6. Kasvillisuus Flashcards
1
Q
kivennäismaa
A
- kallioperän rapautumisen tuloksena syntyvää ainesta
- moreeni, hiekka, sora, savi
2
Q
maannos
A
- maaperän yläosa, jossa on nähtävissä eriväriset kerrokset
- 1-2m
- vaikuttavat veden pystysuorat liikkeet, lämpötila ja kasvillisuus
- podsolimaannos, mustamultamaannos, latosolimaannos
- kerrokset syntyy, kun maaperässä kulkeva vesi liuottaa maaperästä suoloja ja kuljettaa niitä toiseen kerrokseen
3
Q
podsolimaannos
A
- karikekerros; kuolleet kasvit, lehdet, neulaset
- humuskerros
- huuhtoutumiskerros; vesisade vajoaa maaperän läpi ja liuottaa kivennäismaasta suoloja. vähäravinteinen
- rikastumiskerros; suolat ja hienorakenteiset maaperän hiukkaset kulkeutuvat veden mukana sinne
- muuttumaton pohjamaa
4
Q
mustamultamaannos
A
- alueilla, joissa haihtuminen ylittää sademäärän
- vesi kulkee maaperässä alhaalta ylöspäin (kapillaari-ilmiö)
- humus
- multa
- huuhtoutumiskerros
- muuttumaton pohjamaa
5
Q
latosolimaannos
A
- paksu karikekerros
- ohut humuskerros (maatunutta eloperäistä ainetta)
- huuhtoutumiskerros
- raudan ja alumiinin oksideja
- kallioperä
6
Q
trooppiset sademetsät
A
- päiväntasaajan seuduilla
- rikas biodiversiteetti
- puut kolmessa kerroksessa
- liaanit
- epifyytit
- saniaiset ja lahottajasienet
- papukaijat, apinat, sammakot, käärmeet
- latosolimaannos
7
Q
savannit ja monsuunimetsät
A
- sademetsäalueiden reunoilla Afrikassa ja Etelä-Amerikassa
- kuiva- ja sadekausi
- heinäkasvit
- metsä-/puisto-/ruohosavanni
- antiloopit, kirahvit, seeprat, norsut, leijonat, hyeenat
- sateenvarjopuut, akaasit
- maannos latosoli
8
Q
aavikot
A
- kääntöpiirien korkeapainealueiden läheisyydessä ja mantereiden sisäosissa
- yöllä kylmää päivällä kuumaa
- mehikasvit, kaktukset, tyräkit, agaveet
- piikkipensaat
- hyönteiset, hämähäkit, skorpionit, matelijat
- aavikkomaannos
9
Q
nahkealehtinen kasvillisuus
A
- välimeren kasvillisuus
- ja 40. leveyspiirien välisillä alueilla
- Kalifornia, Chilen keskiosa, Afrikan eteläkärki, Australian lounaisosa
- talvisateet ja kuumat, kuivat kesät
- metsät ja piikkipensaikot
- oliivipuu, korkkitammi, pinja, sypressi
- terra rossa maannos
10
Q
ikivihannat lehtimetsät
A
- 20.-40. leveysasteilla
- Aasian, Australian, Pohjois-Amerikan itärannikoilla
- sataa runsaasti ympäri vuoden
- ruskomaamaannos
11
Q
arot
A
- mantereiden sisäosissa
- heinät
- aroja raivataan pelloiksi
- biisonit, antiloopit, villihevoset, kaniinit, hamsterit
- mustamultamaannos
12
Q
lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät
A
- Pohjois-Amerikan itäosat ja Eurooppa
- 4 vuodenaikaa
- tammet, pyökit, vaahterat, saarnet
- hiiret, oravat, pesukarhut, ketut, hyönteiset
- ruskomaamaannos
13
Q
havumetsät
A
- taiga
- pitkä, luminen talvi
- kuuset, männyt, lehtikuuset
- maanpinta yleensä kokonaan kasvillisuuden peitossa
- varvut, sammalet, jäkälät
- karhut, hirvet, metsäjänikset, metsot
- podsolimaannos
14
Q
tundra ja vuoristokasvillisuus
A
- Aasian, Pohjois-Amerikan ja Euroopan pohjoisosat
- ikirouta
- varpukasvit, sammalet, jäkälät
- runsaasti soita
- hyönteiset, linnut, sopulit, myyrät
- vuoristoissa suuri yön ja päivän välinen lämpötilaero
- tundramaannos
15
Q
maankamara
A
- maaperä on maankamaran ylin osa, joka koostuu irtaimesta maa-aineksesta ja maalajeista, jotka voidaan jakaa kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin
- kallioperä on sen alla olevaa kiinteää kiveä
