Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

biology > BI04 solubiologia > Flashcards

BI04 solubiologia Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
AP® Biology flashcards Biology 101 flashcards
1
Q

tumattomat

A

arkeonit bakteerit
perintöaines solulimassa
yksisoluisia
soluelimet solukalvon poimuja
soluseinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

tumalliset

A

perintöainesta ympäröi tuma
yksi tai monisoluisia
kasvit eläimet sienet alkueliöt
erikoistuneita soluelimiä
soluhengitys mitokondriossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

solujen tutkimusvälineitä

A

valomikroskooppi
elektronimikroskooppi
röntgenkristallografia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

samanlaisia vierekkäisiä soluja

A

kasveilla solukko eläimillä kudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

biomolekyylien pääryhmät

A

hiilihydraatit
lipidit
proteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

hiilihydraatit

A

rakennusaine ja energian vapauttaminen soluhengityksessä
pääosin hiili vety happi
esim fotosynteesi tuottaa
mono di ja polysakkaridit

mono esim glukoosi fruktoosi

di esim sakkaroosi laktoosi

poly esim tärkkelys glykogeeni kitiini selluloosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

lipidit

A

energianlähde ja rakennusaine
glyseroli plus 3 rasvahappoa

fosfolipidit, eli kalvolliset soluelimet biologiset kalvot ja solukalvo

steroidit, rengasmainen ei liukene veteen, esim kolesteroli hormonit, rasvaliukoiset vitamiinit KADE ja lehtivihreä

rasvat eli triglyserolit, tyydyttymättömät eli kasvi ja kalanrasvat, kaksoissidos tai tyydyttyneet eli ei kaksoissidosta, kovia rasvoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

nukleiinihapot

A

koostuu nukleotideistä jotka koostuu fosfaatti sokeri ja emäsosasta
esim dna ja rna, atp ja elektroninsiirtäjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

proteiinit eli valkuaisaineet

A

entsyymeinä hormoneina geenien toiminnan säätelijöinä solukalvolla aineiden kuljettajina

koostuu aminohapoista, niitä 20, liittyy yhteen peptidisidoksilla

primääri, sekundääri, tertiääri ja kvartaalirakenteet
-> polypeptidiketju kiertyy ja ne lisääntyvät ja laskostuvat jne

glykoproteiineissa hiilariosia
lipoproteiineissa lipidejä

denaturoitumisessa 3d rakenne muuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

entsyymit eli biologiset katalyytit

A

nopeuttavat reaktioita, perusrakenteeltaan proteiineja, alentavat aktivaatioenergiaa

aktiivinen kohta johon substraatti sitoutuu

kofaktori aktivoi entsyymin, jos se on orgaaninen molekyyli se on koentsyymi

kaikilla optimilämpötila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

metabolia

A

aineenvaihdunta

katabolia= hajotusaineenvahdunta, vapauttaa energiaa eli atp, entsyymit hajottavat isoja molekyylejä

anabolia= rakennusaineenvaihdunta, sitoo energiaa, entsyymit rakentavat isompia aineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

inhibiittori

A

estää entsyymin toiminnan tai hidastaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kromatiini

A

dna kietoutuu histonien ympärille, nämä muodostavat kromatiinin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitä kromosomin ulkopuolisissa alueissa

A

transposoni eli hyppivät geenit (voi vaihtaa paikkaa tai siirtyä)

toistojaksoja

sammuneita geenejä

jotain mysteeristä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

geenit

A

koodaavat __

lähetti-rna

ribosomi-rna

siirtäjä-rna

nää osallistuu proteiinisynteesiin

mikro-rna (voi pysäyttää proteiinintuotannon)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

geeni koostuu

A

koodaava alue: eksonit ja intronit, eksoneissa geneettinen koodi , introneissa jotain muuta

säätelyalue: tehostajajaksot ja promoottori: mahdollistavat geenin luennan alkamisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

proteiinisynteesin vaiheet

A
  1. transkriptio

rna-polymeraasientsyymi kiinnittyy promoottoriin ja alkaa lukea mallijuostetta
-> esiaste-rna pre-mrna

  1. silmukointi

esiaste-rnasta poistetaan intronit -> lähetti-rna mrna
vaihtoehtoinen silmukointi=poistetaan eri osia riippuen proteiinista

  1. translaatio

mrna kiinnittyy ribosomiin, siirtäjärnamolekyyli kiinnittyy mrnahan, ribosomi liukuu pitkin mrnata ja tekee aminohappoketjua kunnes tulee lopetuskolmikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

cap eli huppurakenne

A

esiaste rnan 5’ päähän kiinnitetään se, edistää esiaste rnan muodostumista ja tekee silmukoinnin mahdolliseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

poly-a-häntä

A

esiaste 3’ päähän liitetään ylimääräisiä nukleotidejä, joiden emäsosa on A, muodostumisen jlk transkriptio päättyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kodoni

A

yksi dnan emäskolmikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

siirtäjä rna

A

molekyyli solulimassa, toisessa päässä antikodoni joka tunnistaa kyseistä aminohappoa koodaavan emäskolmikon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

transkriptiotekijät

A

säätelyproteiineja, mahdollistavat proteiinisynteesin. kiinnittyvät geenin säätelyalueelle, auttavat entsyymiä kiinnittymään promoottoriin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mikro rna

A

pysäyttää translaation

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

epigeneettinen säätely

A

geenien toiminnassa tapahtuvat perinnölliset muutoksen joissa emäsjärjestys ei muutu

johtuu esim metylaatiosta tai histonin rakenteen muutoksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

solukalvo

A

rajaa solun, toimii tukirakenteena, säätelee solun sisäisiä olosuhteita

koostuu fosfolipideistä joissa hydrofobinen ja -fiilinen pää

kaksikerroksinen

myös proteiineja ja kolesterolia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

mitä solukalvon läpi pääsee

A

ionit ei pääse
hydrofobiset helposti
pienet varauksettomat jotenkin
suuret varauksettomat jotenkin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

solukalvon kuljettajaproteiinit

A

kanavaproteiinit
muodostavat huokosia solukalvon läpi, ionikanava, vettä kuljettaessa akvaporiini

kantajaproteiinit
sitoo kuljetettavan aineen itseensä, proteiinin muoto muuttuu ja se voidaan kuljettaa, auki aina vain toiselta puolelta

ionipumput
kuljettavat ioneja , vaatii atp energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

aineiden kulku solukalvon läpi eri nimitykset

A

diffuusio lipidikerrosten läpi, kaasut pääsee

avustettu diffuusio kanavaproteiinin avulla, ionit

osmoosi eli veden diffuusio
suoraan läpi tai akvaporiineista

avustettu diffuusio kantajaproteiinien avulla, esim glukoosi ja aminohapot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

passiivinen kulkeutuminen

A

ei tarvi energiaa, diffuusio ja avustettu diffuusio, osmoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

diffuusio

A

aine kulkeutuu suuremmasta pitoisuudesta pienempään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

plasmolyysi

A

kasvisolun solukalvo irtoaa soluseinästä koska ulkopuolella liian väkevä neste

32
Q

aktiivinen kuljetus

A

ionipumput ja kuljetusrakkulat

endosytoosilla solu ottaa sisään kalvorakkuloilla kamaa, sulautuu sisällä lysosomeihin jossa sisältö hajotetaan
-> fagosytoosi (kiinteää matskua) ja pinosytoosi (neste ja liuenneet aineet)

eksosytoosilla solu poistaa kamaa kalvorakkulalla

33
Q

solun muut tukirakenteet

A

soluseinä

proteiinisäikeet

34
Q

ATP

A

adenosiinitrifosfaatti
runsasenerginen yhdiste josta solu saa energian käyttöönsä
koostuu adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta fosfaattiosasta
fosfaattiosat sitoutuneet toisiinsa runsasenergisillä sidoksilla

solu lataa energiaa liittämällä ADP molekyyliin fosfaattiosan
kun tarvitaan energiaa yksi P irtoaa

35
Q

soluhengityksen kolme vaihetta nimeä

A
  1. glykolyysi
  2. sitruunahappokierto
  3. elektroninsiirtoketju
36
Q

glykolyysi

A

solulimassa
anaerobinen
hajottaa glukoosia kahdeksi (3-hiiltä) pyruvaattimolekyyliksi
vapautuu 2 ATP
elektroninsiirtäjiin liitetään vetyä ja elektroneja

37
Q

sitruunahappokierto

A

kun solulla on happea
mitokondrion nestemäisessä sisäosassa
pyruvaatista irtoaa elektroneja -> asetyylikoentsyymi A
joka siirtyy sitruunahappokiertoon
-> syntyy hiilidioksidia 2 atp ja elektronia ja vetyä kantavia elektroninsiirtäjiä

38
Q

soluhengitys reaktioyhtälö

A

c6h12o6+6o2
-> 6co2 6 h2o
+ jopa 38 atp

39
Q

elektroninsiirtoketju

A

mitokondrion sisäkalvolla olevien elektronisiirtäjinä toimivien entsyymien avulla
aiemmin ladatut elektroninsiirtäjät luovuttavat elektronit siirtoketjuun
elektronit siirtyvät entsyymiltä toiselle, lopulta happimolekyylille-> vesi
ja jopa 34 atp

40
Q

käymisreaktiot

A

anaerobisissa olosuhteissa

hiiva bakteeri kasvi ja jotkin eläinsolut

alkoholikäyminen
pyruvaatista asetaldehydiä josta etanolia

maitohappokäyminen
pyruvaatista maitohappoa

41
Q

solujen elinkierto

A

välivaihe
solu kasvaa ja dna kahdentuu
paljon proteiinisynteesiä

jakautumisvaihe
tuma jakautuu (mitoosi), solu jakautuu

42
Q

säätelyjärjestelmä

A

solujen elinkiertoa säädellään tarkasti säätelyproteiineilla
joka vaiheessa tarkistetaan onko kaikki kunnossa, muuten stopataan

43
Q

dnan kahdentuminen eli replikaatio

A

alkaa helikaasientsyymin toiminnalla
purkaa dnan kierteisyyttä ja avaa kaksoisjuostetta
sitten dna-polymeraasientsyymi muodostaa emäsparit, tarvii toimiakseen alukkeen eli lyhyen yksijuosteisen rna pätkän

etenee juosteissa eri suuntiin, 5’ P -> 3’ OH

ligaasi yhdistää palat

alukkeet korvataan dnalla

44
Q

mitoosin vaiheet

A

interfaasi: dna ja soluelimet kahdentuu, solu kasvaa
profaasi: sisarkromatdit kiinni toisissaan, tumasukkula kehittyy, tumakotelo hajoaa, keskusjyväset kiinnittyy sukkularihmoilla sentromeereihin
metafaasi: kromatidit jakotasoon, keskusjyväset eri puolilla
anafaasi: irronneet kromatidit vedetään sukkularihmalla kohti keskusjyväsiä
telofaasi: uudet tumakotelot, kierteisyys purkautuu
solun jakautuminen

45
Q

solun elinaikaan vaikuttaa

A

apoptoosi,ohjelmoitu solukuolema

telomeerit, lyhenevät joka jakautumisessa

telomeraasientsyymi voi kasvattaa telomeerejä

46
Q

somaattinen solu

A

diploidinen eli kromosomiluku kaksinkertainen, kaikki muut paitsi sukusolut
2n

47
Q

autosomi

A

muu kuin sukupuolikromosomi

48
Q

vastinkromosomit

A

yhden kromosomiparin samankokoiset kromosomit jotka vaikuttavat samoihin ominaisuuksiin, toinen koiraalta toinen naaraalta

49
Q

karyotyyppi

A

kromosomistokuva

50
Q

sukusolu

A

haploidinen, kromosomiluku yksinkertainen
n

51
Q

iturata

A

sukurauhasissa sijaitseva solulinja joka tuottaa sukusolujen diploidisista kantasoluista haploidisia

52
Q

meioosin vaiheet

A

vähennysjako
solun kromosomiluku puolittuu-> kaksi haploidista solua, kahdentuneessa muodossa

tasausjako
kuin mitoosi

53
Q

vähennysjaon vaiheet

A

profaasi I: vastinkromosomit konjugoituvat, menevät ristiin, muodostuu kiasmoja, voi tapahtua crossing overia

metafaasi I:
tumasukkulan sukkularihmat kiinni sentromeereissä, vastinkromosomit jakotasossa

anafaasi I:
vastinkromosomit kokonaisina vedetään vastakkaisiin päihin

telofaasi I:
solulima jaetaan, uudet solukalvot, kromosomiluku muuttunut haploidiseksi, sisarkromatidit kiinni toisissaan yhä

54
Q

geneettinen rekombinaatio

A

ominaisuuksien uudelleenjärjestäytyminen jälkeläisissä, vanhempien alleelit voivat järjestäytyä lukemattomilla tavoilla

tyypit:

tekijäinvaihdunta
syntyy uudenlaisia kromosomeja

mendelistinen rekombinaatio
vastinkromosomien sattumanvarainen asettuminen jakotasoon vähennysjaon aikana

55
Q

mutaatioita aiheuttaa

A

mutageeni eli ympäristötekijä esim uv

spontaani mutaatio, ei selkeää syytä

56
Q

geenimutaatiot

A

emäksiä häviää tai tulee lisää

57
Q

kromosomimutaatiot

A

kromosomin osa katkeaa ja rakentuu sen jlk virheellisesti
tyypit:
häviämä=kromosomin osa häviää,se siis lyhenee

kahdentuma=liittyy toisesta kromosomista toinen smaanlainen osa, se pitenee

siirtymä=kahden kromosomin irronneet palat vaihtaa paikkaa

kääntymä=irronnut liittyy takaisin väärinpäin, geenien järjestys kääntyy
liittymä

liittymä=irronnut liittyy eri paikkaan tai toiseen kromosomiin

58
Q

pistemutaatio

A

yksi emäs vaihtuu
tyypit:
hiljainen mutaatio=ei vaikuta, sama aminohappo syntyy
missense-mutaatio=yksi aminohappo vaihtuu, voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta
nonsense-mutaatio=syntyy lopetuskolmikko
lukukehysmutaatio=nukleotidi häviää

59
Q

kromosomistomutaatio

A

kromosomiluku muuttuu

aneuploidia=yksittäisen kromosomin virheellinen määrä esim monosomia 2n-1 ja trisomia 2n+1

polyploidia=peruskromosomistoja enemmän kuin 2
autopolyploidia=lajin oma kromosomisto monistunut
allopolyploidia=moninkertaistunut kahdesta tai useammasta eri lajista kromosomistot

60
Q

monohybridiristeytys

A

tarkastellaan yhden geenin periytymistä

61
Q

testiristeytys

A

risteytetään resessiivisen geenin homotsygootin kanssa

62
Q

mendelin säännöt

A
  1. jos risteytetään kaksi homotsygoottia, j’lkeläiset ovat Vv, samanlaisia, ilmentävät dominoivaa ominaisuutta
  2. jos risteytetään kaksi heterotrygoottia, jälkeläiset ilmentävät tietyssä lukusuhteessa
  3. sukusolut syntyvät meioosissa, kun kaksi eri geeniä sijaitsevat eri kromosomeissa ne voivat muodostaa sukusoluihin kaikkia mahdollisia yhdistelmiä
63
Q

multippelit alleelit

A

tietystä geenistä on alleeleita enemmän kuin 2

64
Q

välimuotoinen periytyminen

A

fenotyyppi poikkeaa kummastakin vanhemmasta, kumpikaan alleeli ei dominoi vaan ominaisuudet sekoittuvat

65
Q

yhteisvallitseva periytyminen

A

molempien alleelien vaikutus yhtä voimakas mutta ne ei sekoitu, molemmat erotetaan erillisinä

66
Q

letaalialleeli

A

homotsygootit kuolevat

67
Q

dihybridiristeytys

A

tutkitaan samanaikaisesti kahden ominaisuuden periytymistä

68
Q

laadulliset ominaisuudet

A

selvästi erottuvat fenotyypit esim veriryhmät

69
Q

määrälliset ominaisuudet

A

esim ihonväri tai pituus, liukuva jatkumo erilaisia fenotyyppejä, alleelien vaikutus summautuvaa, alleelit ei erikseen dom tai res

70
Q

monitekijäinen ominaisuus

A

useat polygeenit ja ymp tekijät vaikuttaa, monet määrälliset ominaisuudet

71
Q

fotosynteesiin tarvittavat rakenteet

A

kloroplasti: yhteyttämiskalvosto:valoherkät pigmentit,klorofylli ja välitila, yhteyttämissolukko, ilmaraot ja tuuletussolukko, huulisolut,

72
Q

valoreaktiot

A

sarja hapetus-pelkistysreaktioita

yhteyttämiskalvostojen pigmenteissä ja niihin liittyvissä elektroninsiirtoketjuissa

valon vaikutuksesta klorofylli virittyy ja pöllii vedeltä elektronin, vesi hajoaa -> viritysenergia elektroninsiirtoketjuun
-> elektroninsiirtäjälle -> syntyy atp ja se kuljettaa energian hiilensidontareaktioihin

73
Q

fotosynteesin reaktioyhtälö

A

6 co2 0 6 h2o
-> c6h12o6 + 6 o2

74
Q

hiilensidontareaktiot

A

viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa

energia peräisin viime vaiheen atpn sidoksesta, tarvitaan elektroneja ja vetyä -> hiilidioksidimolekyylejä muokataan 3 hiilen orgaaniseksi yhdisteeksi -> soluliman entsyymireaktioissa glukoosia

75
Q

fotosynteesiin tehokkuuteen vaikuttaa

A

valon määrä ja laatu
mihin valomäärään on sopeutunut
hiilidioksidipitoisuus
lämpötila’
kuivuus, ravinteiden puute

76
Q

kemosynteesi

A

yhteyttäminen ilman auringonvaloa, energia epäorgaanisista yhdisteistä

77
Q
A

biology (10 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions