1.5 Flashcards
Tilinpäätös
Siinä lasketaan tulos eli tulojen ja menojen erotus sekä selvitetään taloudellinen asema tilinpäätöshetkellä.
Tilinpäätövaiheen eteneminen.
- Ensin lasketaan kunkin tilin saldo
- Tili tasataan niin, että saldo tilin pienemmälle puolelle, jolloin tilin molempien puolien summat yhtä suuriksi
- Vastakirjaus tehdään toiselle tilille
+kahdenkertaisuuden periaate pätee
+jos debet-puolen kirjausten summa suurempi kuin kredit-puolen, erotusta kutsutaan debet-saldoksi ja päinvastaisessa keississä kredit-saldoksi. Saldon nimi tulee siis sen mukaan, kumpi suurempi.
Tilin saldo
Tilille kirjattujen lisäysten ja vähennysten erotus.
Totaalikausi
Yrityksen koko elinikä, perustamisesta toiminnan loppumiseen.
Miksi tilikauden tilinpäätös kiinnostaa usein, eikä totaalikauden?
Yrityksen sidosryhmät kiinnostuneita tuloksesta totaalikautta lyhyemmiltä perioideilta. Taloudellisen aseman ja tuloksen ja siten voitonjakoedellytysten selvittämiseksi tilinpäätös laaditaan tilikausittain.
Tilinpäätös laadittava 4 kk kuluessa tilikauden pättymisestä.
Mikä ongelma tilikauden mukaisessa tilinpäätöksessä?
Tilikausi on keinotekoinen toiminnan rajaus, joten ongelma -> minkä osan kirjanpidon tuloista ja menoista katsotaan tietylle tilikaudelle kuuluvaksi. ELI JAKSOTUSONGELMA.
Jaksottaminen
Menojen ja tulojen jakaminen eri tilikausille
Miten jaksotusongelma ratkaistaan?
meno tulon kohdalle -periaatteen mukaisesti. Tilikauden tuloista vähennetään ne menit, jotka uhrattiin juuri niiden tulojen hankkimiseksi.
Miten tilikauden tulos lasketaan?
Jaksotettujen tulojen eli tuottojen ja jaksotettujen menojen eli kulujen erotuksena.
Menon aktivointi
Menon siirtäminen tuleville tilikausille. Se osa menosta, josta ei enää odoteta vastaavia tuloja, kirjataan kuluksi, mutta se osa, josta odotetaan vielä tuloja, siirretään seuraaville tilikausille.
Kirjanpidon taseen arvostusongelma
Yleensä omaisuuserät arvostetaan hankintamenoonsa perustuen ja saamiset sekä velat nimellisarvoisina. Joskus näistä säännöistä poiketaan.
Tilinpäätösprosessin vaiheet
- Tulot siirretään tulotileiltä tulostilille, kredit-puolelle
- Menot jaetaan kahtia: a) ne osat menoista, joista ei enää odoteta tuloja, kirjataan tulostilillekuluiksi (debet-puolelle) b) ne osat menoista, joista odotetaan vielä tuloja seuraavilla tilikausilla, aktivoidaan tasetilille (debet-puolelle)
- Muut erät siirretään tasetilille: raha- ja saamistilit taseen debet-puolelle, pääomatilit taseen kredit-puolelle
- Tulostilin saldo lasketaan, kredit-saldo on voittoa. Debet-saldo tappiota. Siirretään tasetilille, voitto per Tulostili an Tasetili tai tappio per Tasetili an Tulostili
Tulojen jaksottaminen tilinpäätöksessä
Tilikauden tuotot muodostuu pääsääntöisesti tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista tuloista. Poikkeuksena pitkän valmistusajan vaativat suoritteet.
Pitkän valmistusajan vaativat suoritteet.
Hankkeet, joiden valmistus aloitetaan ja lopetetaan eri tilikausien aikana. Niistä syntyvät tulot voidaan kirjata tuotoiksi valmistusasteen perusteella. Yrityksen tulokseen ei vaikuta miten luovutusajankohdat sijoittuu eri tilikausille.
Esim. rakennus-, alus- ja koneurakat,
Menojen jaksottaminen tilinpäätöksessä
Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti kerry enää niitä vastaavaa tuloa, sekä menetykset.
Suuri osa menoista sellasiia, joita vastaavat tuotannontekijät käytetään tai kulutetaan heti ja kirjataan aina tiliakuden kuluiksi.
Menojen kirjaamisessa noudatetaan olennaisuuden periaatetta. Siksi esim. toimistotarvike, pientyökalu ja pienet korjausmenot kirjataan tilikauden kuluiksi yleensä.
Ajan kulumisesta aiheutuvat menot (vuokrat, korot, vakuutusmaksut), kirjataan kuluksi aluksi se osa, joka ajan kulumisen perusteella kuuluu päättyneelle tilikaudelle. Siirrytään siis suoriteperusteen noudattamiseen tilinpäätöshetkellä.
Menetykset
Aiheutuvat mm. toisiin talousyksiköihin tehdyistä sijoituksista, takaushäviöistä ja rahan menetyksistä esim. tulipalon, varkauden tai kavalluksen takia.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettavaksi tai kulutettavaksi tarkoitetut hyödykkeet
– Aineet ja tarvikkeet
– Keskeneräiset tuotteet
– Valmiit tuotteet
Vaihto-omaisuuden hankintamenot
Hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet välittömät menot, kohtuullinen osuus noiden välillisistä menoista ja hyödykkeen tuotantoon kohdistettavan lainan korkomenot.
Välitön meno
Välillinen meno
Välitön: Menot, joihin vaikuttaa tuotannon määrä tilikaudella. (raaka-aineet)
Välillinen: menot, joiden määrään tuotannon määrä ei vaikuta (vakuutusmenot)
Vaihto-omaisuusmenojen jaksottaminen tilinpäätöksessä
A) vaihto-omaisuuden hankintamenoista ne, jotka kuuluu myydyille suoritteille eli on käytetty tilikauden tulojen aikaansaamiseksi, kirjataan kuluiksi.
B) Tilikauden päättyessä jäljellä oleva vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan.
C) Varastossa olevien vaihto-omaisuushyödykkeiden määrä selvitetään inventointimenettelyssä, jossa varaston arvo FIFO-periaatteella. (inventointi voi olla fyysinen tai kirjanpidon avulla tapahtuva)
D) Niistä tehdään tarvittaessa epäkuranttiusvähennys
Lepäävä tili
Käytetään vain tilinavauksessa ja päätöksessä.
Epäkuranttiusvähennys
Vaihto-omasiuus, josta ei enää ole odotettavissa tuloa, koska ne ovat joko kokonaan tai osin pilaantuneet. Niistä tehdään vähennykset.
Alimman arvon periaate
Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kirjattava kuluksi.
Eli näistä kolmesta arvostusperusteeksi valitan alin:
– Alkuperäinen hankintahinta – Todennäköinen jälleenhankintahinta
– Todennäköinen luovutushinta
Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Mitä ovat pysyvät vastaavat?
Pysyvät vastaavat: erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena.
Jaetaan kolmeen pääryhmään:
- aineettomat (toimiluvat, patentit)
- aineelliset hyödykkeet (maa-alueet, rakennukset, koneet)
- sijoitukset (arvopaperit)
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintameno
Niihin luetaan kaikki ne välittömät menot, jotka ovat aiheutuneet hyödykkeen hankinnasta (ostorahdit, huolinta). Ostohinnan lisäksi voidaan lukea kaikki välittömät menot, jotka syntyy hyödykkeen saattamisesta myyntivalmiiksi.
+Myös kiinteät jos olennaisia -> kustannuslaskenta
+Hankintamenoon voidaan laskea joskus myös välillisiä menoja (korkomenoja)
Pysyvien vastaavien hankintamenon jaksottaminen
Menot jotka tuottavat tuloa useammalta kuin yhdeltä tilikaudelta aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan poistoina kuluiksi Aineelliset ja aineettomat-+Huom! Kaikista pitkävaikutteisista hyödykkeistä ei kuitenkaan tehdä poistoja, esim. maa-alueet ja arvopaperit
• Poistojen tehtävät A) Tuloksenlaskentatehtävä B) Rahoitustehtävä
Vaikutusaika = taloudellinen pitoaika
– Miltä ajalta hyödykkeen odotetaan tuottavan tuloa
– Riippuu tulon odotuksista
Poistot käytännössä
– Poistot tehdään yleensä jollakin kaavamaisella tavalla
– Tulontuottamiskyky on yleensä sidoksissa ajan kulumiseen joten tavallisesti käytetään ajan kulumiseen perustuvia poistomenetelmiä
– Käytetään tuottojen kertymisen kannalta johdonmukaisinta menetelmää
– (Myös verotus vaikuttaa poistojen suuruuteen)
Poistomenetelmät
POISTOTAVAT:
Aikapoistotavat:
1. Tasapoisto
2. Aleneva poisto (Jäännösarvopoisto = Vakio% jäljellä olevasta arvosta)
(Degressiivinen poisto) = kirjanpidossa menojäännöspoisto)
3. Ylenevä poisto (progressiivinen)
Käytönmukaisetpoistotavat
= Poisto perustuu rajalliseen käyttömittaan: Käynnissäoloaika, Aikaansaatu suoritemäärä, Substanssi
Tuloksenmukaiset poistotavat:
Meno-tulo-teoria/realisointipoisto
• Tasapoisto ja menojäännöspoisto yleisimmät
Poistosuunnitelma
• Pysyvien vastaavien hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi
• Perustuu siis poistosuunnitelmaan, jossa määritetään
– Hyödykkeen taloudellinen pitoaika
– Poistomenetelmä
– Mahdollinen jäännösarvo
• Tehdään periaatteessa hyödykekohtaisesti (erillisarvostuksen periaate)
– Voidaan laatia myös hyödykeryhmäkohtaisesti
• Taloudellinen pitoaika usein lyhyempi kuin tekninen hyödykkeen käyttöikä (huom. Varovaisuuden periaate)
• Poistosuunnitelma laaditaan hyödykkeen hankinnan yhteydessä
– Pääsääntö: poistot aloitetaan kun hyödyke on otettu käyttöön (kk:n tarkkuudella)
– Vastaavasti tehdään poistot mahdolliseen myyntihetkeen asti
• Suunnitelmaan ei voi tehdä muutoksia kovin herkästi
(johdonmukaisuuden periaate)
• Jos hyödykkeen tulonodotukset muuttuvat olennaisesti, poistosuunnitelmaa joudutaan muuttamaan
– Taloudellisenpitoajanmuuttaminen
– Aiempien tilikausien poistoja ei voi oikaista, koskee ainoastaan tulevia tilikausia
Varovaisuuden periaate
Tilikauden tulojen ja menojen arvioinnissa oltava varovaisia. Paha virhe jos arvioi tulot liian isoiksi ja menot pieniksi.
