4. Vesikehä Flashcards
hydrologinen kierto
- lämpö saa veden haihtumaan
- vesihöyry kulkeutuu ilmakehässä
- vesihöyry tiivistyy takaisin vedeksi
- sade
- valunta
valunta
- mantereiden sademäärät ovat suurempia kuin sieltä haihtuvan veden määrät, joten sadevettä valuu takaisin kohti merta
- pintavalunta (ojat, purot, joet)
- sade imeytyy maaperään, vajoaa ja suodattuu pohjavedeksi
- pohjavalunta (pohjavesi virtaa pohjavaluntana kohti merta
maaperän vesi
- maavesi
- maaperän pintaosiin varastoitunut vesi
- huokosissa on ilmaa
- kun kaikki huokoset täyttyvät -> pohjavesi
vesipisaran muodostuminen
- suhteellinen ilmankosteus kohonnut 100 prosenttiin (= ilmassa on suurin mahdollinen vesihöyrymäärä, jonka ilma pystyy sitomaan kyseisessä lämpötilassa)
- on saavutettu kyllästyskosteus
- kastepiste on lämpötila, jossa vesihöyryn tiivistyminen nesteeksi alkaa
- tarvitaan tiivistymisydin tai -pinta, johon vesimolekyylit voivat tiivistyä (pöly-, tuhka tai suolakidehiukkanen)
rintamasade
- ilma kohoaa kun lämmin ja kylmä ilmamassa kohtaavat
- lämpimämpi ilma kohoaa kevyempänä kylmemmän päälle
- polaaririntamassa
konvektiosade
- trooppisilla alueilla
- auringon säteily lämmittää maanpintaa epätasaisesti
- aurinko lämmittää maanpintaa tehokkaammin kuin ympäristöään -> kostea ilmamassa lämpenee ja kohoaa ylöspäin
- lyhytaikainen, kork pari tuntia
orografinen sade
- vuori pakottaa kostean ilmamassan kohoamaan ja tuulenpuoleiselle rinteelle syntyy orografinen sade
- kostea ilma jäähtyy kohotessaan 5c/1km
- kuiva ilma lämpenee laskeutuessaan 10c/1km
sateisimmat alueet
- tropiikissa, päiväntasaajan tuntumassa
- merten läheisyys, lämpimät merivirrat, matalapaine
vähäsateisimmat alueet
- napa-alueiden ja hepoasteiden korkeapainealueilla
- vuoristojen takana ja mantereiden keskiosissa, rannikoilla jonka edustalla kulkee kylmä merivirta
sateen synty
- alueilla, joilla kostea ilma kohoaa ja jäähtyy
- kylmä ilma pystyy sitomaan vähemmän kosteutta kuin lämmin > vesihöyry alkaa tiivistyä vesipisaroiksi ilman jäähtyessä
sivumeret
- maanosien välissä olevat välimeret: Välimeri, Karibianmeri
- valtamerten reunoilla ovat reunameret: Pohjanmeri, Barentsinmeri
- sisämeret: Itämeri, Mustameri, Hudsoninlahti
merenpohjan pinnanmuodot
- mannerjalusta, loiva rantaviivasta 200m syvyyteen
- mannerrinne, jyrkänne 200m-4000m
- syvänmeren tasankoa
- syvänteitä, hautavajoamia, vuoria, keskiselänne
aallon syntyminen
- tuuli tarttuu vesimolekyyliin ja saa sen pyörivään liikkeeseen
- sileä vedenpinta rikkoutuu
- sen pinta-ala lisääntyy ja tuuli pystyy tarttumaan molekyyleihin paremmin
- aallot kasvaa
- vesialueen muoto, syvyys sekä tuulten ja merivirtojen suunnat, maanjäristykset, vuorovesi-ilmiö vaikuttavat
tyrsky
- aallot matalaan rantaan > pituus lyhenee > korkeus kasvaa > aallot jyrkempiä > aallonharja murtuu
tsunami
- tuhoisa hyökyaalto
- merenalainen maanjäristys, tulivuorenpurkaus saa vesimassat yhtäkkiä liikkeelle pohjasta pintaan asti
lämmin merivirta
- päiväntasaajalta kohti napoja
- kuljettavat lämpöä muuten viileimmille alueille
- haihtuminen voimakasta > ilmassa paljon kosteutta
- tuulten mukana lämpö ja kosteus siirtyvät kauemmas mantereille
kylmä merivirta
- tuo mukanaan ympäristöään kylmempää vettä kohti päiväntasaajaa
- viilentää ja kuivattaa rannikon ilmastoa
pystyvirtaus
- merivesi liikkuu pystysuoraan
- yksi syy pintaveden tiheyden kasvu, kun vesi kylmenee tai sen suolaisuus kasvaa
- toinen syy: tuulet pakottavat meriveden työntymään vasten rannikkoa ja sitten vajoamaan
kumpuaminen
- ylöspäin kohoava merivirtaus
- tuo mukanaan ravinteita lähemmäs pintaa, missä planktoneliöt pystyvät niitä hyödyntämään
merivirtojen vaikutus
- tasoittavat maapallon lämpötilaeroja
maapallon kehät
- atmosfääri eli ilmakehä
- hydrosfääri eli vesikehä
- litosfääri eli kivikehä
- biosfääri eli elokehä
merivirta
- pysyvä valtameren pintakerroksen liike
- syvyys yleensä n. 100m ja leveys satoja kilometrejä
