11 Elimistö Puolustautuu Mikrobeja Ja Syöpäsoluja Vastaan Flashcards
Mikrobit?
Bakteerit, virukset, alkueläimet, hiivat ja homeet
Sisäinen puolustus?
Synnynnäinen tai hankittu immuniteetti
Immuunivaste?
Eri valkosolutyyppien reaktioita taudinaiheuttajiin
Synnynnäinen immuniteetti?
Perustuu valkosolujen syöjäsolujen toimintaan > käynnistyy nopeasti
Valkosolutyyppejä
Jyvässolut eli granulosyytit, monosyytit ja imusolut eli lymfosyytit
Jyvässolut eli granulosyytit?
- Neutrofiilit
Syöjäsoluja - Eosinofiilit
Tuottavat loisia ka mikrobeja tuhoavia aineita - Basofiilit
Erittää histamiinia erityisesti allergisissa reaktioissa
Monosyytit?
Muuttuvat suuriksi syöjäsoluiksi eli makrofageiksi
Imusolut eli lymfosyytit?
- T-solut
Tuhoavat viruksia, syöpäsoluja sekä auttaa muita soluja - B-solut
Tuottavat vasta-aineita
Syöjäsolut?
Makrofagit ja neutrofiilit
Makrofagit?
Ottavat tulehdusreaktiossa sisäänsä mikrobeja, eivät valikoi kohdettaan
Neutrofiilit
Tulevat paikalle jos mikrobeja on paljon tai virukset ovat ehtineet tunkeutua isäntäsoluihinsa
Antigeeni?
Molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen (proteiini/polysakkaridi).
Esiintyy esim bakteerien tai virusten pintarakenteissa.
Kaikilla mikrobeilla on oma antigeeni.
Imusolut tunnistavat taudinaiheuttajat antigeenien avulla elimistön omista soluista
Kerro imusolujen T-imusoluista
- Syntyvät luuytimessä > siirtyvät kypsymään kateenkorvaan > siirtyvät imukudoksiin jakautumaan esim. imusolmukkeet ja perna. Valmiit imusolut lähtevät veren tai imusolun mukana kiertämään elimistössä. > passiivisia, elleivät kohtaa tunkeutujaa, jonka kohtaamiseen ovat erikoistuneet
Mitä eroa on T-auttajasoluissa ja T-tappajasoluissa
Tappajasolut = siirtyvät kohteen kimppuun
Auttajasolut = alkaa tuottaa sytokiineja eli viestiaineita (lisää imusolujen jakautumista ja tehostaa makrofagien solusyöntiä) saatuaan tiedon taudinaiheuttajasta.
Interferoni?
Solut, joiden sisällä on viruksia, tuottavat tätä viestiainetta ympäristöönsä.
auttaa soluja puolustautumaan viruksia vastaan ja tehostaa imusolujen toimintaa.
B-imusolut?
Siirtyvät kypsymään punaiseen luuytimeen. Tuottavat vasta-aineita.
Plasmasolu = erikoistunut b-imusolu, joka erittää vasta-aineita. Kuolee muutaman päivän jälkeen.
Muistisolu = osa b-soluista jakautuu muistisoluiksi > elävät pitkään elimistössä
Immunologinen muisti?
Aikaisemmin sairastettujen tartuntatautien antama suoja samaa taudinaiheuttajaa vastaan tai vastaanotetun rokotteen teho.
B-ja T-muistisolut vastaavat immunologisesta muistista
Aktiivinen immunisaatio?
Rokottaminen
Passiivinen immunisaatio?
Vasta-aineen ruiskutus, vaikuttaa muutaman kuukauden
Laumasuoja?
Tilanne , jossa niin suuri määrä ihmisiä on vastustuskykyisiä taudille, ettei taudinaiheuttaja pääse leviämään väestössä
Aids=immuunikato?
Sen aiheuttaa HI-virus, joka tarttuu seksuaalisessa kontaktissa tai veriteitse.
HI-virus käyttää isäntäsolunaan T-auttajasoluja
> immuunipuolustus tuhoaa viruksen valloittamat T-auttajasolut
> solujen tuhoaminen heikentää immuunivastetta dramaattisesti
> voi olla vuosia oireeton mutta näkyy verikokeissa
Elimistö ei kestä pitkään ilman T-auttajasoluja, jolloin sairastuu hoitamattomana aidsiin.
Nykyään HI-viruksen saaneet pystytään hoitamaan lääkkeillä
Autoimmuunisairaus?
Tauti, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omia soluja ja kudoksia.
- elimistö hyökkää sekä taudinaiheuttajan että elimistön omien solujen kimppuun, joiden pinnassa on taudinaiheuttajalle ominaisia proteiineja
- periytyvää > ympäristötekijät, virus tai lääkaineet laukaisevat immunologisen järjestelmän virheellisen toiminnan
> esim nivelreuma, kihti, narkolepsia
Allergia ?
Immuunireaktio, jossa elimistö reagoi voimakkaasti vaarattomaan aineeseen.
> välitön tai viivästynyt reaktio.
Viivästynyt reaktio= esim nikkeliallergia
Mikä aiheuttaa allergisen tulehdusreaktion?
Histamiini. Syöttösolut erittävät histamiinia, kun allergeenit kiinnittyy syöttösoluun
Miten allergia kehittyy?
Altistumisen puute luonnon normaalille mikrobistolle > herkistyy reagoimaan vaarattomiin aineisiin
Mikä on kehon ulkoinen puolustus?
Kyynelneste, limakalvot, sylki, iho, hiki, karvat, ruuansulatusneste, hyödylliset bakteerit