3. Flashcards
Mistä oikaisut ja korjaukset voivat johtua?
– Olosuhteissa tapahtuneista muutoksista
A) Käteisalennukset (alkuperäinen kirjaus täysimääräisenä, alennuksen jälkeen summa liian suuri)
B) Kurssierot (valuuttakurssit muuttuneet alkuperäisen kirjauksen jälkeen, esim. myyntisaaminen kp:ssa 1000 €, asiakas maksaakin 990€)
C) Luottotappiot (aiemmin kirjatulle saamiselle ei enää ole odotettavissa vastinetta)
– Inhimillisestä virheestä
A) Väärä tili, väärä summa, ylimääräinen tapahtuma tms.
Mille tileille oikaisut voidaan tehdä?
• Oikaisut voidaan tehdä
– Alkuperäiselle meno- tai tulotilille
– Omille oikaisutileille (ns. alatili) Esim. käteisalennus
Hyvä kirjanpitotapa
• Kirjanpitolaista ei löydy ratkaisua kaikkiin käytännön ongelmiin
• Kuitenkin kirjanpitovelvollisen on noudatettavaa hyvää kirjanpitotapaa (KPL 1:3)
• Johtava periaate: tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
• Hyvä kirjanpitotapa rakentuu monista tekijöistä:
– Lainsäädäntö (KPL, KPA + muut)
– Yleiset periaatteet
– Kirjanpitolautakunnan lausunnot ja yleisohjeet (KILA)
– Viranomaismääräykset (esim. työ- ja elinkeinoministeriö)
– EU:n tilinpäätösdirektiivit
– Tilintarkastajajärjestöjen ja muiden kirjanpidon auktoriteettien kannanotot
Tilinpäätösvaiheessa otetaan käyttöön tilinpäätöstilit (2 kpl)
• Tulostili
– Tulostilille siirretään kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja
menot (=tuotot ja kulut)
– Näiden erotuksena saadaan lopulta tilikauden tulos (joka siirretään taseeseen kohtaan oma pääoma)
• Tasetili – Kaikki muut tilit siirretään tasetilille • Aktiivat • Raha-jasaamistilit • Pääomatilit (oma ja vieraspääoma)
Miten tilinpäätös tehdään käytännössä?
- Tulot tuotoiksi tulostilille
- Vähennetään tulostilillä menot, joita vastaava tulo on jo saatu (=kulut). Loput aktivoidaan taseeseen
a. Vaihto-omaisuusmenojen jaksottaminen (varaston muutos)
b. Pitkävaikutteisten menojen jaksottaminen (poistot)
c. Siirrytään suoriteperusteisuuteen (siirtyvät erät) - Raha-, saamis- ja pääomatilit taseeseen
- Tulostilillä lasketaan tilikauden tulos, joka siirretään myös taseeseen, jossa se joko kasvattaa tai pienentää omaa pääomaa
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettavaksi tai kulutettavaksi tarkoitetut hyödykkeet
- Aineet ja tarvikkeet
- Keskeneräiset tuotteet
- Valmiit tuotteet
Vaihto-omaisuusmenojen jaksottaminen
- Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto- omaisuuden hankintameno aktivoidaan
- Varasto-tili ilmaisee varaston arvon tilinpäätöspäivänä
- Varasto-tili on ns. lepäävä tili -> Ei muutoksia tilikauden aikana. Siihen kirjataan vasta tilinpäätöksen yhteydessä varaston muutos.
Varaston muutos
• Myyntiä vastaavat menot oikaistaan kuluiksi varaston muutos -tilien avulla (ks. Tuloslaskelmakaava)
aineet ja tarvikkeet:
a. ostot tilikauden aikana +
b. varaston muutos + / -
- Varaston muutos = alkuvarasto – loppuvarasto
- Loppuvaraston arvo saadaan varastoinventaarin avulla
Vaihto-omaisuuden hankintameno
• Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot
– Esim. raaka-aineet + välitön työ + energia
• Jos kiinteät menot ovat olennaisia, voidaan myös niitä lukea hankintamenoon
– Esim. hankintatoimen, kuljetusten, varastoinnin, kunnossapidon, suunnittelun, tuotantojohdon, vakuutusten menot
– Kiinteiden menojen aktivoiminen edellyttää toimivaa kustannuslaskentajärjestelmää, jonka perusteella menot voidaan kohdistaa hyödykkeille
• Huom. Johdonmukaisuus tilinpäätösperiaatteiden noudattamisessa
– Tietyt arvostusperiaatteet jotka pysyvät samoina vuodesta toiseen
Vaihto-omaisuu ja alimman arvon periaate
Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kirjattava kuluksi
• Eli näistä kolmesta arvostusperusteeksi valitan alin – Alkuperäinen hankintahinta
– Todennäköinen jälleenhankintahinta
– Todennäköinen luovutushinta
• Ns. epäkuranttiusvähennys kirjataan varaston muutoksen yhteydessä
• Alimman arvon periaatteeseen pätee erillisarvostus = hyödykekohtaisuus
Varaston käyttöjärjestys
• Entä jos vaihto-omaisuutta on hankittu useassa erässä (= eri hinnoilla)
• Missä järjestyksessä ne katsotaan käytetyiksi eli mikä on jäljellä olevien hyödykkeiden hankintameno?
• Vaihtoehtoisia:
– FIFO (first in first out = käytetty samassa järjestyksessä
kuin hankittukin)
– LIFO (last in first out = käyttöjärjestys päinvastainen) – Painotettu keskihinta
Pysyvien vastaavien hankintameno
Hankintamenoon luetaan hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot (esim ostorahdit, huolinta, asennus) - muuttuvat menot
• Myös kiinteät jos olennaisia –> kustannuslaskenta
• Korkomenoja tietyin ehdoin
Pysyvien vastaavien hankintamenon jaksottaminen
• Menot jotka tuottavat tuloa useammalta kuin yhdeltä tilikaudelta aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan poistoina kuluiksi
– Aineelliset ja aineettomat
– Huom! Kaikista pitkävaikutteisista hyödykkeistä ei kuitenkaan tehdä
poistoja, esim. maa-alueet ja arvopaperit
Poistojen tehtävät
• Tuloksenlaskentatehtävä
• Rahoitustehtävä
• Vaikutusaika = taloudellinen pitoaika
– Miltä ajalta hyödykkeen odotetaan tuottavan tuloa
– Riippuu tulonodotuksista
Miksi poistojen esimerkkitehtävät teoreettisia usein?
Puutteellinen tulevaisuuden tuntemus
– Tulevaisuuteen liittyy epävarmuus
– Emme tiedä hyödykkeen tuottamaa tuloa etukäteen
Miten poistot tehdään käytännössä?
– Poistot tehdään yleensä jollakin kaavamaisella tavalla
– Tulontuottamiskyky on yleensä sidoksissa ajan kulumiseen joten tavallisesti käytetään ajan kulumiseen perustuvia poistomenetelmiä
– Käytetään tuottojen kertymisen kannalta johdonmukaisinta menetelmää
– (Myös verotus vaikuttaa poistojen suuruuteen)
