus pienenee ja paine kasvaa, ilma virtaa ulos keuhkoista
levossa passiivista, kovassa rasituksessa aktiivista
155
hengityksen minuuttitilavuus
paljonko minuutin aikana hengittää ilmaa sisään
156
sisään ja uloshengityksen varatilat
rauhallisen ulos tai sisäänhengityksen jälkeen on mahdollista vetää lisää ilmaa tai poistaa lisää ilmaa
157
jäännöstilavuus
maksimaalisen uloshengityksen jälkeen keuhkoihin jäävä ilma, muuten keuhkorakkulat ja diffuusio ei toimi
158
vitaalikapasiteetti
ilmamäärä jonka ihminen pystyy maksimaalisen sisäänhengityksen jlk puhaltamaan ulos maksimaalisella uloshengityksellä
159
kuollut tila
ilmamäärä joka jää hengitysteihin sisäänhengityksessä
160
hengityksen säätely
ydinjatkeessa on hengityskeskus
verisuonten seinämissä aistinreseptoreja, reagoivat O2 ja CO2 pitoisuuteen , valtimoveren happamuuteen (H+) ja liikuntaelimistön aktiivisuuteen
hermosto säätelee hengityksen tiheyttä ja syvyyttä
suurin osa autonomista, mutta voi myös tahdonalaisesti muuttaa
sympaattinen hermosto voi tuottaa adrenaliinia lisämunuaisten ytimestä mikä kiihdyttää hengitystä
161
sukeltajantauti
liikaa typpeä liuennut elimistöön
162
toisenvarainen eliö
ei pysty tuottamaan energiaa itse
163
perusaineenvaihdunta
välttämättömät elintoiminnot levossa
164
ruuansulatuselimistö
ruuansulatuskanava:
suuontelo, nielu, ruokatorvi, mahalaukku, ohutsuoli, paksusuoli, peräsuoli, peräaukko
siihen liittyneet ruuansulatusrauhaset:
sylkirauhaset, haima, maksa
165
rs suussa
sylkirauhasten amylaasi aloittaa hiilihydraattien pilkkomisen, hampaat hienontavat ruoan, kielen lipaasi aloittaa rasvojen hajotuksen
166
rs nielu ja ruokatorvi
nielemisrefleksi siirtää ruoan ruokatorveen, sileät lihakset kuljettavat sen mahaan
167
rs maha
varastoi, lämmittää, steriloi ruoan
erittää suolahappoa ja pepsinogeeniä (josta tulee entsyymi pepsiiniä)
pepsiini pilkkoo proteiinit aminohapoiksi
168
rs ohutsuoli
useiden entsyymien eritys, hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot pilkkoutuvat soluille oikeaan muotoon,
nukkalisäkkeet eli villlukset ja mikrovillukset lisäävät pinta-alaa
169
rs haima ja maksa
haima tuottaa useita entsyymejä ja bikarbonaatteja -> haimaneste (neutraloi mahanesteen ohutsuolen alussa)
maksa tuottaa kolesterolista sappinestettä -> sappirakkoon -> pilkkoo lipidejä
(sisältää sappisuoloja, vettä, bikarbonaatteja, kolesterolia sekä hemoglobiinin hajoamistuotteena muodostunutta bilirubiinia)
170
villukset pilkkoo
rasvahapot ja monoglyseridit -> imusuoniin
171
mikrovillukset pilkkoo
muut paitsi rasvahapot ja monogllyseridit, -> verisuoniin
172
rs paksusuoli
veden ja joidenkin ionien talteenotto,
bakteerit tuottaa K ja B12 vitamiineja
173
rs peräsuoli
uloste = pilkkoutumaton aines, bakteereja ja kuolleita suoliston soluja
tahdosta riippuvainen ja riippumaton osa
-> peräaukkoon
174
mahalaukun sisäinen tekijä
B12 vitamiinin imeytymisen kannalta välttämätön aine
175
haimanesteen entsyymit
amylaasi (hh), trypsiini (proteiinit), lipaasi (lipidit), nukleaasi(nukleiinihapot)
176
ohutsuolen entsyymit
proteaasit: peptidaasi(prot),
(mahalaukussa pepsiini)
sakkaraasi(sakkaroosi), maltaasi(maltoosi), laktaasi(laktoosi)
177
ruokahaluun vaikuttaa
glukoosipitoisuus veressä, ruuan näkeminen ja haistaminen, hormonit, kehon rasvavarastot, ruuansulatuskanavan sisältö
hypotalamuksessa säätelee kylläisyyskeskus ja nälkäkeskus
178
mihin aineet imeytyy ohut suolesta
verenkiertoon (rasvat imusuoniin) ja porttilaskimosta maksan kautta verenkiertoon
179
erityselimistö
munuaiset, maksa, iho, keuhkot
180
maksavaltimo
tuo aorttasta runsashappistaverta maksan aineenvahduntaan
181
porttilaskimo
tuo suuren määrän vähähappista verta maksaan, jossa suolistosta tulleet aineet
182
maksalaskimo
maksan läpi mennyt veri porttilaskimosta ja maksavaltimosta menee maksalaskimon kautta alaonttolaskimoon
183
maksa varastoi
raskasmetallit, rautaa, rasvat, vitamiineja (A-vitamiini), myrkylliset aineet, glukoosi (glykogeeni->glukagoni), kun glykogeeni varasto täynnä, rasvaksi
184
maksa valmistaa
veriplasman proteiinit, glukoosi, angiotensiinin esiaste (verenpainetta kohottava hormoni), kolesteroli -> sappihapot, proteiinikuori
kolesteroli+proteiinikuori-> lipoproteiini (LDL ja HDL)
185
maksa hajottaa
alkoholi, hemoglobiini-> bilirubiini, aminohapot->urea ja glukoosi-> rasvat-> typpiyhdisteet
186
LDL
kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin, voi kerääntyä verisuonten seinämiin
187
HDL
poistaa verestä ylimääräistä kolesterolia maksaan
188
sappikivet
sappinesteen kivimäiset kovettumat sappirakossa, johtuu sappinesteen korkeasta kolesterolista, kipukohtaus jos kivi sappirakon suulle tai sapenjohtimeen
riskiä lisää paljon kolesterolia ja vähän kuituja sisältävä ravinto, runsas rasvojen syöminen, liikapaino ja alkoholi
189
rasvamaksa
liika alkoholi, liika eläinrasvojen ja sokerien syönti, myrkylliset sienet, syanobakteerien myrkyt, vyötärölihavuus
voi johtaa maksakirroosiin (maksakudos korvautuu sidekudoksella ja toiminta heikkenee)
190
munuaisten tehtävät
kuona-aineiden eritys (urea eli typpiyhdiste, muut kuona-aineet)
säätelee:
natriumin ja kaliumin määrää
kalsium- ja fosfaattipitoisuuksia
tuottaa/muokkaa:
D-vitamiini tehokkaampaan muotoon
hormoneja (esim erytropoietiini EPO)
191
munuaisen osat
virtsanjohdin, munuaisallas, munuaispyramidi, nefroni, kuorikerros
192
virtsamyrkytys
munuaiset eivät poista ureaa
oireet anemia ruokahaluttomuus pahoinvointi oksentelu väsymys verenpaineen nousu
193
nefroni ja virtsan tie
muodostuu munuaiskeräsestä ja munuaistiehyestä
munuaiskeräsessä hiussuonikeränen ja sen ympäröivä kotelo -> alkaa munuaistiehyt
munuaistiehyt päättyy kokoojaputkeen joka kokoaa monien nefronien virtsan
kokoojaputki kulkee kuori ja ydinkerroksen läpi munuaisaltaaseen
194
virtsan eritys /suodatus vaiheet
1. tuojavaltimon ja hiussuonikeräsen kokoero nostaa verenpainetta, suodattaa veriplasmasta alkuvirtsan pois koteloon
2. takaisinimeytyminen:
aktiivista ja passiivista, lähes kaikki orgaaninen aines takaisin (70%alkuosassa ja 15% Hemlen lingossa eli mutkassa), natrium pääasiassa imeytyy Hemlenlingossa
3. aineiden aktiivinen erittäminen hiussuonista -> syntyvään virtsaan
esim hormoneja, kantajaproteiineihin kiinnittyneitä aineita, kaliumioneja, lääkeaineita, vetyioneja
195
virtsatiet
munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko, virtsaputki
196
virtsanerityselimistö
munuaiset, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki
197
tuki ja liikuntaelimistö
luusto lihakset nivelet ja jänteet
198
ihmisen luiden määrä ja luuston tehtävä
yli 200
tukee kehoa, ylläpitää asentoa, suojaa sisäelimiä ja toimii lihasten kiinnityspaikkoina
luuytimessä muodostuu verisoluja
varastoi kalsiumia ja fosfaattia
199
luutyypit
litteä luu, putkiluu, epäsääännöllinen luu, kuutioluu
200
luun rakenne
perusyksikkö osteoni, jossa luusolit eli osteosyytit kiertää rengasmaisest kanavaa, jossa kulkee hermoja ja verisuonia
pinnalla sidekudoksesta muodostunut luukalvo
luukalvon alla tiivisluuta (kova kestävä)
tiivisluun alla hohkaluuta, huokoista ja onteloista, koostuu pienistä luupalkeista
pienimmät luut pääasiassa hohkaluuta, hauraampaa mutta joustaa, kevyttä
hohkaluun onteloissa luuydintä, pitkissä luissa luuydinontelo (rasva ja sidekudosta)
201
luukudos
tukikudosta
kolmannes luusoluja, loppu väliainetta
luun väliaineen mineraalit, etenkin kalsiumfosfaattikiteet tekevät luusta kovaa
väliaineen kollageeni -> kestävää
202
rusto
ei verisuonia tai hermoja
luukudosta pehmeämpää ja joustavampaa
taipuisampaa
vaikeasti korjattavaa
203
luukudoksen uusiutuminen
D-vitamiini, kasvuhormoni, tyroksiini, kalsitosiini, sukupuolihormonit edistävät
kortisoli ja parathormoni estävät
osa luusoluista erikoistunut luukudoksen valmistamiseen
osteoklastit eli luun syöjäsolut hajottaa
osteoblastit valmistavat uutta väliainetta, uppoavat sen sisään ja muuttuvat osteosyyteiksi
204
niveltyypit ja esimerkki
kiertonivel
sarananivek
pallonivel
satulanivel
munanivel
205
nivelen rakenne
nivelrusto päässä
nivelpussi ympärillä
nivelneste pussissa
nivelkapseli ympärillä
nivelsiteet tukee
jänne liittää luun lihakseen
206
luiden liitokset
saumaliitos kallossa
rustoliitos
207
nopea vs hidas lihassolu
nopea tuottaa ATPtä pääosin maitohappokäymisellä
hidas tuottaa ATPtä soluhengityksellä
208
lihasten tehtävät
suojaa sisäelimiä, pitää asennon, tuottaa liikkeen, säädellään verenpainetta veren virtausta ja ruumiinaukkoja, lämmöntuotanto
209
luustolihakset
pitkiä soluja jopa 30cm
osallistuu liikkeeseen, muodostuu yhteen kasvaneista lihassoluista, useita tumia
muodostaa poikkijuovaisen lihaskudoksen
tahdonalaisia
210
sydänlihaskudos
sydän
poikkijuovaista
haaroittuneita, yksi tuma
voivat supistua yhtenä yksikkönä
väsymätön
autonomisesti
211
sileä lihaskudos
putkimaisten kudosten ja onttorakenteisten elinten ympärillä
autonomisesti
pieniä sukkulamaisia, hitaita
211
luustolihaksen supistuminen
hermoimpulssi -> hermopäätteestä asetyylikoliinia ->toimintajännite saa aikaan kalsiumionien vapautumisen lihassolussa -> aktiini ja myosiinisäikeet liukuvat limittäin -> lihassolu lyhenee
211
luustolihaksen rakenne
lihassoluista lihassolukimppuja, sidekudoskalvo ympäröi
myös yksittäistä lihassyytä ympäröi sidekudoskalvo solukalvon lisäksi
lihassolun sisällä lihassäikeitä, koostuu sarkomeereista, koostuu aktiini ja myosiini proteiinien rakenteista
212
vastavaikuttajalihakset
lihassolu voi vain lyhentyä, joten tarvitaan vastakkaisia
esim
ojentaja - koukistaja
lähentäjä - loitontaja
213
motorinen yksikkö
yhden hermosolun hermottamat lihassolut
214
lihaksen energiansaanti
äkillinen lyhytaikainen:
kreatiinifosfaatti->kreatiini (fosfaatti tekee ADP->ATP)
glykogeeni->glukoosi->(glykolyysi) ->pyruvaatti->
ei happea maitohappokäyminen ja laktaatti
happea: pyruvaatti+veren rasvahapot-> soluhengitys ja ADP->ATP
215
puolustusjärjestelmä
monipuolinen kokonaisuus, jonka tehtävänä on suojata elimistöä vaurioilta
216
sisäinen puolustus
taudinaiheuttajia tunnistavat valkosolut ja soluja tuhoavat proteiinit
217
immuniteetti
elimistön vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan
218
ulkoinen puolustus
limakalvot, värekarvat, ihon bakteerit, iho
219
synnynnäinen immuniteetti
ulkoiset tekijät, kemialliset tekijät, valkosolut
torjuu taudinaiheuttajia nopeasti ja valikoimatta. Synnynnäisellä puolustuksella on kyky tunnistaa antigeeneja, jotka ovat monille mikrobeille yhteisiä. Synnynnäinen puolustus reagoi aina samalla tavalla eikä reaktio muutu sairastettujen infektioiden vaikutuksesta. Yhteisiä antigeeneja ovat esimerkiksi eräät proteiinit ja hiilihydraatit bakteerien siimoissa tai soluseinässä
220
hankittu immuniteetti
soluvälitteinen immuniteetti ja humoraalinen immuniteetti
puolustusjärjestelmän osat jotka oppivat muistamaan antigeeneja
221
mihin immunologinen muisti perustuu
lymfosyyteistä kehittyneisiin muistisoluihin ja vasta-aineisiin
222
mikrobit
viruksia sekä mikroskooppisen pieniä eliöitä
223
normaalikasvusto
ihmiselimistössä elävät mikrobit, osallistuvat puolustukseen viemällä elintilaa
224
puolustuksen kemialliset tekijät
happamuus, suolapitoisuus, kyynelnesteen ja syljen entsyymit yms
225
valkosolutyypit
(toinen puolustuslinja)
eosinofiilit
syöjäsolut:
neutrofiilit, antigeenejä esittelevät solut
basofiilit ja syöttösolut
luonnolliset tappajat
226
soluvälitteinen immuniteetti
T-imusolut
kypsyvät kateenkorvassa, tunnistavat tietyn antigeenin:
T-auttajat: aktivoi B-ja T-tappajasoluja
muistisoluja
T-säätelijät : hillitsevät immuunivastetta
T-tappajat: ohjaavat apoptoosiin
227
humoraalinen immuniteetti
B-imusolut
kypsyvät luuytimessä, tunnistavat tietyn antigeenin
plasmasolut
muistisoluja
-> vasta-aineet
228
fagosytoosi
Endosytoosin muoto, jossa solu ottaa esimerkiksi ravintohiukkasen tai toisen solun sisäänsä.
229
mitä valkosolut tekevät
tuhoavat mikrobeja fagosytoosilla ja proteiineilla
plasmasolut erittää vasta-aineita jotka merkitsee
erittävät viestiaineita joista tulehdusreaktio
230
jyvässolut ja tehtävät
basofiilit ja syöttösolut: histamiinia josta tulehdusreaktio
eosinofiilit: loisia tuhoavat entsyymit
neutrofiilit: fagosytoosi mikrobeille
231
imusolut ja tehtävät
luonnolliset tappajat: syöpäsolut
B-imusolut: plasmasoluista vasta-aineet
T-tappajat:tuhoavat
T-auttajat: säätelee valkosoluja
232
antigeeneja esittelevät solut tehtävät
dendriittisolut/makrofagit esittelee mikrobien antigeeneja valkosoluille
233
antigeeni
Elimistölle vieras rakenne. Elimistö reagoi siihen puolustus/immuunireaktiolla.
234
histamiini
laajentaa verisuonia ja lisää niiden läpäisevyyttä. Verenkierto altistuneelle alueelle lisääntyy, valkosolujen lukumäärä kasvaa ja elimistö pääsee tehokkaammin eroon taudinaiheuttajista
235
imukudos
kateenkorva, perna, imusolmukkeet ja niitä yhdistävä imusuonisto
236
autoimmuunireaktio
reaktio omiin antigeeneihin eli elimistö tuhoaa omia rakenteita
237
allerginen reaktio
imusolujen toiminnan käynnistävänä antigeenina toimii jokin periaatteessa vaaraton, esimerkiksi ravinnossa tai hengitysilmassa oleva proteiini eli allergeeni
syntyy tulehdus ja verenpaineen lasku -> voi johtaa anafylaktiseen shokkiin
hoidetaan antihistamiinilla ja shokkitilaa adrenaliinilla joka nostaa verenpainetta
myös siedätyshoito
238
veriryhmäjaot
ABO: punasolujen antigeenit A ja B
Rh: punasolujen pinnalla oleva proteiinikompleksi, reesustekijä
239
aktiivinen immunisaatio
rokotteet, saadaan aikaan muistisoluja
240
passiivinen immunisaatio
seerumihoito, eläimessä tuotettuja vasta-aineita käytetään infektion hoitoon, lyhytaikainen eikä tuota muistisoluja
241
primääriset sukupuoliominaisuudet vs sekundääriset
prim. sukuelimet
sek. muut kuin sukuelinten erot esim. rinnat
242
miehen sukuelimet osat
kivespussi
siementiehyet
kiveksenkohottajalihas
välisoluja (testosteroni)
lisäkives(varastoi siittiöt)
penis
terska
esinahka
virtsaputki
siemenjohdin
paisuvaiskudos
rakkularauhanen
eturauhanen
häpyluu
243
siittiön rakenne
pää, keskikappale, häntä
päässä tuma ja kärkikappale(entsyymit)
keskikappaleessa mitokondrioita
hännän avulla liikkuu
yhdestä siittiön kantasolusta neljä siittiötä
244
naisen sukuelimet osat
isot ja pienet häpyhuulet, häpykieli (paisuvaiskudosta)-> vulva
emätin
kohtu
munanjohtimet
munasarjat
kohdunkaula
245
munasolun speksit
yhdestä kantasolusta yksi munasolu, kolme surkastuu
246
kuukautiskierto
1. GnRH aktivoi aivolisäkettä -> tuottaa FSH
2. follikkeli muodostuu munasolun ympärille ja alkaa kehittyä
3. estrogeenin tuotanto (limakalvo paksunee, ei FSH:ta enää)
4. aivolisäkkeen etulohkosta LH
5. ovulaatio Lh-piikistä, hedelmöitys mahdollinen
6. munarakkulasta keltarauhanen -> progesteroni -> limakalvo paksunee, ei FSH:ta
jos ei hedelmöitystä, keltarauhanen surkastuu ja tulee vuoto
247
vaihdevuodet
munasolujen kehitys lakkaa
kuumat aallot
emättimen kuivuus
estrogeeni vähenee, luusto heikkenee
248
hedelmöitys
siittiön ja munasolun haploidisten tumien yhdistyminen
249
tsygootti
hedelmöittynyt munasolu
250
solunjakautumisvaihe
kaksi ekaa viikkoa, tsygootti->kaksisoluvaste->morula->alkio
-> tapahtuu implantaatio
251
gastrulaatio
alkioon kolme kerrosta, erilaistuvat
n. 12 vrk
252
neurulaatio
alkiolle alkaa kehittyä selkäydin ja aivot
253
sikiö
11. rvk jälkeen
254
istukka
syntyy alkiorakkulan ulkopinnasta ja kohdun limakalvon soluista
mahdollistaa aineiden vaihdon äidin ja sikiön välillä
tuottaa istukkahormonia (kuin LH)
kehittynyt täysin 16. rv
255
napanuora
sikiön verenkierto yhteydessä istukkaan
256
sikiökalvot
vesikalvossa lapsivesi
suonikalvo kiinni istukassa
257
alkion kerrokset
mesodermi
endodermi (sisäkerros)
ektodermi (ulkokerros)
258
sikiövaiheen muutoksia
8 kk sikiö kääntyy
aistit
viimeisenä keuhkot
259
miten voi seurata sikiönkehitystä
ultraääni
NIPT (dnata seurataan verestä)
lapsivesitutkimus
istukkatutkimus
260
synnytyksen vaiheet
1. hormonit:
progesteroni vähenee, oksitosiinia lisää
2. supistukset
3. avautumisvaihe: kohdunkaula avautuu
4. ponnistusvaihe: aktiivisesti työnnetään lapsi ulos
5. jälkeisvaihe: istukka, sikiökalvot ja napanuora ulos
261
synnytyksen jälkeiset muutokset
vauvalla:
keuhkot avautuvat, sydämen eteisten aukko sulkeutuu, keuhkoverenkierto alkaa toimia
prolaktiini aloittaa maidontuotannon
oksitosiini supistaa maitotiehyiden sileää lihaskudosta
262
keskenmeno
raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikkoa tai tilannetta, jossa kuolleen sikiön paino on alle 0,5 kilogrammaa.
263
keskonen
tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37
264
