3. Kansantalous kokonaisuutena: makrotalous Flashcards

1
Q

Mitä kuuluu huoltotaseessa kokonaiskysyntään?

A
  • yksityinen kulutus (40%)
  • julkinen kulutus
  • investoinnit
  • tavaroiden ja palveluiden vienti (30%)
  • (varastojen muutos).
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Miten julkinen talous lasketaan mukaan BKTeen?

A

Julkisen talouden tuotanto arvioidaan tuotantokustannusten, kuten työntekijöille maksettavien palkkojen, mukaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitkä ovat BKTn kasvun 4 lähdettä?

A
  1. Tehdyn työmäärän kasvu, jota kasvattaa väestön kasvu ja lisääntynyt työnteko.
  2. Koulutustason nousu eli inhimillisen pääoman lisääntyminen.
  3. Taloudellistuotannollisen pääoman eli koneiden ja laitteiden määrän kasvu.
  4. Teknologian kehitys, josta nykyisin puhutaan laajemmin tiedon lisääntymisenä.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Miten lasketaan talouskasvu?

A

Talouskasvu on työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä tapahtuu työpanokselle jos työn tuottavuus kasvaa enemmän kuin talous?

A

Jos työn tuottavuus kasvaa 2 % ja talous kasvaa 1,5 %, niin tällöin työpanos on laskenut 0,5 %.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mikä oli Suomen BKT vuonna 2021?

A

noin 251,5 mrd. €

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä asioita BKT ei ota huomioon?

A
  • Koneiden ja laitteiden kulumista
  • Joissain maissa kansallisvarallisuus on toisia suurempi, mikä ei näy elintasossa
  • Koulutuksen taso ei välttämättä näy elintasossa
  • Tulo- ja varallisuuserot
  • Huonon tuotannon vaikutukset: esim. aseet, jotka voivat toisessa maassa aiheuttaa tuhoa, tai tupakkaa, joka aiheuttaa negatiivia terveysvaikutuksia ja siten kustannuksia kansantaloudelle
  • Luonnon liiallisen hyväksikäytön ja saastumisen negatiiviset vaikutukset hyvinvoinnille
  • Luonnon ilmaistuotteet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä kansantulo kertoo?

A

Kansantulo kertoo kaikki taloudessa kertyvät tulot, kuten palkkatulot ja yritysten voitot.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mitä tarkoittaa funktionaalinen tulonjako?

A

Funktionaalinen tulonjako kertoo, miten tulot jakautuvat pääoman ja työn välillä.
Työn osuuteen kuuluvat palkat ja työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut.
Pääoman osuuteen kuuluvat omaisuus- ja yrittäjätulot.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä sisältää YK:n inhimillisen kehityksen indeksi, HDI?

A

Ostovoimapariteetilla korjatun elintason, eli huomioi elinkustannuserot, ja lisäksi HDI sisältää koulutustason ja eliniän pituuden.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mitä sisältää GPI (Genuine Progress Indicator)?

A

Tulonjaon tasa-arvoisuuden, talouskasvun kestävyyden, kotona tehdyn työn arvon, rikollisuuden ja ympäristön pilaantumisen vaikutukset. GPI on paranneltu versio ISEW-mittarista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare) mittaa?

A

Asukasta kohti painotettua kulutusta, johon lisätään esimerkiksi kotitaloustyö ja julkiset palvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mikä on kokonaiskysynnän suurin osa ja millä sen muutoksia voidaan ennustaa?

A

Kokonaiskysynnän suurin erä on yksityinen kulutus, jonka muutosta voidaan ennustaa kuluttajabarometrin avulla. Barometri mittaa kuluttajien tulevaisuuden odotuksia ja luottamusta talouteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mitä kirjataan ensitulojen taseeseen?

A

Ensitulojen taseessa näkyy ensitulo eli korot, voitot ja palkat, jotka maksetaan ulkomaille ja saadaan ulkomailta. Esimerkiksi henkilön saadessa osinkoja ulkomailta tulee maahan tuloja, kun taas ulkomaille maksetut palkat vievät rahaa maasta. (Huom! ensitulosta suurin osa on sijoitustuloja, joita muodostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista ja muista sijoituksista.)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mitä merkataan tulojen uudelleen jaon taseeseen?

A

Tulojen uudelleenjaon taseessa näkyvät tulonsiirrot eli esimerkiksi kehitysapu ja Euroopan unionin jäsenyydestä koituvat maksut.
Esimerkiksi kehitysapu vie rahaa ulkomaille, kun taas suomalaisten maanviljelijöiden EU:lta saamat tuotantotuet tuovat rahaa Suomeen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitä kirjataan rahoitustaseeseen?

A

Rahoitustaseessa näkyvät sijoitukset eli rahoitustalous.
Rahoitustase koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista ja valuuttavarannosta.
Rahoitustase kuvaa sen, miten vaihtotaseen ylijäämä sijoitetaan ulkomaille tai alijäämä rahoitetaan.

17
Q

Mitä eroa nousu- ja laskusuhdanteella, sekä korkea- ja matalasuhdanteella?

A

Nousu- ja laskusuhdanteessa on kyse siitä, että toteutuneen tuotannon kasvuvauhti (%-muutos) on nopeampaa tai hitaampaa kuin potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti.

Korkea- ja matalasuhdanteessa toteutuneen tuotannon suuruus (euroissa mitattuna) on suurempi tai pienempi kuin potentiaalisen tuotannon suuruus. Silloin puhutaan positiivisesta tai negatiivisesta tuotantokuilusta.

18
Q

Kuinka paljon Suomen BKT on kasvanut keskimäärin vuodesta 1860?

A

Suomessa bruttokansantuote on kasvanut tilastoinnin alkuajoista vuodesta 1860 keskimäärin noin kolme prosenttia vuodessa.

19
Q

Mitä tapahtuu noususuhdanteessa?

A
  • Kokonaiskysyntä kasvaa
  • Työllisyys paranee ja työttömyys laskee
  • Inflaatio usein kiihtyy
  • Tarjonta ei pysy kasvaneen kysynnän perässä, jolloin hinnat ja palkat pyrkivät nousemaan
  • Korot yleensä nousevat
  • Julkinen talous vahvistuu, koska verotulot kasvavat
  • Talous saattaa ylikuumentua, jolloin sekä hyödykkeiden ja asuntojen hinnat että palkat ja pörssikurssit nousevat poikkeuksellisen nopeasti
20
Q

Mitä tapahtuu laskusuhdanteessa?

A
  • Kokonaiskysyntä supistuu
  • Korot laskevat
  • Työttömyys kasvaa
  • Investoinnit vähenevät
  • Hintojen nousu hidastuu
  • Julkinen talous huononee, koska verotulot laskevat ja tulonsiirtoja joudutaan maksamaan enemmän
21
Q

Miten määritellään taantuma ja lama?

A

Taantumasta puhutaan, kun bruttokansantuote supistuu kahden peräkkäisen vuosineljänneksen eli puolen vuoden ajan.

Lamasta puhutaan pitkittyneen taantuman tapauksessa.

22
Q

Mihin asuntojen ja kiinteistöjen vuokrat on usein sidottu?

A

Asuntojen ja kiinteistöjen vuokrat on usein sidottu elinkustannusindeksiin.

23
Q

Miksi deflaatio on inflaatiota vakavampi ilmiö?

A

Talous saattaa joutua deflaatiokierteeseen, jossa kulutuksen vähentyminen johtaa tuotannon ja investointien vähentymiseen, mikä huonontaa työllisyyttä ja siten edelleen kulutusta jne. → Hintataso laskee jatkuvasti.
Säästäminen muuttuu kannattavammaksi, mikä edelleen vähentää kulutusta. Deflaation taltuttaminen on nopean inflaation hidastamista vaikeampaa. Deflaation uhan takia maltillinen inflaatio on tavoiteltava asia.

24
Q

Määrittele käsitteet: työvoima ja työikäinen väestö!

A

Työikäinen väestö: Työikäiseen väestöön kuuluvat 15–74-vuotiaat henkilöt.

Työvoima: 15–74-vuotiaat työkykyiset henkilöt (työttömät + työlliset). Mukaan ei lasketa eläkeläisiä, opiskelijoita, asevelvollisuutta suorittavia, kotiäitejä tai -isiä tai muuten työvoiman ulkopuolella olevia. (Tilastokeskus)

25
Q

Määrittele käsitteet: työtön ja työttömyysaste!

A

Työtön: Työttömään työvoimaan kuuluvat työttömänä olevat 16–64- vuotiaat henkilöt.

Työttömyysaste: Työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaista. (Tilastokeskus)

26
Q

Määrittele käsitteet: työllinen ja työllisyysaste!

A

Työllinen: Työlliseen työvoimaan kuuluvat 18–74-vuotiaat ansiotyössä olevat henkilöt.

Työllisyysaste: Työllisten prosenttiosuus työikäisistä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista. (Tilastokeskus)

27
Q

Minkä ikäiset lasketaan mukaan nuorisotyöttömyyteen?

A

Nuorisotyöttömyys on 15–24-vuotiaiden työttömyyttä.

28
Q

Miksi työttömyysasteen muutokset eivät ole nousu- ja laskukaudella niin suuria kuin voisi ajatella?

A

Nousukauden aikana työttömyys laskee. Työikäisestä väestöstä siirtyy ihmisiä työvoimaan hakemaan työtä eli esimerkiksi opiskelu vähenee, koska nousukausi nostaa palkkatasoa. Tämän vuoksi työttömyysaste ei laske nousukauden aikana niin paljoa, koska työn tarjonta lisääntyy ja syntyy uusia aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella olleita työttömiä.

Laskukaudella työikäisestä väestöstä siirtyy ihmisiä pois työvoimasta eli esimerkiksi opiskelu lisääntyy, koska laskukausi laskee palkkatasoa ja ihmisiä joutuu työttömiksi. Koska ihmisiä ryhtyy opiskelemaan työttömyyden sijaan, niin työttömyysaste ei nouse laskukauden aikana niin paljoa.

29
Q

Miten työttömyys ja inflaatio liittyvät toisiinsa?

A

Ennen 1970-lukua työttömyyden ajateltiin vaihtelevan käänteisesti inflaation kanssa.
(Kyseessä on ns. Phillipsin käyrä. Teorian mukaan työttömyys vaikuttaa hintaan käänteisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että korkean työttömyyden aikana inflaatio on yleensä matalaa ja työllisyyden kasvaessa inflaatio kiihtyy.)

Nousukauden aikana työttömyys laskee ja inflaatio kiihtyy.
Laskukauden aikana työttömyys kasvaa ja inflaatio hidastuu.

1970-luvun öljykriisin aikaan kuitenkin sekä työttömyys että inflaatio kasvoivat, jota nimitetään stagflaatioksi.

30
Q

Miten lasket väestöllisen huoltosuhteen?

A

Lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisten määrään.

Väestötieteilijät käyttävät kansainvälistä määritelmää työllisten ikähaarukkana 15-64 vuotta.

Suomessa käytetään usein ikähaarukkaa:
18-67 vuotiaat

31
Q

Miten lasket taloudellisen huoltosuhteen?

A

Taloudellisella huoltosuhteella tarkoitetaan työllisten lukumäärän suhdetta työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin.

Työvoiman ulkopuolisiksi lasketaan 0–14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat.

32
Q

Miten ohjauskoron nostaminen vaikuttaa kokonaiskysyntään?

A

Ohjauskoron nostaminen kiristää rahamarkkinoita ja siten vähentää kokonaiskysyntää.