Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

biology > BI04 solubiologia > Flashcards

BI04 solubiologia Flashcards

1
Q

tumattomat

A

arkeonit bakteerit
perintöaines solulimassa
yksisoluisia
soluelimet solukalvon poimuja
soluseinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

tumalliset

A

perintöainesta ympäröi tuma
yksi tai monisoluisia
kasvit eläimet sienet alkueliöt
erikoistuneita soluelimiä
soluhengitys mitokondriossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

solujen tutkimusvälineitä

A

valomikroskooppi
elektronimikroskooppi
röntgenkristallografia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

samanlaisia vierekkäisiä soluja

A

kasveilla solukko eläimillä kudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

biomolekyylien pääryhmät

A

hiilihydraatit
lipidit
proteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

hiilihydraatit

A

rakennusaine ja energian vapauttaminen soluhengityksessä
pääosin hiili vety happi
esim fotosynteesi tuottaa
mono di ja polysakkaridit

mono esim glukoosi fruktoosi

di esim sakkaroosi laktoosi

poly esim tärkkelys glykogeeni kitiini selluloosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

lipidit

A

energianlähde ja rakennusaine
glyseroli plus 3 rasvahappoa

fosfolipidit, eli kalvolliset soluelimet biologiset kalvot ja solukalvo

steroidit, rengasmainen ei liukene veteen, esim kolesteroli hormonit, rasvaliukoiset vitamiinit KADE ja lehtivihreä

rasvat eli triglyserolit, tyydyttymättömät eli kasvi ja kalanrasvat, kaksoissidos tai tyydyttyneet eli ei kaksoissidosta, kovia rasvoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

nukleiinihapot

A

koostuu nukleotideistä jotka koostuu fosfaatti sokeri ja emäsosasta
esim dna ja rna, atp ja elektroninsiirtäjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

proteiinit eli valkuaisaineet

A

entsyymeinä hormoneina geenien toiminnan säätelijöinä solukalvolla aineiden kuljettajina

koostuu aminohapoista, niitä 20, liittyy yhteen peptidisidoksilla

primääri, sekundääri, tertiääri ja kvartaalirakenteet
-> polypeptidiketju kiertyy ja ne lisääntyvät ja laskostuvat jne

glykoproteiineissa hiilariosia
lipoproteiineissa lipidejä

denaturoitumisessa 3d rakenne muuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

entsyymit eli biologiset katalyytit

A

nopeuttavat reaktioita, perusrakenteeltaan proteiineja, alentavat aktivaatioenergiaa

aktiivinen kohta johon substraatti sitoutuu

kofaktori aktivoi entsyymin, jos se on orgaaninen molekyyli se on koentsyymi

kaikilla optimilämpötila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

metabolia

A

aineenvaihdunta

katabolia= hajotusaineenvahdunta, vapauttaa energiaa eli atp, entsyymit hajottavat isoja molekyylejä

anabolia= rakennusaineenvaihdunta, sitoo energiaa, entsyymit rakentavat isompia aineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

inhibiittori

A

estää entsyymin toiminnan tai hidastaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kromatiini

A

dna kietoutuu histonien ympärille, nämä muodostavat kromatiinin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitä kromosomin ulkopuolisissa alueissa

A

transposoni eli hyppivät geenit (voi vaihtaa paikkaa tai siirtyä)

toistojaksoja

sammuneita geenejä

jotain mysteeristä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

geenit

A

koodaavat __

lähetti-rna

ribosomi-rna

siirtäjä-rna

nää osallistuu proteiinisynteesiin

mikro-rna (voi pysäyttää proteiinintuotannon)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

geeni koostuu

A

koodaava alue: eksonit ja intronit, eksoneissa geneettinen koodi , introneissa jotain muuta

säätelyalue: tehostajajaksot ja promoottori: mahdollistavat geenin luennan alkamisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

proteiinisynteesin vaiheet

A
  1. transkriptio

rna-polymeraasientsyymi kiinnittyy promoottoriin ja alkaa lukea mallijuostetta
-> esiaste-rna pre-mrna

  1. silmukointi

esiaste-rnasta poistetaan intronit -> lähetti-rna mrna
vaihtoehtoinen silmukointi=poistetaan eri osia riippuen proteiinista

  1. translaatio

mrna kiinnittyy ribosomiin, siirtäjärnamolekyyli kiinnittyy mrnahan, ribosomi liukuu pitkin mrnata ja tekee aminohappoketjua kunnes tulee lopetuskolmikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

cap eli huppurakenne

A

esiaste rnan 5’ päähän kiinnitetään se, edistää esiaste rnan muodostumista ja tekee silmukoinnin mahdolliseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

poly-a-häntä

A

esiaste 3’ päähän liitetään ylimääräisiä nukleotidejä, joiden emäsosa on A, muodostumisen jlk transkriptio päättyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kodoni

A

yksi dnan emäskolmikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

siirtäjä rna

A

molekyyli solulimassa, toisessa päässä antikodoni joka tunnistaa kyseistä aminohappoa koodaavan emäskolmikon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

transkriptiotekijät

A

säätelyproteiineja, mahdollistavat proteiinisynteesin. kiinnittyvät geenin säätelyalueelle, auttavat entsyymiä kiinnittymään promoottoriin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mikro rna

A

pysäyttää translaation

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

epigeneettinen säätely

A

geenien toiminnassa tapahtuvat perinnölliset muutoksen joissa emäsjärjestys ei muutu

johtuu esim metylaatiosta tai histonin rakenteen muutoksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
solukalvo
rajaa solun, toimii tukirakenteena, säätelee solun sisäisiä olosuhteita koostuu fosfolipideistä joissa hydrofobinen ja -fiilinen pää kaksikerroksinen myös proteiineja ja kolesterolia
26
mitä solukalvon läpi pääsee
ionit ei pääse hydrofobiset helposti pienet varauksettomat jotenkin suuret varauksettomat jotenkin
27
solukalvon kuljettajaproteiinit
kanavaproteiinit muodostavat huokosia solukalvon läpi, ionikanava, vettä kuljettaessa akvaporiini kantajaproteiinit sitoo kuljetettavan aineen itseensä, proteiinin muoto muuttuu ja se voidaan kuljettaa, auki aina vain toiselta puolelta ionipumput kuljettavat ioneja , vaatii atp energiaa
28
aineiden kulku solukalvon läpi eri nimitykset
diffuusio lipidikerrosten läpi, kaasut pääsee avustettu diffuusio kanavaproteiinin avulla, ionit osmoosi eli veden diffuusio suoraan läpi tai akvaporiineista avustettu diffuusio kantajaproteiinien avulla, esim glukoosi ja aminohapot
29
passiivinen kulkeutuminen
ei tarvi energiaa, diffuusio ja avustettu diffuusio, osmoosi
30
diffuusio
aine kulkeutuu suuremmasta pitoisuudesta pienempään
31
plasmolyysi
kasvisolun solukalvo irtoaa soluseinästä koska ulkopuolella liian väkevä neste
32
aktiivinen kuljetus
ionipumput ja kuljetusrakkulat endosytoosilla solu ottaa sisään kalvorakkuloilla kamaa, sulautuu sisällä lysosomeihin jossa sisältö hajotetaan -> fagosytoosi (kiinteää matskua) ja pinosytoosi (neste ja liuenneet aineet) eksosytoosilla solu poistaa kamaa kalvorakkulalla
33
solun muut tukirakenteet
soluseinä proteiinisäikeet
34
ATP
adenosiinitrifosfaatti runsasenerginen yhdiste josta solu saa energian käyttöönsä koostuu adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta fosfaattiosasta fosfaattiosat sitoutuneet toisiinsa runsasenergisillä sidoksilla solu lataa energiaa liittämällä ADP molekyyliin fosfaattiosan kun tarvitaan energiaa yksi P irtoaa
35
soluhengityksen kolme vaihetta nimeä
1. glykolyysi 2. sitruunahappokierto 3. elektroninsiirtoketju
36
glykolyysi
solulimassa anaerobinen hajottaa glukoosia kahdeksi (3-hiiltä) pyruvaattimolekyyliksi vapautuu 2 ATP elektroninsiirtäjiin liitetään vetyä ja elektroneja
37
sitruunahappokierto
kun solulla on happea mitokondrion nestemäisessä sisäosassa pyruvaatista irtoaa elektroneja -> asetyylikoentsyymi A joka siirtyy sitruunahappokiertoon -> syntyy hiilidioksidia 2 atp ja elektronia ja vetyä kantavia elektroninsiirtäjiä
38
soluhengitys reaktioyhtälö
c6h12o6+6o2 -> 6co2 6 h2o + jopa 38 atp
39
elektroninsiirtoketju
mitokondrion sisäkalvolla olevien elektronisiirtäjinä toimivien entsyymien avulla aiemmin ladatut elektroninsiirtäjät luovuttavat elektronit siirtoketjuun elektronit siirtyvät entsyymiltä toiselle, lopulta happimolekyylille-> vesi ja jopa 34 atp
40
käymisreaktiot
anaerobisissa olosuhteissa hiiva bakteeri kasvi ja jotkin eläinsolut alkoholikäyminen pyruvaatista asetaldehydiä josta etanolia maitohappokäyminen pyruvaatista maitohappoa
41
solujen elinkierto
välivaihe solu kasvaa ja dna kahdentuu paljon proteiinisynteesiä jakautumisvaihe tuma jakautuu (mitoosi), solu jakautuu
42
säätelyjärjestelmä
solujen elinkiertoa säädellään tarkasti säätelyproteiineilla joka vaiheessa tarkistetaan onko kaikki kunnossa, muuten stopataan
43
dnan kahdentuminen eli replikaatio
alkaa helikaasientsyymin toiminnalla purkaa dnan kierteisyyttä ja avaa kaksoisjuostetta sitten dna-polymeraasientsyymi muodostaa emäsparit, tarvii toimiakseen alukkeen eli lyhyen yksijuosteisen rna pätkän etenee juosteissa eri suuntiin, 5' P -> 3' OH ligaasi yhdistää palat alukkeet korvataan dnalla
44
mitoosin vaiheet
interfaasi: dna ja soluelimet kahdentuu, solu kasvaa profaasi: sisarkromatdit kiinni toisissaan, tumasukkula kehittyy, tumakotelo hajoaa, keskusjyväset kiinnittyy sukkularihmoilla sentromeereihin metafaasi: kromatidit jakotasoon, keskusjyväset eri puolilla anafaasi: irronneet kromatidit vedetään sukkularihmalla kohti keskusjyväsiä telofaasi: uudet tumakotelot, kierteisyys purkautuu solun jakautuminen
45
solun elinaikaan vaikuttaa
apoptoosi,ohjelmoitu solukuolema telomeerit, lyhenevät joka jakautumisessa telomeraasientsyymi voi kasvattaa telomeerejä
46
somaattinen solu
diploidinen eli kromosomiluku kaksinkertainen, kaikki muut paitsi sukusolut 2n
47
autosomi
muu kuin sukupuolikromosomi
48
vastinkromosomit
yhden kromosomiparin samankokoiset kromosomit jotka vaikuttavat samoihin ominaisuuksiin, toinen koiraalta toinen naaraalta
49
karyotyyppi
kromosomistokuva
50
sukusolu
haploidinen, kromosomiluku yksinkertainen n
51
iturata
sukurauhasissa sijaitseva solulinja joka tuottaa sukusolujen diploidisista kantasoluista haploidisia
52
meioosin vaiheet
vähennysjako solun kromosomiluku puolittuu-> kaksi haploidista solua, kahdentuneessa muodossa tasausjako kuin mitoosi
53
vähennysjaon vaiheet
profaasi I: vastinkromosomit konjugoituvat, menevät ristiin, muodostuu kiasmoja, voi tapahtua crossing overia metafaasi I: tumasukkulan sukkularihmat kiinni sentromeereissä, vastinkromosomit jakotasossa anafaasi I: vastinkromosomit kokonaisina vedetään vastakkaisiin päihin telofaasi I: solulima jaetaan, uudet solukalvot, kromosomiluku muuttunut haploidiseksi, sisarkromatidit kiinni toisissaan yhä
54
geneettinen rekombinaatio
ominaisuuksien uudelleenjärjestäytyminen jälkeläisissä, vanhempien alleelit voivat järjestäytyä lukemattomilla tavoilla tyypit: tekijäinvaihdunta syntyy uudenlaisia kromosomeja mendelistinen rekombinaatio vastinkromosomien sattumanvarainen asettuminen jakotasoon vähennysjaon aikana
55
mutaatioita aiheuttaa
mutageeni eli ympäristötekijä esim uv spontaani mutaatio, ei selkeää syytä
56
geenimutaatiot
emäksiä häviää tai tulee lisää
57
kromosomimutaatiot
kromosomin osa katkeaa ja rakentuu sen jlk virheellisesti tyypit: häviämä=kromosomin osa häviää,se siis lyhenee kahdentuma=liittyy toisesta kromosomista toinen smaanlainen osa, se pitenee siirtymä=kahden kromosomin irronneet palat vaihtaa paikkaa kääntymä=irronnut liittyy takaisin väärinpäin, geenien järjestys kääntyy liittymä liittymä=irronnut liittyy eri paikkaan tai toiseen kromosomiin
58
pistemutaatio
yksi emäs vaihtuu tyypit: hiljainen mutaatio=ei vaikuta, sama aminohappo syntyy missense-mutaatio=yksi aminohappo vaihtuu, voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta nonsense-mutaatio=syntyy lopetuskolmikko lukukehysmutaatio=nukleotidi häviää
59
kromosomistomutaatio
kromosomiluku muuttuu aneuploidia=yksittäisen kromosomin virheellinen määrä esim monosomia 2n-1 ja trisomia 2n+1 polyploidia=peruskromosomistoja enemmän kuin 2 autopolyploidia=lajin oma kromosomisto monistunut allopolyploidia=moninkertaistunut kahdesta tai useammasta eri lajista kromosomistot
60
monohybridiristeytys
tarkastellaan yhden geenin periytymistä
61
testiristeytys
risteytetään resessiivisen geenin homotsygootin kanssa
62
mendelin säännöt
1. jos risteytetään kaksi homotsygoottia, j'lkeläiset ovat Vv, samanlaisia, ilmentävät dominoivaa ominaisuutta 2. jos risteytetään kaksi heterotrygoottia, jälkeläiset ilmentävät tietyssä lukusuhteessa 3. sukusolut syntyvät meioosissa, kun kaksi eri geeniä sijaitsevat eri kromosomeissa ne voivat muodostaa sukusoluihin kaikkia mahdollisia yhdistelmiä
63
multippelit alleelit
tietystä geenistä on alleeleita enemmän kuin 2
64
välimuotoinen periytyminen
fenotyyppi poikkeaa kummastakin vanhemmasta, kumpikaan alleeli ei dominoi vaan ominaisuudet sekoittuvat
65
yhteisvallitseva periytyminen
molempien alleelien vaikutus yhtä voimakas mutta ne ei sekoitu, molemmat erotetaan erillisinä
66
letaalialleeli
homotsygootit kuolevat
67
dihybridiristeytys
tutkitaan samanaikaisesti kahden ominaisuuden periytymistä
68
laadulliset ominaisuudet
selvästi erottuvat fenotyypit esim veriryhmät
69
määrälliset ominaisuudet
esim ihonväri tai pituus, liukuva jatkumo erilaisia fenotyyppejä, alleelien vaikutus summautuvaa, alleelit ei erikseen dom tai res
70
monitekijäinen ominaisuus
useat polygeenit ja ymp tekijät vaikuttaa, monet määrälliset ominaisuudet
71
fotosynteesiin tarvittavat rakenteet
kloroplasti: yhteyttämiskalvosto:valoherkät pigmentit,klorofylli ja välitila, yhteyttämissolukko, ilmaraot ja tuuletussolukko, huulisolut,
72
valoreaktiot
sarja hapetus-pelkistysreaktioita yhteyttämiskalvostojen pigmenteissä ja niihin liittyvissä elektroninsiirtoketjuissa valon vaikutuksesta klorofylli virittyy ja pöllii vedeltä elektronin, vesi hajoaa -> viritysenergia elektroninsiirtoketjuun -> elektroninsiirtäjälle -> syntyy atp ja se kuljettaa energian hiilensidontareaktioihin
73
fotosynteesin reaktioyhtälö
6 co2 0 6 h2o -> c6h12o6 + 6 o2
74
hiilensidontareaktiot
viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa energia peräisin viime vaiheen atpn sidoksesta, tarvitaan elektroneja ja vetyä -> hiilidioksidimolekyylejä muokataan 3 hiilen orgaaniseksi yhdisteeksi -> soluliman entsyymireaktioissa glukoosia
75
fotosynteesiin tehokkuuteen vaikuttaa
valon määrä ja laatu mihin valomäärään on sopeutunut hiilidioksidipitoisuus lämpötila' kuivuus, ravinteiden puute
76
kemosynteesi
yhteyttäminen ilman auringonvaloa, energia epäorgaanisista yhdisteistä
77

biology (11 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions