2) oikueslähdeoppi ja EU-oikeus

Question 1

lakisidonnaisuuden periaate

Answer 1

perustuslaki 2§ “Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate”: “[j]ulkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia”

Question 2

oikeuslähde

Answer 2

erilaisia ja eritasoisia oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita, joilla tuomioistuinten tulee ja tuomioistuimet voivat ratkaisunsa perustella

Question 3

prejudikaattituomioistuin

Answer 3

alemman tuomioistuimen ratkaiseman asian käsittely korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää valitusluvan myöntämistä

Question 4

Miksi ylimpien laillisuusvalvojien antamien ratkaisujen oikeuslähdeopillinen merkitys suuri sosiaalioikeuden alalla?

Answer 4

sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää paljon niin kutsuttua tosiasiallista hallintotoimintaa, jossa ei tehdä hallintopäätöksiä vaan sen sijaan annetaan palveluita - hoivaa ja hoitoa

Question 5

perustuslaki 106§ perustuslaki ja laki ristiriita

Answer 5

“[j]os tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle”

Question 6

perustuslaki 107§ laki ja asetus

Answer 6

“[j]os asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa”

Question 7

oikeuslähdeoppi (2+3)

Answer 7

1.oikeuslähteet voidaan luokitella niiden velvoittavuuden perusteella

2. 1) vahvasti velvoittaviin,
   2) heikosti velvoittaviin ja
   3) sallittuihin oikeuslähteisiin

Question 8

heikosti velvoittavat oikeuslähteet

Answer 8

1. lainvalmisteluaineisto ja oikeuskäytäntö
2. Tuomaria ei voi syyttää virkavirheestä, jos hän sivuuttaa jommankumman
3. Jos kuitenkin oikeuskäytäntö tai lainvalmisteluaineisto on yksiselitteistä, tuomarin pitää ratkaisussa erikseen perustella, miksi hän on sivuuttanut sen

Question 9

oikeuslähteet (7)

Answer 9

1. lainsäädäntö
2. lainvalmisteluaineisto (hallituksen esitykset, komiteamietinnöt)
3. oikeuskäytäntö
4. ylimpien laillisuusvalvojien antamat lausunnot
5. oikeustieteellinen kirjallisuus
6. soft law
7. reaaliset argumentit

Question 10

soft law

Answer 10

Ammattikuntien omat normistot sekä viranomaisten ja järjestöjen antamat ohjeet

Question 11

Miksi ihmisoikeussopimusten määräykset Suomessa kansallisesti velvoittavaa oikeutta? (2)

Answer 11

1. saatettu valtionsisäisesti voimaan lainsäädännöllä
2. perustuslain 22 §:ssä säädetään erikseen, että “[j]ulkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen”

Question 12

EU primäärioikeus (3)

Answer 12

1. perustamissopimukset pöytäkirjoineen, liittymissopimukset,
2. pitkälti EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä muotoutuneet EU-oikeuden yleiset oikeusperiaatteet ja 3.Euroopan unionin perusoikeuskirja

Question 13

EU sekundäärioikeus (3)

Answer 13

EU-toimielinten antamat 1.asetukset, 2.direktiivit ja 3.päätökset

Question 14

Open Method of Coordination

Answer 14

avoin koordinointimenetelmä, jossa on kyse jäsenvaltioiden hallitusten yhdessä sopimista tavoitteista ja kansallisten politiikkojen lähentämisestä

Question 15

muut EU-oikeuden lähteet (2)

Answer 15

1. EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö

2. soft law

Question 16

implementointi (2)

Answer 16

1. kansallinen täytäntöönpano

2. esimerkiksi EU direktiivit eivät ole jäsenvaltioissa voimassa sellaisenaan

Question 17

EU-oikeuden välitön oikeusvaikutus (3)

Answer 17

1.yksityiset oikeussubjektit voivat vedota EU-oikeuden normeihin kansallisissa tuomioistuimissa.

2.EU-asetusten suora sovellettavuus
ts.
3.voimaan tultuaan voimassa jäsenvaltioissa sellaisinaan

Question 18

Milloin direktiivillä välitön oikeusvaikutus? (4)

Answer 18

1. jäsenvaltio on laiminlyönyt velvoitteensa saattaa direktiivin tavoitteet kansallisesti voimaan määräaikaan mennessä, direktiivilläkin on välitön oikeusvaikutus,
2. kun sen säännökset ovat ehdottomia ja
3. riittävän täsmällisiä JA kun sen
4. säännöksissä säädetään yksityishenkilöiden oikeuksista.