3. Sopimuksen pätemättämyys 2/2 (OikL väärink. + Julk. intr. + korjaantuminen) Flashcards
Jos osapuoli on pakotettu sopimukseen…
se on pätemätön.
Törkeä pakko: STOKTHTTKU.
Sopimusta Tehtäessä On Käytetty Toisen HENKEENTAITERVEYTEENKohdistuvaa Uhkausta
Lievä pakko: USiOOETOTMV.
Uhkauksen Sisältönä On Ollut Esimerkiksi Toisen Omaisuuden Tai Maineen Vahingoittuminen.
Jos pakotetun sopimuskumppani on itse käyttänyt tai tiennyt pakosta…
sopimus on pätemätön.
Jos pakkoa käyttänyt joku muu kuin sopimusosapuoli tör… Lievän pakon kohdalla JSOOPTP EVoVeP.
törkeä pakko saa aina pätemättömyyden aikaan.
Jos Sopimuskumppani On Ollut PERUSTELLUSTITIETÄMÄTÖNPakosta Ei Voida Vedota Pätemättömyysperusteena.
PM on kysymyksessä silloin, kun osapuoli ATViT tai SSS, josta SVOST ja KSSPNTE.
Petollinen Menettely
Antaa Toiselle Virheellistä Tietoa tai Salaa Sellaisen Seikan, josta Sopimiuskumppani Voi Olettaa Saavansa Tiedon ja Kun Sopimuksen Syntyminen Perustuu Nimenomaan Tähän Erehdyttämiseen.
PM tiedoantovirheen on oltava käytännössä VV.
Petollisessa Menettelyssä tiedonantovirheen on oltava käytännössä Varsin Vakava.
Sopimuksen tiedonantovirheiden lievemmissä tapauksissa seuraamuksena tulee kyseeseen (1) tai (2)
- hinnanalennus
2. vahingonkorvaus.
K tarkoittaa sitä, että sopimusosapuoli KHTP, Y, RA tms. T ja STKES.
Kiskonta tarkoittaa sitä, että sopimusosapuoli Käyttää Hyväksi Toisen Pulaa, Ymmärtämättömyyttä, Riippuvaa Asemaa tms. Tilannetta ja Samalla Tekee Kohtuuttoman Epätasapainoisen Sopimuksen.
Tärkein oikeustoimilain tuntemista väärinkäytösperusteista on…
KUNNIANVASTAINENJAARVOTONMENETTELY
Kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn soveltamisedellytykset voivat täyttyä, kun TOOOVKJSKOSJSOTTTE.
Toinen Osapuoli On Ollut Virheellisessä Käsityksessä Jostakin Sopimuksen Kannalta Olennaisesta Seikasta Ja Sopimuskumppanin On Täytynyt Tietää Tästä Erehdyksestä.
Lisäksi kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä voi olla, kun toisen osapuolen YONH, vaikka HEOVO.
Ymmärryskyky On Normaalia Heikompi, vaikka Hän Ei Olisikaan Vailla Oikeustoimikelpoisuutta.
Kunnianvastaiselle ja arvottomalle oikeustoimelle on usein omainaista, että OVeVäSO vääristynyt verrattuna siihen, millaisia sopimuksia markkinoilla NT.
Osapuolten Velvoitteiden Välinen Suhde
Normaalisti Tehdään.
Sopimusoikeuteen on kehittynyt myös KiPä.
Kilpailuoikeudellisia Pätemättömyysperusteita.
(1) mukaan tietyt lain vastaiset soppimusehdot ovat P, eikä niitä saada soveltaa.
- Kilpailulain
Pätemättömiä
(1)lain vastaisia ovat sopimukset, joilla Ra tai valvotaan Tu, Ma, teknistä kehitystä tai Inv.
- Kilpailulain
Rajoitetaan tai valvotaan Tuotantoa, Markkinoita, teknistä kehitystä tai Investointeja.
Säädetyn lain… on hyvän tavan vastaisen oikeustoimen kielto.
ulkopuolinen pätemättömyysperuste
HTVOK mukaan esimerkiksi sopimus, jolla toinen velvoittautuu RT on pätemätön.
Hyvän Tavan Vastaisen Oikeustoimen Kiellon
Rikoksen Tekemiseen
Julkisen edun tai sivullisen kannalta vahingollinen sopimus voi menettää merkityksensä muutenkin kuin pätemättömyyden kautta. Tällainen keino on erityisesti (1)lain mukainen (2)
- Takaisinsaantilain
2. Oikeustoimen peräyttäminen.
Takaisinsaanti on mahdollinen muun muassa silloin, kun VeORyOiNVV tai kun VeOMaErLuTiAjKuEnKJ.
Velallinen On Ryhtynyt Oikeustoimeen Nimenomaan Vahingoittaakseen Velkojiaan tai kun Velallinen On Makasnut Erääntymättömiä Luottoja Tietyn Ajan Kuluessa Ennen Konkurssiin Joutumista.
Takaisinsaantitapauksissa sopimuspuolet ovat tehneet toisinaan…, jonka tarkoituksena on ollut toisen osapuolen velkojien vahingoittaminen.
VALEOIKEUSTOIMEN
Valeoikeustoimessa oikeustoimi on vain tehty näön vuoksi ilman, että SOToTa sen mukaisen omaisuuden luovuttamista tai muuta vaikutusta.
Sopimusosapulet On Tosiasiassa Tarkoittaneet
(1)lain mukaan valeoikeustoimi on pätemätön SVS. Jos valeoikeustoimen perusteella on kuitenkin laadittu V tai MA, SOPVaTAHSKoKo.
- Oikeustoimilain
Sopimuspuolten Välisessä Suhteessa
Velkakirja tai Muu Asiakirja, Se On Pätevä VAleoikeustoimiluoteesta Tietämättömätöntä Asiakirjan Haltuunsa Saanutta Kolmatta Kohtaan.
Pätemättömyysperusteiden olemassaolo EAJO lopulliseen P.
Ei Aina Johda Oikeustoimen lopulliseen Pätemättömyyteen.
Monet perusteet voivat johtaa PäKo.
Pätemättömyyden Korjaantumiseen.
Jos sopimus pätemättömyysperusteesta huolimatta TäNo, PK, EKOJIJS.
Täytetään Normaalisti, Pätemättömyys Korjaantuu, Ellei Kyseessä Ole Julkisesta Intressistä Johtuvia Syitä.
Osapuolelle, joka voisi vedota pätemättömyyteen, on MKPHyOISPH.
Mahdollisuus Korjata Pätemättömyys Hyväksymällä Oikeustoimi Itseään Sitovaksi Pätemättömyysperusteesta Huolimatta.
Osapuoli, joka voisi vedota pätemättömyyteen voi korjata pätemättömyyden tekemällä hyväksymisilmaisun, mutta myös täyttämällä OV tai PP ja JVP.
Omat Velvoitteensa tai Pysymällä Passiivisena ja Jättämällä Vetoamatta Pätemättömyyteen.
Yleensä sopimusasiaa käsittelevä tuomioistuin EOOAH pätemättömyysperusteita, paitsi JIS tähtäävien pätemättömyysperusteiden osalta.
Ei Ota Omasta Aloitteestaan Huomioon
Julkisten Intressien Suojaamiseen
Julkisten Intressien Suojaamiseen tähtäävien pätemättömyysperusteiden osalta sopimus EYleVPSKTo perusteella, vaan TVVPToSoPä.
Ei Yleensä Voi Pätevöityä Sopimuspuolten Keskenäisen Toimenpiteiden perusteella, vaan Tuomioistuin Voi Viran Puolesta Todeta Sopimuksen Pätemättömäksi.
Pätemättömyysoppiin kuuluu myös kysymys KJO suhteesta.
Kokonais- Ja Osapätemättömyyden
Tehtäessä valintaa kokonais- ja osapätemättömyyden välillä joudutaan yleensä kiinnittämään huomio siihen, kuinka OleOsSoPäOiO ja MuJäJäOiOsTa ja TaNäPeJärItKo.
Olennainen Osa Sopimuskokonaisuutta Pätemätön Oiikeustoimi On ja Muodostavatko Jäljelle Jääneet Oikeustoimet Osapuolten Tarkoitusten ja Taloudellisten Näkökohtie Perusteella Järkevän Itsenäisen Kokonaisuuden.
