3. Flashcards
Mistä oikaisut ja korjaukset voivat johtua?
– Olosuhteissa tapahtuneista muutoksista
A) Käteisalennukset (alkuperäinen kirjaus täysimääräisenä, alennuksen jälkeen summa liian suuri)
B) Kurssierot (valuuttakurssit muuttuneet alkuperäisen kirjauksen jälkeen, esim. myyntisaaminen kp:ssa 1000 €, asiakas maksaakin 990€)
C) Luottotappiot (aiemmin kirjatulle saamiselle ei enää ole odotettavissa vastinetta)
– Inhimillisestä virheestä
A) Väärä tili, väärä summa, ylimääräinen tapahtuma tms.
Mille tileille oikaisut voidaan tehdä?
• Oikaisut voidaan tehdä
– Alkuperäiselle meno- tai tulotilille
– Omille oikaisutileille (ns. alatili) Esim. käteisalennus
Hyvä kirjanpitotapa
• Kirjanpitolaista ei löydy ratkaisua kaikkiin käytännön ongelmiin
• Kuitenkin kirjanpitovelvollisen on noudatettavaa hyvää kirjanpitotapaa (KPL 1:3)
• Johtava periaate: tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
• Hyvä kirjanpitotapa rakentuu monista tekijöistä:
– Lainsäädäntö (KPL, KPA + muut)
– Yleiset periaatteet
– Kirjanpitolautakunnan lausunnot ja yleisohjeet (KILA)
– Viranomaismääräykset (esim. työ- ja elinkeinoministeriö)
– EU:n tilinpäätösdirektiivit
– Tilintarkastajajärjestöjen ja muiden kirjanpidon auktoriteettien kannanotot
Tilinpäätösvaiheessa otetaan käyttöön tilinpäätöstilit (2 kpl)
• Tulostili
– Tulostilille siirretään kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja
menot (=tuotot ja kulut)
– Näiden erotuksena saadaan lopulta tilikauden tulos (joka siirretään taseeseen kohtaan oma pääoma)
• Tasetili – Kaikki muut tilit siirretään tasetilille • Aktiivat • Raha-jasaamistilit • Pääomatilit (oma ja vieraspääoma)
Miten tilinpäätös tehdään käytännössä?
- Tulot tuotoiksi tulostilille
- Vähennetään tulostilillä menot, joita vastaava tulo on jo saatu (=kulut). Loput aktivoidaan taseeseen
a. Vaihto-omaisuusmenojen jaksottaminen (varaston muutos)
b. Pitkävaikutteisten menojen jaksottaminen (poistot)
c. Siirrytään suoriteperusteisuuteen (siirtyvät erät) - Raha-, saamis- ja pääomatilit taseeseen
- Tulostilillä lasketaan tilikauden tulos, joka siirretään myös taseeseen, jossa se joko kasvattaa tai pienentää omaa pääomaa
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettavaksi tai kulutettavaksi tarkoitetut hyödykkeet
- Aineet ja tarvikkeet
- Keskeneräiset tuotteet
- Valmiit tuotteet
Vaihto-omaisuusmenojen jaksottaminen
- Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto- omaisuuden hankintameno aktivoidaan
- Varasto-tili ilmaisee varaston arvon tilinpäätöspäivänä
- Varasto-tili on ns. lepäävä tili -> Ei muutoksia tilikauden aikana. Siihen kirjataan vasta tilinpäätöksen yhteydessä varaston muutos.
Varaston muutos
• Myyntiä vastaavat menot oikaistaan kuluiksi varaston muutos -tilien avulla (ks. Tuloslaskelmakaava)
aineet ja tarvikkeet:
a. ostot tilikauden aikana +
b. varaston muutos + / -
- Varaston muutos = alkuvarasto – loppuvarasto
- Loppuvaraston arvo saadaan varastoinventaarin avulla
Vaihto-omaisuuden hankintameno
• Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot
– Esim. raaka-aineet + välitön työ + energia
• Jos kiinteät menot ovat olennaisia, voidaan myös niitä lukea hankintamenoon
– Esim. hankintatoimen, kuljetusten, varastoinnin, kunnossapidon, suunnittelun, tuotantojohdon, vakuutusten menot
– Kiinteiden menojen aktivoiminen edellyttää toimivaa kustannuslaskentajärjestelmää, jonka perusteella menot voidaan kohdistaa hyödykkeille
• Huom. Johdonmukaisuus tilinpäätösperiaatteiden noudattamisessa
– Tietyt arvostusperiaatteet jotka pysyvät samoina vuodesta toiseen
Vaihto-omaisuu ja alimman arvon periaate
Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kirjattava kuluksi
• Eli näistä kolmesta arvostusperusteeksi valitan alin – Alkuperäinen hankintahinta
– Todennäköinen jälleenhankintahinta
– Todennäköinen luovutushinta
• Ns. epäkuranttiusvähennys kirjataan varaston muutoksen yhteydessä
• Alimman arvon periaatteeseen pätee erillisarvostus = hyödykekohtaisuus
Varaston käyttöjärjestys
• Entä jos vaihto-omaisuutta on hankittu useassa erässä (= eri hinnoilla)
• Missä järjestyksessä ne katsotaan käytetyiksi eli mikä on jäljellä olevien hyödykkeiden hankintameno?
• Vaihtoehtoisia:
– FIFO (first in first out = käytetty samassa järjestyksessä
kuin hankittukin)
– LIFO (last in first out = käyttöjärjestys päinvastainen) – Painotettu keskihinta
Pysyvien vastaavien hankintameno
Hankintamenoon luetaan hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot (esim ostorahdit, huolinta, asennus) - muuttuvat menot
• Myös kiinteät jos olennaisia –> kustannuslaskenta
• Korkomenoja tietyin ehdoin
Pysyvien vastaavien hankintamenon jaksottaminen
• Menot jotka tuottavat tuloa useammalta kuin yhdeltä tilikaudelta aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan poistoina kuluiksi
– Aineelliset ja aineettomat
– Huom! Kaikista pitkävaikutteisista hyödykkeistä ei kuitenkaan tehdä
poistoja, esim. maa-alueet ja arvopaperit
Poistojen tehtävät
• Tuloksenlaskentatehtävä
• Rahoitustehtävä
• Vaikutusaika = taloudellinen pitoaika
– Miltä ajalta hyödykkeen odotetaan tuottavan tuloa
– Riippuu tulonodotuksista
Miksi poistojen esimerkkitehtävät teoreettisia usein?
Puutteellinen tulevaisuuden tuntemus
– Tulevaisuuteen liittyy epävarmuus
– Emme tiedä hyödykkeen tuottamaa tuloa etukäteen
Miten poistot tehdään käytännössä?
– Poistot tehdään yleensä jollakin kaavamaisella tavalla
– Tulontuottamiskyky on yleensä sidoksissa ajan kulumiseen joten tavallisesti käytetään ajan kulumiseen perustuvia poistomenetelmiä
– Käytetään tuottojen kertymisen kannalta johdonmukaisinta menetelmää
– (Myös verotus vaikuttaa poistojen suuruuteen)
Mitkä ovat poistomenetelmät?
Mitkä yleisimmät?
- aikapoistotavat
a. Tasapoisto
b. Aleneva poisto: Jäännösarvopoisto =
Vakio% jäljellä olevasta arvosta
(Degressiivinen poisto) = kirjanpidossa menojäännöspoisto
c. Ylenevä poisto (progressiivinen)
2. käytön mukaiset poistotavat = Poisto perustuu rajalliseen käyttömittaan: – Käynnissäoloaika – Aikaansaatu suoritemäärä – Substanssi
- tuloksenmukaiset poistotavat
– Meno-tulo-teoria/realisointipoisto
• Tasapoisto ja menojäännöspoisto yleisimmät
Poistosuunnitelma
• Pysyvien vastaavien hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi
• Perustuu siis poistosuunnitelmaan, jossa määritetään
a. Hyödykkeen taloudellinen pitoaika
b. Poistomenetelmä
c. Mahdollinen jäännösarvo
• Tehdään periaatteessa hyödykekohtaisesti (erillisarvostuksen periaate). Voidaan laatia myös hyödykeryhmäkohtaisesti
• Taloudellinen pitoaika usein lyhyempi kuin tekninen hyödykkeen käyttöikä (huom. Varovaisuuden periaate)
• Poistosuunnitelma laaditaan hyödykkeen hankinnan yhteydessä
– Pääsääntö: poistot aloitetaan kun hyödyke on otettu käyttöön (kk:n tarkkuudella)
– Vastaavasti tehdään poistot mahdolliseen myyntihetkeen asti
• Suunnitelmaan ei voi tehdä muutoksia kovin herkästi
(johdonmukaisuuden periaate)
• Jos hyödykkeen tulonodotukset muuttuvat olennaisesti, poistosuunnitelmaa joudutaan muuttamaan
a. Taloudellisen pitoajan muuttaminen
b. Aiempien tilikausien poistoja ei voi oikaista, koskee ainoastaan tulevia tilikausia
Tavaroiden ostamisen ja myymisen osalta tilanne yleensä selvä
Tavaroiden ostamisen ja myymisen osalta tilanne yleensä selvä
– Menot ja tulot kirjattu yleensä suoriteperusteella jo tilikauden aikana
– Esim. myyntisaamiset ja ostovelat siirtyvät seuraavan tilikauden alkavaan taseeseen
ajan kulumisen perusteella syntyvät menot ja tulot (esim. vuokrat, korot, vakuutukset)
Tilinpäätösvaiheessa jaksotetaan oikeille tilikausille siirtyvien erien avulla
Summat täytyy laskea itse eli ovat laskennallisia -> siirtovelat ja siirtosaamiset
Siirtyvät erät
Siirtyvät erät liittyvät tulo- ja menojäämiin sekä tulo- ja menoennakoihin
– Esim. meno kuuluu tälle tilikaudelle, mutta ei ole vielä maksettu (menojäämä)
– Tulo kuuluu seuraavalle tilikaudelle mutta on jo saatu (tuloennakko)
Siirtyvät erät ovat lepääviä tilejä -> ei kirjauksia tilikauden aikana
Kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaan
tositetta
– Summat arvioita mutta laskettavissa
Muista olennaisuuden periaate
– Kaikkein epäolennaisimpia eriä ei tarvitse jaksottaa
Siirtovelka
Tulo, joka ajan kulumisen perusteella saatu liian aikaisin ( tuloennakko)
Meno, joka ajan kulumisen perusteella maksetaan liian myöhään (menojäämä)
Siirtosaaminen
Tulo, joka ajan kulumisen perusteella saadaan liian myöhään ( tulojäämä)
Meno, joka ajan kulumisen perusteella maksettu liian aikaisin (menoennakko)
