3) EU-sosiaalioikeuden oikeuslähteet ja periaatteet Flashcards
Yhden sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön periaate (3)
- asetuksen soveltamisalaan kuuluvat henkilöt ovat aina jonkin jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä
- ehkäisemään, että henkilö nauttisi samanaikaisesti kahden tai useamman jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvasta päällekkäisestä sosiaalietuudesta
- työntekijät ja yrittäjät kuuluvat työskentelyvaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin (lex loci laboris)
kausien yhteenlaskemisen periaate (2)
- jäsenvaltiosta toiseen muuttavat henkilöt eivät menetä aikaisemmin ansaitsemiaan sosiaalietuuksia
- jäsenvaltion toimivaltaisen sosiaaliturvalaitoksen on otettava tarpeellisessa määrin huomioon myös muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan täyttyneet kaudet
Suomessa julkinen terveydenhuolto (2)
- verovaroin kustannetuista kunnallisista terveyspalveluista
- sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksuin rahoitetuista ja Kelan maksamista sairaanhoitokorvauksista.
perheenjäsen sosiaaliturva-asetus
- perheenjäsenen asemalla on itsenäistä merkitystä lähinnä vain silloin, kun perheenjäsen ei ole EU-jäsenvaltion kansalainen.
- kulloinkin sovellettava jäsenvaltion lainsäädäntö pitää asianomaisen etuuden yhteydessä perheenjäseninä tai samaan talouteen kuuluvina
- Perheenjäsenellä on pelkän perheenjäsenyyden perusteella oikeus niihin sosiaaliturva-asetuksen mukaisiin etuuksiin, jotka on asetuksessa nimenomaisesti tarkoitettu perheenjäsenille ja joita ei ole tarkoitettu pelkästään työntekijöille ja yrittäjille.
potilasdirektiivin antamisen taustalla (3)
komission halu
1) parantaa oikeusvarmuutta rajat ylittävässä terveydenhuollossa, 2)turvata palveluiden vapaa liikkuminen ja
3) selkiyttää EU-kansalaisten oikeutta hyvään terveydenhuoltoon EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä luomien oikeusperiaatteiden mukaisesti
maastavietävyyden periaate (3)
- jossakin jäsenvaltiossa ansaitut rahamääräiset sosiaalietuudet voi pääsääntöisesti viedä maasta, vaikka henkilö muuttaisikin toiseen jäsenvaltioon
- Jäsenvaltion, jossa rahamääräinen etuus on ansaittu, on maksettava etuus täysimääräisenä toiseen jäsenvaltioon
- vanhuus-, työkyvyttömyys- ja jälkeenjääneiden etuudet, työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi maksettavat etuudet sekä hautausavustukset
sosiaaliturva-asetus (3)
- asetus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta
- primäärioikeudellinen perusta SEUT 48 artikla
- täytäntöönpanosetus –> sosiaaliturva-asetus voimaan 1.5.2010
SEU toissijaisuusperiaate
unioni toimii jaetun toimivallan aloilla vain siltä osin, kuin jäsenvaltiot eivät itse voi toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita.
SEUT jaettu toimivalta
unioni käyttää jäsenvaltioiden kanssa jaettua toimivaltaa sosiaalipolitiikan alalla ja ainoastaan siltä osin kuin se on relevanttia sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta
asetus työntekijöiden liikkumisvapaudesta (4)
- jäsenvaltion kansalaisen tulee työntekijänä toisessa jäsenvaltiossa nauttia samoja sosiaalisia ja verotuksellisia etuuksia kuin jälkimmäisen jäsenvaltion omien kansalaisten
- EU-tuomioistuin: kotimaisille työntekijöille kuuluvat sosiaaliset ja verotukselliset etuudet siitä riippumatta, ovatko ne sidoksissa työsuhteeseen vai eivät
- perheenjäseniinsä, jotka asuvat siinä jäsenvaltiossa, jossa työntekijä työskentelee.
- etuuksia, jotka eivät kuulu sosiaaliturva-asetuksen asialliseen soveltamisalaan, kuten esimerkiksi sosiaalihuollon palveluita ja vaikkapa opintotukea
sosiaaliturva-asetusta sovelletaan
- EU-jäsenvaltioissa
- Islannissa
- Norjassa
- Liechtensteinissa
- Sveitsissä
potilasdirektiiviä sovelletaan (2+3)
- terveydenhuollon tarjoamiseen potilaille riippumatta siitä, miten se on järjestetty, tuotettu ja rahoitettu
- 1)perusterveydenhuolto, 2)erikoissairaanhoito, 3)yksityinen terveydenhuolto
Maastavietävyyden periaate ei kuitenkaan koske kaikkia rahamääräisiä etuuksia samalla lailla (2+3)
1.määräaika: työttömyyspäiväraha kolmen kuukauden ajan toiseen jäsenvaltioon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneelle henkilölle
- ei tarvitse laisinkaan maksaa tiettyjä maksuihin perustumattomia ja vähimmäistoimeentuloa turvaavia erityisetuuksia muille kuin sen alueella asuville henkilöille
1) takuueläke, 2)vammaistuet sekä 3)sosiaaliturva-asetuksen liitteessä X mainitut eläkkeensaajan asumistuki, työmarkkinatuki ja maahanmuuttajan erityistuki
sosiaaliturva-asetuksen henkilöllinen soveltamisala (2)
- sellaisiin yksittäisessä jäsenvaltiossa asuviin jäsenvaltion kansalaisiin, kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jotka ovat tai ovat olleet yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön alaisia, sekä kaikkien edellä mainittujen perheenjäseniin ja jälkeen eläviin
- henkilöllistä soveltamisalaa laajennettiin erillisellä asetuksella: kolmannen maan kansalaisiin, heidän perheenjäseniinsä ja jälkeensä eläviin, jotka oleskelevat laillisesti yhdessä EU-maassa mutta joilla on kytkentä toiseen tai useampaan EU-jäsenvaltioon.
yhdistelmälupadirektiivi (2)
- suoraan johonkin EU-jäsenvaltioon tulleelle kolmannen maan kansalaiselle syntyy oikeus kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvaan pelkän työnteon perusteella
- velvoittaa jäsenvaltioita kohtelemaan yhdessä EU-jäsenvaltiossa laillisesti työskenteleviä kolmannen maan kansalaisia samoin perustein kuin kansalaisiaan kaikilla sosiaaliturva-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla sosiaaliturvan aloilla.
liikkumis- ja oleskeluoikeutta koskeva direktiivi (4)
- jäsenvaltion alueella asuvia unionin kansalaisia on kohdeltava jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa tasavertaisesti perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, jollei perustamissopimuksen tai sekundäärioikeuden erityismääräyksistä muuta johdu
- EU-kansalaisten perheenjäsenillä, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, mutta joilla on oleskeluoikeus tai oikeus pysyvään oleskeluun
- vastaanottavan valtion ei tarvitse myöntää sosiaaliavustusta ensimmäisen kolmen oleskelukuukauden aikana eikä opintotukea tai -lainaa ennen pysyvää oleskelulupaa, ellei kyseessä ole työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja taikka heidän perheenjäsenensä
- monet direktiivin määräyksistä ulkomaalaislaki
toimivalta antaa sekundääriseen EU-oikeuteen kuuluvia säädöksiä sosiaalipolitiikan alalla perustuu
SEUT 48 artikla: “Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen komission ehdotuksesta sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi, erityisesti ottamalla käyttöön järjestelmän, joka turvaa palkattuina työn tekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville siirtotyöläisille ja heidän huollettavilleen sen, että:
a) kaudet, jotka eri maiden lainsäädännön mukaan otetaan huomioon oikeuden saamiseksi etuuteen ja sen säilyttämiseksi sekä etuuden määrän laskemiseksi, lasketaan yhteen;
b) etuudet maksetaan jäsenvaltioiden alueella asuville.”
sosiaaliturva-asetus asiallinen soveltamisala (2+4+3)
- etuuksia, jotka Suomessa kuuluvat 1)toimeentuloturvaan ja 2)terveydenhuoltoon
- myös 1)sosiaalivakuutusmaksuihin perustumattomiin erityisiin rahaetuuksiin, 2)sekamuotoisia, 3)verovaroin, 4)lueteltu jokaisen jäsenvaltion osalta asetuksen liitteessä X
- Suomen osalta
1) eläkkeensaajan asumistuki
2) työmarkkinatuki
3) takuueläke
sairausvakuutuslaki perheenjäsenen käsite
vakuutetun puolisoa ja vakuutetun tai puolison alle 18-vuotiasta lasta.
sisämarkkinat
alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavarat, henkilöt, palvelut ja pääoma liikkuvat vapaasti.
Jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien koordinaation historia (3)
1) 1958 annettiin Euroopan talousyhteisön asetus sosiaaliturvajärjestelmien koordinoinnista työntekijöiden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi.
2) 1971 asetus korvattiin uudella asetuksella sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä
3) nykyisin voimassa oleva asetus sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta, joka tuli voimaan toukokuun alusta 2010
sosiaaliturva-asetuksen 4 perusperiaatetta
- yhdenvertaisen kohtelun periaate,
- yhden sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön periaate,
- kausien yhteenlaskemisen periaate ja
- etuuksien maastavietävyyden periaate
potilasdirektiivi velvoittaa (2)
- jäsenvaltiot tarjoamaan kansallisia terveydenhuollon palveluita toisten jäsenvaltioiden kansalaisille
- kotijäsenvaltiot puolestaan korvaamaan toisessa jäsenvaltiossa saadun hoidon kustannukset samoin periaattein kuin kotijäsenvaltiossa annetusta hoidosta.
yhdenvertaisen kohtelun periaate (3)
- jokaisella asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla henkilöllä on samat jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet ja velvollisuudet kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla, jollei asetuksessa toisin säädetä
- SEUT, jossa kielletään kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä perussopimusten soveltamisalalla
- Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta seuraa sosiaaliturvan alalla, että yksittäisessä jäsenvaltiossa työskentelevällä tai muutoin laillisesti oleskelevalla toisen jäsenvaltion kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään on lähtökohtaisesti yhtäläinen oikeus työskentely- tai oleskelujäsenvaltion sosiaalietuuksiin.
sosiaaliturva-asetus kattaa seuraavat etuudet (10)
- sairausetuudet, joihin Suomessa kuuluvat sekä sairausvakuutuslain mukaiset rahamääräiset etuudet että julkisen terveydenhuollon palvelut;
- äitiys- ja vastaavat isyysetuudet, kuten sairausvakuutuslain mukaiset vanhempainpäivärahat;
- työkyvyttömyysetuudet, joita Suomessa ovat kansaneläkelain ja työeläkelakien mukaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja niihin liittyvät etuudet;
- vanhuuseläkkeet, joihin Suomessa kuuluvat kansaneläke- ja työeläkelakien sääntelemät vanhuuseläkkeet, mukaan luettuna osa-aikaeläke;
- perhe-eläkkeet, joihin Suomessa kuuluvat kansaneläkelain ja työeläkelakien mukaiset lapseneläke ja leskeneläke;
- työtapaturma- ja ammattitautietuudet, jotka Suomessa perustuvat työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön;
- kuolemantapauksen vuoksi suoritettavat avustukset, joita Suomessa maksetaan työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisena hautausapuna;
- työttömyysetuudet, joita Suomessa ovat työttömyysturvalain mukaiset perusturvan ja ansioperusteisen turvan etuudet;
- varhaiseläke-etuudet (Suomessa ei ole enää yksilöllistä varhaiseläkejärjestelmää); sekä
- perhe-etuudet, joihin Suomessa kuuluvat lapsilisä ja kotihoidon tuki.