4. Talouspolitiikka ja julkinen talous Flashcards
Kuinka suuren osan kunnat tuottavat palveluista?
Kunnat tuottavat yli 60 % palveluista.
Millainen on työnjako valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen välillä?
Kunnat tuottavat pääasiassa palveluita: lastenhoito, peruskoulu ja lukio sekä osa toimeentulotuesta.
Valtio vastaa poliisista ja armeijasta (turvallisuudesta), korkeakouluista sekä teiden rakentamisesta.
Sosiaaliturvarahastot huolehtivat mm. eläkkeistä ja sairauspäivärahoista. Valtio maksaa Kelan kautta pääosan tulonsiirroista.
Millainen oli SOTE-uudistus?
Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.
Kuinka suuri oli julkisten menojen suhde BKT:seen Suomessa vuonna 2020?
Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat suuret verrattuna muihin maihin, julkisten menojen suhde BKT:seen oli vuonna 2020 neljänneksi korkein EU-maista: Suomi 57,3 %. (Korkein: Ranska, Kreikka, Belgia)
Miten valtion budjetti laaditaan Suomessa?
Budjettiesityksen tekee hallitus Budjettiesityksen hyväksyy eduskunta. Hallitus voi tehdä budjettiin muutoksia.
Hallitus voi tehdä myös lisäbudjetin, jonka hyväksyy aina eduskunta.
Mistä valtio saa tuloja?
Yli 80 % valtion tuloista tulee veroista.
Valtio saa tuloja myös palvelumaksuista, osingoista ja korkotuloista. Eniten verotuloja tuottaa arvonlisävero.
Mitä menoja valtiolla on?
Suurin osa valtion menoista kuuluu ns. SIIRTOMENOIHIN (68,3%). (Niihin kuuluvat:
avustukset kunnille eli valtionosuudet, tulonsiirrot kotitalouksille, tukipalkkiot yrityksille ja maataloustuottajille, kehitysapu ulkomaille.)
Noin kolmasosa valtion menoista käytetään KULUTUSMENOIHIN, joihin kuuluvat valtion palveluksessa olevien palkat, kulutustavarahankinnat, valtion kiinteistöjen ylläpitokustannukset.
Muita kuluja ovat SIJOITUSMENOT, joita ovat investoinnit esimerkiksi teiden rakentamiseen.
Valtion menoihin kuuluu myös valtion velan KORKOMENOT.
Mistä kunnat saavat tuloja?
- valtionosuudet (18%)
- kiinteistövero (n. 4%)
- yhteisövero (n.4 %)
- muita tuloja kunnat saavat esimerkiksi päivähoitomaksuista sekä sairaaloiden ja uimahallien käytöstä
- kunnilla on myös omaisuutta, jonka tuotosta ne saavat pääomatuloja. (Näitä ovat esimerkiksi vuokratulot, kuntien liikelaitosten tuotot sekä osinko- ja korkotulot.)
Luettele välittömät verot (10 kpl)…
- kunnallisvero
- valtion tulovero
- yhteisövero
- kirkollisvero
- perintövero
- lahjavero
- pääomavero
- kiinteistövero
- Yle-vero
- varainsiirtovero (Verolakien mukaan varainsiirtovero on välitön vero, vaikka joissakin lukion kirjoissa se esitetään välillisenä verona.)
Luettele välilliset verot (4kpl)…
- arvonlisävero
- valmistevero
- auto- ja moottoripyörävero
- ympäristövero
Luettele suhteelliset verot (6 kpl)…
…eli tasaverot:
- arvonlisävero
- autovero
- kunnallisvero
- kiinteistövero
- valmistevero
- varainsiirtovero
Luettele progressiiviset verot (5 kpl)…
- valtion tulovero
- pääomatulovero
- kunnallisvero
- lahjavero
- perintövero
Miksi kunnallisveron luokittelu suhteellisiin/ progressiivisiin veroihin on vaikeaa?
Kunnallisvero on tasavero, mutta kunnallisveron osuus tulosta nousee ansioiden kasvaessa. Tämä progressio on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina.
Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Kunnallisveron osuus tuloista riippuu kunnallisveroprosentin lisäksi ansiotulojen määrästä ja lajista, sillä ne vaikuttavat vähennyksiin, joita tulonsaaja saa.
Millaista veroa maksat pankkitalletuksen korosta?
Korkotulon lähdevero koskee kotimaasta saatuja korkoja, jotka on maksettu talletukselle yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille pankkiin, vastaavalle tilille osuuskunnan säästökassaan tai yleisön merkittäväksi tarjotulle joukkovelkakirjalainalle. Korkotulon lähdeverotus koskee vain luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien saamia korkotuloja. Korkotulon lähdevero on 30 % koron määrästä. Veron perii koron maksaja kuten pankki. Työkorvauksen lähdeverotus ylittää valintakoevaatimukset.
Milloin maksat lahjaveroa?
Lahjaveroa maksetaan 5 000 euron ja sitä suuremman arvoisista lahjoista. Lahjavero koskee myös samalta lahjoittajalta kolmen vuoden kuluessa saatuja lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on 5 000 euroa tai enemmän.
Milloin maksat perintöveroa?
Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä.
Millaisista tuloista maksat pääomaveroa?
Pääomatuloista (esim. myyntivoitot, veronalainen osa pörssiosingoista, vuokratulot, tietyt korkotulot) maksetaan veroa valtiolle pääomatulon veroprosenttien mukaan. Pääomatulona verotetaan siis tulo, jota varallisuus on kerryttänyt.
Milloin maksat varainsiirtoveroa?
Varainsiirtoveroa maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Veron maksaa luovutuksen saaja eli esimerkiksi asunnon ostaja.
Milloin varallisuusvero poistui?
Varallisuusvero, aikaisemmin omaisuusvero, oli Suomessa vero, jota maksettiin varallisuuden perusteella vuoteen 2005 asti. Varallisuusveroa ei siis enää ole.
Mikä on veroaste ja kuinka suuri se on Suomessa?
Veroaste (kokonaisveroaste) on yleisimmin käytetty verotuksen tason mittari eri maissa. Veroasteella tarkoitetaan julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymää suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen. Suomessa on ollut varsin korkea kokonaisveroaste, joka oli vuonna 2021 noin 43 % BKT:stä.
Kuinka suuri osa suomalaisista tienaa vuodessa yli 50 000€ ja kuinka suuren osan he maksavat kaikista veroista?
Yli 50 000 € vuodessa ansaitsevia on noin 15,7 % tulonsaajista ja he maksavat noin 55 % veroista.
Yli 100 000 € vuodessa ansaitsevia on noin 2,5 % tulonsaajista ja he maksavat noin 21,5 % veroista.
Luettele jotain veroparatiiseja.
Sveitsi, Luxemburg, Liechtenstein, Jersey, Belgia, Mansaari, Monaco, Andorra ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Myös Irlannissa on alhainen yhteisövero.
Esittele klassinen liberalismi!
Klassinen liberalismi korostaa markkinoiden vapautta. Perusajatukset pohjatuvat Adam Smithin (1723–1790) näkemyksiin. Sen mukaan julkisen vallan ei tule puuttua markkinoiden toimintaan. Suhdannevaihtelut ja laskukaudet ovat vain tarpeellisia sopeutumisvaiheita, joiden avulla markkinat säätelevät toimintaansa. Talouspolitiikka oli suhdanteita vahvistavaa eli nousukaudella kulutusta lisättiin ja laskukaudella säästettiin. Klassinen liberalismi hallitsi talouspoliittista ajattelua vuonna 1929 alkaneeseen suureen lamaan saakka, jolloin tuotanto laski ja työttömyys kasvoi dramaattisesti. Syntyi tarve keynesiläiselle elvyttävälle talouspolitiikalle.
Esittele keynesiläisyys!
Keynesiläisen talouspolitiikan mukaan kokonaiskysynnän vähyys on syynä taantumiin. Se perustuu englantilaisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin (1883–1946) ajatuksille. Keynesiläisen talouspolitiikan mukaan valtion tulee laskukaudella lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihteluita. Talouspolitiikan tehtäviä ovat kotimaisen kokonaiskysynnän, kulutuksen ja investointien säätely. Jos kokonaiskysyntä on liian pientä, julkisia menoja tulee lisätä ja/tai veroja alentaa, jotta kulutus lisääntyy. Keynesiläisyys korostaa siis julkisen vallan roolia taloudessa. Keynesiläisyys korostaa finanssipolitiikan merkitystä. Keynesiläiset kannattavat julkisia investointeja ja velkaantumista. Noususuhdanteessa valtion menoja olisi supistettava ja verotusta kiristettävä. Keynesiläiset eivät usko rahapolitiikan ja markkinavoimien yksin riittävän talouden kääntämiseen kasvuun. Keynesiläisyys oli hallitseva talousteoria toisen maailmansodan jälkeen aina 1970-luvulle asti. Keynesiläinen teoria ei sopinut vuoden 1973 öljykriisin aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen.
Aktiivisesta finanssipolitiikasta huolimatta työttömyys lisääntyi eikä talous kasvanut, vaan julkisen talouden alijäämät ja velkaantuminen kasvoivat.
