Verenkiertoelimistö

Question 1

Verenkierto elimistö koostuu…

Answer 1

Sydämestä, valtimoista, hiussuonista ja laskimoista

Question 2

Diastole eli

Answer 2

Lepovaihe

Question 3

Systole eli

Answer 3

Supistumisvaihe

Question 4

Pieni verenkierto

Answer 4

Sydämen oikea puolisko pumppaa verta pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon

Question 5

Iso verenkierto

Answer 5

Sydämen vasen puolisko pumppaa verta aortan välityksellä muualle elimistöön, __

Question 6

Syke

Answer 6

Sydämen supistumiskertojen määrä minuutissa

Question 7

Iskutilavuus

Answer 7

Sydän pumppaa yhden supistuksen aikana noin 70 ml verta suuriin valtimoihin

Question 8

Minuuttitilavuus

Answer 8

Sydämen läpi minuutissa kulkeva verimäärä (n. 5l)

Question 9

Läppien tehtävä

Answer 9

Varmistaa, että veri virtaa vain yhteen suuntaan

Question 10

Sepelvaltimot

Answer 10

“Ruokkivat” sydäntä, happi ja ravintoaineet hiussuonista, joihin sepelvaltimot tuovat verta

Question 11

Sydämen toimintakierto Vaihe 1:

Answer 11

Sydämen lepovaihe kestää n. 0,4 sekuntia. Sen aikana eteisten paine laskee ja happipitoista verta virtaa keuhkolaskimoista sydämen vasempaan eteiseen ja hiilidioksidipitoista verta ylä- ja alaonttolaskimoista oikeaan eteiseen. Eteisten ja kammioiden väliset läpät avautuvat, verta alkaa virrata myös kammioihin.

Question 12

Sydämen toimintakierto Vaihe 2:

Answer 12

Supistuminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin supistuvat eteiset noin 0,1 sekunniksi, jolloin verta puristuu lisää kammioihin.

Question 13

Sydämen toimintakierto Vaihe 3:

Answer 13

Seuraavaksi kammiot supistuvat. Eteisten ja kammioiden väliset purjeläpät sulkeutuvat, kammioiden ja valtimoiden väliset läpät avautuvat paineen kasvaessa riittävän suureksi. Tällöin veri virtaa aorttaan ja keuhkovaltimoihin. Kammioiden supistuminen kestää noin 0,3 sekuntia, minkä jälkeen alkaa lepovaihe.

Question 14

Valtimoiden ja laskimoiden rakenne

Answer 14

Kolme kerrosta: sidekudos-, sileälihaskudos- ja pintakudoskerros (ohut, vain yhdestä solukerroksesta muodostunut pintakudos) Valtimoiden lihaskerros on paksumpi kuin laskimoiden.

Question 15

Adrenaliini ja noradrenaliini

Answer 15

Saavat sydämen (kuten myös luustolihasten ja aivojen) verisuonet laajenemaan

Question 16

Kudosneste

Answer 16

Valtimoista haaroittuvista hiussuonista tihkuu verenpaineen vaikutuksesta veriplasmaa eli verinestettä kudoksiin. Tätä solujen väliin kertyvää nestettä nimitetään kudosnesteeksi.

Question 17

Imuneste

Answer 17

Suurin osa kudosnesteestä siirtyy laskimohiussuoniin. Loppuosa keräytyy imusuoniin ja muodostuu imunestettä.

Question 18

Imusuonet

Answer 18

Alkavat hiussuonten läheltä. Ovat päästään umpinaisia, mutta niissä olevat aukot mahdollistavat kudosnesteen imemisen sisälleen. Imusuonet yhtyvät suuremmiksi imusuoniksi ja sydämen lähellä rintatiehyiksi.

Question 19

Imusolmukkeet

Answer 19

Sijaitsevat rykelminä imusuonten risteyskohdissa, kuten kaulassa ja kainaloissa

Question 20

Veri

Answer 20

Nestemäistä sidekudosta, joka koostuu punasoluista, valkosoluista, verihiutaleista ja plasmasta.

Question 21

Veriplasma

Answer 21

Suurimmaksi osaksi vettä, johon on liuennut monia aineita. Plasman sisältää runsaasti proteiineja, joista osa toimii erilaisten aineiden (e. kolesteroli) kuljettajina. Sisältää lisäksi ravintoaineita, esim. glukoosia ja aminohappoja, kivennäisaineita, kuten natriumia, kaliumia ja kalsiumia, sekä hiilidioksidia, kuona-aineita ja hormoneja.

Question 22

Fibrinogeeni

Answer 22

Tärkeä proteiini veren hyytymisessä.

Question 23

Punasolut eli erytrosyytit

Answer 23

Yli 90% veren soluista. Punasolut ovat kiekon muotoisia, keskeltä litistyneitä, pieniä ja lyhytikäisiä tumattomia soluja. Punasoluiksi erilaistuvien solujen tuma häviää, ja niihin muodostuu hemoglobiinia, jonka rauta-atomeihin happimolekyylit tarttuvat.

Question 24

Punasolujen tehtävä

Answer 24

Kuljettavat happea keuhkoista kudosten soluille ja jonkin verran hiilidioksidia soluista keuhkoihin. Sopivat kuljetustehtävään taipuisuutensa ansioista.

Question 25

Valkosolut eli leukosyytit (tehtävä)

Answer 25

Valkosolut puolustavat elimistöä sen omia haitallisia soluja ja erilaisia mikrobeja, kuten bakteereita ja viruksia, vastaan.

Question 26

Verihiutaleet eli trombosyytit

Answer 26

Tumattomia, soluja pienempiä kappaleita. Verihiutaleissa on runsaasti soluelimiä ja rakkuloita, joiden sisällä olevat entsyymit ovat välttämättömiä veren hyytymisessä.

Question 27

Aktiopotentiaali

Answer 27

Supistumiskäsky

Question 28

Hemofilia

Answer 28

Verenvuototauti. Pienikin haava voi aiheuttaa vakavia verenvuotoja, jotka johtivat kuolemaan aiemmin. Nykyään hoidetaan verensiirtojen avulla tai antamalla potilaalle hyytymistekijää.

Question 29

Fagosytoosi

Answer 29

Solusyönti

Question 30

Erytropoietiinihormoni

Answer 30

Maksan tuottama hormoni, joka säätelee punasolujen tuotantoa luuytimessä

Question 31

Miten punasoluja muodostuu?

Answer 31

Jatkuvasti luuytimen verikantasolujen jakautuessa

Question 32

Imuneste (lymfa)

Answer 32

Kirkasta/hieman kellertävää nestettä, joka kulkee imusuoniston läpi. Sisältää valkosoluja, erityisesti lymfosyyttejä, sekä proteiineja.

Question 33

Imunesteen tehtävä

Answer 33

Kerätä kudosnesteestä ylimääräisiä nesteitä, jätteitä ja muita aineita, jotka kulkevat imusuoniston kautta takaisin verenkiertoon.

Question 34

Lymfan muita virkoja

Answer 34

Imunesteen kuljetusjärjestelmä osallistuu immuunijärjestelmän toimintaan kuljettamalla valkosoluja ja muita immuunipuolustuksen komponentteja eri puolille kehoa.