YH2 Taloustiede Flashcards
Bruttokansantuote
kotimaisen tuotannon (tavarat ja palvelut) määrä ja arvo tiettynä aikana, esimerkiksi vuosi
Kansantalous
- yhden maan taloudellisen toiminnan kokonaisuus. Keskeisessä roolissa ovat yritykset, kotitaloudet & julkinen sektori
- muodostuu kotimaisesta ja ulkomaisesta kysynnästä
Kotimainen kysyntä
suurin osa on kulutusta, pienempi osa investointeja ja julkista kulutusta
Investointi
panostus tuotannon aloittamiseen tai tehostamiseen. Esimerkiksi kone, henkilökunnan koulutus, tuotekehittely. Voidaan tarkoittaa myös julkista investointeja kuten liikenneyhteydet
Mitä mikrotaloustiede tarkastelee?
taloutta yksittäisen talouden toimijan kuten kuluttajan tai yrityksen kannalta
Mitä makrotaloustiede tarkastelee?
talouden ilmiöitä koko kansantalouden näkökulmasta
Taloudellinen liberalismi
- oppisuuntaus, jonka mukaan valtion puuttuminen talouteen on pahasta
- kehittäjänä tunnetaan Adam Smith ( Anders Chydenius)
Hyödykkeet jaetaan:
kulutus- ja tuotantohyödykkeisiin
- kulutushyödykkeet jaetaan kerta- ja kestohyödykkeisiin
Mitkä ovat tuotannontekijöitä?
- luonnonvarat (raaka-aineet ja energia)
- työvoima (työntekijät lukumääränä sekä niiden osaaminen)
- pääoma (esim. laitteet, koneet, rakennukset)
Niukkuuden käsite
- tuotannontekijöiden rajallinen määrä ristiriidassa ihmisten loputtomien tarpeiden kanssa. - - valinta siitä mitä tuotetaan ja paljonko
Investoinnit
panostus tuotannon aloittamiseen tai tehostamiseen
Talouskasvuun vaikuttavat tekijät:
- koulutus, investoinnit henkiseen pääomaan, osaaminen
- teknologian kehitys ja sen soveltaminen
- investoinnit aineelliseen pääomaan
- innovatiivinen, uutta luova yritys
- rakennemuutos (ei itsenäinen)
Ekstensiivinen talouskasvu
talouskasvu perustuu pelkästään tuotannontekijöiden määrälliseen lisäämiseen
Intensiivinen talouskasvu
talouskasvu perustuu tuotannontekijöiden tehokkaampaan käyttämiseen
Työn tuottavuus
- työn tehokkuuden mitta. - - —- tuottavuus kasvaa kun esimerkiksi samalla työmäärällä saadaan enemmän aikaan
Degrowth-ajattelu
kestävän kehityksen katsotaan olevan taloudellista kasvua ja globalisaatiota tärkeämpää.
Julkinen sektori
- valtio, kunnat ja sosiaalirahastot muodostavat julkisen sektorin
- toiminta rajoitetaan pääosin verovaroin
- tehtävänä tuottaa palveluja kansalaisille
Kolmas sektori
ns. vapaaehtoissektori
- koostuu voittoa tavoittelemattomista kansalaistoimijoista ja vapaaehtoistyöstä järjestoissä, yhdistyksissä ja säätiöissä
Neljäs sektori
- usein kaupungeissa tapahtuva kansalaisten aktiivinen toiminta
- ero kolmanteen sektoriin siinä, etteivät toimijat järjesty kovin tiiviisti
- esim facebook myyntiryhmät
Huoltotase
kuvaa yhden maan kokonaiskysyntää ja kokonaistarjontaa
Kokonaiskysyntä
vienti, yksityinen ja julkinen kulutuskysyntä sekä ysityinen ja julkinen investointikysyntä
Kulutusmenot
muodostuvat hyödykkeistä joita kuluttajat ja julkinen sektori ostavat
Kokonaistarjonta
muodostuu bruttokansantuotteesta ja tuonnista
BKT
kotimaisen tuotannon määrä ja arvo tiettynä aikana, talouskasvun mittari
HDI
- inhimillisen kehityksen indeksi
- Iso-Britannia ottanut käyttöön
- huomioi taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi myös väestön elinajanodotteen, lukutaidon, koulutukset ja ostovoimakorjatun bkt:n
GPI
- aidon kehityksen indikaattori
- huomioi kotitaloustyön vaikutuksen hyvinvointiin ja ottaa lukuun, että rikollisuus ja luonnon saastuminen vähentävät hyvinvointia
ISEW
- kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi
- mittarin lähtökohtana yksityinen kulutus, tulonsiirrot ja julkiset palvelut
Kokonaishedelmällisyysluku
kertoo, montako lasta syntyisi keskimäärin yhtä naista kohti, jos he kaikki eläisivät hedelmällisen ikänsä
Huoltosuhde
- työvoiman ulkopuolisten ihmisten (esim työttömät, lapset, eläkeläiset ja opiskelijat) määrä suhteessa työllisiin
- huoltosuhteen ollessa korkea, julkisen talouden vaikeaa kerätä tarpeeksi verovaroja palveluiden tuottamista varten
Kiina-ilmiö
länsimaisten yritysten tuotannon ja työpaikkojen siirtyminen korkean verotuksen ja tuotantokustannuksen vuoksi Kiinaan tai muihin alhaisen kustannustason maihin
Markkinatalous
- talousjärjestelmä, jossa hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan
- elinkeinovapaus ja vapaa kilpailu yritysten välillä ovat olennainen osa markkinataloutta
Suunnitelmatalous
- valtiojohtoinen talousjärjestelmä, käytössä usein kommunistisissa maissa
Monopoli
- markkinat, joilla yksi yritys määrää tuotannon ja hinnat, jolloin kilpailua ei ole
Täydellinen kilpailu
edellyttää, että
- markkinoilla on tarpeeksi paljon keskenään kilpailevia myyjiä
- kaikkien kilpailevien myyjien täytyy olla samanlaisia, jolloin ostajalle on täysin sama, keneltä hän tuotteensa ostaa.
- kaikilla osapuolilla täydellinen tietämys markkinoista
- vapaa pääsy
- ei etulyöntiasemaa kauemmin markkinoilla toimineilla yrityksillä
Epätäydellinen kilpailu
- yksittäiset yritykset pystyvät vaikuttamaan hintoihinsa
- hinnat eivät muodostu todellisten tuotantokustannusten mukaa, ja tuotteet ovat yleensä ylihinnoiteltuja.
Oligopoli
- markkinoilla toimii vain muutama yritys joko identtisillä tai vain vähän toisistaan eroavilla tuotteilla.
- kilpailu on vähäistä
- yritykset pystyvät vaikuttamaan hintoihin jonkin verran
Duopoli
oligopolin erikoisuus, jossa markkinoilla on vain kaksi hyödykettä tarjoavaa yritystä
Monopolistinen kilpailu
- useat yritykset kilpailevat keskenään yhden hyödykkeen markkinoilla vain hieman toisistaan poikkeavilla tuotteilla.
- yleensä merkkituotteet, esim vaatteet
Kartelli
- sopimus, jossa yritykset luopuvat keskinäisestä kilpailusta ja sopivat hinnoista ja markkina-alueista.
- useissa maissa laittomia
Fuusio
kahden tai useamman yrityksen yhteensulautuminen.
Inflaatio
rahan arvon heikkeneminen, hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluita.
Lomautus
- työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen työnantajan aloitteesta joko määräajaksi tai toistaiseksi
- työsuhde pysyy voimassa.
Kulutuskysyntä
koostuu kuluttajien ostamista hyödykkeistä
Taantuma suhdannevaihteluna
- BKT pienenee kaksi vuosineljännestä peräkkäin, liittyy matalasuhdanteeseen.
Lama
- vakavampi taantuma
- työttömyys koekalla
- yritykset konkurssiin
Noususuhdanne
- vienti lisääntyy
- työttömyys vähenee
- kuluttajat ja yritykset tekevät investointeja
Korkeasuhdanne
- pula työntekijöistä ja raaka-aineista
- pörssikurssien ja asuntojen hinnat kokoavat
- hyödykkeiden hinnat, inflaatio ja korot ovat korkealla
Laskusuhdanne
- tuotanto laskee
- työttömyys kasvaa
- kulutus laskee, velkaantuneisuus kasvaa
Matalasuhdanne
- korkea työttömyys
- konkursseja, ylivelkaantumista
- pörssikurssien ja asuntojen hinnat laskevat
Deflaatio
- rahan arvon nousu, yleisen hintatason lasku
- 90-luvun lama
Hintamekanismi
markkinataloudessa hinnat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Kustannusinflaatio
- tuotantokustannukset nousevat ja hyödykkeet kallistuvat
- voi johtua esim. raaka-aineiden, kuten öljyn, hinnan noususta tai työehtosopimusten myötä tapahtuneesta palkkojen korotuksista
Inflaatio-odotukset
- hintoja tai palkkoja nostetaan jo valmiiksi
- keskeistä rahapolitiikassa
Monetaarinen inflaatio
- liikkeessä olevan rahan määrän suurempi kasvu suhteessa tarjolla oleviin hyödykkeisiin
Kiihtyvä inflaatio
- jos keskuspankki päästää liikaa rahaa liikkeelle
- heikentää kotitalouksien ostovoimaa
Reaalipääoma
kaikki ne välineet ja tarvikkeet, joita tarvitaan tuotannossa
- esimerkiksi laitteet ja rakennukset
Hintakupla
talouden korkeasuhdanteen ilmiö, jossa kysynnän kasvaessa esimerkiksi asuntojen hinnat nousevat liian korkealle tasolle
Taantuma
- BKT kasvaa hitaasti tai ei kasva lainkaan
- seurauksena työttömyys, kysyntä ja inverstoinnit vähenevät.
Finanssipolitiikka
- valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa julkisen kulutuksen ja investointien sekä niiden rahoituksen osalta
- käytännössä veropäätöksiä ja julkisia investointeja
Työttömyysaste
Työttömien työnhakijoiden osuus koko työvoimasta eli kaikista työttömistä ja työllisistä
Työllisyysaste
Työssä olevien osuus 15-64-vuotiaista
Suhdannetyöttömyys
Talouden laskusuhdanteesta johtuva työttömyys
Rakenteellinen työttömyys
Yhteiskunnan ja elinkeinorakenteen muutoksista johtuva työttömyys
Kohtaanto-ongelma
tilanne työmarkkinoilla, jossa työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja samaan aikaan sekä on työttömyyttä että työvoimapulaa.