Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Fysiikka > Vipu 1-2 > Flashcards

Vipu 1-2 Flashcards

Perusteita. Maailmankaikkeuden osat, energia, teho, säteily.

1
Q

Alkuaine

A

Saman alkuaineen atomeilla on yhtä monta protonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Elektroni

A

Atomin elektronipilvessä oleva hiukkanen, jolla on negatiivinen sähkövaraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Gravitaatiovuorovaikutus

A

Yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka aiheuttaa vetovoiman massallisten kappaleiden välille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Elektronipilvi

A

Atomin ytimen ympärillä oleva osa, jossa elektronit ovat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Heikko vuorovaikutus

A

Yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka voi muuttaa alkeishiukkasia toisiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Isotooppi

A

Saman alkuaineen erimassaisia ytimiä kutsutaan isotoopeiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Järjestysluku

A

Protonien lukumäärä atomin ytimessä. Kemiallisesti merkittynä vasemmassa alareunassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kvarkki

A

Alkeishiukkanen eli aineen pienin rakenneosanen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Leptoni

A

Alkeishiukkanen eli aineen pienin rakenneosanen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Massaluku

A

Ytimessä olevien protonien ja neutronien summa. Kemiallisesti merkittynä vasemmassa yläreunassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Neutroni

A

Atomin ytimessä oleva nukleoni, jolla ei ole sähkövarausta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Protoni

A

Atomin ytimessä oleva nukleoni, jolla on positiivinen sähkövaraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sähkömagneettinen vuorovaikutus

A

Yksi luonnon neljästä perusvuorovaikutuksesta, joka aiheuttaa esimerkiksi sähköiset ja magneettiset voimat. Esim. magneetin tarttuminen jääkaapin oveen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Vahva vuorovaikutus

A

Vahvin luonnon neljästä perusvuorovaikutuksista. Se pitää atomiytimen koossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Ydin

A

Atomin keskellä oleva osa, jossa sijaitsevat protonit ja neutronit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Merkitsevät numerot

A

Merkitsevissä numeroissa näkyy mittaustuloksen tarkkuus. Desimaaliluvun lopussa oleva nolla on merkitsevä numero, mutta alussa oleva ei ole. Kokonaisluvuissa lopun nollat eivät yleensä ole merkitseviä numeroita. Ks. Vipu 1-2 kpl 4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Ekstrapolointi

A

Suureen arvon määrittämistä kuvaajalta tunnettujen arvojen ulkopuolelta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Interpolointi

A

Suureen arvon määrittämistä kuvaajalta tunnettujen arvojen välistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Kulmakerroin

A

Kertoo, kuinka jyrkästi suora nousee tai laskee koordinaatistossa, k = ▲y/▲x (pystyviiva y !)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kvalitatiivinen tutkimus

A

Laadullinen arviointi, jossa verrataan mitattuja arvoja tai havaintoja toisiinsaKv

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kvantitatiivinen tutkimus

A

Määrällinen arviointi, jossa verrataan mitattua suuretta sovittuun mittayksikköön

21
Q

Lineaarinen malli

A

Jos kahden suureen välillä on lineaarinen riippuvuus, ilmiötä voidaan kuvata lineaarisella mallilla eli koordinaatistoon piirrettävällä suoralla

22
Q

Lineaarinen riippuvuus

A

Suureiden välillä on lineaarinen riippuvuus, jos toisen suureen kasvaessa, toinenkin kasvaa tai pienenee tasaisesti

23
Q

Matemaattinen malli

A

Yhtälö, joka kuvaa mitattujen suureiden välistä riippuvuutta

24
Q

Putoamiskiihtyvyys

A

Kiihtyvyys, jolla kappaleet putoavat maapallon pinnan läheisyydessä, jos ilmanvastus on merkityksetön, g = 9,81m/s^2

25
Q

Sarjamittaus

A

Mittaustapahtuma, jossa mitataan kahden eri suureen välistä riippuvuutta

26
Q

Suoraan verrannollisuus

A

Suureet ovat suoraan verrannollisia, jos toisen suureen kasvaessa toinen kasvaa samassa suhteessa

27
Q

Tasainen liike

A

Liikettä, jossa kappaleen nopeus ja suunta pysyvät samoina

28
Q

Tiheys

A

Aineen massan suhde tilavuuteen, p = m/V

29
Q

Toistomittaus

A

Mittaustapahtuma, jossa mitataan samalla mittausasetelmalla useita kertoja samaa ilmiötä

30
Q

Vakiotermi

A

Kertoo, millä korkeudella suora leikkaa pystyakselin

31
Q

Absorboida

A

Imeä itseensä tai sitoutua. Esim. säteilyenergiaa voi absorboitua johonkin aineeseenA

32
Q

Energia

Nimeä kaikki 6 energiamuotoa

A

Keskeinen fysiikkaan liittyvä suure, joka tarkoittaa varastoitunutta työtä, kykyä tehdä työtä tai kykyä saada aikaan jokin muutos. Energian ilmenemismuotoja ovat esim. potentiaalienergia, liike-energia ja säteilyenergia. Energia on käsite, joka yhdistää kaikkia fysiikan eri osa-alueita

33
Q

Energiakaavio

A

Tapa kuvata energian muuntumista muodosta toiseen. Alku- ja lopputilanteita esittävät laatikot ovat yhtä suuret, mutta energiamuotojen välillä tapahtuu muutoksia

34
Q

Energian säilymislaki

A

Energian säilymislain mukaan energia voi muuntua muodosta toiseen, mutta sen määrä pysyy samana

35
Q

Fissioreaktio

A

Ydinreaktio, jossa raskas atomiydin halkeaa kahdeksi keskiraskaaksi atomiytimeksi ja samalla vapautuu energiaa

36
Q

Fuusioreaktio

A

Ydinreaktio, jossa tyypillisesti kaksi kevyttä atomiydintä yhdistyy eli fuusioituu atomiytimeksi ja samalla vapautuu energiaa

37
Q

Ionisoimaton säteily

A

Säteilyä, jolla ei ole riittävästi energiaa irrottamaan kohtaamistaan atomeista elektroneja

38
Q

Ionisoiva säteily

A

Säteilyä, joka irrottaa kohtaamistaan atomeista elektroneja eli ionisoi atomeja

39
Q

Kemiallinen energia

A

Kemiallisiin yhdisteisiin sitoutunutta energiaa. Esim. puussa olevissa yhdisteissä rakenneosasten välisiin sidoksiin on varastoitunut energiaa, joka puun palaessa vapautuu

40
Q

Liike-energia

A

Energialaji, jossa kappaleella on liikkeeseen varastoitunutta energiaa. Energian suuruus riippuu kappaleen massasta ja nopeudesta

41
Q

Lämpöarvo

A

Kertoo, kuinka paljon palamisreaktiossa vapautuu energiaa massayksikköä kohden. Tunnus H

42
Q

Lämpöliike

A

Aineen rakenneosasten liikettä. Mitä korkeampi aineen lämpötila on, sitä voimakkaampaa lämpöliike on

43
Q

Lämpösäteily

A

Lämpöliikkeen synnyttämää sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus riippuu aineen lämpötilasta

44
Q

Lämpötasapaino

A

Tilanne, jossa kappaleesta siirtyy energiaa ympäristöön saman verran kuin se ottaa sitä ympäristöstään takaisin

45
Q

Potentiaalienergia

A

Energialaji, jossa kappaleeseen on varastoitunut esim. painovoimaa vastaan tehty työ

46
Q

Sähkömagneettinen säteily

A

Valon nopeudella etenevää sähkö- ja magneettikentän värähtelyä. Voidaan jakaa seitsemään eri säteilylajiin. Lajeja ovat gamma, röntgen, UV, näkyvä valo, IR, mikro- ja radioaallot

47
Q

Säteilyenergia

A

Sähkömagneettisen aaltoliikkeen mukanaan kuljettamaa energiaa. Säteilyenergiaa ovat esim. lämpösäteily ja näkyvä valo

48
Q

Teho

A

Suure, joka kuvaa yhdessä aikayksikössä tehdyn työn suuruutta tai energian muuntumisnopeutta

49
Q

Työ

A

Suure, jonka tunnus on W ja yksikkö on joule (1 J). Työtä tehdään, kun energiaa muunnetaan muodosta toiseen

50
Q

Ydinenergia

A

Atomin ytimiin varastoitunutta energiaa

Fysiikka (2 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions