YH03 Flashcards
Suomi liittyi EU:hun…
1995
Maastrichtin sopimus
1992, muutti EY:n EU:ksi, johti siihen, että Suomi jätti jäsen hakemuksen yhdessä Ruotsin, (Norjan, Tanskan ja Itävallan) kanssa
Jäsenhakemuksen jättämisen mahdollisti…
Neuvostoliiton kaatuminen 1991
Jäsenhakemuksen jättämiseen vaikutti:
- 90-luvun lama
- Ruotsin jäsenhakemus
- länsimaisuus
- idänsuhteisiin perustunut ulkopolitiikka
- YYA-sopimus
- Suomen puolueettomuus
EU:n synty
1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö -> 1957 Euroopan talousyhteisö ja Euratom -> 1967 EEC ja Euratom yhdistettiin -> 1992 Maastrichtin sopimus
Itä- ja Länsi-Euroopan kulttuurinen ero
Roomasta levinnyt kristinusko ja kirjoitusasu loi phjan lännelle ja Bysantin vastaavat puolestaan idälle
identiteetti
tunne yhteenkuuluvuudesta, muista erottumisesta ja yhteiseksi koetusta menneisyydestä
nationalismi
1800-luvulla, loi kansallisen identiteetin, Suomessa poikkeuksellisen voimakas
Itä- ja Länsi-Euroopan eroja
uskonnollisesti jakautunut, kansanvaltainen hallintojärjestelmä kehittyi 1600-1800-luvuilla Länsi-Euroopassa, kun taas itäinen Eurooppa oli 1990-luvulle saakka autotäärisesti hallittu, eikä esim. Venäjällä tai Valko-Venäjällä demokratiaa, sosialismi, kylmän sodan aiheuttama elintasokuilu
Pohjoismaihin lasketaan…
Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti
Pohjoismaita yhdistää…
sama yhteiskuntamalli, samat oikeusvaltioperiaatteet, sama valtauskonto, (kielisukulaisuus)
Pohjoismaiden neuvosto (PN)
perustettiin 1952, teki sopimukset pohjoismaiden välisestä passivapaudesta ja samasta sosiaaliturvasta 1954-1955
Pohjoismaiden ministerineuvosto
perustettiin 1971, käsittelee ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä sekä myös ympäristö- ja sosiaalikysymyksiä
EU, Nato, Euro Pohjoismaissa
EU:hun ei kuulu Norja ja Islanti, Euroa käyttää vain suomi, Natoon ei kuulu Suomi ja Ruotsi
Eurooppa-neuvosto
(huippukokous), koostuu valtioiden päämiehistä (pääasiassa pääministereistä), vastaa unionin suurista kehityslinjoista ja kokoontuu yleensä neljä kertaa vuodessa (virallisesti väh. 2 krt)
Euroopan unionin neuvosto
(ministerineuvosto), koostuu jäsenmaiden eri ministereistä aihealueesta riippuen, säätää lakeja parlamentin kanssa, toteuttaa Eurooppa-neuvoston asettamia tavotteita ja hoitaa EU:n ulkosuhteita
Komissio
koostuu 27 komissaarista, ehdottaa lakeja ja toimeenpanee niitä, sekä valvoo niiden toteutusta, johtaa EU:n varainkäyttöä
Euroopan parlamentti
säätää lakeja yhdessä EU:n neuvoston kanssa, päättää kansainvälisistä sopimuksista, päättää EU:n laajentumisesta, voi erottaa komission 2/3 enemmistöllä, osallistuu EU:n budjetin muodostamiseen, 705 meppiä
EU:n tuomioistuin
valvoo EU:n säätämien lakien noudattamista ja lakien tulkinnan yhdenmukaisuutta, ratkoo jäsenvaltioita tai EU:ta vastaan nostettuja kanteita, 1 tuomari jokaisesta jäsenmaasta, riippumaton
talous- ja sosiaalikomitea
erinäisten etujärjestöjen neuvoa-antaja elin, joka antaa lausuntoja työ- ja sosiaaliasioihin liittyviin lakeihin ja asioihin
alueiden komitea
neuvoa-antava elin, joka koostuu paikallisjohtahista ja pyrkii tuomaan esille jäsenvaltioiden paikallisia näkökulmia
Euroopan keskuspankki
muodostuu euromaiden keskuspankeista ja on itsenäinen elin, hallinnoi euroa, johtaa rahapolitiikkaa euromaissa
direktiivi
ohje lainsäädännölle, mutta jättää tulkinnanvaraa eri maille
suositukset ja lausunnot
pyrkivät ohjaamaan jäsenten lainsäädäntöä, mutta ei ole määräys
yksinoikeus tehdä lakialotteita
komissio, mutta voi saada lakiehdotuksia monelta taholta
lainsäätäminen EU:ssa
komissio tekee ehdotuksen uudesta laista -> komissio lähettää ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle -> Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät yhdessä lainsäädännöstä -> jos parlamentti ja neuvosto eivät löydä asiassa sopua kahden käsittelyn jälkeen, ehdotus menee sovittelukomitealle -> kun komitea pääsee yhteisymmärrykseen, hyväksytty teksti lähetetään parlamentille ja neuvostolle kolmanteen käsittelyyn -> parlamentti äänestää lainsäädäntötekstin hyväksymisestä, neuvoston ja parlamentin on molempien hyväksyttävä lakiehdotus, parlamentti voi hylätä ehdotuksen, jos sen enemmistö äänestää säädöstä vastaan -> jos enemmistö äänestää lain puolesta, laki astuu voimaan
Miksi EU:ta on syytettydemokratiavajeesta?
- parlamentarismin periaate ei toteudu kunnolla
- kansalaisten vaikutusmahdollisuudet vähäiset
- suuret maat saavat päätökset jyrättyä läpi pienten kustannuksella ja eivät aina itse kunnioita EU:n säädöksiä
- komissio valmistelee lait suljetuin ovin
legitimiteettivaje viittaa…
europarlamentin vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin, tietyt lait voidaan säätää ilman sitä ja parlamentti ei voi vaikuttaa budjetissa esim. maataloustukiin
EU saa tulonsa…
- yli 70% jäsenmaksuista
- ALV-pohjaan perustuva maksu
- tullit
- sokerituotannosta perittävät maksut
EU:n budjetista päättää…
Euroopan neuvosto yhdessä parlamentin kanssa
Mihin (2) suurin osa budjetista menee (EU)?
yli 80% maataloustukiin ja aluepolitiikan toteuttamiseen
EU, aluepolitiikkaa toteutetaan…
- rakenne- ja koheesiorahastojen kautta, rakennerahastoista rajaa voi saada kaikki maat, mutta koheesiorahato on tarkoitettu EU:n maiden BTK:n keskiarvon alittaville maille
- Euroopan sosiaalirahasto investoi ihmisiin ja keskittyy parantamaan työ- ja koulutusmahdollisuuksia koko EU:ssa
- EU:n solidaarisuusrahaston avulla EU voi reagoida vakaviin luonnonkatastrofeihin ja osoittaa solidaarisuutta katastrofeista kärsiville Euroopan alueella
Uusi jäsenvaltio?
- uusien jäsenmaiden on täytettävä EU:n poliittiset ja taloudelliset kriteerit, sekä otettava käyttöön EU:n koko lainsäädäntö
- maan on oltava toimiva markkinatalous ja demokratia
- kaikkien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä uusi jäsenmaa
- Lainsäädännön vertailuvaihe
Komissio vertailee EU:n ja hakijamaan lainsäädäntöjä keskenään ja laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännön vertailuraportin (ns. screening-raportti). - Arviointiperusteiden (nk. benchmarks) asettaminen
Jäsenmaat sopivat arviointiperusteista eli hakijamaille asetettavista ehdoista komission screening-raportin pohjalta. Arviointiperusteilla varmistetaan hakijamaiden valmius lainsäädännön toimeenpanoon. - Neuvottelulukujen käsittely
Neuvottelulukujen käsittely käydään jäsenmaiden valtuutuksella hakijamaan ja komission kesken. Hakijamaa muuttaa neuvottelulukuun sisältyvää lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöä vastaavaksi. Komissio raportoi edistymisestä säännöllisesti jäsenmaille. Kun hakijamaan lainsäädäntö vastaa EU-lainsäädäntöä, jäsenmaat toteavat hakijamaan omaksuneen EU-lainsäädännön kyseisen luvun osalta ja täyttävän mahdolliset luvun sulkemista koskevat arviointiperusteet.
Neuvottelujen päätyttyä ehdokasmaa ja jäsenmaat hyväksyttävät tahoillaan neuvottelutuloksen eli varsinaisen liittymissopimuksen. Suomessa liittymissopimukset hyväksyy eduskunta. Ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.
