Velvoiteoikeus Flashcards
1
Q
Sopimuksenulkoinen (deliktiovastuu) ja sopimusperusteinen (sopimusvastuu) korvausvastuu
A
Sopimukseen perustuva vastuu on jätetty vahingonkorvauslain soveltamisalan ulkopuolelle
Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaaminen sopimuksenulkoisessa vastuussa on rajoitettua (VahL 5.1 §), kun taas sopimusvastuussa vahinkolaji on korvauskelpoinen ilman erityisedellytyksiä
2
Q
Vahingon korvauskelpoisuutta koskevan harkinnan rakenne
A
Ensimmäisenä kysymyksenä on syytä selvittää onko tilannetta arvioitava sopimuksenulkoisen vai sopimusperusteisen vastuun nojalla
Seuraavaksi on syytä selvittää kuuluuko arvioitava tilanne erityissääntelyn alaan
Vahinkolajin korvauskelpoisuus
3
Q
Tuottamus
Normi- ja riskiperusteiset arviointitavat
A
Tuottamus
Normi- ja riskiperusteiset arviointitavat
Varsinaisten lakiin- tai alemmanasteisiin säädöksiin palautuvien toimintavaatimusten lisäksi arvioperusteita löytyy erityyppisistä toimialakohtaisista ja yritysten sisäisistä ohjeista ja säännöistä
- Sidonnaisuus voi perustua esim. toimintaan tietyllä elinkeinoalalla, yhdistyksen jäsenyyteen, asemaan työntekijänä taikka vakiintuneeseen käytäntöön
- Tämän lisäksi on kuitenkin edellytettävä, että toimija on tiennyt tai hänen on pitänyt tietää normien sisällöstä
Nimenomaisten säännösten ja muuten velvoittavien käyttäytymisohjeiden lisäksi arvioperusteeksi saattavat käydä yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat
Riskiperusteinen tarkastelu
- Ulkopuolisiin kohdistuvien riskien luominen omalla toiminnalla ei vielä sellaisenaan merkitse tuottamuksen olemassaoloa
- Tämän lisäksi joudutaan ottamaan kantaa perustetun riskin ja tavoitellun hyödyn suhteeseen
- Tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti epätaloudellisiin toimenpiteisiin ryhtymisenä
Normiperusteinen arviointi ensisijainen
4
Q
Tuottamus
Arviointiperusteiden objektiivisuus ja subjektiivisuus
A
Tuottamus
Arviointiperusteiden objektiivisuus ja subjektiivisuus
Tuottamusarviointi tapahtuu objektiivisesti
-Ei ole poikkeuksetonta, mm. Alaikäisiin ja mieleltään häiriintyneisiin kohdistuva normaalia lievempi tuottamusarviointi (VahL 2:2-3)
Edellytettävä huolellisuus mitoitetaan samoissa tehtävissä toimivien yleisten menettelytapojen ja heihin kohdistuvien odotusten perusteella
Torjuva suhtautuminen yksilöllisten ominaisuuksien mukaiseen normaalia tiukempaan tuottamusarvosteluun
-Kuitenkin jos vahingonkärsijä on riskille altistuessaan pitänyt vahingonaiheuttajaa tämän antamien tietojen tai muun käyttäytymisen vuoksi normaalia kyvykkäämpänä, subjektiiviset ominaisuudet voivat johtaa vaatimusten korottamiseen
5
Q
Korkea-asteisen huolellisuusvelvollisuuden piirissä olevat toimintamuodot
A
Eräiden tilanneryhmien osalta vastuu perustuu tuottamukseen, mutta huolelliselle toiminnalle asetettava vaatimustaso on mitoitettu korkeaksi
Yleisessä käytössä olevien tilojen ja alueiden pitäjille sekä asiantuntijapalveluiden tarjoajille
Varsin korkeat vaatimukset koskevat myös teiden, katujen, pihojen ja vastaavien alueiden kunnossapitoa
Näyttövelvollisuus on yleensä jätetty ylläpidosta vastuussa olevalle
6
Q
Laiminlyönti
A
Jotta laiminlyönti merkitsisi korvausvastuuseen johtavaa tuottamusta, arvioinnin kohteella on tullut olla erityinen velvollisuus toimia.
Laiminlyöntiperusteinen korvausvastuu tulee kysymykseen lähinnä vain silloin, kun toimintavaatimus on nimenomaisesti vahvistettu lailla tai siihen rinnastuvalla normilla
7
Q
Tuottamuksen poistavat seikat
A
Hätävarjelu, pakkotila, loukatun suostumus ja erehdykset
8
Q
Hätävarjelu
A
Hätävarjelulla tarkoitetaan rikosoikeudessa sinänsä rangaistavana pidetyn teon tekemistä silloin, kun teon tarkoituksena on henkilön tai omaisuuden suojeleminen oikeudettomalta hyökkäykseltä (RL 4:4)
Hätävarjelua voidaan käyttää sekä omien, että toisen etuuksien suojelemiseen
Vaikka hätävarjeluteko aiheuttaisi hyökkäykseen ryhtyneelle vahinkoa, tekoa ei pidetä tuottamuksellisena eikä korvausvastuuta yleensä synny
Jos hyökkäyksen torjumiseen käytetyt keinot ovat olleet kohtuuttomia uhkaan ja puolustettavaan intressiin ym. olosuhteisiin nähden, puolustautumistapaa pidetään liiallisten keinojen osalta oikeudettomana ja tuottamukseen perustuva vastuu tulee kysymykseen
Kolmannen omaisuutta saatetaan käyttää apuna hyökkäyksen torjumisessa
- Vastuu kolmatta kohtaan ei sulkeudu pois samoin perustein kuin hyökkääjään nähden, koska käsillä ei ole hätävarjelutilannetta suhteessa kolmanteen
- Oikeuskirjallisuuden mukaan hyökkääjän vastuu käsittäisi myös vahingot jota hätävarjelu on aiheuttanut kolmannen omaisuudelle
9
Q
Pakkotila
A
Hätävarjelun rinnakkaisilmiö, jossa ei kuitenkaan ole kyse oikeudettoman hyökkäyksen aikaansaamasta vaarasta, vaan muusta syystä (esim. tulipalo tai luonnonilmiö) syystä johtuva vahingon uhka
-Pelastamistoimet saattavat tällöin edellyttää toisen omaisuuden uhraamista tai toimenpiteitä, joista toiselle henkilölle tai tämän omaisuudelle koituu normaalia suurempi vahingonvaara
Tuottamusarviointi on yleensä aihetta tehdä tavanomaista lievemmin silloin, kun vahingonaiheuttaja on joutunut toimimaan nopeasti vahingonvaaran uhatessa
-Kaventumisen perusedellytys on, että uhkaava vahinkoriski on torjuntatoimiin ryhtyvästä henkilöstä riippumaton
Oikeuskirjallisuudessa on toisinaan esitetty, että korvausvelvollisuus syntyisi sille, jonka edun turvaamiseksi pelastustoimiin on ryhdytty
Vahingonkorvausvelvollinen myös torjuntatoimiin johtaneen riskin aiheuttaja
-Vastuun edellytyksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että pelastustoimet ovat olleet kohtuullisia ja normaaleja suhteessa vaaraan
10
Q
Virkavelvollisuus
A
Vastuusta vapauttaviin perusteisiin on tavattu lukea myös virkavelvollisuus ja esimiehen käsky
11
Q
Loukatun suostumus
A
Mikäli vahingonkärsijä on etukäteen hyväksynyt vahingon aiheutumisen, hän on voinut menettää oikeutensa vaatia jälkeenpäin vahingonkorvausta
Suostumuksesta voitaneen puhua ensinnäkin vain silloin kun vahingonkärsijällä on ollut aito valintatilanne, jossa hän olisi voinut valita myös muun vaihtoehdon
Tehokkaan suostumuksen on katsottu edellyttävän oikeustoimikelpoisuutta
Suostumuksen voi perua milloin vain
Vakava-asteiset henkilövahingot suljettu suostumuksen ulkopuolelle
Suostumus vahinkoon vai riskiin?
-Jälkimmäinen ei estä korvausvastuuta mutta vaikuttaa tuottamusarviointiin
Jotta vastuu jäisi syntymättä vahingonkärsijän on tullut nimenomaan hyväksyä vahingon aiheutuminen ja vielä niin, että lopulta aiheutuneen vahingon on oltava riittävässä määrin identtinen suostumuksen tarkoittaman vahingon kanssa
12
Q
Oikeuserehdys
A
Luullut menettelevänsä vaaditulla tavalla
Oikeuserehdys ei ole tuottamuksen poistava vapautumisperuste
13
Q
Tuottamuksen asteet
A
Tahallisuus, törkeä huolimattomuus, huolimattomuus ja lievä huolimattomuus
Yleensä tuottamuksen eri asteilla ei vahingonkorvausoikeudessa ole merkitystä
Perussääntönä tuottamuksen asteen osalta on pidetty sitä, kuinka merkittävästi vahingon aiheuttaneen toiminta on poikennut vaadittavasta huolellisuudesta
-Huomiota tulee kiinnittää vahingonaiheuttajan yksilöstä riippumattomiin seikkoihin ja olosuhteisiin
Törkeän huolimattomuuden osalta on ollut tavallista esittää että ilmiö on lähellä tahallisuutta
-Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkeinä on lisäksi painotettu subjektiivista moitittavuutta
Lievä tuottamus tulee helpommin kysymykseen silloin kun toiminta ei ensinnäkään ole erityisen riskialtista mahdollisten vahinkojen todennäköisyyden ja vakavuuden osalta eikä siihen ryhtyvältä siten voida vaatia pitkälle meneviä varotoimia
- Merkitystä on myös tilanteen yllättävyydellä
- Lievyyteen viittaavia tekijöitä ovat lisäksi pyrkimys asianmukaisen menettelytavan valintaan, toimintaolosuhteiden poikkeuksellinen vaikeus ja omasta valinnasta riippumaton joutuminen omat kyvyt ylittävään tilanteeseen
14
Q
Isännänvastuu ja muu vastuu toisen teosta
A
Isännänvastuun kattavuudesta säädetään VahL 3:1:ssä
- Säännöksen mukaan työnantajan, julkisyhteisön tai muun henkilön isännänvastuu käsittää tuottamuksella aiheutetut vahingot silloin, kun vahingon välittömänä aiheuttajana on ollut
- Työntekijä
- Itsenäinen yrittäjä, joka on toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ym. Seikat huomioon ottaen rinnastettavissa työntekijään
- Julkisyhteisön työntekijä tai julkisyhteisöön virka- tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa oleva henkilö
- Lisäedellytyksenä että toiminta ei ole ollut julkisen vallan käyttämistä
- Henkilö joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tehtävää tai toimii työsuhteeseen verrattavissa oloissa olematta itsenäinen yrittäjä
- Oppilaitoksen oppilas, kun kysymys on opetukseen liittyvästä työstä
- Hoitolaitoksessa hoidettavana oleva, kun kysymys on hoitoon liittyvästä työstä
Työntekijä on
-Joku joka tekee työtä toiselle vastikkeellisesti ja johdon ja valvonnan alaisena
Työnantaja ei vastaa työntekijän työssä toimimisen ulkopuolella tehdyistä teoista
Vastuu ei synny vahingon aiheuttajalle ollenkaan, jos vahinko on aiheutettu vain lievällä tuottamuksella
Muutoinkin korvausvelvollisuus rajoittuu kohtuulliseen vastuumäärään, ellei teko ole tahallinen
Aiheuttajan korvausvastuu on toissijaista
-Henkilökohtainen vastuu käy täytäntöönpanokelpoiseksi vain, jos korvausta ei voida saada isännänvastuussa olevalta
Tahallisesti aiheutettujen vahinkojen kohdalla vastuu ei ole toissijaista
Vastuu orgaanin teosta (tj, hallitus)
-Teot luetaan suoraan oikeushenkilön teoiksi
15
Q
Valvontavelvollisen vastuu
A
Kysymys ei tarkkaan ottaen ole toisen henkilön aiheuttamistekoa koskevasta vastuusta, vaan omasta valvontavelvollisuuden laiminlyöntinä ilmenneestä tuottamuksesta
Valvontavelvollisuustapauksissa valvonnan kohteena olevan henkilön omalla tuottamuksella ei ole välitöntä merkitystä
-Toisin kuin isännänvastuussa
Asema ei johda vastuun kanavoitumiseen isännänvastuun tavoin
Suomen oikeudessa ei tunneta sellaista objektiivista valvontavastuuta, jonka perusteella valvottavan tuottamus johtaisi valvontavelvollisen korvausvastuuseen, vaikka jälkimmäinen menettely olisi täyttänyt vallitsevat huolellisuusvaatimukset
Toisen teosta voi siten joutua vastuuseen vain oman tuottamuksensa perusteella, ellei isännänvastuusta tai sen kaltaisesta vastuun tuottamuksesta riippumattomasta ohjaamisesta muulle kuin vahingon välittömälle aiheuttajalle ole erityissäännöstä
16
Q
Alaikäisten aiheuttamat vahingot
A
- Kahdeksaatoista vuotta nuorempi vahingonaiheuttaja on VahL 2:2:n mukaan velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon
o Vahingonaiheuttajan ikä ja kehitystaso
o Teon laatu
o Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän varallisuusolot
o Muut olosuhteet
- Säännös sisältää kohtuullisen korvauksen periaatteen
- Vaikka säännös rajoittaa vastuun kohtuulliseen korvaukseen, tämä ei merkitse täyden korvauksen poissulkemista
- Korvausmäärän arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös vahingonaiheuttajan tietoisuus hänen menettelynsä vahingollisuudesta
- Huoltaja tai muu valvontavelvollinen vastaa alaikäisen aiheuttamasta vahingosta vain oman tuottamuksensa perusteella
o Vastuu on mahdollinen, jos huoltaja on esimerkiksi laiminlyönyt alaikäisen valvonnan tai kasvatuksen tai antanut tämän haltuun vaarallisia esineitä
- Vastuu alaikäisen teoista voi syntyä myös ns. välillisen tekemisen kautta
o Teko luetaan vastuuarvioinnissa yllyttäjänä tai opastajana toimineen vaikutukseltaan määräävän henkilön teoksi
17
Q
Mieleltään häiriintyneen vastuu
A
Mieleltään häiriintyneen vastuu
- VahL 2:3
- Lainkohta koskee
o Mielisairiata
o Vajaamielisiä ja
o Sieluntoiminnaltaan häiriintyneitä
- Arvioperusteita harkinnassa ovat
o Vahingonaiheuttajan tila
o Teon laatu
o Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän varallisuusolot ja
o Muut olosuhteet
- Kun VahL 2:3 tulee sovellettavaksi, tulee sen mukaisessa tuottamusarvostelussa kysyä, onko teko ollut moitittava vahingonaiheuttajan henkisistä puitteista huolimatta
- VahL 2:3:n alaan kuuluvia tiloja ovat eräät synnynnäiset vajaavaisuudet ja sairaudet kuten kehitysvammaisuus, sekä myöhemmin ilmenneet psyykkiset poikkeavuudet, esim skitsofrenia
- Kykyjä alentavan tilan täytyy olla verraten vakava
o Esim normaalia alhaisempi älykkyys, oppimiskyvyn häiriöt tms. Eivät tähän riitä
- Rikosoikeudellisesti syyntakeeton ei ole mielentilansa perusteella korvausvastuun ulkopuolella, mutta VahL 2:3:n soveltaminen on tällöin mahdollista
- Itse aiheutettu tilapäinen häiriötila ei vaikuta vastuuseen
18
Q
Työntekijän vastuu
A
Työntekijän vastuu
- Työntekijän vastuu on normaalia tuottamusvastuuta lievempää ja toissijaista työnantajan vastuuseen nähden
- Työntekijän vastuu on yleensä tahallisissa teoissa täysimääräistä
- Työntekijä ei vastaa sen enempää ulkopuolista vahingonkärsijää kuin työnantajaakaan kohtaan lievällä tuottamuksella aiheutetuista vahingoista
- Työntekijän vastuu on lähtökohtaisesti rajoitettu kohtuulliseen korvaukseen, eikä täyden korvauksen periaate ole pääsääntönä
- Kohtuullisen korvaustason mitoittamisessa tulee ottaa huomioon
o Vahingon suuruus o Teon laatu o Vahingon aiheuttajan asema o Vahingon kärsineen tarve ja o Muut olosuhteet
- Korvausten mitoittamisessa tuottamuksen asteelle voidaan yleensä antaa painoa
- Työntekijä vastaa korvauksesta vain siltä osin kuin sitä ei voida saada työnantajalta (työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuden toissijaisuus kun vahinkoa aiheutettu muulle kuin työnantajalle)
o Ei koske tahallisia tekoja
- Työntekijä ei vastaa työnantajan sopimuskumppania kohtaan sopimusoikeudellisella perusteella, koska hän ei ole rikotuksi tulleen sopimuksen osapuoli
19
Q
Julkisyhteisön vastuu
A
Julkisyhteisön vastuu
Julkisen vallan käyttö
- Julkisen vallan käytön ulkopuolelle jäävissä tilanteissa julkisyhteisön vastuu määräytyy samoin kuin muiden subjektien
- Julkisen vallan käyttöön tai julkisen tehtävän hoitoon liittyvä vastuu on normaaliin tapaan tuottamusperusteista, mutta tämän lisäksi korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää VahL 3:2.2:n mukaan sitä, että ”toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu”
o Ns. Standardisäännös
Tarkoittaa tuottamusarvioinnin lievennystä
- Vastuutilanteita
o Tiedonantovirhe
Luottamuksensuoja
o Lakisääteisten julkisten palvelujen tai muiden etuuksien perusteeton evääminen tai puutteellisuus
o Kohtuuton viivytys asian käsittelyssä
o Liiallinen voimakeinojen käyttö
- Arvioitaessa viranomaisen virheellisen hallintopäätöksen tuottamuksellisuutta on huomioon otettava sovelletun normiston selvyys ja yksiselitteisyys, päätöksenteon edellyttämän harkinnan vaativuus ja päätöksentekoon liittynyt harkinnanvara
o Se että muutoksenhakuaste on myöhemmin päätynyt toiseen tulokseen, ei sellaisenaan osoita että alkuperäinen päätös on ollut tuottamukselliseksi katsottavalla tavalla virheellinen
- Muutoksenhakuvaatimus
o Ilman pätevää syytä tapahtunut muutoksen hakematta jättäminen johtaa siihen, että vahingonkärsijä ei saa korvausta vahingosta siltä osin kuin vahinko olisi voitu muutoksenhaulla välttää
Vahingonkorvausvastuu näin ollen toissijainen reagointikeino
Joudutaan ottaa kantaa siihen, mikä valituksen todennäköinen tulos olisi ollut
o Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ei yleensä voida edellyttää
- Päätöksen kumoaminen on eräissä tapauksissa korvauskanteen tutkimisen ennakkoehto. Prosessinedellytys koskee korvauksen vaatimista valtioneuvoston, ministeriön, tuomioistuimen tai tuomarin päätöksen aiheuttamasta vahingosta
Ankara vastuu
- Useita erityislakeja
o Kuitenkin ankara vastuu voi muuten yleisesti kohdistua erityisen vaaralliseen toimintaan
- Tuottamuksesta riippumatonta vastuuta
- Ei ole ehdotonta siinä merkityksessä, että vahingon ja syy- yhteyden olemassaolo johtaisivat aina korvausvastuuseen
o Mahdolliset vapautumisperusteet ankarassa vastuussa voidaan jakaa kolmeen pääryhmään
Ylivoimaiset tapahtumat
Vahingonkärsijän myötävaikutus
Vahingon kohteen erityinen vahinkoalttius
20
Q
Syy-yhteys vahingonkorvausoikeudessa
A
Syy-yhteys vahingonkorvausoikeudessa
- Korvausvastuun yleisiin edellytyksiin kuuluu teon tai toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys
- Syy-yhteyden olemassaolon lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös syy-yhteyden riittävyyteen
- Silloin kun vahinko olisi joka tapauksessa aiheutunut myöhemmin, on selvää, että ensimmäinen aiheuttaja on yksin vastuussa vahingoista, jotka koskevat sitä ajanjaksoa, jolloin vahinko ei olisi vielä ilmennyt ilman jälkimmäistä syytä
- Jos vahinko on jo aiheutunut, ja sen jälkeen toinen henkilö menettelee tavalla, joka olisi aiheuttanut saman vahingon on vastuu alkuperäisen aiheuttajan
- Jos samanaikaisia = yhteisvastuu
- Potentiaaliset vahingonaiheuttajat ovat yhteisvastuussa vahingosta ellei aiheuttajaa kyetä yksilöimään ja kaikki ovat menetelleet tuottamuksellisesti vahingonvaaran perustavalla tavalla
o Tilanne on jossain määrin toinen, jos kaikki mahdolliset aiheuttajat ovat toimineet toisistaan riippumatta
Tällöin vastuu jää syntymättä, ellei riittävää syy-yhteysnäyttöä saada kenenkään aiheuttajaksi epäillyn kohdalla
- Vahingonkärsijän erityinen vahinkoalttius
o ”Vahingonaiheuttajan on otettava vahingonkärsijä sellaisena kuin tämä on”
vahingonaiheuttaja ei yleensä voi vastuunsa lieventämiseksi vedota henkilövahingon kärsineen erityiseen herkkyyteen
• jos vahingonkärsijälle koituva vahinko on kuitenkin täysin poikkeuksellinen hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa vuoksi, vastuu voi jäädä syntymättä vahingon ennakoimattomuuden vuoksi
21
Q
Ennakoitavuusrajoitus
A
Ennakoitavuusrajoitus
- Vahingon ennakoitavuutta pidetään korvausvastuun yleisenä kriteerinä niin, että korvausvelvollisen vastuu ei käsitä sellaisia vahinkoja, joiden aiheutuminen on ollut hänen kannaltaan ennalta arvaamaton
- Korvausvelvollisen vastuu ei rajoitu hänen tosiasiallisten tietojensa mukaan, vaan vastuu käsittää myös ne vahingot, joiden riskistä vahingonaiheuttajan on pitänyt olla tietoinen
- Vahinkolaji vaikuttaa ennakoitavuusrajoituksen käytännön soveltamiseen siltä osin, että henkilövahingoissa korvausvelvollisen vastuu on yleensä ulotettu suhteellisesti pidemmälle kuin muissa vahinkolajeissa
- Korvausvelvollisen tuottamuksen asteella on tietty vaikutus kriteerin soveltamiseen
o Erityisesti on katsottu, että tahallisesti tai muuten erityisen moitittavasti menettelevän vastuu voisi rajatapauksissa olla lievemmän tuottamuksen perusteella vastuuseen joutuvaa laajempi
Tästä huolimatta ennakoitavuusrajoituksella on merkitystä myös tahallisten ja rikosperusteisten vahinkojen yhteydessä
22
Q
Normin suojatarkoitus
A
Normin suojatarkoitus
- Korvausvastuu syntyy vain silloin, kun loukatulla normilla on pyritty juuri sellaisen vahingon välttämiseen, joka sittemmin on aiheutunut
- Riittävää on, että vahingon torjuminen kuuluu osana loukatun normin päämääriin
o Tämän tarkoituksen ei tarvitse siten olla normin keskeinen funktio
- Ankarassa vastuussa
o Kyse siitä, millaisten vahinkojen varalta korvaussuoja on haluttu järjestää tuottamuksesta riippumattomaksi
Mahdollista on myös, että ankara vastuu on tarkoitettu vahinkolajikohtaiseksi
23
Q
Korvattavat vahingot
A
Korvattavat vahingot
- Vahingonkorvauksen määrän tulee yleisperiaatteen mukaisesti olla täyden korvauksen suuruinen niin, että korvaus hyvittää koko vahingonkärsijälle aiheutuneen menetyksen
o Toisaalta rikastumiskiellon mukaan korvaus ei saa olla ylikompensatorinen eikä johtaa siihen, että vahingonkärsijä saa lopulta etua vahinkotapahtumasta
- Vahingonkärsijälle on periaatteessa asetettu näyttövelvollisuus aiheutuneesta vahingosta ja sen suuruudesta
- Omaisuuden käyttöhyödyn menetyksestä voidaan tuomita harkinnanvarainen korvaus OK 17:6:n kohtuusarviointisäännöksen mukaan, vaikka vahingonkärsijä ei voisikaan osoittaa suoranaista tulonmenetystä, lisäkustannuksia tms. yksilöityä vahinkoa
- Differenssivahinko muodostaa kuitenkin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta korvauksen enimmäismäärän
o Differenssivahingolla tarkoitetaan tapahtumakulkujen vertailua
Vahinko on tämän mukaan toteutuneen tapahtumakulun ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus
24
Q
Korvauskelpoiset vahinkolajit
A
Korvauskelpoiset vahinkolajit
- Vahinkolajilla tarkoitetaan vahinkotyypittelyä henkilö-, esine- ja varallisuusvahinkoihin samoin kuin aineellisten ja aineettomien vahinkojen erottelua
o Lisäksi kolmannelle aiheutunut vahinko oma vahinkolajinsa
- Korvausaiheella viitataan erilaisiin yksittäisiin kustannus- tai tappioeriin, joita vahinkotapahtumasta on seurannut
- Henkilö- ja esinevahingot ovat korvauskelpoisia ilman erityisedellytyksiä, kunhan yleinen vastuuperuste (tuottamus tai ankaran vastuun perustava seikasto) on käsillä
o Sen sijaan näiden vahinkolajien yhteydessä korvattavaksi tulevat korvausaiheet ja korvauskelpoisen vahingon kulloinenkin määrä voivat tuottaa ongelmia
25
Varallisuusvahingot
Varallisuusvahingot
- Varallisuusvahingot ovat joko henkilö- tai esinevahingosta seuraavia tai näistä ensivahingoista riippumattomia ns. puhtaita varallisuuvahinkoja
- Ongelmaa aiheuttavat ns. puhtaat varallisuusvahingot
o Kun vahingonkärsijää kohdannut taloudellinen vahinko ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, on kyseessä puhdas varallisuusvahinko
- Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen sopimuksenulkoisissa suhteissa edellyttää joko vahinkolajin korvauskelpoisuuden vahvistavaa erityissäännöstä tai VahL 5:1:n mukaisten perusteiden käsilläoloa
o Puhtaan varallisuusvahingon korvauskelpoisuus edellyttää VahL 5:1:n mukaan tuottamuksen ohella, että vahinko on aiheutettu
Rangaistavaksi säädetyllä teolla
Julkista valtaa käytettäessä, tai
Erityisen painavia syitä
26
Aineettomat vahingot
Aineettomat vahingot
- Keskeinen osa fyysisiin henkilövahinkoihin liittyviä
o Kipu ja särky sekä pysyvä ja tilapäinen haitta
- Aineettomien vahinkojen korvauskelpoisuuteen on usein suhtauduttu pidättyvästi
o Siten aineetonta vahinkoa koskeva vaatimus on voitu hylätä, ellei vahinkolajin korvaavuutta ole nimenomaisesti vahvistettu lainsäädännössä
27
Kolmannelle aiheutunut vahinko
Kolmannelle aiheutunut vahinko
- Erityisasemaan asetettuja varallisuusvahinkoja
- Oikeuskirjallisuudessa on esitetty melko torjuvia näkemyksiä kolmannelle aiheutuneiden vahinkojen korvauskelpoisuudesta
- Elatuksen menetys (VahL 5:4)
- Hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3)
- Henkilövahingon kärsineen läheisen oikeudesta korvaukseen vahingonkärsijän hoitamiseen liittyneistä kuluista ja ansionmenetyksestä (VahL 5:2d)
28
Henkilövahingot
Henkilövahingot
- Henkilövahinkokorvauksen sisällöstä säädetään vahingonkorvauslain 5 luvussa
- Vahingonkorvauslain mukaan korvattavia henkilövahinkoja ovat
o Ruumiinvammat
o Sairaudet
o Eräät vahingonkärsijän psyykkisessä tilanteessa ilmenevät häiriöt
- Henkilövahingon seurauksena tuomittava korvaus käsittää VahL 5:2:n mukaan korvauksen
o Tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
o Ansionmenetyksestä
o Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
o Pysyvästä haitasta
- Oikeus korvaukseen henkilövahingosta on sillä, jolle vamma, sairaus tms. terveydellinen muutos on aiheutunut
o Poikkeus mainittuun sääntöön, jossa henkilövahinko on aiheutettu nimenomaisena päämääränä aiheuttaa kärsimystä kolmannelle
Kipuun ja särkyyn rinnastuva kärsimys
• Esim. kun äidin lapsi oli surmattu ja surmaamisella oli nimenomaisesti pyritty aiheuttamaan äidille henkistä kärsimystä
- Surua, pelkoa tai muuta normaaliin elämään kuuluvaa epämiellyttävää tunnetta ei korvata VahL 5:2:n perusteella
29
Hoitokustannukset
Hoitokustannukset
- Korvattavien hoitokustannusten määrää koskee ensinnäkin yleinen vahingon rajoittamisvelvollisuus, jonka mukaisesti vahingonkärsijä ei voi valita mitä tahansa hoitomuotoa kustannuksista piittaamatta
- Muiden korvausjärjestelmien (mm. tapaturmavakuutus jne.) jäävä vahingonkärsijän rahoitettava omavastuuosuus on mahdollinen vahingonkorvauksen kohde
- Myös vahingonkärsijän läheiselle aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata, jos läheisen osallistuminen hoitoon ja kuntoutukseen on tarpeellista
- Hoitokustannusten korvauskelpoisuus edellyttää, että annettu hoito ja tehdyt tutkimukset ovat olleet lääketieteellisesti perusteltuja
o Jos vahingonkärsijän terveydentila on jo riittävästi ennallistunut, ei ylimääräisiä kuntoutus- tai muita toimenpiteitä korvata
- Hoitokustannukset korvataan normaalisti vain julkisen terveydenhuollon maksutason mukaisesti
o Vahingonkärsijä voi kuitenkin osoittaa, että hänellä on ollut esimerkiksi hoidon saatavuuteen tai kiireellisyyteen liittyvä perusteltu syy hakeutua yksityiseen hoitoon, ei kustannusten täysimääräiselle korvaamiselle ole esteitä
- Henkilövahingosta johtuvia muita tarpeellisia kuluja voivat olla esimerkiksi kuntoutuksesta, apuvälineiden hankinnasta, asuntoon tehtävistä muutoksista tai säännöllisistä lääkärintarkastuksista seuraavat menot
30
Ansionmenetys
Ansionmenetys
- Menetettyjen ansioiden korvaaminen tulee arvioitavaksi, jos vahingonkärsijä on tullut vahingon johdosta pysyvästi tai tilapäisesti työkyvyttömäksi
o Korvattava vahinko voi koostua esimerkiksi menetetystä palkasta, eläkkeestä, lomarahasta ja luontoiseduista
- Lähtökohdaksi korvauksen määräämisessä otetaan VahL 5:2a:n mukaisesti arvio ansiotulosta, jonka vahingonkärsijä olisi saanut ilman vahinkotapahtumaa
o Tästä vähennetään tulo, jonka vahingonkärsijä on joka tapauksessa onnistunut hankkimaan
- Sama koskee tuloa, jonka vahingonkärsijä olisi voinut saada tai jonka hänen oletetaan tulevaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat
- Yleisen vahingonrajoittamisvelvollisuuden mukaisesti vahingonkärsijä on siten velvollinen ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin korvaavan tulon hankkimiseksi
- Silloin kun vahingonkärsijä on tullut kyvyttömäksi aiempiin työtehtäviinsä, hänelle voidaan tuomita korvausta työansionmenetyksestä siltä ajalta, joka häneltä katsotaan kuluvan jäljelle jääneen työkyvyn sallimiin työtehtäviin hakeutumiseen ja kouluttautumiseen
o Ammatinvaihtoon varatun sopeutumisajan päätyttyä ansionmenetystä ei enää korvata, vaikka vahingonkärsijä ei saisikaan töitä
- Jos uudelleensijoittamisen tai –kouluttautumisen perusteella hankitun uuden ammatin ansiotaso on aikaisempaa työtä alhaisempi, vahingonkärsijällä on oikeus ansionmenetyskorvaukseen tästä erotuksesta
- VahL 5:2b:ssä on erityissäännös niiden tilanteiden osalta, joissa alle 18-vuotias on pysyvästi menettänyt työkykynsä
o Ensisijainen arviointitapa menetetyistä tuloista on vahingonkärsijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmiin perustuva arvio saamatta jääneistä tuloista
o Siinä tapauksessa, että muuhun arvioon ei ole edellytyksiä VahL 5:2b sisältää täydentävän säännöksen
Menetetyn ansiotulon määrä sidotaan lainkohdassa tarkemmin määritetyllä tavalla eri ikävaiheissa tavanomaisten ansiotulojen määrään
• Vahingonkärsijällä on näyttövaatimus tätä vakioitua mittapuuta korkeamman korvausperusteen soveltamiseen
o Alle 18-vuotiaana työkykynsä menettäneelle tuomitaan ansionmenetyskorvausta normaalisti siitä lukien, kun hän olisi täyttänyt 18 vuotta
- Tulevaan aikaan kohdistuvasta ansionmenetyksestä maksettava korvaus tuomitaan VahL 5:7.1:n mukaan yleensä maksettavaksi toistuvina suorituksina
o Korvaus voidaan kuitenkin tuomita kokonaan tai osittain kertakorvauksena, jos se on korvausvelvollisen varallisuusolojen vuoksi tarpeen korvaussaatavan turvaamiseksi tai jos se on korvauksen määrä huomioon ottaen tarpeellista
31
Henkilövahinkoihin liittyvät aineettomat vahingot
Henkilövahinkoihin liittyvät aineettomat vahingot
- Henkilövahingon kärsineellä on VahL 5:2:n mukaan oikeus korvaukseen myös kivusta ja särystä, tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta
- Aineettomien vahinkojen korvaamisen perusongelma on korvauksen arvionvaraisuus
- Suomessa aineettomien henkilövahinkojen korvaamisessa ei tavoitella täysin yksilösidonnaista korvauksen määräämistä vaan korvaustasoja on pyritty objektivoimaan
- Aineettoman vahingon korvaamisen ei ole katsottu edellyttävän yksilökohtaista näyttöä kivun ja säryn tms. aineettoman vahingon aiheutumisesta, jos tällaista seuraamusta on vamman laadun ja yleisen elämänkokemuksen perusteella voitu pitää ilmeisenä
- Aineettomien vahinkojen eri lajeilla on toisistaan erottuvat käyttöalueet
o Kivulla ja säryllä kompensoidaan fyysisen vamman tai sairauden aiheuttamia tietyn vähimmäistason ylittäviä epämiellyttäviä tuntemuksia
o Kipuun ja särkyyn rinnastuvasta kärsimyksestä tai tätä vastaavasta haitasta voidaan tuomita korvausta silloin, kun henkilövahinko ilmenee psyykkisen tilan häiriintymisenä ja korvataan VahL 5:2:n mukaisena muuna henkilövahinkona
o Haitan korvaaminen suuntautuu toimintakyvyn menetyksen tai kosmeettisen ongelman hyvittämiseen
o Kärsimyskorvauksen kohteena on aineellisesta henkilövahingosta riippumaton tavanomaista harmia tai muuta epämukavuutta suurempi henkinen haitta
32
Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta suoritettava korvaus
- Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta suoritettava korvaus määrätään VahL 5:2c:n mukaan ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika
o Lähinnä vakava-asteisempi ja lääketieteellisesti näytettävissä oleva psyykkinen haitta voi tulla korvatuksi itsenäisenä henkilövahinkona
33
Tilapäinen ja pysyvä haitta
- Tilapäinen ja pysyvä haitta
o Tilapäinen haitta on usein kipuun ja särkyyn rinnastuva ohimenevä ilmiö
Tilapäisenä haittana voidaan korvata myös henkilövahingon psyykkisiä seurauksia
o Pysyvää haittaa koskevalla korvauksella hyvitetään seurauksia, joiden voidaan lääketieteellisen tietämyksen perusteella olettaa heikentävän vahingonkärsijän elämänlaatua koko hänen loppuelämänsä ajan
Myös pysyvä kiputila tulee korvattavaksi pysyvänä haittana
Pysyvän haitan korvaaminen tulee kysymykseen vasta siitä lukien, kun vahingonkärsijän terveydentila on vahinkotapahtuman jälkeen vakiintunut niin, että siinä ei ole odotettavissa muutoksia
• Vahinkotapahtuman ja pysyvän haitan toteamisen väliseltä ajalta voidaan suorittaa tilapäisen haitan korvausta
Pysyvän haitan korvaus määrätään VahL 5:2c.2:n mukaan ottaen huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä
• Säännöksen mukaan korottavana tekijänä voidaan ottaa huomioon henkilövahingosta aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen
o Tilapäisestä ja pysyvästä haitasta määrätään korvaus kertakorvauksena
Korvaus voidaan määrätä myös toistuvina suorituksina, jos se on aiheellista vahinkoa kärsineen olosuhteet, korvauksen määrä ja korvausvelvollisen varallisuusolot huomioon ottaen
34
Kärsimys
- Kärsimys
o VahL 5:6:n mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä
Jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu;
Jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty
Jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu
Jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1-3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla
o Rangaistavuuskriteeri ei edellytä, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu rikoksesta tai että syytettä olisi nostettu
o Kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa VahL 5:6.2:n mukaan loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus
o Riittävää on se, että teko on objektiivisesti arvioiden ollut riittävä aiheuttamaan kärsimystä
Subjektiivisilla tuntemuksilla ei korvauksen määrää kohottavaa vaikutusta
35
Elatuksen menetys
- Elatuksen menetys
o VahL 5:4
o Jos elatusvelvollinen tai muutoin toisen elatuksesta huolehtinut henkilö on saanut surmansa, elatukseen tai elatusapuun oikeutetulla taikka muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleella on oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä
o Elatuksen menetyksestä määrätään korvaus ottamalla huomioon, missä määrin korvaukseen oikeutettu todennäköisesti olisi saanut elatusta surmansa saaneelta ja mitä hän kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet
o Elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön arvo
o Menetetystä elatuksesta tuomittava korvaus määrätään VahL 5:7:n mukaan yleensä maksettavaksi toistuvina suorituksina
Korvaus maksetaan siihen asti, kun vahingonkärsijän katsotaan voivan elättää itsensä
36
Vahingonkärsijän läheisille maksettavat kulukorvaukset
- Vahingonkärsijän läheisille maksettavat kulukorvaukset
o Henkilövahingon kärsineelle erityisen läheisellä henkilöllä on erityisestä syystä oikeus kohtuulliseen korvaukseen hänelle aiheutuneista kuluista (VahL 5:2d)
o Läheinen voi saada kohtuullisen korvauksen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksistä, joka hänelle aiheutuu henkilövahinkoa kärsineen hoitamisesta
o Korvausta voidaan maksaa vain akuuttivaiheen ajalta, ja korvausmahdollisuus katkeaa, kun vahingonkärsijän terveydentila on vahinkotapahtuman jälkeen vakiintunut
o Kuolemantapausten yhteydessä surmansa saaneen hautaamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ovat korvauskelpoisia VahL 5:3:n perusteella
Hyväksyttävänä pidettävä kustannustaso määräytyy tällöin sen mukaan, mikä vainajan asema huomioon ottaen on tavanmukaista
Korvattavia ovat arkusta, hautapaikasta, hautakivestä, hautajaistarjoilusta ja lehti-ilmoituksesta johtuneet kustannukset
37
Kärsimyksen korvaaminen surmansa saaneen läheiselle
- Kärsimyksen korvaaminen surmansa saaneen läheiselle
o Kärsimyskorvauksen tuomitseminen edellyttää aiheuttamisteon tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta (VahL 5:4a)
o Oikeus korvaukseen voi olla surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla, aviopuolisolla sekä muilla näihin rinnastettavilla erityisen läheisillä henkilöillä
o Lisäksi edellytetään kokonaisharkintana sitä, että korvauksen tuomitsemista pidetään kohtuullisena ottaen huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan suhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet
38
Surmansa saaneen läheiselle itselleen aiheutunut henkilövahinko
- Surmansa saaneen läheiselle itselleen aiheutunut henkilövahinko
o VahL 5:4b
o Erityisen läheinen henkilö on tahallisesti tai törkeän huolimattomasti aiheutetun kuolemantapauksen yhteydessä oikeutettu korvaukseen itselleen aiheutuneesta henkilövahingosta johtuvista tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista sekä ansionmenetyksistä
o Säännös koskee tilanteita, joissa kuolemantapaus aiheuttaa läheiselle sellaisia kärsimystä vakava-asteisempia henkisiä seuraamuksia, jotka täyttävät henkilövahingon tunnusmerkistön
39
Olosuhteiden muuttumisen vaikutus ansion tai elatuksen menetyksen korvaukseen
- Olosuhteiden muuttumisen vaikutus ansion tai elatuksen menetyksen korvaukseen
o VahL 5:8
o Korvauksen määrää tai suorittamistapaa voidaan muuttaa silloin, kun olosuhteet ovat korvauksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti
Kertakorvausta ei kuitenkaan voida säännöksen nojalla alentaa
Toistuvina suorituksina maksettavaa korvausta koskeva muutos voidaan erityisestä syystä tehdä takautuvin vaikutuksin, kuitenkin aikaisintaan korvauksen muuttamista koskevan kanteen vireilletulosta lukien
o Säännöksen tarkoittaman korvauksen muuttamista koskevan vaatimuksen voi esittää sekä vahingonkärsijä, että korvausvelvollinen
40
Vahingonkärsijän kuoleman vaikutus aineettoman vahingon korvaamiseen
- Vahingonkärsijän kuoleman vaikutus aineettoman vahingon korvaamiseen
o VahL 7:3
o Oikeus korvaukseen kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä raukeaa, jos vahingonkärsijä kuolee ennen korvausvaatimuksen esittämistä
o Jos korvausvaatimus aineettoman vahingon osalta on ehditty esittää, korvausoikeus pysyy voimassa ja korvaussaatava siirtyy oikeudenomistajille
o Riittävää on että korvausvaatimus on esitetty vapaamuotoisesti eikä oikeudenkäyntiin liittyvää vaatimuksen esittämistä vaadita
41
Vahingonkärsijän myötävaikutus
Vahingonkärsijän myötävaikutus
- Korvausvastuu supistuu monesti silloin, kun vahingon katostaan johtuneen osittain vahingonkärsijän puolella olevista syistä
- Merkityksellistä on etenkin vahingonkärsijän tuottamuksellinen menettely tai tietoinen riskinotto
- Tuottamuksettomat vahinkoon vaikuttavat seikat voivat tulla otetuiksi huomioon VahL 6:1:n tarkoittamina muina vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumattomina syinä tai ne saattavat vaikuttaa syy-yhteysarviointiin
o Henkilövahingoissa vahingonkärsijän erityinen vahinkoherkkyys supistaa kuitenkin vastuuta vain poikkeuksellisesti
- Myötävaikutusilmiöt voidaan jakaa vahingon aiheutumisprosessiin vaikuttavaan ja vahingon rajoittamisvaiheessa ilmenevään muotoon
- Lähtökohtana myötävaikutusarvioinnille on että jokaiselta edellytetään normaalin huolellista omien etuuksien suojaamista
- Myötävaikutuksen arviointiin ja siitä seuraavaan korvausvastuun supistumiseen vaikuttanee vahinkolaji niin, että henkilövahinkojen osalta vahingonkärsijälle asetettavat vaatimukset ovat ilmeisestikin lievempiä kuin muiden vahinkolajien kohdalla
- Jos vahingonkärsijää on tehokkaasti varoitettu vaarasta, saatetaan päätyä siihen, että vahingonkärsijä on myötävaikutuksensa vuoksi yksin vastuussa vahingosta
o Vahingonkärsijän puolella oleva olennainen laiminlyönti voi olla myös ankarasta vastuusta vapauttava peruste
- Myötävaikutusta arvioitaessa otetaan huomioon vain vahingonkärsijän menettelyn ennalta arvattavissa olevat seikat
42
Velvollisuus rajoittaa vahinkoa
Velvollisuus rajoittaa vahinkoa
- Vahingon uhatessa tai sen jo osittain aiheuduttua vahingonkärsijällä on velvollisuus rajoittaa vahinkoaan
43
Erityinen vahinkoalttius
Erityinen vahinkoalttius
- Henkilövahinkojen osalta vahingonaiheuttajan tulee ottaa vahingonkärsijä sellaisena kuin tämä on
- Esineiden osalta omistajan tulee täysimääräisen korvaussuojan turvaamiseksi huolehtia omaisuutensa kunnostamisesta ja että vajaakuntoisen kohteen normaalia korkeampaa vahingoittumisalttiutta ei voida siirtää vahingonaiheuttajan riskille
44
Suostumus ja tietoinen riskinotto
Suostumus ja tietoinen riskinotto
- Suostumus poistaa vastuun, mutta suostumus voi käydä vaikutuksettomaksi vakavien seuraamusten kohdalla
- Suostumuksen tunnusmerkistön osalta olennainen kysymys on seuraamuksen todennäköisyys
o Ei suostumuksesta voitane puhua, ellei seuraamuksen sisältö ja sen aiheutumisen todennäköisyys ole ollut kohtuullisen hyvin vahingonkärsijän tiedossa
Siten suostumus voi tuskin ulottua seuraamukseen, jonka aiheutumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta, koska myös sellaiset tapahtumakulut, joihin ei liity henkilövahinkoa, ovat olleet varteenotettavia mahdollisuuksia
- Tietoinen riskinotto erottuu suostumuksesta ensinnäkin siinä, että vahingonkärsijä ei varsinaisesti hyväksy minkään varmasti tai lähes varmasti seuraavan henkilövahingon aiheutumista, mutta ottaa toiminnallaan kantaakseen riskin siitä, että hän saattaa myöhemmin kärsiä vahingon
- Tietoinen riskinotto voi poistaa korvausvastuun kokonaan, mutta tietyissä tilanteissa se voidaan myös rinnastaa myötävaikutukseen, jolloin vaikutuksena on korvausvelvollisuuden myötävaikutusperusteinen sovittelu
- Tietoisen riskinoton korvausvelvollisuuden poistava vaikutus voi olla sidottu siihen, että toisen toiminta pysyy tiettyjen sääntöjen puitteissa
o Esim. joukkuepelit ja kamppailulajit
45
Kohtuusperusteinen vahingonkorvauksen sovittelu
Kohtuusperusteinen vahingonkorvauksen sovittelu
- Kohtuusperusteista sovittelua koskeva perussäännös on VahL 2:1.2:ssa
o Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta
- Vahingonaiheuttajan tuottamuksen asteella on painava asema sovitteluharkinnassa
o Mitä suurempi moite aiheuttajaan kohdistuu, sitä kapeammat sovittelun edellytykset ovat
46
Korvausoikeuden vanhentuminen
Korvausoikeuden vanhentuminen
- Vahingonkorvausvelvollisuus alkaa sopimuksenulkoisessa suhteessa vanhentua siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta
o Yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika
Vanhentuminen voidaan katkaista sekä vapaamuotoisin että oikeudellisin katkaisutoimin
o Sovellettavaksi tulee lisäksi VanhL 7.2 §:n mukainen kymmenen vuoden vanhentumisaika
Tämä kymmenen vuoden vanhentumisaika luetaan vahinkoon johtaneesta tapahtumasta
• Jos kymmenen vuoden vanhentumisaika ehtii täyttyä ilman vanhentumisen katkaisemista, korvausvelka on vanhentunut, vaikka vahinko ei olisi vielä edes ilmennyt
Tämä vanhentumisaika ei rajoita oikeutta saada korvausta henkilö- tai ympäristövahingoista
• Näiden vahinkojen kohdalla vanhentuminen määräytyy siten yksinomaan vahinkoa koskevan tiedon saamisesta
o Rikokseen perustuvien korvaussaatavien osalta on lähdetty siitä, että korvausvastuun ei tule vanhentua ennen syyteoikeuden vanhentumista
Rikoksesta johtuva velka ei vanhene (VanhL 7.3 §) sinä aikana, kun syyte voidaan nostaa tai kun rikosasian käsittely tuomioistuimessa on vireillä
o Yhteisvastuussa vanhentumisen alkuajankohta lasketaan kunkin velallisen osalta erikseen
47
Tuotevastuu (tuotevastuulaki)
Tuotevastuu (tuotevastuulaki)
- Tuotevastuun ytimessä ovat tilanteet joissa esineen virheellisyys aiheuttaa henkilö- tai esinevahingon
- Tuotteella tarkoitetaan tuotevastuulaissa irtainta esinettä
- Tilanteet joissa tuote aiheuttaa itselleen vahinkoa, eivät kuulu tuotevastuulain alaisuuteen
o Nämä jäävät arvioitaviksi irtaimen kauppaa koskevien sääntöjen perusteella
- Vahinko on korvauskelpoinen, jos se on aiheutunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa
o Arvioinnissa otetaan huomioon mm. tuotteen liikkeellelaskemisajankohta, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö ja tuotteen markkinointi sekä käyttöohjeet
- Tuotteen virheellinen käyttötapa voi johtaa siihen, että tuotteen turvallisuutta ei katsota puutteelliseksi vahingon aiheutumisesta huolimatta
o Tavanomaiset käyttövirheet tulee ottaa huomioon tuotetta suunniteltaessa
Esim. leikkikalun paneminen suuhun
- Korvausvelvollinen ei voi vastuunsa torjumiseksi vedota puutteellisiin mahdollisuuksiinsa olla selvillä vahinkoriskistä (Ns. kehittelyvahingot)
- Vahingonkärsijän on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä turvallisuuspuutteen ja vahingon syy-yhteys
- TuotevastuuL 5 §:ssä vastuuvelvollisiksi täsmennetään seuraavat
o Tuotteen valmistaja (tai tuottaja)
o Tuotteen ETA-alueelle liikkeellelaskettavaksi tuonut tuoja
o Markkinoija, joka on markkinoinut tuotetta omanaan
Jos tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla tunnuksellaan
- Tuotevastuulain mukainen vastuu ei kohdistu tuotteen jälleenmyyjään
- Jos tuotteesta ei käy ilmi sen valmistajaa tai tuottajaa, vastuun ulottuvuus saattaa laajentua
Tällöin jokainen tuotteen liikkeellelaskija on TuotevastuuL 6 §:n mukaan korvausvelvollinen valmistajan tavoin
- Tuotevastuulain mukaista vastuuta ei synny, jos vastuuasemassa oleva näyttää, että hän ei ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassa
- Toiseksi korvausvastuu vältetään jos tuotteen puutteellinen turvallisuus on seurausta siitä, että tuotteen on oltava viranomaisen antamien pakottavien määräysten mukainen
- Kolmanneksi on mahdollista, että tuotteen turvallisuuspuute johtuu tuotteen liikkeellelaskemisen jälkeisistä seikoista, joihin vastuuvelvollinen ei ole voinut vaikuttaa
- Vastuuta ei synny alle 2350 markan omaisuusvahingosta
- Henkilövahingot korvataan taloudellisesta arvostaan riippumatta
- Tuotevastuulain korvaussuoja on pakottavaa niin, ettei vahingonkärsijän suojaa voida heikentää ennen vahingon ilmenemistä tehdyllä sopimuksella
- Tämä laki ei rajoita vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen sopimuksen perusteella taikka vahingonkorvauslain tai muun lain nojalla (TuotevastuuL 11 §)
48
Potilasvahingot (potilasvahinkolaki)
Potilasvahingot (potilasvahinkolaki)
- Potilasvahinkolain mukainen vakuutusjärjestelmä toimii ensisijaisena hyvityskeinona
o Potilasvahinkolaki ei kuitenkaan sulje pois hoidon tarjoajan korvausvastuuta
Tällainen hoitosopimukseen tai vahingonkorvauslakiin perustuva vastuu on edelleen mahdollista
- Potilasvahinkolain soveltamiskäytännön päälinjat muotoutuvat potilasvahinkolautakunnan käytännössä
o Lautakunta antaa korvausasioissa ratkaisusuosituksia
- Potilasvahinkolain mukainen vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia terveyden- ja sairaanhoitotoiminnan harjoittajia
o Jos vakuutusta ei ole Potilasvahinkokeskus korvaa
- Potilasvahinkolain perusteella korvataan Suomessa annetusta terveyden- tai sairaanhoidosta seuranneet potilasvahingot
o Ulkomailla saatu hoito ei kuulu järjestelmän piiriin
- Potilaan terveydentilan kohentamiseen tähtäävän hoidon lisäksi lain piiriin kuuluvat rokotusten kaltaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kosmeettinen kirurgia, lääketieteellinen kuntoutus, raskaudenkeskeytykset sekä myös osa terveydellistä neuvontaa
- Potilasvahinkolaista korvataan lääkkeen käyttöön liittyvä vahinko vain silloin, kun valittu lääkehoito on ollut virheellinen hoitopäätös tai kun vahinkoon johtanut virhe on tapahtunut lääkkeen toimittamisessa
- Potilasvahinkolaissa on säädetty korvauskelpoisiksi vain henkilövahingot
o Epäillyn syyn ja vahinkoseurauksen välisen syy-yhteyden todennäköisyys riittää korvauksen myöntämiseen
- PotVahL 2 §:ssa täsmennetään seitsemän aiheutumistapaa, joista johtuvat vahingot ovat korvauskelpoisia:
o Korvauskelpoisia ovat PotVahL 2 §:n mukaan ensinnäkin sellaiset henkilövahingot, jotka ovat aiheutuneet tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä, edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut tai hoitanut potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon (1)
o Tutkimuksessa, hoidossa tai muussa käsittelyssä käytetyn hoitolaitteen tai –välineen vian aiheuttama vahinko on myös korvauskelpoinen potilasvahinkona (2)
o Infektiovahinko on korvauskelpoinen, ellei potilaalta edellytetä infektion sietämistä (3)
o Korvaukseen oikeuttavat tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai sairaankuljetuksen aikana sattuneet tapaturmat (4)
o Huoneiston tai laitteiston palosta ja vastaavasta huoneiston tai laitteistojen vahingosta seuraavat henkilövahingot kuuluvat potilasvahinkojen piiriin (5)
o Lääkkeet (edellä) (6)
o Tutkimuksesta, hoidosta tai vastaavasta käsittelystä aiheutunut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema on korvauskelpoinen, jos seuraamus on kohtuuton (7)
- Tuomittavan korvauksen tarkempi sisältö määräytyy VahL 5:2-4:ien perusteella
o Vain tahallinen tai törkeän tuottamuksellinen myötävaikutus voi alentaa korvausta (PotVahL 3 §)
o Vähäisestä vahingosta ei potilasvahinkolain mukaan suoriteta korvausta
Korvauskäytännössä pidetty alle 1000 mk
49
Ympäristövahingot (ympäristövahinkolaki)
Ympäristövahingot (ympäristövahinkolaki)
- Ympäristövahinkolaki rakentuu ankaran vastuun periaatteelle
- Ympäristövahinkolaki on soveltamisalaltaan pääosin toissijainen erityislainsäädäntöön nähden
- Laki ei koske sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta
- Vahingonkorvauslaki vaikuttaa täydentävänä normilähteenä
- Korvauskelpoinen ympäristövahinko on tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta aiheutunut vahinko
o Sellaiset vahingot joilla on vain hetkellinen kytkentä tiettyyn alueeseen, jäävät kuitenkin ympäristövahinkolain ulkopuolelle
- Vahingon on YmpVahL 1.1 §:n mukaan pitänyt aiheutua ympäristössä
o Veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta
o Melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta
o Muusta vastaavasta häiriöstä
- Korvausvastuu syntyy, kun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen (YmpVahL 3 §)
- Vastuuta rajoittaa vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus (YmpVahL 4 §)
o Vastuuta ei tämän mukaan synny, jos häiriön sietämistä on pidettävä kohtuullisena
Arvioinnissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, häiriöön johtanut tilanne kokonaisuudessaan ja häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa
Sietämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske henkilövahinkoa eikä vähäistä suurempaa esinevahinkoa
• Lisäksi tahallisesti tai rikoksella aiheutetut vahingot ovat korvauskelpoisia ilman sietämisvaatimuksen asettamia rajoituksia
- Toiminnan varsinaisen harjoittajan lisäksi vastuu kohdistuu YmpVahL 7 §:n mukaisesti toiminnan harjoittajaan rinnastettavissa olevaan tahoon ja siihen, jolle vahinkoa aiheuttanut toiminta on myöhemmin luovutettu
o Luovutuksensaajan vastuun edellytyksenä on että hän on toiminnan saadessaan tiennyt tai hänen on pitänyt tietää kyseisestä häiriöstä tai sen uhasta
o Rinnastamista arvioitaessa otetaan huomioon henkilön määräysvalta, hänen taloudelliset suhteensa toiminnan harjoittajaan ja hänen toiminnasta tavoittelemansa taloudellinen hyöty
- Ympäristövahinkolain mukaisen korvauksen sisältö määräytyy VahL 5 luvun säännösten perusteella
o Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaaminen ei kuitenkaan ole sidoksissa VahL 5:1:n mukaisiin perusteisiin, vaan vahinkolaji on aina korvauskelpoinen, paitsi jos vahinko on vähäinen
Vähäinenkin varallisuusvahinko tulee korvattavaksi, jos se on aiheutettu rikoksella
- Vahingon uhan torjumisen tai ympäristön ennallistamisen aiheuttamat tarpeelliset kustannukset ovat korvattavia riippumatta siitä, onko niiden suorittajana vahingonkärsijä itse tai viranomainen (YmpVahL 6 §)
- YmpVahL 9 §:ssä on säädetty etukäteiskorvauksesta, jota voidaan määrätä tulevaisuudessa aiheutuvasta vahingosta
o Tulee kysymykseen silloin, kun häiriö on jo ehtinyt alkaa vastuukysymystä arvioitaessa
o Etukäteiskorvaus on mahdollista määrätä joko kertakaikkisena tai vuosikorvauksena
- YmpVahL 10 §:ssä säädetään lunastamisvelvollisuudesta
o Korvausvelvollisen on kiinteistön omistajan vaatimuksesta lunastettava kiinteistö tai sen osa, jos kiinteistö on ympäristövahingon vuoksi käynyt omistajalle hyödyttömäksi tai sen käyttö tarkoitukseensa on olennaisesta vaikeutunut
Lunastus tapahtuu tällöin lunastuslain mukaisesti
Ympäristövahinkovakuutus (laki ympäristövahinkovakuutuksesta)
- Ympäristövahinkovakuutus on pakollinen jokaiselle sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka toimintaan liittyy olennainen ympäristövahingon vaara tai jonka toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa ympäristölle
o Kun vahingonkorvausta ei onnistuta perimään korvausvelvolliselta tai kun korvausvelvollista ei kyetä selvittämään, rahoitetaan korvaus ympäristövahinkovakuutuksesta
o Ei suoriteta etukäteiskorvausta eikä lunastusvelvollisuus koske
o Omavastuu yksityisen henkilön kohdalla 300 euroa ja oikeushenkilöllä 3000 euroa
o 5 miljoonan euron vakuutustapahtumakohtainen vastuukatto
50
Liikennevahingot
Liikennevahingot
- Liikennevahingoista puhuttaessa tarkoitetaan autojen ja muiden moottoriajoneuvojen käytöstä johtuneita vahinkoja
- Jokaisen liikenteessä käytettävän moottoriajoneuvon omistajan on otettava liikennevakuutus (liikennevakuutuslaki)
- Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko korvataan liikennevakuutuksesta, ilman että edellytyksenä on kenenkään henkilökohtainen korvausvelvollisuus
o Moottoriajoneuvo ei ole lain tarkoittamassa liikenteessä (LiikVakL 2 §) kun
Sitä käytetään liikenneväylistä erillisessä paikassa maataloustyöhön tai olennaisesti muuhun kuin henkilö- tai tavarakuljetukseen
Se on säilytettävänä tai korjattavana liikenneväylistä erillisessä paikassa
Sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu-, harjoitus- tai kokeilutarkoituksiin
o Liikennevakuutuksesta ei myöskään LiikVakL 5 §:n mukaan korvata vahinkoa, joka kohdistuu
Kuormauksen tms. työsuorituksen aikana ajoneuvon ollessa liikkumattomana omistajaan, kuljettajaan tai työnsuorittajaan
Kuormauksen tms. työsuorituksen aikana kohteena olevaan omaisuuteen tai toimintaan osallistuvaan toiseen moottoriajoneuvoon
Liikenneväylällä valvomatta olevaan eläimeen, ellei kysymyksessä ole porovahinko tai ellei vahinko ole tuottamuksella aiheutettu
Moottoriajoneuvossa olleeseen omaisuuteen tai omistajan tai kuljettajan muuhun omaisuuteen; matkustajan pukimien ja henkilökohtaisten käyttöesineiden vahingot ovat kuitenkin korvattavia
o Moottoriajoneuvolle aiheutunutta esinevahinkoa ei korvata ilman toisen osapuolen tuottamusta tai siihen rinnastuvaa syytä
- Korvauksen sisältö määräytyy VahL 5 luvun mukaan
- Vahingonkärsijän tulee näyttää toteen tapahtuman ja vahingon välinen syy-yhteys
- Omaisuusvahinkojen osalta korvausta voidaan LiikVakL 7.2 §:n mukaan kohtuuden mukaan alentaa tai se voidaan evätä ottaen huomioon vahingonkärsijän syyllisyyden määrä ja muut olosuhteet
- Tahallisesti itselle aiheutetun henkilövahingon osalta korvausta suoritetaan LiikVakL 7.1 §:n mukaan ainoastaan siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahingon syntymiseen
o Törkeän huolimattoman myötävaikutuksen tapauksissa henkilövahingosta suoritettavaa korvausta voidaan säännöksen mukaan alentaa tai se evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista
o Jos henkilövahinko (tai omaisuusvahinko) on aiheutunut vahingonkärsijän ollessa luvattomasti käyttöön otetussa ajoneuvossa ja vahingonkärsijän on pitänyt tietää käyttöönoton luvattomuudesta, korvausta suoritetaan tämän ajoneuvon liikennevakuutuksesta vain erityisestä syystä (LiikVakL 7.3 §)
Sama koskee tilanteita, jossa kuljettaja on ollut humalassa (1,2 promillea)
- Vakuuttamattomien ja tuntemattomaksi jäävien ajoneuvojen aiheuttama vahingot korvaa liikennevakuutuskeskus
o Kuljettajaan kohdistunutta vahinkoa ei korvata, jos kuljettaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ajoneuvon olevan vakuuttamaton
- Henkilövahingot korvataan liikennevahingosta ilman enimmäisrajoitusta
o Omaisuusvahinkoja korvataan yhden liikennevahingon perusteella enintään 3300000 euroa kutakin vastuussa olevaa liikennevakuutusta kohti (LiikVakL 9)
- Liikennevahinkoon perustuvaa korvausvaatimusta ei voida esittää ajoneuvon omistajaa, kuljettajaa tai matkustajaa kohtaan, ellei vakuutusyhtiö ole kieltäytynyt korvauksen suorittamisesta
- Suoritettua liikennevakuutuskorvausta koskeva takautumisoikeus ajoneuvon omistajaa, kuljettajaa tai matkustajaa kohtaan syntyy LiikVakL 20 §:n perusteella, jos
o Vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella
o Vahinko on aiheutettu huolimattomuudella ajettaessa luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla
o 1,2 promillea / alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja kyky virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut
- Vakuutusehdoissa takautumisoikeutta ei voida laajentaa liikennevakuutuslain mukaisesta
51
Työtapaturmat ja ammattitaudit
Työtapaturmat ja ammattitaudit
- Työtapaturmien ja ammattitautien korvaaminen järjestyy pääosin tapaturmavakuutusjärjestelmän kautta
- Järjestelmän perustana on pakollinen vakuutus, jossa työnantaja on vakuuttamisvelvollinen vakuutuksenottaja ja työntekijä vakuutettu
- TapVakL:n ja AmmTautiL:n mukainen korvausoikeus edellyttää ensinnäkin, että kysymyksessä on työsuhteessa aiheutunut vahinko
- Työtapaturmalla tarkoitetaan TapVakL:ssa tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää
o Työssä
o Työstä johtuvissa olosuhteissa
Työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella
Matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin
Hänen ollessaan työnantajan asioilla
o Hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä, ihmishenkeä
- TapVakL:n perusteella voidaan korvata myös psyykkisiä seurauksia
- Tapaturmaksi luettavan seurauksen on tullut aiheutua lyhyehkönä, enintään vuorokauden mittaisena ajanjaksona, kun taas ammattitaudin osalta tällaista enimmäisaikaa ei tunneta ja ammattitaudeille onkin usein ominaista, että ne ovat pitkäaikaisen herkistymisen tulosta
- Tapaturmakorvaus käsittää ensinnäkin työntekijälle aiheutuvat sairaanhoitokustannukset
o Hoito tulee pääsääntöisesti antaa julkisen terveydenhuollon yksikössä
o Käsittää lääkärin palkkiot, lääkkeet, hoitotarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä mahdollisesti tarvittavan laitoshoidon
o Korvaus voi käsittää myös päivärahan, tapaturmaeläkkeen, haittarahan ja kodinhoitokustannukset
o Surmansa saaneen omaisilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen ja hautausapuun
- Korvausta ei suoriteta vammasta tai sairaudesta, jonka työntekijä on aiheuttanut itselleen tahallisesti
- Vahingonkärsijällä on oikeus saada TapVakL:n mukaisen korvauksen lisäksi vahingonkorvausta muun lain nojalla
52
Vastuu yleisötilojen ja yleisölle tarjottujen palvelujen turvallisuudesta
Vastuu yleisötilojen ja yleisölle tarjottujen palvelujen turvallisuudesta
- Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen ylläpitäjillä ja yleisötilaisuuksien järjestäjillä on tavanomaista tuottamusvastuuta ankarampi vastuu
- KKO:n käytännössä on lähdetty siitä, että tilojen ylläpitäjällä on pitkälle menevä vastuu tilojen turvallisesta kunnosta
- Yleisötilojen pitäjän ja yleisöpalvelujen tarjoajan vastuuta ei ole korotettu tuottamuksesta riippumattoman vastuun tasolle, vaan kysymys on tuottamusvastuusta, jossa todistustaakka on käännetty ja vaadittava huolellisuustaso korkea
o Vastuusta vapautuminen on kuitenkin mahdollista, jos vastuuvelvollinen on ryhtynyt kaikkiin olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisina pidettäviin varotoimenpiteisiin ja vahinko on aiheutunut tästä huolimatta
- Vastuu on huolellisuutta koskevan näytön puuttuessa syntynyt, vaikka vahinkoon johtaneen tapahtumakulun yksityiskohdat ovatkin jääneet avoimiksi
53
Vastuu teiden ja piha-alueiden turvallisuudesta
Vastuu teiden ja piha-alueiden turvallisuudesta
- Tuottamusvastuuta, vaatimustaso kuitenkin asetettu huomattavan korkealle
- Myös sovellettu käännettyä todistustaakkaa
- Maantie on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa (MaantieL 33 §)
o Huomioon otetaan liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika ja muut olosuhteet
54
Median vastuu ja muu vastuu kunnian tai yksityisyyden loukkauksesta
Median vastuu ja muu vastuu kunnian tai yksityisyyden loukkauksesta
- Vastuu voi tulla kysymykseen kahdessa perustilanteessa
o Julkaistun tiedon ollessa virheellistä ja sen kohteena olevan henkilön kunniaa loukkaavaa tai
o Tiedon ollessa paikkansapitävää, mutta sellaista, jota ei yksityisyyden suojan vuoksi saa julkistaa ilman kohteen suostumusta
- Kunnianloukkaus (RL 24:9) ja yksityiselämän loukkaus (RL 24:8)
o Kunnianloukkaus on kysymyksessä silloin, kun henkilöstä esitetään valheellinen tieto tai vihjaus niin että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa
Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu henkilön menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa
• Edellytyksenä on lisäksi se, että arvostelu ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä
o Yksityiselämän loukkaus on käsillä, kun toisen yksityiselämästä levitetään tieto, vihjaus tai kuva siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa
Säännöksen mukaan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon ym. esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä tai näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi
55
Vastuu työtaistelutoimenpiteellä aiheutetusta vahingosta
Vastuu työtaistelutoimenpiteellä aiheutetusta vahingosta
- Työtaistelutoimenpiteistä aiheutuneet vahingot ovat käytännössä aine puhtaita varallisuusvahinkoja
o Edellyttää VahL 2 luvun mukaista tuottamuksellisuutta ja VahL 5:1:n edellytysten täyttymistä (erityisen painava syy, rangaistavaksi säädetty teko, julkista valtaa käytettäessä)
- Ratkaiseva merkitys tuottamussäännön soveltamisessa annetaan sille, onko vahinkoon johtanut menettely ollut oikeudenvastaista
o Eli onko työtaistelutoimenpide pantu toimeen työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa
56
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Kontrollivastuu
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Kontrollivastuu
- Kauppalaissa kontrollivastuu koskee myyjän viivästystä ja virhettä
o CISG esikuvana, kuitenkin CISG:ssä ei tunneta kontrollivastuun käyttöalarajoitusta ja siihen liittyvää vahinkolajierottelua
- Kuluttajansuojalaissa kontrollivastuu käsittää myös elinkeinonharjoittajan viivästysvastuun
- Kontrollivastuu on kotimaisessa lainsäädännössä vain välittömiä vahinkoja koskeva korvausperuste
o Välillisten vahinkojen korvaaminen tulee arvioitavaksi tuottamusvastuun perusteella
- Kontrollivastuun vallitessa virhe tai viivästys johtaa korvausvelvollisuuteen, ellei sopimusvelallinen näytä vastuusta vapauttavien perusteiden käsilläoloa
- Jotta vastuun välttäminen olisi mahdollista, velallisen tulee esittää neljä kohtaa täyttävä selvitys
o Sopimusrikkomuksen on johduttava esteestä
o Esteen on oltava velallisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella
o Esteen tulee olla sellainen, ettei velalliselta ole voitu kohtuudella edellyttää esteen huomioon ottamista sopimuksentekohetkellä ja ettei
o Velallinen ole voinut kohtuudella voittaa eikä välttää esteen seurauksia
- Jotta velallinen välttäisi korvausvastuun velkojaa kohtaan, hänen tulee osoittaa, että kontrollivastuun mukaiset vapautumisedellytykset ovat olleet olemassa sekä hänen itsensä että suoritushäiriön aiheuttaneen täytäntöönpanoapulaisen kohdalla
57
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Ekskulpaatiovastuu ja muu tuottamusvastuu
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Ekskulpaatiovastuu ja muu tuottamusvastuu
- Ekskulpaatiovastuu on käännettyyn todistustaakkaan perustuvaa tuottamusvastuuta
- Ratkaisevaa on se, kykeneekö suoritusvelvollinen näyttämään, että hän on menetellyt huolellisesti velvoitteita täyttäessään
- Ekskulpaatiovastuu vallitsee irtaimen kaupassa välillisten vahinkojen osalta
- Ekskulpaationäyttö on esitettävä myös täytäntöönpanoapulaisen osalta ennen kuin vastuun torjuminen on mahdollista
58
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Korvattavat vahingot
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Korvattavat vahingot
- Sopimusoikeudellinen korvausvastuu käsittää yhtä lailla henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot samojen vastuuperusteiden vallitessa
- Vahingoittuneeseen etuuteen perustuvaa luokittelua tärkeämpää sopimusvastuussa on jako välittömiin ja välillisiin vahinkoihin (mm. kauppalaki)
59
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Positiivinen ja negatiivinen sopimusetu
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Positiivinen ja negatiivinen sopimusetu
- Sopimusperusteisessa vastuussa korvauksen laskemisen pääsääntöä kuvataan yleisesti puhumalla positiivisen sopimusedun korvaamisesta
o Sopimusvelkoja saatetaan korvauksella siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi sopimuksen virheettömän täyttämisen ja sen jälkeisen suorituksen hyödyntämisen seurauksena ollut
- Toinen korvauksen määrittämistapa on negatiivisen sopimusedun korvaaminen
o Tämän laskutavan tarkoituksena on sopimuksen tekemisen taloudellisten vaikutusten poistaminen
Liittyy sopimuksen valmistelutoimiin tai pätemättömään sopimukseen mahdollisesti liittyvänä vastuuna
- Korvausvelvollisuus käsittää vain todella aiheutuneen vahingon
o Jos halutaan enemmän käytettävä sopimussakkoehtoa
60
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Välittömän ja välillisen vahingon erottelu
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Välittömän ja välillisen vahingon erottelu
- Välittömiä vahinkoja ovat ensinnäkin sopimusrikkomuksen selvittelystä, reklamaatiosta ja virheellisen suorituksen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset sekä hinnaneroksi kutsuttu saamatta jäänyt suorituksen positiivinen arvo
- Tyypillisiä välillisiä vahinkoja puolestaan ovat sopimuskohteen käytön estymisestä seuraava tulon menetys ja sopimusvelkojan muiden sopimussuhteiden häiriintyminen
61
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Syy-yhteys ja korvausvastuuta rajoittavat periaatteet
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Syy-yhteys ja korvausvastuuta rajoittavat periaatteet
- Ennakoitavuus- tai adekvaattisuusrajoitus vaikuttaa myös sopimusperusteisessa vastuussa
- Sopimusvastuussa rajoitusperiaatteen tehtävänä on sulkea pois velallisen vastuu sellaisista vahingonkärsijän yksilöllisistä vahingoista, joiden uhasta velallinen ei ole voinut olla selvillä
62
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Sopimusperusteisen vastuun vanhentuminen
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Sopimusperusteisen vastuun vanhentuminen
- Kolme vuotta, joka luetaan siitä, kun ostaja on havainnut virheen tai puutteen suorituksessa tai kun hänen olisi pitänyt se havaita
o Huom. tarkastusvelvollisuus (”olisi pitänyt”)
- Kymmenen vuotta sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tapahtumasta
o Ei kuitenkaan rajoita mahdollisuutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta
- Asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvaussaatavan vanhentuminen alkaa asiamiehen tekemästä tilityksestä, jos korvauksen peruste on käynyt ilmi tilityksen tiedoista
o Jos ei käy ilmi tilityksestä kun päämies on havainnut virheen tai olisi pitänyt havaita se
63
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Erityisiä vastuutilanteita
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Erityisiä vastuutilanteita
- Sopimusperusteisen vastuun rajoittuminen välittömien sopimuspuolten suhteeseen on edelleen tärkeä lähtökohta
o Se ei kuitenkaan ole poikkeukseton
Tällainen tilanne on käsillä ensinnäkin silloin, kun osapuolet ovat nimenomaisesti tarkoittaneet perustaa sopimuksellaan oikeuksia ulkopuoliselle henkilölle
• Ilmiöstä on käytetty nimitystä sopimus kolmannen hyväksi
o Oikeuskäytännössä ja –kirjallisuudessa on lähdetty siitä, että kolmannen saama oikeus käy sopimuspuolia velvoittavaksi silloin, kun he ovat ilmoittaneet kolmannelle tälle perustetusta oikeudesta
- Toisinaan vaatimuksia on myös mahdollista esittää jakeluketjun tai muun sopimusketjun aikaisempia osapuolia vastaan
o KSL
Kuluttajalla tulee olla oikeus vedota tavaran virheeseen myös myyjää aikaisempia myyntiportaita kohtaan, edellyttäen että virhe on ollut olemassa jo tavaran ollessa tämän elinkeinonharjoittajan hallussa
64
Oikeustoimi, yksityisautonomia sopimusvapaus, velvoitteen sisältö, vajanaisvelvoite
PÄÄASIAT VELVOITTEESTA
- Oikeustoimella tarkoitetaan yleensä yksityistä tahdonilmaisua, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan tai kumotaan
- Yksityisautonomia
o Henkilöt voivat itse määrätä suhteistaan ja niissä noudatettavista pelisäännöistä
Sopimusvapauden periaate
o Velvoiteoikeudelliset säännökset ovat yleensä dispositiivisia
Ellei toisin ole säädetty
- Velvoitteen sisältönä on suoritus
o Velkojan kannalta suoritus on saamisen kohde
o Suorituksen vaatimista kutsutaan velkomiseksi
Velkojalla on tällöin velkomisoikeus eli vaade
• Yleisenä vaateen edellytyksenä on, että velallisen suoritusvelvollisuus on alkanut eli saaminen erääntynyt
- Jos velkojalta puuttuu kannevalta, vaikka hänen oikeutensa kohde on luonteeltaan velvoite, puhutaan vajanaisvelvoitteesta
o Tuomioistuin ei tuomitse velallista suorittamaan mitään kantajalle, vaikka toteaisikin velkasuhteen syntyneen, eli velkojan kanne hylätään
Velan maksaminen riippuu yksinomaan velallisen halusta maksaa velka vapaaehtoisesti
- Siveellinen velvoite = oikeudellinen velvoite puuttuu kokonaan
65
Velvoitteen syntyminen
Velvoitteen syntyminen
- Suoritukseen (velvoitteeseen) sitoudutaan oikeustoimin
- Sitoutumisvapautta jonkin verran rajoitettu
o Mm. Hyvän tavan vastaiset oikeustoimet, vajaavaltaiset
- Oikeustoimi ei jää ilman oikeussuojaa pelkästään sen vuoksi, ettei sillä ole taloudellista arvoa
- Velvoite syntyy kaksipuolisesti velvoittavalla oikeustoimella, tavallisimmin sopimuksella
o Yksipuolinenkin sitoumus on oikeustoimi, jolla voidaan synnyttää velvoite.
Sitoumus on yksipuolinen, jos vain toiselle osapuolelle syntyy velvoite toisen saadessa oikeuden (esim. Lahja, takaaja)
- Rikkomusvelvoitteet (vahingonkorvaus)
o Velvoite johtuu suoraan korvaamiseen velvoittavista normeista.
o Rikkomusvelvoitteisiin kuuluvat kaikki oikeudenvastaisesta teosta johtuvat tai siihen verrattavat korvausvelvoitteet
o Sopimuksen rikkomisesta johtuva korvausvelvollisuus ei välttämättä kuulu rikkomusvelvoitteisiin
Sopimusrikkomuksen seurauksena velvoitteen sisältö vain muuttuu
- Oikaisu
o Perusteettoman oman edun palautus, edunpalautus
Perusteettoman edun palautus on kolmas velvoitteiden syntytapa
66
Velvoitteiden jaottelu
Velvoitteiden jaottelu
- Erityisvelvoite (koskee tavaraa)
o Jos luovutuksen kohde on määritelty yksilöllisesti niin, että suoritus voidaan täyttää vain yhdellä tavalla, puhutaan erityisvelvoitteesta.
- Lajivelvoite (koskee tavaraa)
o Jos suorituksen kohde on määritelty lajin tai paljouden perusteella
- Kertasuoritus
o Kertasuoritus täytetään yhdellä suorituksella, esim. kauppaesineen luovutuksella tai kauppahinnan maksamisella
- Kestosuoritus
o Velvoitteen täyttäminen edellyttää toistuvia suorituksia tai pitkäaikaista suoritusta
o Ominaista, että suorituksen sisältöä joudutaan arvioimaan suhteen kestäessä useita kertoja
Kunkin osasuorituksen tulee täyttää velvoitteen vaatimukset, ja samoin pitkäkestoisen suorituksen tulee olla asianmukainen koko oikeussuhteen ajan
- Tekemistä koskevat velvoitteet jaetaan kahteen ryhmään sen perusteella onko velvoitteen sisältönä tekeminen (esim. työ) vai tekemisen tulos (esim. urakka)
- Positiivinen velvoite
o Velallisen on toimittava aktiivisesti (esim. luovutettava kaupan kohteena oleva esine)
- Negatiivinen velvoite
o Velallisen on jätettävä tekemättä jotain (esim. pidättäydyttävä kilpailevasta liiketoiminnasta)
- Tarkkamääräinen velvoite
o Velallisen suoritus on täsmällisesti yksilöity (ei jätä vaihtoehtoja mitä tehdä)
- Täydentämisen varainen velvoite
o Ongelmana kuka täyttää, ja missä rajoissa saa täyttää
- Valinnaisvelvoite
o Eroaa täydentämisen varaisesta siten, että valittavana olevat vaihtoehdot on määritelty ennakolta
- Velvoitteet voidaan jakaa myös pää- ja sivuvelvoitteisiin
o Jako on mahdollinen silloin, kun velkasuhteessa voidaan erottaa varsinainen suoritus muista velallisen velvoitteista
Sivuvelvoitteille tyypillistä, että niiden avulla pyritään varmistamaan, että päävelvoite voidaan täyttää asianmukaisesti
o Sekä pää- että sivuvelvoite on täytettävä asianmukaisesti
Muuten rikkomus
o Apuvelvoitteille on pidetty ominaisena sitä, ettei sen täyttämistä voida vaatia erikseen kanteella
Sen sijaan haitallisia seuraamuksia velvoitteen rikkomisesta on mahdollisuus vaatia
67
Velkakirja
Velkakirja
- Velkakirjaa koskee velkakirjalaki
- Velkakirjalla tarkoitetaan velallisen kirjallisessa muodossa antamaa velkasitoumusta ja se osoittaa velkasuhteen sisällön
- Sitoumus on yksipuolinen
o Kaksipuolisesti velvoittavassa oikeussuhteessa velkakirja laaditaan vain toisen osapuolen velvoitteesta
- Velkakirjalain soveltaminen edellyttää, että velkasitoumus on rahamääräinen
- Velkakirjan tunnusmerkkeihin kuuluu maininta siitä, kuinka suuri velka on
o Riittää että velan suuruus on pääteltävissä asiakirjoista
- Velallisen sitoumuksen on oltava ehdoton
- Sitoumuksen on oltava abstrakti
o Eli velallinen joutuu maksamaan vain siksi että velkakirja on olemassa
- Velallisen on oltava allekirjoittanut sen omakätisesti
o Nykyisin säännöksiä sähköisestä allekirjoittamisesta
- Velallisen allekirjoittama velkakirja on todiste velan olemassaolosta
- Velvoite sitoo myös vapaamuotoisestikin sovittuna, mutta todistelusyistä velkakirja on käytännöllinen
68
Velkakirjojen jaottelu
Velkakirjojen jaottelu
- Tärkein ryhmittely on velkakirjalaissakin omaksuttu jako tavallisiin ja juokseviin velkakirjoihin
- Jako tehdään sillä perusteella miten velkoja on määritelty velkakirjassa
- Tavallinen velkakirja maksetaan tietylle nimetylle henkilölle
- Juoksevassa velkakirjassa on jo velkakirjassa annettu velkojalle mahdollisuus siirtää velkakirja toisen haltuun
o Juokseva velkakirja voi olla asetettu maksettavaksi velkakirjan haltijalle taikka nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen henkilölle
Haltijavelkakirja, saamamiehen nimi jätetty kokonaan pois
• On maksettava sille, kenen hallussa velkakirja on
Määrännäisvelkakirja
• Velkojaksi nimetty velkakirjan ensimmäinen saaja
o Velkojan nimen yhteyteen lisätty, että velkakirja maksetaan myös sille, jonka nimetty velkoja on määrännyt maksunsaajaksi
o Myös siirronsaajalla on sama oikeus (nimetä uusi)
- Velkakirjan luonteen määrää sen sisältö, sen otsikointi ei ratkaise mistä asiakirjasta on kyse
- Velkoja voi luovuttaa sekä juoksevan että tavallisen velkakirjan toiselle henkilölle (VKL 9 §)
o Luovuttaja vastaa saamisen pätevyydestä (pl. Lahja)
Poikkeuksen muodostaa se, että velkakirjan saaja tiesi, tai olisi pitänyt tietää saamisen pätemättömyydestä
o Luovuttaja ei ole vastuussa velallisen maksukyvystä tai –halusta
- Velkakirjan voi luovuttaa pantiksi (VKL 10 §)
- Haltijavelkakirja luovutetaan antamalla velkakirja siirronsaajan hallintaan
- Määrännäisvelkakirjan voi luovuttaa kahdella tavalla
o Velkoja nimeää siirron saajan
o Siirto voi olla myös sellainen ettei uutta velkojaa ole nimetty (avoin siirto)
- Tavallinen velkakirja voidaan luovuttaa vapaamuotoisesti
69
Suoritusvelvollinen
Suoritusvelvollinen
- Lähtökohtana on, että oikeustoimin sitoutunut, korvausvelvollinen tai perusteettoman edun saaja itse tekee suorituksen
- Velallinen ei voi aina laittaa toista sijaansa täyttämään velvoitetta
o Suoritukset voidaan jakaa yleistäyttöisiin ja korostetusti henkilökohtaisiin
Yleistäyttöisessä velvoitteessa oikean suorituksen voi tehdä muukin kuin velallinen. Velallinen ei vaihdu suorituksen perusteella
Korostetusti henkilökohtaisen velvoitteen voi täyttää vain velallinen itse
• Esim. taideteokset yms.
- Vastuu ja suoritusvelvollisuus eroavat toisistaan. Vastuussa on kysymys siitä, keneen haitalliset vaikutukset kohdistuvat, jos oikeaa suoritusta ei tehdä
70
Yhteisvastuu (solidaarinen vastuu), jaettu vastuu ja ositeltu vastuu (vastuu velasta)
Yhteisvastuu (solidaarinen vastuu), jaettu vastuu ja ositeltu vastuu (vastuu velasta)
o Yhteisvastuu = jokainen velallinen on vastuussa suorituksesta omasta ja toisten velallisten puolesta. Velkoja voi kohdistaa vaateensa kokonaisuudessaan keneen velallisista tahansa
o Jaettu vastuu = kukin velallinen vastaa vain osuudestaan
o Ositeltu vastuu = kunkin velallisen osuus on pääluvun mukainen
- Velkasuhteissa lähtökohtana yhteisvastuu
o Velalliset vastaavat kukin sitoumuksesta omasta ja toistensa puolesta, jos he ovat antaneet velkakirjan tekemättä ehtoa vastuun jaosta (VKL 2.1 §)
Myös vahingonkorvausoikeudessa
o Yhteisvastuussa ongelma siinä, kun velkoja vapauttaa yhden yhteisvastuullisen vastuusta
Takauslain, vanhentumislain ja julkisesta haasteesta annetun lain mukaan yhteisvastuu purkautuu ja kukin velallinen vastaa vain osuudestaan
• Samaa säännöstä ei ole velkakirjalaissa tai vahingonkorvauslaissa
o Ei tietoa siitä, onko yllä oleva säännös voimassa oleva periaate, vai vain poikkeus pääsääntöön
o Takautumisoikeus (regressioikeus)
Kun yhteisvelallinen on maksanut velan, hänellä on VKL 6.2 §:n mukaan oikeus periä jokaiselta yhteisvelalliselta tämän osuus
Takautumisvastuu on ositeltua (osuus lasketaan pääluvun mukaan, ellei toisin ole sovittu)
Takautumissaatava käsittää koko sen määrän, joka toisen puolesta on maksettu ja jonka suorittamisesta toinen on vapautunut (eli pääoma, korko, viivästyskorko ja muut maksut)
Jos kanssavelallinen laiminlyö maksuvelvollisuutensa, suoritetaan jälkitasaus
* Siinä kukin yhteisvelallinen joutuu maksamaan osuutensa vajauksesta
* Tulee kyseeseen, kun joku velallisista on ilmeisesti maksukyvytön, hänen olinpaikkansa on tuntematon tai hän ei maksa kuukauden kuluessa vaatimuksesta (VKL 2.2 §)
o Sama säännös takauslaissa. Vahingonkorvauslaissa ei ole määräystä kuukauden määräajasta
71
Velallisen vaihdos
Velallisen vaihdos
- Velallisella ei ole oikeutta asettaa toista sijaansa itsensä vapauttaen
o Velallisen vaihdokseen on aina saatava velkojan lupa
- Vastuun ottaminen toisen velasta on mahdollista
o Silloin alkuperäinen velallinen jää vastuuseen velasta, eli syntyy yhteisvastuu
o Voidaan perustaa ilman velkojan lupaa
- Velallisen vaihdoksella voi olla merkitystä velallisen ja velkojan välisen oikeussuhteen ulkopuolella
o Takauslain 17 §:n 1 momentin mukaan takaaja vapautuu vastuusta jos velkoja vapauttaa velallisen tai jonkun yhteisvastuullisista velallisista ilman takaajan suostumusta
72
Vastuu velvoitteen täyttämisestä
Vastuu velvoitteen täyttämisestä
- Jos velvoitetta ei täytetä, haitalliset seuraamukset kohdistuvat siihen, joka on vastuussa velvoitteen täyttämisestä
- Suoritusvelvollinen on vastuussa sekä siitä, että velkoja saa suorituksen, että siitä, että suoritus on oikea
- Luovuttaja vastaa, että luovutuksen kohteen ominaisuudet vastaavat sovittua tai edellytettyä ja ettei kohdetta rasita oikeudellinen virhe
- Velallisen vastuu varallisuusarvoisesta suorituksesta on rajaton
o Hän vastaa siitä koko omaisuudellaan
- Velvoitteen syntyminen ei estä velallista määräämästä omaisuudesta
o Velkojien loukkaamiseksi tehty oikeustoimi saattaa kuitenkin peräytyä
Takaisinsaannista konkurssipesään annettu laki
• Oikeustoimi voi peräytyä, jos sillä yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi (5 §)
o Takaisinsaannin oikeusvaikutuksia ovat
Velvollisuus palauttaa velalliselta saatu omaisuus (15 §)
Velvollisuus korvata palautettavan omaisuuden arvon aleneminen (16 §)
Velvollisuus palauttaa tuotto tai sen arvo sekä saatu hyöty sekä velvollisuus maksaa tuottokorkoa rahasuoritukselle (17 §)
Palautusvelvollinen voi saada omaisuuteen panemistaan kustannuksista korvausta (18 §)
- Velallisen vastuuta on joissain tapauksissa voitu rajoittaa
o Jos rajoitettu vastuu ei riitä kattamaan koko velallisen velvoitetta ja velkojia on useita, suoritus jaetaan kaikkien velkojien kesken niin, että kukin saa yhtä suuren suhteellisen osuuden saatavastaan
o Jos ilmestyy uusi velkoja ja velat jo maksettu --> velallisen on maksettava velka ja perittävä muilta velkojilta heidän liikaa saamansa määrä
73
Sosiaalinen suorituseste
Sosiaalinen suorituseste
- Velallinen ei aina pysty hänestä riippumattomista syistä suoritukseen
o Näiden tilanteiden varalta on kehitetty oppia sosiaalisesta suoritusesteestä
Sen sisältönä on, että velallisen vastuuta helpotetaan, jos hän ei pysty oikeaan suoritukseen työttömyyden, sairauden tai muun vastaavan hänestä riippumattoman syyn vuoksi
- Sosiaalisen suoritusesteen soveltamisen ydinaluetta ovat kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliset oikeussuhteet
- Sosiaaliset suoritusesteet koskevat vain luonnollisia henkilöitä
- Velkojana tulee olla sellainen, jolle voidaan asettaa sosiaalista vastuuta
o Lähinnä vain yksityinen tai julkinen yhteisö (osakeyhtiö, valtio, kunta)
- Suorituksena voi olla lähinnä rahasuoritus
- Suorituseste syntyy erityisestä tapahtumasta (ennakoimaton)
o Tapahtuman tulee vaikuttaa velallisen varallisuusoloihin siten, että joko varat vähenevät tai maksut kasvavat eli maksukyky heikkenee
- Muutoksen tulee olla syy-yhteydessä siihen, ettei velallinen kykene maksamaan velkaansa
- Sosiaalisen suoritusesteen syntyminen ei saa johtua velallisen omista toimista
o Hänen täytyy olla syytön tapahtumiin
Tulee olla syytön sekä esteen syntymiseen että sen jatkumiseen
• Velallisen on toimittava maksukykyä haittaavan esteen poistamiseksi
- Sosiaalinen suorituseste aiheuttaa sen, että seurauksia velvoitteen asianmukaisen täyttämisen laiminlyömisestä lievennetään.
o Mahdollista on myös, että varsinaiseen velvoitteeseen puututaan ja sen sisältöä muutetaan velalliselle edullisemmaksi
o Sosiaalinen suorituseste voi siirtää eräpäivää (ja myös muita seuraamuksia…)
- Sosiaalisen suoritusesteen seurauksia määrättäessä on otettava huomioon myös velkojan asema
o Velkojalle kohtuutonta ratkaisua ei yleensä voida tehdä
o Velkojan asema ei saa muodostua sellaiseksi, että hänen suoritusvelvollisuutensa jatkuu sopimuksen mukaisena velallisen lopetettua maksunsa
- Omaksuttu laajasti mm. Kuluttajansuojalaissa (7 luku 34 §)
o Luotonantajalla ei ole oikeutta saattaa voimaan 33 §:ssä tarkoitettua seuraamusta, jos kysymys on maksun viivästymisestä ja viivästyminen johtuu kuluttajan sairaudesta, työttömyydestä tai muusta siihen verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta, paitsi jos tämä viivästyksen kesto ja muut olosuhteet huomioon ottaen olisi luotonantajalle ilmeisen kohtuutonta.
- Takauslaki (7 §)
o Yksityistakaajan vastuuta luotonantajalle voidaan sovitella, jos takaajan maksettavaksi tulevan päävelan määrä on kohtuuttoman suuri takaajan taloudelliseen asemaan nähden ja luotonantaja takausta annettaessa tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että takaajan vastuu on ilmeisessä epäsuhteessa hänen mahdollisuuksiinsa suoriutua maksuvelvoitteesta. Sovittelussa otetaan huomioon takaajan ikä, hänen maksukykynsä sekä muut olosuhteet takausta annettaessa ja sen jälkeen.
Kun takaajana on yksityishenkilö, niin sovelletaan myös KSL:n vastaavaa säännöstä
74
Oikea velkoja
Oikea velkoja
- Velallisen on tehtävä velvoitteen mukainen suoritus oikealle velkojalle
- Suoritus vapauttaa velallisen myös, jos se tehdään legitimoidulle velkojalle eli henkilölle, joka ei ole oikea velkoja, mutta näyttää sitä olevan
- Velkojan ollessa vajaavaltainen velka maksetaan hänen edunvalvojalleen
o Kun velkoja on konkurssissa, velka maksetaan konkurssipesälle
o Ulosmittaus ulosottomiehelle
- Velkakirjalaki
o Tavallisen velkakirjan antanutta velallista suojataan, kun hän maksaa sille, joka vetoaa velkakirjan kirjalliseen luovutukseen, paitsi milloin velallinen tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää luovutuksen pätemättömyyden aiheuttavasta seikasta
o Haltijavelkakirja = oikea velkoja kenen hallinnassa velkakirja on
o Määrännäisvelkakirjan haltijalla on VKL 13 §:n 2 momentin mukaan velkojan oikeus, jos hän voi oikeutensa tueksi vedota katkeamattomaan, häneen ulottuvaan kirjalliseen luovutussarjaan, vaikka jokin luovutusmerkintä olisikin asetettu haltijalle tai jätetty avoimeksi
75
Velkojan vaihdos
Velkojan vaihdos
- Velkoja voi pääsääntöisesti luovuttaa varallisuuteensa kuuluvan saamisoikeuden toiselle
- VKL:ssa säädetään siirron seurauksista
- Molemminpuolisesti velvoittavassa oikeussuhteessa saamisoikeus on siirrettävissä, mutta siirtäjä jää vastuuseen velvoitteiden täyttämisestä
- Saamisoikeus saadaan luovuttaa velallista kuulematta
o Siirrosta ei tarvitse edes ilmoittaa velalliselle, mutta siirronsaajan oikeuksien turvaamiseksi ilmoitus on merkityksellinen
- Siirron pätevyys ei riipu tehdystä oikeustoimesta (kauppa, lahja)
o Saamisoikeus voidaan siirtää osittainkin
o Saamisoikeuden voi pantata
- Saamisoikeus voi olla niin henkilökohtainen, ettei luovutus ole sallittua
o Esim. työsopimuksesta johtuvat oikeudet ja eläkeoikeus
- Saamisoikeus voi siirtyä muullakin perusteella kuin siirrolla
o Esim. yleisseuraanto (perintö)
- Siirron jälkeen luovutuksensaajasta tulee uusi velkoja ja hän käyttää velkojan oikeuksia
o Hän saa pääsäännön mukaan yhtä hyvän aseman kuin siirtäjällä oli
Velallinen voi tehdä häntä vastaan samat väitteet kuin olisi voinut siirtäjää vastaan tehdä
- Luovutuksensaajasta tulee saatavan siirrolla velkoja, mutta hän ei saa muita, saatavan syntyyn mahdollisesti liittyviä oikeuksia
- Saamisoikeuden luovuttaja vastaa siirronsaajalle luovutuksen pätevyydestä
o Kuitenkin vain vilpittömässä mielessä ollutta siirronsaajaa suojataan
- Luovuttaja vastaa myös siitä, että hänellä on oikeus pätevästi luovuttaa saatava toiselle
o Tältäkin osin suojataan vain vilpittömässä mielessä ollutta siirronsaajaa
- Lahjoituksen osalta luovuttaja ei vastaa pätevyydestä (vilpittömällä mielellä ei merkitystä)
- Luovuttaja ei vastaa velallisen maksukyvystä, ellei hän ole sitoutunut vastuuseen siitä (VKL 9 §)
76
Väiteoikeus
- Väitesuoja
Väiteoikeus
- Väitesuoja
o Väitesuojalla ymmärretään velkakirjan luovutuksensaajan suojaa velallista vastaan, joka kieltäytyy maksamasta velkakirjan määrän
o Suoja katkaisee velallisen oikeuden tehdä väitteitä siitä, ettei velkakirjan sisällön mukaista velkasuhdetta ole syntynyt pätevästi tai että pätevä saamisoikeus on muuttunut tai lakannut
o Väitesuojalla ei ole merkitystä velkasuhteen alkuperäisten osapuolten välisessä suhteessa
- Tavallista velkakirjaa koskevia sääntöjä voidaan yleensä soveltaa yleisinä periaatteina myös muissa kuin velkakirjaan perustuvissa velkasuhteissa
o Tavallisen velkakirjan luovutus ei VKL 27 §:n mukaan tuota siirron saajalle velalliseen nähden parempaa oikeutta kuin luovuttajalla oli, paitsi milloin on toisin erikseen säädetty
Velallinen ei menetä mahdollisuuttaan esittää väite velkojaa vastaan, vaikka velkoja vaihtuisi
o Ts. Tavallisen velkakirjan siirronsaaja ei saa väitesuojaa
Kuitenkin poikkeus valeasiakirjojen suhteen OikTL 34 §:ssa
* Valeasiakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, joka on tarkoituksellisesti laadittu niin, ettei sen sisältö vastaa todellisuutta
* Valeasiakirjaan perustuvan saamisen siirronsaajaa vastaan tehty valeoikeustointa koskeva väite on tehoton, jos valheellisen velkakirjan saaja siirron saadessaan ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että velkakirja ei vastaa todellisuutta
- Juoksevat velkakirjat
o Uusi velkoja saa väitesuojaa VKL 15 – 17 §:n mukaisesti
o Suojan saamiseksi uuden velkojan on tullut saada velkakirja haltuunsa luovutuksen perusteella (kauppa, panttaus, ei perintö)
Yleisseuraannon perusteella oleva velkoja ei ole 15 §:ssä tarkoitettu uusi velkoja
o Väitesuojan saamiseksi uuden velkojan on tullut saada velkakirja haltuunsa perustellussa vilpittömässä mielessä
Ei tiennyt eikä olisikaan pitänyt tietää väiteperusteesta saadessaan velkakirjan haltuunsa
• Siirronsaajalla on siten määrätynlainen velvollisuus ottaa selko asiakirjan osoittamasta velkasuhteesta
- Väitteet jaettu kahteen ryhmään
o Uutta velkojaa vastaan tehottomat väitteet ovat väistyviä eli heikkoja
o Jos siirronsaajalle ei anneta suojaa, väite on vahva, eli ehdoton
- Heikkoja väitteitä eli vilpittömässä mielessä ollutta velkojaa vastaan tehottomia ovat väitteet
o Velkakirja on pätemätön OikTL 29-33 §:n nojalla lievän pakon, petollisen viettelyn, kiskomisen, ilmaisuerehdyksen, välitysvirheen tai sen vuoksi, että velkakirja on tehty olosuhteissa, joista tietoisen on kunnianvastaista tai arvotonta vedota velkakirjaan
o Sovittu vastike on jäänyt saamatta tai velkaa ei tarvitse maksaa jonkun muun velkakirjan antamisen aiheuttanutta oikeussuhdetta koskevan seikan johdosta
o Velkasuhde on lakannut ennen luovutusta tai muuttunut maksun, sopimuksen, kuittauksen, irtisanomisen, tuomion tai muun sellaisen syyn johdosta
- Jos velkakirjaan on tehty merkintä maksusta, jonka poistaminen ei ole helppoa, mutta silti merkintä on poistettu, voidaan tähän seikkaan vedota velkojan vilpittömän mielen estämättä (VKL 15.3 §)
- OikTL 34-35 § (valeasiakirja ja velkakirjan joutuminen pois laatijalta hänen tahtomattaan)
o Suojaa saa jos on saanut velkakirjan haltuunsa vilpittömässä mielessä
- Vahvat väitteet
o Väite on vahva jos velallinen esittää sen menestyksellisesti vilpittömässä mielessä olevaa uutta velkojaa vastaan
o Koron tai lyhennyksen maksamiseen voidaan vedota jos uusi velkoja on saanut velkakirjan haltuunsa maksun erääntymisen jälkeen
o Keskeisiä vahvoja väitteitä (VKL 17 §)
Velkakirja on väärennetty
Velkakirjan on velallisen puolesta antanut joku, jolta on puuttunut siihen laillinen oikeus
OikTL 28 §:ssä tarkoitettu törkeä pakko
• Asiakirjan saamiseksi on käytetty väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaran käsittävää uhkausta
Velkakirja on vajaavaltaisen tai sieluntoiminnaltaan häiriintyneen henkilön antama
Velkasuhde on lakannut kuolettamisen, maksutalletuksen, vanhentumisen, prekluusion tai pakkoakordin vuoksi
77
Saantosuoja
Saantosuoja
- Saantosuojalla tarkoitetaan saantovirheet tehottomaksi tekevää luovutuksensaajan suojaa oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan
- Juoksevat velkakirjat
o Siirronsaajan oltava vilpittömässä mielessä
o Luovuttajalla on ollut oltava velkakirja ja siirronsaaja on saanut sen haltuunsa
Määrännäisvelkakirjan osalta vaaditaan lisäksi, että luovuttajan oikeus on perustunut häneen asti ulottuvaan siirtosarjaan
- Tavallisen velkakirjan siirronsaaja ei saa suojaa oikeaa velkojaa vastaan, koska siirto ei tuota hänelle parempaa oikeutta kuin siirtäjällä oli (VKL 27 §)
78
Vaihdantasuoja
Vaihdantasuoja
- Tarkoitetaan luovutuksensaajan suojaa luovuttajan myöhempiä seuraajia ja velkojia vastaan. Sitä suojataan, joka vetoaa aikaisempaan oikeusperusteeseen
o Eli esim. jos joku hiippari on joutumassa ulosottoon luovuttaa velkakirjan toiselle hiipparille, niin tää toinen hiippari saa vaihdantasuojaa jos ulosottohakemusta ei ole toimitettu ulosottomiehelle ennen velkakirjan luovutusta
- Vaihdantasuojan edellytyksiä ovat vilpitön mieli ja asiakirjan saaminen haltuun (traditio)
- Tavallisen velkakirjan osalta
o Velkojia sitovaksi luovutus tulee, kun siitä on ilmoitettu velalliselle
- Juoksevat velkakirjat
o Traditio
79
Kuittaus
Kuittaus
- Vastakkaiset saamiset lakkaavat
- Tavallinen velkakirja
o Velallisen asema ei huonone tavallisen velkakirjan tullessa siirretyksi, kuittausoikeus säilyy
- Juoksevat velkakirjat
o Lähtökohtana on kuittauskielto
Kuittaus on sallittu vain poikkeuksellisesti laissa nimenomaan sallituissa tapauksissa
80
Maksusuoja
Maksusuoja
Tavallinen velkakirja
- Velan maksaneen velallisen suoja oikeaa velkojaa vastaan, kun suoritus on tehty legitimoidulle velkojalle
- Maksu jonka velallinen tavallisen velkakirjan luovutuksen jälkeen suorittaa luovuttajalle on pätevä, paitsi jos velallinen tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei luovuttaja ollut enää oikeutettu saamaan maksua
o Uuden velkojan tulee ilmoittaa velalliselle siirrosta varmistaakseen, ettei velallinen saa enää maksusuojaa
o Vain vilpittömässä mielessä olevaa velallista suojataan. Vilpitön mieli arvioidaan maksuhetken mukaan
- Kirjalliseen luovutukseen vetoavalle uudelle velkojalle tehty maksu voi vapauttaa velallisen (VKL 30 §)
o Suojan edellytyksenä on, ettei velallinen tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää seikasta, joka aiheutti luovutuksen pätemättömyyden
o Ei saa vapautusta jos luovutus oli väärennetty tai sitä rasitti muu vahvana väitteenä pidettävä pätemättömyys
- Jos velkoja on antanut velan toimeksisaajan perittäväksi, velallisen maksu toimeksisaajalle on pätevä velkojaa vastaan
o Edellytyksenä, ettei velallinen tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää ettei toimeksisaaja ollut oikeutettu vastaanottamaan maksua tai että hän ylitti toimivaltansa
Juokseva velkakirja
- Velallisen maksua pidetään pätevänä, jos hän maksaa haltijavelkakirjan sille, jonka hallussa velkakirja on, vaikka kävisikin ilmi ettei haltija ollut oikeutettu saamaan maksua (VKL 19 §)
o Kuitenkin vain vilpittömässä mielessä ollutta velallista suojataan
o Määrännäisvelkakirjan osalta vaaditaan myös katkeamatonta siirtosarjaa
- Velallinen ei ole velvollinen maksamaan juoksevaa velkakirjaa jos hän ei saa juoksevaa velkakirjaa takaisin (VKL 21 §)
- Juoksevan velkakirjan erääntyneet korot ja maksut luovuttajalle ovat päteviä, ellei velallinen tiennyt tai olisi pitänyt tietää, ettei luovuttaja enää ollut oikeutettu saamaan maksua
- Jos velan maksaa takaaja tai joku muu ulkopuolinen, maksu on pätemätön, paitsi milloin sekä maksaja että velallinen olivat vilpittömässä mielessä (VKL 20 §)
81
Velkojan viivästys
Velkojan viivästys
- Velkojan viivästyksestä on kyse silloin kun velvoitteen täyttäminen estyy velkojasta johtuvasta syystä
- Velkojalla on myötävaikutusvelvollisuus, jotta velallinen voi täyttää velvoitteensa
- Samanaikaistoimien osalta velkojan joutuminen viivästykseen edellyttää, että velallinen tarjoaa oikeaan aikaan suoritusta
o Tarjotun suorituksen on oltava asianmukainen. Se ei saa olla ehdollinen
- Viivästysseuraamuksista velkojaa eivät vapauta hänellä olleet henkilökohtaiset esteet ottaa suoritus vastaan
- Jos velkoja viivästyy, velallinen voi vapautua eräistä velvoitteistaan tallettamalla suoritettava lääninhallitukseen
o Oikein toimitettu tallettaminen vapauttaa velallisen suoritusvelvollisuudesta
- Jos velkoja kieltäytyy ottamasta suorituksen joltakin yhteisvastuullisista velallisista, hän on viivästynyt niin, että muutkin velalliset voivat vedota velkojan viivästykseen
- Todistustaakka velkojan viivästyksestä on velallisella
- Kun velkaa ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa velkojasta johtuvasta syystä, velallinen ei ole korkolain 10 §:n 1 momentin mukaan velvollinen eräpäivän jälkeen maksamaan korkoa pitemmältä ajalta kuin siitä päivästä, jona este velallisen tieten on lakannut
- Jos maksu sen sijaan viivästyy lain säännöksen johdosta tai yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytymisen taikka muun sen kaltaisen ylivoimaisen esteen vuoksi, velallinen on tällaisen esteen aiheuttamalta viivästysajalta velvollinen maksamaan ainoastaan sellaista korkoa, jota hänen tuli suorittaa maksun erääntymistä edeltäneeltä ajalta
82
Suorituksen oikea sisältö
Suorituksen oikea sisältö
- Sopimusvelvoitteissa oikea suoritus määräytyy sopimuksen mukaan eli osapuolten tahdonilmaisut ovat ratkaisevassa asemassa
- Velan maksaminen muuna kuin sovitunlaisena suorituksena on mahdollista vain velkojan suostumuksella
- Velka on maksettava oikeana aikana kokonaan
o Velkojalla ei ole velvollisuutta ottaa vastaan osasuoritusta, ellei toisin ole säädetty
Velkojan kieltäytyessä velallinen viivästyy koko suorituksen osalta
- Jos vastikkeesta ei ole sovittu
o Lähtökohtana kohtuullinen määrä
- Suoritettava määrä tai laatu ei ole määritelty
o Lähtökohtana että tavaran tulee olla keskilaatua ja soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään
- Velkakirjojen osalta pääsäännöksi on valittu velan maksaminen velkojan luona
o Voidaan sopia vapaasti
Velkojalla on kuitenkin aina oikeus vaihtaa maksupaikka saman maan sisällä
• Muutosta ei kuitenkaan saa koitua velalliselle olennaista hankaluutta tai kustannusta (VKL 3 §:n 2 mom)
- Jos velan erääntymisajasta ei ole sovittu eikä se määräydy lainsäädännön perusteella, velka on maksettava vaadittaessa
o Viivästyskorko lähtee juoksemaan kuitenkin vasta 30 päivän kuluttua
- Jos eräpäivää ei ole määrätty, velallinen on oikeutettu maksamaan velan halutessaan
- Tilisiirrot (Tilisiirtolaki 19 §)
o Maksaja on täyttänyt velvollisuutensa
Kun tilisiirtomaksu sitoo tilisiirtolain 17 §:n nojalla sivullista
• Sitovuus syntyy, kun saajan rahalaitos on saanut tarpeelliset tiedot tilisiirron maksamiseksi saajan tilille ja tilisiirron varat on maksettu saajan laitoksen tilille
- Ulkomaan valuutta
o Muun kuin sovitun valuutan käyttäminen maksuun ei ole mahdollista ilman velkojan suostumusta
Velan saa kuitenkin maksaa maksupaikan rahalla
o Jos velka maksetaan oikeassa ajassa, muunnetaan se euroiksi maksupäivän arvon mukaan
o Velka on voitu sopia maksettavaksi valuuttatilille
Silloin maksettava sovittuna valuuttana
o Kun velallinen viivästyy, velkojalla on oikeus kurssien laskiessa saada maksu eräpäivän kurssin mukaan laskettuna
Jos velkojalla ei synny vahinkoa, muunnetaan valuutta maksupäivän kurssia käyttäen
o Velkoja viivästyy
Maksupäivän kurssi
83
Korot
Korot
- Korko on liitännäinen päävelvoitteeseen nähden
o Korko vanhentuu ja sen vanhentuminen katkeaa päävelan mukana
- Korkolakia sovelletaan rahavelasta maksettavaan korkoon
o Tavaravelkaan korkolaki ei sovellu
- Rahavelan perusteella ei ole merkitystä
- Korkolakia ei sovelleta julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan velkasuhteeseen
o Esim. verovelka, julkinen maksu, sakko, palkan maksaminen virkamiehelle
- Korkolakia ei sovelleta pakollisiin vakuutuksiin
- Korkolakia ei sovelleta velvoitteeseen palauttaa saatu vastike tai etuus, kun sopimus puretaan tai etuus osoittautuu perusteettomaksi, siltä osin kuin kysymys on koron maksamisesta velan eräpäivää edeltäneeltä ajalta
o Viivästyskorkoa siis maksettava kuitenkin palautettavalle määrälle (jos siis myöhässä…)
- Korkolaki on tahdonvaltaista oikeutta
o Velvollisuus maksaa korkoa määräytyy korkolain nojalla, jollei muuta johdu velallisen sitoumuksesta
Poikkeus kuluttajansuojassa
• Korkoa koskeva sitoumus on tehoton siltä osin kuin velallinen olisi velvollinen maksamaan enemmän viivästyskorkoa kuin korkolaissa säädetään, jos velallisen sitoumus liittyy
o Kulutusluottoon elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä
o Muuta kulutushyödykettä koskevaan mainitunlaiseen sopimukseen
o Sopimukseen jonka perusteella kuluttaja hankkii ostamalla tai vuokraamalla asunnon itseään tai perheenjäseniä varten
- Korkolaki on toissijainen kauppatapaan ja muuhun lainsäädäntöön nähden
- Velallinen ei ole velvollinen maksamaan korkoa velan eräpäivää edeltäneeltä ajalta, ellei toisin ole sovittu (korottomuusolettama)
- Jos korosta on sovittu, mutta korkokanta jäänyt sopimatta maksetaan vuotuista korkoa kulloinkin voimassa olevan viitekoron korkokannan mukaisesti
84
Velvoitteiden tehosteet
Luontoissuoritus
Velvoitteiden tehosteet
Luontoissuoritus
- Luontoissuoritus pakolla kuuluu velvoitteiden yleisiin tehosteisiin
- Velkojan kaikenlaisia saamisia turvaa luontoissuoritusvaade
- Luontoissuoritusta rajoittavat velvoitteen laatuun, suorituksen esteisiin ja luontoistäytännön epätarkoituksenmukaisuuteen perustuvat rajoitukset
- Erillisen luontoistäytännön ulkopuolelle jäävät apuvelvoitteet ja velkojan velvoitteet
o Jos apuvelvoitetta rikotaan, tehosteena voi tulla kysymykseen esim. sopimuksen purkaminen tai vahingonkorvaus
- Huomiota kiinnitetään siihen loukkaako velvoitteen pakkotäytäntö velallisen henkilökohtaista vapautta
- Suoritustuomiota ei anneta, jos velvoitteen täyttäminen on mahdotonta
o Mm. Esine tuhoutunut (fyysinen este), esine kadonnut (käytännöllinen este), maahantuontikielto (oikeudellinen este)
o Esteisiin luetaan myös liikavaikeus
Velvoitteen täyttäminen edellyttäisi velalliselta kohtuuttomia uhrauksia verrattuna velkojan saamaan hyötyyn
- Luontoistäytäntöönpanon epätarkoituksenmukaisuudesta voidaan puhua myös silloin, kun muut oikeustoimet antavat velkojalle riittävän oikeussuojan
- Luontoissuorituspakon täyttämiseksi velkojan on käännyttävä viranomaisen puoleen saadakseen apua suoritusvelvollisuuden toteuttamiseen
- Kun tuomioistuin on antanut päätöksensä, se on täytäntöönpantavissa ulosottoviranomaisten avulla
- Ulosotossa täytäntöönpannaan velkojan saatava velalliselta riippumatta saatavan laadusta
o Velalliseen voi kohdistua myös kokonaistäytäntöönpano (kaikki velkojat pyritään tyydyttämään siinä määrin kuin se on mahdollista yhdellä kertaa)
Esim. konkurssimenettely
85
Perintä (laki saatavien perinnästä)
Perintä (laki saatavien perinnästä)
- Laki saatavien perinnästä
- Kuluttaja-asiamies valvoo lain noudattamista
- Perintälakia sovelletaan erääntyneen saatavan perintään riippumatta siitä, minkälaista saatavaa perintä koskee tai kuka on velkojana tai velallisena
- Perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velkansa
- Laki on toissijainen muuhun lainsäädäntöön verrattuna ja pakottava velallisen hyväksi
- Yleislauseke (4 §) kieltää hyvän perintätavan vastaisen tai muutoin velallisen kannalta sopimattoman menettelyn
- Laissa erikseen kielletty väärien tai harhaanjohtavien tietojen antaminen maksun laiminlyönnin seuraamuksista, kohtuuttomien tai tarpeettomien kulujen sekä tarpeettoman haitan aiheuttaminen velalliselle ja velallisen yksityisyyden suojan vaarantaminen
- Kuluttajasaatavan maksuvaatimuksen tulee sisältää perintälain 5 §:n mukaan määrätyt vähimmäistiedot
o Velkojan nimi ja osoite
o Saatavan perusta
o Eriteltyinä saatavan pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut
o Vaadittu kokonaissumma
o Kenelle, miten ja milloin velka on maksettava
o Velallisen mahdollisuus esittää huomautuksia saatavan määrästä ja perusteesta sekä huomautusaika, ja kenelle huomautukset on esitettävä
o Myös saatava tieto koron laskentaperusteista
- Ammattimainen perintätoimisto ei voi suoraan vaatia maksua tuomioistuimessa, vaan ensin on esitettävä velalliselle maksuvaatimus ja annettava hänelle mahdollisuus maksaa velkansa
- Velallinen saa perimistoimeksiannon jälkeen maksaa velkansa toimeksisaajalle. Maksu on pätevä velkojaan nähden
- Toimeksisaajan ja velallisen välinen sopimus velan maksamisesta sitoo velkojaa
- Velallinen on velvollinen korvaamaan velkojalle saatavan perimiestä aiheutuneet kohtuulliset kulut
86
Viivästyskorko
Viivästyskorko
- Rahavelalle on maksettava viivästyskorkoa, ellei toisin ole sovittu
- Viivästyskorkoa maksetaan vain rahavelalle (ellei toisin ole sovittu)
- Viivästyskorolle ei hovioikeuskäytännössä ole tuomittu korkoa
- Ennen koron maksamista ei mitään lueta pääoman maksuksi
- Viivästyskorko = +7% aina kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko
- Jos korko ennen eräpäivää on ollut korkeampi kuin lainmukainen, niin viivästyskorkoa maksetaan eräpäivän jälkeen saman perusteen mukaan
- Viivästyskorko on maksettava ainoastaan viivästyneelle määrälle
- Viivästyskorko alkaa juoksemaan eräpäivästä lähtien, jos määrätty ennalta eräpäivä
o Jos määrätty maksu vaadittaessa
30 päivää kun on kulunut siitä päivästä kun velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista
• viivästyskorko ei kuitenkaan ala juosta ennen kuin lasku tai vaatimus on saapunut velalliselle
87
Korko ja vahingonkorvaus
Korko ja vahingonkorvaus
- Korkolain 7 §:n nojalla vahingonkorvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaiset korvauksen perustetta ja määrää koskevat selvitykset, joita häneltä kohtuudelta voidaan vaatia
o Vastaavanlaisena velkana on pidetty tasa-arvolain mukaista hyvitystä ja perusteettoman edun palautusta
o Ei väliä onko vahinko aiheutettu sopimussuhteessa vai sen ulkopuolella
- Tahallisella rikoksella aiheutetulle vahingonkorvaukselle on maksettava viivästyskorkoa vahingon tapahtumisesta lähtien
- Viivästyskorkoa on maksettava viimeistään siitä päivästä jona velan maksua koskeva haaste annettiin velalliselle tiedoksi tai jos vaatimus esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien (prosessikorko)
88
Viivästyskoron sovittelu
Viivästyskoron sovittelu
- OikTl 36 § soveltuu vain sopimuksen ehtoihin
o Viivästyskorko määräytyy yleensä yksinomaan korkolain mukaan, joten mainittu säädös ei yleensä sovellu
- Korkolaissa (11 §) kuitenkin sovittelusäännös (rajoitetumpi)
o Sovittelu tulee kysymykseen vain, jos velallisena on luonnollinen henkilö eikä velka liity velallisen harjoittamaan elinkeinotoimintaan
- Viivästyskoron sovittelu tulee kysymykseen kolmella laissa mainitulla perusteella (Korkolaki 11 §)
o Maksuviivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin velallinen sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti on omatta syyttään joutunut (sosiaalinen suorituseste)
o Sovitteluun on painavat perusteet ottaen huomioon viivästyskoron määrä suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan
Maksun viivästyminen ei saa olla johtunut ilmeisen kevytmielisestä suhtautumisesta velan maksuun
o Velallisella on katsottava olleen perusteltua aihetta kieltäytyä maksamasta velkaansa
- Seurauksena:
o Viivästyskoron maksamisen alkaminen voi siirtyä myöhempään ajankohtaan
o Velallinen voi saada vapautuksen viivästyskoron maksamisesta joko kokonaan tai osittain
o Viivästyskoron korkokantaa voidaan alentaa
89
Kuittaus
Kuittaus
- Kuittaus tulee voimaan, kun vastapuoli on voinut saada kuittausilmoituksesta tiedon
- Velan maksu katkaisee kuittausmahdollisuuden
- Pakollisen kuittauksen edellytykset ovat
o Saamisen vastakkaisuus
o Saamisten samanlaatuisuus ja
o Vastasaatavan perimiskelpoisuus
- Kuittauksen osapuolten tulee olla toistensa velkojana ja velallisena
- Vastakkaisuuden on toteuduttava kuittaushetkellä
- VKL 28 § (tavallisen velkakirjan luovutus)
o Kuittaaminen on mahdollista, mutta ei kuitenkaan, jos velallinen on hankkinut vastasaatavan vasta sen jälkeen, kun hän oli jo saanut tiedon luovutuksesta tai hänellä oli riittävästi aihetta edellyttää sen tapahtuneen.
- Juoksevat velkakirjat
o Pääsääntönä kuittauskielto
- Takaaja saa kuitata oman takausvelkansa saamisellaan velkojalta
o Saa käyttää kuittaukseen myös alkuperäisen velallisen saatavaa velkojalta
90
Maksutalletus (maksutalletuslaki)
Maksutalletus (maksutalletuslaki)
- Laissa määrätyissä tapauksissa velallinen voi täyttää suoritusvelvollisuutensa tallettamalla rahaa, arvopapereita tai asiakirjoja viranomaisen haltuun
- Maksutalletuslaki
- Tallettaminen voi olla ehdoton, jolloin se sitoo heti tallettajaa
o Jos tallettaminen on ehdollinen, tallettaja on varannut itselleen oikeuden saada talletettu suoritus takaisin
Varaus menettää merkityksensä velkojan vaadittua talletusta itselleen
- Maksun tallettaminen tulee kysymykseen vain laissa mainituin edellytyksin
o Velkojan viivästys
o Velallinen omatta syyttään tietämätön velkojan henkilöstä
- Velallisen on katsottava tallettamalla täyttäneen velvoitteensa
o Vapautuu viivästysseuraamuksista
Velkoja saa kuitenkin talletukselle kertyvän koron
- Maksajan on itse selvitettävä oikeutensa tallettaa suoritus (ei viran puolesta)
- Talletuksesta on ilmoitettava velkojalle
- Tallettaja saa talletuksen takaisin 10v kuluttua talletuksesta, jos sitä ei ole noudettu
o Tallettaja ei ehdollisessa talletuksessa vapaudu suoritusvelvollisuudestaan, jos hän ottaa talletuksen takaisin ennen kuin 10v on kulunut tallettamisesta
91
Velan anteeksianto
Velan anteeksianto
- Kun velkoja oikeustoimin luopuu vastikkeetta kokonaan tai osaksi saamisoikeudestaan, hän antaa velan anteeksi
- Anteeksianto on vapaamuotoinen oikeustoimi, josta todistustaakka on velallisella
92
Velkajärjestelyt
Velkajärjestelyt
- Yrityksen saneerauksen yhteydessä puhutaan saneerausohjelmasta ja yksityishenkilön kohdalla maksuohjelmasta
- Velkajärjestelyn keinot ovat
o Velan maksuaikataulun muuttaminen
o Maksun suoritukset on luettava ensin velan pääoman, ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi
o Luottokustannusten maksuvelvollisuuden alentaminen
o Maksamatta olevan velan alentaminen
o Velan maksuvelvollisuuden poistaminen kokonaan (vain yksityishenkilön velkajärjestelyssä)
- Keino järjestellä velkoja on valittava niin, että velkaan sovelletaan velkojan kannalta lievintä keinoa, joka riittää korjaamaan velallisen taloudellisen tilanteen
- Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen velkojen ehdot määräytyvät ohjelman mukaisesti
- Jos velallinen on sitoutunut suorittamaan velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaansa enemmän kuin ohjelmassa on mainittu, sitoumus on mitätön
- Jos maksuohjelma määrätään raukeamaan, velkojan saamisoikeuden sisältö määräytyy velvoitteen alkuperäisten ehtojen mukaisesti
o Seuraa kuitenkin se, että velallinen välttää viivästyskoron ohjelman keston ajalta
- Takaajan asemaan maksuohjelmalla ei ole merkitystä
o Saa kuitenkin regressioikeuden vain siihen, mitä velallinen on maksuohjelman mukaan velvollinen suorittamaan
93
Vanhentuminen (laki velan vanhentumisesta)
Vanhentuminen (laki velan vanhentumisesta)
- Koskee kaikkia velvoitteita laatuun katsomatta
- Vanhentuminen koskee kaikenlaisia velvoitteita niiden syntyperästä riippumatta
- Lakiin perustuvat velvoitteet eivät vanhennu, ellei toisin ole säädetty
o Vanhentumislakia ei sovelleta veroon, julkiseen maksuun, eikä muuhun rahasaamiseen, joka saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota
- Kun velvoitteen täyttämisestä on annettu tuomio, vanhentumiseen sovelletaan aina vanhentumislakia
- Vanhentumislain säännökset ovat pakottavia velallisen suojaksi
- Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta
o Päävelka vanhenee omaa tahtiaan
Jos kuitenkin velan pääoma vanhentuu, myös velkaan liittyvät korot ja muut liitännäiskustannukset vanhentuvat
- Toissijainen vanhentumisaika 10 vuotta
o Jos yksikään sääntö ei sovellu
- Vanhentumisaika 5 vuotta lainvoimaisen tuomion tai täytäntöönpantavissa olevan ulosottoperusteen antamisen jälkeen
- Ulosottoperuste voimassa 15 vuotta
o 20 vuotta jos velkoja on luonnollinen henkilö tai korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun
- Vanhentumisaika kuluu erikseen kunkin yhteisvelallisen osalta
Vanhentumisajan alkaminen
- Vanhentumisaika alkaa kulua velan eräpäivästä, jos se on velallista sitovasti ennalta määrätty
o Ei sitovasti ennalta sovittu:
Kun myyjä on luovuttanut kaupan kohteen ostajalle tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on täyttänyt oman suoritusvelvollisuutensa
o Sopimusrikkomukseen perustuva hyvitys:
Kun ostaja on havainnut virheen tai puutteen kaupan kohteessa tai kun muu velkojana oleva sopijapuoli on havainnut virheellisyyden sopimuksen täyttämisessä taikka hänen olisi pitänyt se havaita
o Asiamiehen, edustajan tai muun toimeksisaajan tekemään virheeseen tai laiminlyöntiin perustuva vahingonkorvaus
Kun toimeksisaaja on tehnyt tilityksen
o Sopimussuhteen ulkopuolella aiheutunut vahingonkorvaus
Kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta
o Perusteettoman edun palautus
Kun palautusvaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, sopimuksen pätemättömyydestä tai muusta edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta ja perusteettoman edun saajasta
o Vahingonkorvauksen tai sen kaltaisen velan vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta taikka vahinkoon johtaneesta tai edun palautuksen perustana olevasta tapahtumasta
Määräaika ei koske kaikkia vahingonkorvauksia, se ei rajoita vahingonkärsijän oikeuta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta
o Rikoksesta johtuvaa velkaa ei katsota tämän tai muun lain nojalla vanhentuneeksi niin kauan kuin rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai rikosasian käsittely on vireillä tuomioistuimessa
o Takautumisoikeuden vanhentumisaika alkaa vanhentumislain mukaan kulua suorituspäivästä, kun joku yhteisvastuussa ollut velallinen on joutunut maksamaan velkaa yli oman osansa’
Vanhentumisen katkaiseminen
- Vanhentumisen katkaisemisella tarkoitetaan velkojan tai velallisen vastapuoleen kohdistuvaa erityistä saamisen voimassaoloa koskevaa toimenpidettä, jonka johdosta saamisen vanhentuminen estyy
- Katkaisutoimi katkaisee velan pääoman ohella myös velkaan liittyvien korkojen ja muiden liitännäissuoritusten vanhentumisen niiden erääntymisajasta riippumatta
- Katkaisutoimet jaetaan vapaamuotoisiin (vanhentumislaki 10 §) ja oikeudellisiin (11 §)
o Vapaamuotoiset
Velan vanhentuminen katkeaa kun osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta tai muusta velan ehtojen muutoksesta taikka siitä että vanhentuminen on katkaistu
Kun velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle
Kun velkoja muistuttaa velallista velasta
Velan katkaisu edellyttää että velallinen on saanut tiedon siitä, ja että velka yksilöidään (yksilöintivaatimus)
o Oikeudelliset
Kanteen vireille paneminen tuomioistuimessa
Asian vireille tuleminen laissa säädetyssä menettelyssä, kuten välimiesmenettelyssä
Velan ilmoittaminen velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä
Ulosottoasian vireille panemisessa tai velan ottamisella muutoin huomioon ulosottomenettelyssä
- Katkaisemisen jälkeen alkaa kulua uusi, entisen pituinen vanhentumisaika
- Vanhentumisen keskeinen oikeusvaikutus on, että velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa
- Velan vanhentumista ei oteta viranomaisissa huomioon viran puolesta, vaan vanhentumisen selvittäminen edellyttää väitettä vanhentumisesta
- Velkoja saa käyttää vanhentunutta saatavaa kuittaukseen
o Edellytyksenä on kuitenkin että kuittausedellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista
94
Prekluusio (laki julkisesta haasteesta)
Prekluusio (laki julkisesta haasteesta)
- Prekluusiossa velkoja menettää saamisoikeuden sen vuoksi, ettei hän viranomaisen antaman, lakiin perustuvan kehotuksen (julkisen haasteen) johdosta säädetyin tavoin saata oikeuttaan voimaan
- Julkinen haaste tulee kysymykseen selvitettäessä henkilön velkoja
- Julkisen haasteen hakeminen on yleensä harkinnanvaraista
- Julkista haastetta pyydetään yleensä velallisen kotipaikan käräjäoikeudelta
o Julkisessa haasteessa velkojia kutsutaan ilmoittamaan kirjallisesti saatavansa tuomioistuimelle viimeistään haasteessa määrättynä määräpäivänä uhalla, että tuntemattomaksi jäävät velat lakkaavat
- Velkojan ilmoituksessa on käytävä ilmi velan peruste ja pääoman määrä kohtuudella vaadittavalla tarkkuudella
- Prekluusion oikeusvaikutukset ovat saamisen vanhentumisen kaltaiset
o Velkoja menettää oikeuden saada suoritus saatavastaan
Oikeusvaikutukset kohdistuvat kuitenkin vain tuntemattomaan velkaan
• Velkoja ei menetä tunnettua saamistaan, vaikkei hän sitä ilmoita
o Velkaa pidetään tunnettuna, jos velka on mainittu haettaessa julkista haastetta tai velkojan tekemässä ilmoituksessa
o Velkoja voi myös näyttää, että velallinen tiesi velasta
95
Tahdonilmaisu
Tahdonilmaisu
- Tahdonilmaisu voi olla nimenomainen tai hiljainen eli konkludenttinen
o Nimenomaisessa tahdonilmaisussa vastaanottaja saa tiedon tahdonilmaisusta
o Tahdonilmaisu on hiljainen jos tosiasiallisesti menetellään määrätyllä tavalla ilman, että tahto tulla sidotuksi oikeustoimeen nimenomaisesti ilmaistaan. Tahdonilmaisu päätellään henkilön käyttäytymisestä
- Suulliseen tarjoukseen on OikTL 3.1 §:n mukaan vastattava heti tai tarjous katsotaan hylätyksi
- Muita erilaisia teorioita sopimuksen synnystä
o Lähettämisteoria, oikeustoimi sitoo kun tahdonilmaisu on lähetetty
o Saapumisteoria, oikeustoimi sitoo kun tahdonilmaisu on saapunut vastaanottajalle
o Selonottoteoria, oikeustoimen oikeusvaikutukset voivat alkaa vasta siitä, kun vastaanottaja on ottanut selon oikeustoimesta
OikTL 7 §:n mukaan selonotto katkaisee lopullisesti mahdollisuuden peruuttaa tarjous tai vastaus
96
Oikeussubjektit
Oikeussubjektit
- Luonnollinen henkilö
o Luonnollisella henkilöllä on aina kyky saada nimiinsä oikeuksia tai tulla velvoitetuksi
Tätä kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi
Oikeuskelpoisuus alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan
o Sopimuksen voi solmia ainoastaan oikeustoimikelpoinen luonnollinen henkilö
Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan kykyä tehdä oikeustoimia
Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat henkilöt ja sellainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on julistettu vajaavaltaiseksi
• 15-vuotias on rajoitetusti oikeustoimikelpoinen
o Hän voi esimerkiksi itse sekä tehdä että irtisanoa ja purkaa työsopimuksen ja määrätä työansioistaan
• Vajaavaltainen, 15:tä vuotta nuorempikin voi myös tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia sekä merkitykseltään vähäisiä
Sopimus voi pätevöityä myös jälkikäteen siten, että edunvalvoja tai vajaavaltainen tultuaan täysivaltaiseksi hyväksyy sen
97
Sopimuksen synty (tarjous ja vastaus)
Sopimuksen synty (tarjous ja vastaus)
- Sopimus syntyy, kun tarjous ja vastaus ovat samansisältöiset (OikTL 1 luku)
o Määrämuotoisissa sopimuksissa vaaditaan, että tahdonilmaisut on tehty säädetyssä muodossa. Reaalisopimuksissa vaaditaan suoritusta
- OikTL 1 luvun sopimuksen tekemistä koskevat säännökset ovat dispositiivisia eli niistä voidaan oikeustoimin poiketa ja toissijaisia, eli kauppa- ja muu tapa syrjäyttää ne
- Tarjous ja vastaus
o Sitä lausumaa, joka ensin esitetään, kutsutaan tarjoukseksi. Tarjouksen saajan lausumaa tarjouksen tekijälle sanotaan vastaukseksi
o Sopimus syntyy tarjouksesta ja hyväksyvästä vastauksesta eli hyväksymisestä
o Tarjous ja siihen annettu vastaus sitovat tekijäänsä
Sitoumuksetta tehty tarjous on ymmärrettävä mahdolliselle sopimuskumppanille annetuksi kehotukseksi tarjouksen tekemiseen
o Tarjouksen ja vastauksen tulee olla sisällöltään täsmällisiä
o Riittävän yksityiskohtaisuuden lisäksi tarjoukselta vaaditaan, että siitä käy ilmi sen tekijän tahto sitoutua tarjoukseensa
Pääsääntönä on myös, että hyväksyvän vastauksen tulee olla puhdas
o Tarjouksen sitovuuden päättyminen
Tarjouksen hylkääminen. Jos tarjous hylätään, se on OikTL 5 §:n mukaan rauennut
Määräajan päättyminen. Tarjouksen tekijä voi itse määrätä, miten kauan tarjous sitoo häntä
• Vastauksen tulee siinä ajassa saapua hänelle
Suullinen tarjous. Suulliseen tarjoukseen on vastattava heti, jos tarjous halutaan hyväksyä
Vastaus on annettava sellaisessa ajassa, jonka tarjouksen tekijä on tarjouksen tehdessään kohtuudella voinut laskea kuluvan vastauksen antamiseen
Tarjouksen peruuttaminen. Tarjous ei sido sen antajaa, jos peruutus saapuu tarjouksen saaneelle ennen kuin tämä on ottanut selon tarjouksesta tai viimeistään samaan aikaan kuin selonotto tapahtuu
o Alkuperäinen tarjous ei raukea, vaikka vastaus saapuu tarjouksen tekijälle liian myöhään (OikTL 4.2 §) jos
Vastauksen lähettäjän on täytynyt olettaa vastauksensa tulleen perille oikeassa ajassa
Toiseksi vastauksen saajan on täytynyt tämä käsittää
Vastauksen saajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava myöhästymisestä vastauksen lähettäjälle, muuten sopimus syntyy
o Jos vastaus ei ole puhdas, se katsotaan OikTL 6.1 §:n nojalla uudeksi tarjoukseksi
Tarjouksen tekijän reklamaatiovelvollisuus yhdessä tapauksessa, muuten sidonnaisuus syntyy
* Vastauksen antaja on pitänyt vastaustaan tarjousta vastaavana
* Tarjouksen tekijä on käsittänyt tämän
o Ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava…
o Vastaus sitoo antajaansa. Se on peruutettavissa OikTL 7 §:n mukaisesti samoin kuin tarjouskin
98
Huutokauppa
Huutokauppa
- OikTL 9 §:n mukaan huutokaupassa tehty tarjous sitoo tarjouksen tekijää siihen saakka, kunnes huutokauppa on päättynyt sen esineen kohdalta, jota huuto koski, tai on tehty korkeampi tarjous, jota ei heti hylätä
- Korkeimman tarjouksen tekijällä on oikeus saada heti tietää, hyväksytäänkö hänen tarjouksensa vai ei, mikäli myyjä ei ole pidättänyt itselleen miettimisaikaa vastauksen antamista varten
o Jos on ilmoitettu, että esine joka tapauksessa myydään, ja joku muu kuin myyjä itse on tehnyt korkeimman tarjouksen, on kauppa tehtävä hänen kanssaan
Jos kaksi tai useampi on tehnyt saman korkeimman tarjouksen, on myyjällä oikeus valita, minkä tarjouksen hän hyväksyy
- Laskuhuudoin käytävään huutokauppaan sovelletaan samoja periaatteita kuin huutokauppaan nostohuudoin
- Mikäli päätetty kauppa ostajan syystä peruuntuu, ei myyjä voi vaatia edellisen tarjouksen tekijältä, että tämä päättäisi kaupan tarjoamastaan hinnasta. Tarjous on rauennut edellä esitetyn mukaisesti
99
Vakioehdot
Vakioehdot
- Yleiset sopimusehdot on liitettävä sopimukseen eli osapuolten on sovittava niiden käyttämisestä
- Ehdot voivat tulla liitetyiksi
o Osapuolet allekirjoittavat sopimuslomakkeen, jossa yleiset sopimusehdot ovat
o Sopimukseen otettu viittaus yleisiin ehtoihin riittää, jos viittaus on nimenomainen ja yksilöity ja jos sopijapuolella on ollut mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksesta päättämistä
Mahdollisuus sopijapuolella on ollut, jos ehdot ovat olleet saatavilla tai hänelle on annettu riittävästi aikaa hankkia ehdot tutustuttavaksi
o Yleiset sopimusehdot voivat tulla sopimuksen osaksi myös siten, että ne sisältyvät tarjoukseen tai tarjouksessa viitataan yleisiin sopimusehtoihin samalla tavalla kuin sopimuksessa
On oltava silti mahdollisuus tutustua ehtoihin etukäteen
o Yleiset sopimusehdot voivat tulla sopimuksen osaksi myös sillä perusteella, että ne ovat yleisesti tunnettuja tai ainakin sopijapuolen olisi pitänyt tuntea ne
- Yllättävä ja ankara ehto tulisi erityisesti saattaa vastapuolen tietoon, jotta se tulisi sitovaksi sopimuksen osaksi
- Vakioehdot on aina liitettävä sopimukseen sitä tehtäessä tai muutettaessa
100
Esisopimus
Esisopimus
- Kun sovitaan siitä, että tullaan tekemään sopimus, tehdään esisopimus
- Esisopimus eroaa aiesopimuksesta siinä, että aiesopimusta tehtäessä ei vielä tiedetä tulevan sopimuksen sisältöä. Siinä sovitaan että pyritään sopimukseen. Esisopimusta tehtäessä tiedetään sovittavan sopimuksen sisältö ainakin pääosin
- Esisopimus sitoo sopijapuolia, jos siinä on riittävän tarkasti määritelty tulevan sopimuksen sisällys
- Jos esisopimuksessa on varsinainen sopimuksen tekeminen jätetty riippuvaksi sopijapuolen myöhemmästä tahdonilmaisusta, ei esisopimus sido
- Jos pääsopimus on lain mukaan tehtävä määrätyssä muodossa, on esisopimus tehtävä samassa muodossa
- Jos esisopimus on sitova, eikä toinen sopijapuoli täytä sitä vapaaehtoisesti, toinen sopijapuoli voi vaatia
o Sopimuksen tekemistä
o Sopimuksen mukaista suoritusta esisopimuksen perusteella ja
o Vahingonkorvausta
101
VALTUUTUS
VALTUUTUS
- Valtuutus on oikeustoimi, jolla valtuutuksen antaja oikeuttaa toisen toimimaan puolestaan ja nimissään valtuutuksen antajaa sitovin vaikutuksin
o Valtuutus on oikeustoimi, joten sen antajan tulee olla oikeustoimikelpoinen
- Valtuutus osoitetaan kolmannelle henkilölle, sille, jonka kanssa valtuutettu tulee asioimaan
o Tästä edustusvallasta käytetään nimitystä kelpoisuus
- Toimeksiannossa tai muussa sopimuksessa, jonka perusteella valtuutettu toimii, voidaan määritellä valtuutetun tehtävät
o Päämiehen ja valtuutetun välisen suhteen perusteella valtuutetun oikeutta kutsutaan toimivallaksi
- Valtuutus voidaan perustaa yleensä vapaamuotoisesti
o Valtuutus kohdistuu päämiehen vastapuoleen. Tästä syystä valtuutuksen onkin tultava vastapuolen tietoon
- Valtuutuksen perustamistapoja ovat mm. seuraavat:
o Päämies voi antaa valtuutetulle valtakirjan hallussa pidettäväksi ja kolmannelle esitettäväksi
o Päämies voi ilmoittaa tiedossa olevalle vastapuolelle valtuutetun käyttämisestä ja valtuutetusta
o Valtuutus voidaan tiedottaa julkisesti
o Asemavaltuutus. Valtuutetulla on toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta sellainen asema, johon lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia päämiehen puolesta
o Sallimisperusteinen valtuutus syntyy, kun joku toistuvasti sallii tietyn henkilön toimia puolestaan
o Tilannevaltuutus. Joskus oikeuskäytännössä liitetään kelpoisuus toimia toista sitovalla tavalla erilaisten olosuhteiden ja tosiasiain hetkelliseen yhdistelmään, jos se katsotaan kohtuulliseksi ja perustelluksi
o Toimeksiantovaltuutus. Valtuutettu ilmoittaa vastapuolelle toimivansa valtuutuksen nojalla päämiehen puolesta
Vastapuolen vilpittömällä mielellä ei ole merkitystä
102
Milloin sopimus sitoo? (Valtuutus)
Milloin sopimus sitoo? (Valtuutus)
- Jotta sopimus sitoo päämiestä, edellytetään, että (OikTL 10.1 §)
o Valtuutettu toimii valtuutuksen rajoissa ja että
o Valtuutettu toimii päämiehen nimissä
- Valtuutettu toimii valtuutuksen rajoissa, jos hän tekee sopimuksen, jota valtuutuksessa tarkoitetaan ja johon hän on oikeutettu
- Sopimus on tehty päämiehen nimissä, jos valtuutettu esiintyy sellaisella tavalla, että vastapuoli käsittää oikeusvaikutusten kohdistuvan päämieheen
- Kelpoisuuden ylitys
o Jos sopimusta ei ole tehty valtuutuksen rajoissa, se ei sido päämiestä
Merkitystä ei ole sillä, oliko vastapuoli vilpittömässä vai vilpillisessä mielessä
o Kelpoisuuden ylityksestä on kyse myös silloin, kun valtuutusta ei ole alun perinkään ollut
o Kelpoisuuden ylittäen tehty oikeustoimi voi kuitenkin kahdessa tapauksessa tulla päämiestä sitovaksi
Jos päämies jälkikäteen hyväksyy
Jos sopimus tulee päämiehen hyödyksi (KK 18 luvun 3 §)
o Kelpoisuuden ylittäen tehdystä sopimuksesta seuraa valtuutetulle vahingonkorvausvelvollisuus OikTL 25 §:n mukaisesti
Valtuutetun korvausvelvollisuus edellyttää, ettei valtuutettu voi näyttää toimineensa valtuutuksen mukaan eikä oikeustoimi muutoinkaan sido päämiestä
Valtuutettuna esiintyvä on velvollinen korvaamaan vastapuolelle vahingon, jonka tämä kärsii sen johdosta, ettei oikeustoimi sido valtuuttajaksi ilmoitettua henkilöä
* Menot ja kustannukset
* Saamatta jäänyt voitto
Valtuutettuna esiintynyt vapautuu kuitenkin korvausvastuusta OikTL 25.2 §:n nojalla kahdessa tapauksessa
* Vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei valtuutusta ollut tai että se ylitettiin
* Valtuutettuna esiintyneen valtuutus oli pätemätön jostakin erityisestä, valtuutetulle tuntemattomasta syystä, josta myöskään vastapuoli ei kohtuudella voinut olettaa valtuutetun tietäneen
- Toimivallan ylitys
o OikTL 11.1 §:n mukaan oikeustoimi ei sido päämiestä, jos valtuutettu sitä tehdessään on toiminut vastoin päämiehen hänelle antamia ohjeita ja vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää valtuutetun ylittävän toimivaltansa
o Oikeustoimi, jonka valtuutettu on tehnyt toimivaltansa ylittäen, ei sido valtuuttajaa, vaikka vastapuoli olisi vilpittömässä mielessä, jos valtuutus perustuu vain valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon (toimeksiantovaltuutus)
103
Valtuutuksen lakkaaminen
Valtuutuksen lakkaaminen
- Päämiehellä on oikeus koska tahansa peruuttaa valtuutus
- Valtuutus käsitetään vastapuoleen kohdistuvaksi tahdonilmaisuksi
o Se voidaan antaa valtuutettua kuulematta
- Lähtökohtana on, että valtuutus peruutetaan samalla tavalla kuin se on perustettukin
o Jos valtuutus on perustettu useammalla kuin yhdellä tavalla, peruuttaminenkin on tehtävä kaikilla käytetyillä tavoilla (OikTL 16 §)
Henkilö joka on saanut valtuutuksen peruuttamisesta erityisen tiedonannon, ei kuitenkaan voi vedota siihen, ettei valtuutusta ole peruutettu muulla tavalla
- Eräissä tapauksissa valtuutetun on asianmukaisen valtuutuksen peruuttamisen lisäksi tehtävä mahdolliselle vastapuolelle ilmoitus valtuutuksen peruuttamisesta (OikTL 19 §). Ilmoitusvelvollisuus edellyttää seuraavia seikkoja
o Päämiehellä on erityinen aihe epäillä valtuutetun toimivan peruuttamisesta huolimatta
o Päämies tietää mahdollisen vastapuolen
o Mahdollisen vastapuolen voidaan olettaa olevan tietämätön peruuttamisesta
o Päämiehellä on mahdollisuus saattaa ilmoitus vastapuolen tietoon
- Päämiehen osalta riittää ilmoituksen lähettäminen (OikTL 40 §)
- Päämiehen kuolema ei sinänsä aiheuta valtuutuksen lakkaamista
o Valtuutus lakkaa vain, jos erityisistä asianhaaroista johtuu, että sen tulee olla rauennut (OikTL 21.1 §)
o Oikeustoimi sitoo kuolinpesää, jos vastapuoli ei tiennyt tai olisi pitänyt tietää kuolintapauksesta ja sen vaikutuksesta valtuutetun kelpoisuudelle
o Jos kuolleen päämiehen omaisuus on luovutettu konkurssiin, eivät valtuutetun tekemät oikeustoimet sido konkurssipesää, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä (OikTL 21.2 §)
o Jos päämies julistetaan vajaavaltaiseksi, valtuutettu voi tehdä hänen puolestaan vain sellaisia oikeustoimia, joita päämies voisi itsekin tehdä (OikTL 22 §)
Vilpittömällä mielellä ei merkitystä
104
Prokura
Prokura
- Prokura on yleisvaltuutus, josta säädetään omassa erityislaissa, prokuralaissa
- Prokuran voi antaa kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja
- Prokuran saaja, prokuristi, voi edustaa päämiestä kaikessa, mitä kuuluu päämiehen liikkeen harjoittamiseen, ja kirjoittaa päämiehen toiminimen
- Prokura perustetaan antamalla prokuristille valtakirja, jonka tekstissä valtakirja nimenomaisesti selitetään prokuraksi
o Asiakirja ei ole välttämätöntä, riittää myös kun päämies muulla tavoin todistettavasti osoittaa valtuutetun prokuristikseen
- Prokura voidaan merkitä kaupparekisteriin
o Valtuutuksen syntymisen kannalta se ei kuitenkaan ole välttämätöntä eikä tarpeellista
- Prokuran nojalla ei saa ilman erityistä valtuutusta luovuttaa päämiehen kiinteää omaisuutta tai tontinvuokraoikeutta eikä hakea kiinnitystä niihin
- Kirjallisen prokuran nojalla prokuristi voi edustaa elinkeinonharjoittajaa tuomioistuimissa ja viranomaisen luona
- Prokura voidaan antaa usealle henkilölle siten, että he voivat käyttää sitä vain yhdessä
- Prokuristin tulee kirjoittaessaan toiminimen osoittaa prokuratehtävänsä asianmukaisella lisäyksellä
o Tällaisena lisäyksenä mainitaan prokuralaissa prokuristina, p.p. ja per procuram
105
Sopimuksen pätemättömyys
Sopimuksen pätemättömyys
Oikeustoimikelpoisuuden puuttuminen
- Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltainen ei ole ollut oikeutettu, ei sido vajaavaltaista, paitsi jos hänen edunvalvojansa on antanut suostumuksensa oikeustoimeen
- Oikeustoimi ei sido vajaavaltaista, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä
- Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyy sen
- Vajaavaltainen ei voi pätevästi velvoittautua
o Jos sen sijaan vajaavaltainen on hankkinut itselleen etua velvoittautumatta mihinkään, sopimus sitoo, ja vajaavaltaisen sopimuskumppanin on täytettävä sopimus
- Jos vajaavaltainen on tehnyt oikeustoimen ilman tarvittavaa edunvalvojansa suostumusta, on sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oikeus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty
o Jos vastapuoli sen sijaan tiesi vajaavaltaisuudesta, hän ei voi vetäytyä sopimuksesta sinä aikana, joka suostumuksen hankkimiseksi on sovittu tai jonka suostumuksen saaminen kohtuudella kestää
- Jos sopimus tulee päteväksi esimerkiksi jälkikäteisen hyväksymisen johdosta, vajaavaltaisen sopijapuoli ei voi enää vedota pätemättömyyteen. Sopimuksen katsotaan olleen alusta asti voimassa pätevänä. Edunvalvoja voi hyväksyä toimen konkludenttisestikin
- Jos sopimus, jonka vajaavaltainen on tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule sitovaksi hyväksymisen seurauksena, kummankin sopijapuolen on palautettava, mitä hän on sopimuksen perusteella vastaanottanut (HolhTL 28 §).
o Jos palauttaminen ei ole enää mahdollista on korvattava vastaanotetun suorituksen arvo
Vajaavaltainen ei ole velvollinen suorittamaan korvausta yli sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai mikä on muutoin tullut hänen hyödykseen
• Vastapuolen on korvattava koko vastaanottamansa suoritus ilman vastaavaa rajoitusta
Muita tapauksia
- Väärennetty sopimus ei sido eikä vastapuoli saa vilpittömän mielen suojaa
- Valesopimus on pätemätön
o Valeoikeustoimi on oikeustoimi, jonka sisältö ei kuvasta tekijänsä tahtoa
- Piloillaan tehty sopimus on pätemätön
o Edellytyksenä on että sopijapuoli on ollut tietoinen pilasta
Jos vastapuoli on ollut vilpittömässä mielessä, sopimus on pätevä
Voi olla että sopimus on pätemätön vastapuolen vilpittömästä mielestä johtumatta
• Jos vastapuolelle esitetään oikeustoimen todellinen luonne ennen kuin sopimus on määräävästi vaikuttanut hänen toimintaansa (OikTL 39 §)
- Oikeustoimen tekemiseen kuuluu myös tahdonilmaisun toimittaminen vastapuolelle
o Jos sitä ei ole tehty, oikeustoimi ei saa aikaan toivottuja oikeusvaikutuksia
106
OikTL:n pätemättömyysperusteita
OikTL:n pätemättömyysperusteita
- OikTL:n pätemättömyyssäännöt koskevat sopimuksen pätemättömyyttä sopijapuolten välisessä suhteessa
o Sivullisen suoja ratkeaa saantosuojaa ja vaihdantasuojaa koskevien sääntöjen perusteella tapauksittain
- OikTL:n pätemättömyysperuste aiheuttaa sen, että oikeustoimi katsotaan alusta alkaen pätemättömäksi
- Pätemättömyysperusteisiin voidaan aina vedota vilpillisessä mielessä ollutta sopijakumppania vastaan
o Tavallisesti vilpittömässä mielessä ollutta suojataan
- Sopijapuoli ei voi edeltä käsin sopimusta tehdessään pätevästi luopua oikeudestaan vedota sopimuksen pätemättömyyteen
107
Pakko (OikTL 28 ja 29 §)
Pakko (OikTL 28 ja 29 §)
- Törkeä pakko (28 §)
o OikTL 28 §:n mukaan oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta
o Jos pakotetun vastapuoli on tiennyt pakosta, oikeustoimi ei sido pakotettua
o Jos hän on taas ollut vilpittömässä mielessä, pätemättömyys edellyttää reklamaatiota ilman aiheetonta viivytystä
o Oikeustoimen pätemättömyyteen pakon perusteella voi vedota vain pakotettu
- Lievä pakko (29 §)
o Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on pakottanut toisen oikeudenvastaisesti käyttämättä sellaista pakkoa, josta puhutaan 28 §:ssä, ei sido pakotettua, jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu on itse käyttänyt pakkoa tai jos hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että joku toinen on pakottanut oikeustoimen tekijää
o Vilpittömässä mielessä ollutta suojataan
108
Petollinen viettely (OikTL 30 §)
Petollinen viettely (OikTL 30 §)
- Oikeustoimi ei sido OikTL 30 §:n mukaan siihen vieteltyä, jos se johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä
- Oikeustoimi on pätemätön silloinkin, kun vastapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on petollisesti vietellyt oikeustoimen tekijän sen tekemiseen
- Petollinen viettely tarkoittaa sellaisen seikan esittämistä, joka ei pidä paikkaansa
- Jotta kyseessä olisi petollinen viettely, vaaditaan, että virheellisesti esitetyllä asianlaidalla on merkitystä sopimuksen tekemisen kannalta
109
Kiskominen (OikTL 31 §)
Kiskominen (OikTL 31 §)
- Kiskominen edellyttää ensinnäkin, että oikeustoimi saadaan aikaan käyttäen hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa
- Toiseksi kiskomisesta on kysymys vain, jos hyväksikäyttäjä edustaa itselleen sellaista aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on itse antanut tai myöntänyt
- Edellytyksenä on, että sopijapuoli tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää kiskomisesta
110
Ilmaisuerehdys (OikTL 32.1 §)
Ilmaisuerehdys (OikTL 32.1 §)
- Tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun oikeustoimen tekijän erehdyksen johdosta saanut toisen sisällyksen kuin oli tarkoitettu
- Tällaisessa tapauksessa tahdonilmaisu ei sellaisena sido antajaansa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä
111
Välitysvirhe (OikTL 32.2 §)
Välitysvirhe (OikTL 32.2 §)
- Välityksessä tahdonilmaisun sisältö muuttuu
- Tahdonilmaisu ei välitysvirheen yhteydessä sido lähettäjää sellaisena kuin se on tullut perille, vaikka vastaanottaja olisi vilpittömässä mielessä
- Lähettäjällä reklamaatiovelvollisuus ilman aiheetonta viivytystä huomattuaan tahdonilmaisunsa muuttumisen
112
Kunnianvastainen ja arvoton menettely (OikTL 33 §)
Kunnianvastainen ja arvoton menettely (OikTL 33 §)
- OikTL 33 §:n soveltaminen edellyttää kahta seikkaa
o Oikeustoimi on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen
o Sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa tietäneen näistä olosuhteista
- Voi soveltua esim.
o Juopumus
o Rahapula
o Käyttää vastapuolen tietämättömyyttään hyväkseen
- Sopijapuolen moitittava käyttäytyminen ei kaikissa tapauksissa johda oikeustoimen kokonaispätemättömyyteen
o Mahdollista on myös, että vain jokin sopimusehto on tehoton
113
Valeasiakirja (OikTL 34 §)
Valeasiakirja (OikTL 34 §)
- Jos on tehty valeasiakirja, ja se, jolla asiakirjan sisällyksen mukaan on saamis- tai muu oikeus, on tämän oikeuden siirtänyt toiselle, olkoon se, jolle oikeus on siirretty, oikeutettu saattamaan oikeuden voimaan, jos hän sen saadessaan oli vilpittömässä mielessä
114
Lainvastainen ja hyvän tavan vastainen sopimus (ei OikTL:ssa)
Lainvastainen ja hyvän tavan vastainen sopimus (ei OikTL:ssa)
- Sopimus voi olla pätemätön sen vuoksi, että sen sisältö on lain tai hyvien tapojen vastainen
- Myös lain kiertämiseksi tehdyt sopimukset voivat olla pätemättömiä
- Jos sopimus on pätemätön sen vuoksi, että se on lain tai hyvien tapojen vastainen, toista sopijapuolta ei voida oikeudellista tietä pakottaa sopimuksenmukaiseen suoritukseen
115
Pätemättömyyden seuraukset
Pätemättömyyden seuraukset
- Pätemätön oikeustoimi ei saa aikaan luontoissuoritusvelvollisuutta eikä sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaista korvausvelvollisuutta
- Lähtökohtana on, että suoritukset on palautettava
- Oikeudelliset olot pyritään palauttamaan entiselleen, eli sellaisiksi kuin ne olivat ennen sopimuksen tekemistä
o Sopijapuolen on palautettava juuri se, mitä hän on saanut
Jos se ei ole mahdollista, suorituksen arvo on korvattava
- Korvausvelvollisuus voi syntyä vahingonkorvauslain nojalla
o Edellyttää tahallisuutta tai tuottamusta
116
KAUPPALAIN PÄÄKOHDAT
KAUPPALAIN PÄÄKOHDAT
- Kauppalaki koskee irtaimen omaisuuden kauppaa
o Koskee soveltuvin osin myös irtaimen omaisuuden vaihtoa
- Lakia ei sovelleta sopimukseen, jonka mukaan tavaran toimittajan on myös suoritettava työtä tai muu palvelus, jos palvelus muodostaa pääosan hänen velvollisuuksistaan
o Työsopimuslaki
- KL koskee oikeuksien luovutusta
o Mm. osakkeita
- Yrityskauppa
o KL käytettävä soveltuvin osin
- Koskee siviilikauppoja
o Ei kuitenkaan jos myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja
KSL
117
Tavaran luovutus ja vaaranvastuun siirtyminen
Tavaran luovutus ja vaaranvastuun siirtyminen
Missä ja miten tavara on luovutettava?
- Myyjän päävelvoitteita irtaimen kaupassa ovat yhtäältä velvollisuus luovuttaa sopimuksen mukaista tavaraa ja toisaalta velvollisuus luovuttaa tavara oikeassa paikassa oikeaan aikaan
- KL:n mukaan lähtökohtana on, että kauppa on noutokauppa, eli tavara on luovutettava siellä, missä myyjällä kaupantekohetkellä oli liikepaikkansa (6 §)
o Jos myyjällä ei ole liikepaikkaa tai jos kauppa ei liity myyjän liiketoimintaan, tavara on luovutettava myyjän kotipaikassa
o Jos sekä myyjä että ostaja sopimusta tehtäessä tietävät, että tavara tai se erä, josta tavara on otettava, on muualla kuin myyjän liikepaikassa, tavara on luovutettava siellä missä se kaupantekoajankohtana oli (6.1 §)
o Myyjän on pidettävä tavara ostajan noudettavissa
o Noutokaupassa tavara katsotaan luovutetuksi, kun ostaja on ottanut sen hallintaansa (6.2 §)
o Jos ostaja ei nouda tavaraa ajoissa
Myyjä on KL 15 luvun mukaan velvollinen huolehtimaan tavarasta ostajan lukuun, mutta hänellä on oikeus korvaukseen huolenpidosta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja muista kustannuksista (75 §)
• Jos tavaraa ei ostajan puolella olevasta syystä voida luovuttaa ajoissa, vaaranvastuu tavarasta siirtyy tästä huolimatta ostajalle
- Kuljetuskaupassa myyjän on KL 8 §:n mukaan huolehdittava siitä, että kuljetusväline on tarkoitukseen sopiva ja kuljetusehdot ovat tavanmukaiset
o Jos tavara on kuljetettava ostajalle samalla paikkakunnalla tai alueella, jolla myyjä yleensä huolehtii samankaltaisen tavaran kuljetuksesta, luovutus tapahtuu ostajan saadessa tavaran hallintaansa (7.1 §) (Paikalliskauppa)
o Jos tavara muussa tapauksessa on kuljetettava ostajalle eikä muuta johdu toimituslausekkeesta tai sopimuksesta muuten, luovutus tapahtuu, kun rahdinkuljettaja, joka on sitoutunut kuljettamaan tavaran lähetyspaikkakunnalta, saa tavaran hallintaansa. Jos myyjä itse suorittaa kuljetuksen, luovutus tapahtuu vasta ostajan saadessa tavaran hallintaansa (7.2 §) (Kaukokauppa)
o Jos tavara on myyty "vapaasti", "toimitettuna" tai "vapaasti toimitettuna" määrätylle paikkakunnalle, sitä ei katsota luovutetuksi ennen kuin se on tullut perille tälle paikkakunnalle (7.3 §)
118
Milloin tavara on luovutettava?
Milloin tavara on luovutettava?
- Jollei tavaraa ole luovutettava vaadittaessa tai viipymättä eikä luovutuksen ajankohdasta muutenkaan voida katsoa sovitun, tavara on luovutettava kohtuullisessa ajassa kaupanteosta (9.1 §)
- Jos tavara on luovutettava määrätyn ajanjakson kuluessa eikä olosuhteista ilmene, että ostajan tulee valita luovutuksen ajankohta, myyjän on se määrättävä (9.2 §)
- Jos myyjän on noutokaupassa määrättävä luovutuksen ajankohta, hänen on ajoissa ilmoitettava ostajalle, milloin tavara on noudettavissa (9.3 §)
- Jollei myyjä ole myöntänyt luottoa tai maksunlykkäystä, hän ei ole velvollinen luopumaan tavaran hallinnasta eikä, luovuttamalla asiakirjan tai muulla tavoin, luopumaan määräysvallastaan tavaraan ennen kuin kauppahinta maksetaan (10.1 §)
o Vastaavasti ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa, ennen kuin tavara on asetettu hänen saatavilleen tai määrättäväkseen (49 §)
- Jos myyjän on lähetettävä tavara toiselle paikkakunnalle, hän ei saa 1 momentin nojalla jättää sitä lähettämättä, mutta hän saa estää tavaran tai sitä koskevan asiakirjan luovuttamisen ostajan hallintaan ennen kuin kauppahinta maksetaan (10.2 §)
- Myyjä vastaa kustannuksista, joita tavarasta aiheutuu ennen sen luovutusta, ja jotka eivät ole aiheutuneet siitä, että luovutus on viivästynyt ostajan puolella olevan seikan vuoksi
119
Vaaranvastuu tavarasta
Vaaranvastuu tavarasta
- Jos vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, hänen on maksettava kauppahinta, vaikka tavara on tuhoutunut, kadonnut, huonontunut tai vähentynyt myyjästä riippumattomasta syystä (12 §)
o Vaaranvastuu käsittää myös kaikki vahingot ja vauriot, jotka johtuvat sopijapuolista riippumattomista tapahtumista
Eli jos joku ulkopuolinen varastaa tai tuhoaa tavaran esimerkiksi
- Pääsääntönä on että vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavara luovutetaan
o Kuitenkin kaukokaupan poikkeus
o Kun ostaja viivästyy, ja myyjä on tehnyt sen, mitä luovuttaminen häneltä edellyttää
o Jos ostajan on noudettava tavara muualta kuin myyjän luota, vaaranvastuu siirtyy, kun tavaran luovutuksen aika on tullut ja ostaja on saanut tietää, että tavara on noudettavissa (13.3 §)
- Vaaranvastuu ei koskaan siirry ostajalle ennen kuin tavaraan tai kuljetusasiakirjaan tehdyin merkinnöin taikka muulla tavoin on tehty selväksi, että tavara on tarkoitettu ostajalle (14 §)
o Siis ennen kuin tavara on erotettu ostajan lukuun
- Kuljetettavana oleva tavara
o Jos kaupan kohteena on kuljetettavana oleva tavara, vaaranvastuu siirtyy ostajalle kaupantekohetkellä, jollei olosuhteista ilmene, että hän on ottanut vaaranvastuun kantaakseen siitä lähtien, kun tavara on luovutettu kuljetusasiakirjan antaneen rahdinkuljettajan hallintaan. Myyjä vastaa kuitenkin aina menetyksestä tai vahingosta, josta hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kaupantekohetkellä mutta josta hän ei ole ilmoittanut ostajalle (15 §)
- Jos on sovittu avoimesta kaupasta ja tavara on luovutettu, vaaranvastuu tavarasta on ostajalla, kunnes tavara palautetaan
o Vaaranvastuu on siten ostajalla myös tavaran ollessa matkalla takaisin myyjälle
120
Myyjän viivästys
Myyjän viivästys
- Myyjän suoritus on viivästynyt, jos tavaraa ei lainkaan luovuteta tai jos se luovutetaan liian myöhään (22 §)
- Myyjän viivästystä arvioitaessa ei ole merkitystä sillä, mikä on syynä siihen, että myyjä ei ole täyttänyt sopimusta oikeaan aikaan, viivästyskäsite on objektiivinen
- Sopimusrikkomusta on pidettävä virheenä eikä viivästyksenä
121
Myyjän viivästyksen seuraamukset
Myyjän viivästyksen seuraamukset
- Tavaran luovutuksen viivästyessä voi KL:n mukaan tulla kysymykseen neljänlaisia seuraamuksia. Ostaja voi
o Vaatia sopimuksen täyttämistä
o Purkaa kaupan
o Vaatia vahingonkorvausta
o Pidättyä kauppahinnan maksamisesta
- Jos viivästys koskee vain osaa toimituksesta, viivästystä koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi vain tähän osaan toimitusta (43.1 §)
o Jos sopimusrikkomus kuitenkin on olennainen koko kaupan kannalta, ostaja saa purkaa koko sopimuksen
- Pysäyttämisoikeus
o Jos jo ennen sopimuksen mukaista tavaran luovutusajankohtaa osoittautuu, että myyjän (sopijapuolen) toiminta tai hänen taloudelliset olonsa ovat sellaiset, että on painavia syitä olettaa olennaisen osan toimitusta viivästyvän ostajalla (vastapuolella) on oikeus keskeyttää sopimuksen täyttäminen ja pidättyä omasta suorituksestaan (61.1 §)
o Ostajan, joka haluaa käyttää pysäyttämisoikeutta, on heti ilmoitettava asiasta myyjälle
Jos ostaja laiminlyö ilmoituksen, hän on velvollinen korvaamaan vahingon, joka myyjälle aiheutuu siitä, että ilmoitusta ei ole annettu ajoissa (61.3 §)
Jos myyjä kykenee asettamaan hyväksyttävän vakuuden suorituksestaan, ostajan oikeus pidättyä omasta suorituksestaan lakkaa (61.4 §)
- Kaupan purku
o Jos on käynyt selväksi, että kaupan purkamiseen oikeuttava sopimusrikkomus tulee tapahtumaan, sopijapuoli saa purkaa kaupan jo ennen kuin sopimuksen täyttämisen aika on käsillä. Kaupan purku jää kuitenkin vaille vaikutusta, jos vastapuoli heti asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä (62 §)
- Konkurssi
o Jos sopijapuolen omaisuus on luovutettu konkurssiin eikä hän vielä ole täyttänyt sopimusta, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, haluaako konkurssipesä sitoutua kauppaan
Konkurssipesän ilmoitettava kohtuullisessa ajassa ja asetettava hyväksyttävä vakuus (63.1 §)
o Jos tavara luovutetaan ostajan tai hänen konkurssipesänsä hallintaan vasta sen jälkeen, kun ostajan omaisuus on luovutettu konkurssiin, myyjä saa vaatia, että tavara luovutetaan takaisin. Tavaraa ei kuitenkaan tarvitse luovuttaa takaisin, jos kauppahinta maksetaan heti tai, jollei se vielä ole erääntynyt maksettavaksi, konkurssipesä asettaa kohtuullisessa ajassa kehotuksen jälkeen hyväksyttävän vakuuden maksun suorittamisesta (63.2 §)
o Jos ostajan konkurssipesä on 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myynyt tavaran tai muutoin määrännyt siitä sillä tavoin, ettei sitä voida luovuttaa takaisin olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä, konkurssipesän katsotaan sitoutuneen kauppaan (63.3 §)
122
Sopimuksen täyttäminen
Sopimuksen täyttäminen
- Ostaja menettää oikeutensa vaatia sopimuksen täyttämistä, jos hän viivyttelee kohtuuttoman kauan vaatimuksen esittämisessä (23.3 §)
- Jos myyjä tiedustelee ostajalta, hyväksyykö tämä viivästyksestä huolimatta määrätyssä ajassa tapahtuvan tavaran luovutuksen, tai jos myyjä ilmoittaa täyttävänsä sopimuksen määrätyssä ajassa, eikä ostaja vastaa kohtuullisessa ajassa tiedustelun tai ilmoituksen saatuaan, ostaja ei saa purkaa kauppaa, jos myyjä täyttää sopimuksen ilmoittamassaan ajassa (24 §)
- Myyjä ei ole velvollinen täyttämään sopimusta ensinnäkään, jos sille on olemassa este, jota myyjä ei voi voittaa
o Ei kelpaa, jos myyjä voi täyttää sopimuksen jollain muulla tavalla kuin suunnittelemallaan tavalla
- Toiseksi myyjä voi vapautua velvollisuudesta täyttää sopimus, jos sen täyttäminen edellyttäisi uhrauksia, jotka ovat kohtuuttomia
verrattuna ostajalle siitä koituvaan etuun, että myyjä täyttää sopimuksen
- Jos este tai epäsuhde lakkaa kohtuullisessa ajassa, ostaja saa kuitenkin vaatia, että myyjä täyttää sopimuksen (23.2 §)
123
Kaupan purku
Kaupan purku
- Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvollisuudet lakkaavat ja jo tehdyt suoritukset on palautettava (64 §)
- Pääsääntönä on, että ostaja saa purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomuksella on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää (25.1 §)
- Jos ostaja on asettanut myyjälle määrätyn lisäajan tavaran luovutusta varten eikä se ole kohtuuttoman lyhyt, ostaja saa niin ikään purkaa kaupan, jollei tavaraa luovuteta lisäajan kuluessa (25.2 §)
o Asetetun lisäajan kuluessa ostaja saa purkaa kaupan vain, jos myyjä ilmoittaa, ettei hän tule täyttämään sopimusta tämän ajan kuluessa (25.3 §)
- Jos tavara on luovutettu liian myöhään, ostaja ei saa purkaa kauppaa eikä vaatia vahingonkorvausta viivästyksen vuoksi, ellei hän kohtuullisessa ajassa luovutuksesta tiedon saatuaan ilmoita myyjälle, että hän purkaa kaupan tai haluaa vaatia vahingonkorvausta. Jos ostaja purkaa kaupan, hän ei kuitenkaan ole velvollinen erikseen ilmoittamaan vahingonkorvausvaatimuksesta (29 §)
- Perättäishankinnassa, eli kun tavara on luovutettu vähitellen useissa erissä, tulevat KL:n mukaan sovellettavaksi tietyt erityissäännökset kaupan purkamisesta (44 §)
o Jos jokin toimituserä viivästyy, ostaja saa purkaa kaupan tämän erän osalta niiden säännösten mukaan, jotka yleensä koskevat kaupan purkamista
o Jos viivästys tai virhe antaa aihetta olettaa, että myöhemmän toimituserän suhteen tulee tapahtumaan purkuun oikeuttava sopimusrikkomus, ostaja saa tällä perusteella kohtuullisessa ajassa purkaa kaupan tällaisen myöhemmän erän osalta
o Ostajan purkaessa kaupan yhden toimituserän osalta hän saa samalla purkaa kaupan aikaisempien tai myöhempien erien osalta, jos hänelle erien keskinäisen yhteyden vuoksi aiheutuisi merkittävää haittaa siitä, että hän joutuisi pysymään sopimuksessa kyseisten erien osalta
- Kaupan purkaminen tapahtuu niin, että ostaja antaa myyjälle purkuilmoituksen
o Kulkee vastaanottajan riskillä
- Myyjän on maksettava (myyjän viivästystapauksissa) palautettavalle kauppahinnalle korkoa KorkoL 3.2 §:n mukaisesti siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun
o Tuottokorko, vastaa kulloinkin voimassa olevaa viitekorkoa
- Jos ostaja purkaa kaupan sen jälkeen, kun hän on jo vastaanottanut tavaran, hänen on palautettava tavara myyjälle
o Ostaja voi menettää purkuoikeuden, jollei hän voi palauttaa tavaraa olennaisesti muuttumattomana ja vähentymättömänä (66 §)
Ostaja ei kuitenkaan menetä purkuoikeutta, jos tavara on tuhoutunut, kadonnut, huonontunut tai vähentynyt omien ominaisuuksiensa vuoksi taikka muusta ostajasta riippumattomasta syystä
- Jos tavarasta kertyy tuottoa sen ollessa ostajan hallinnassa, myös tuotto on luovutettava myyjälle kun kauppa puretaan
- Ostajan on huolehdittava myyjän tavarasta myyjän lukuun kohtuullisin toimenpitein (73 §)
o Ostaja voi kuitenkin jättää tavaran kolmannen henkilön säilytettäväksi, ja tällöin hän vapautuu vastaamasta tavarasta edellyttäen, että säilyttäjä on huolella valittu (74 §)
o Oikeus saada myyjältä korvaus huolenpidon vaatimista kustannuksista (75 §)
- Sopijapuoli, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta, saa myydä sen, jollei hän ilman huomattavia kustannuksia tai olennaista haittaa voi jatkaa tavarasta huolehtimista taikka jos vastapuoli viivyttelee kohtuuttomasti tavaran hallintaan ottamisessa, kauppahinnan maksamisessa tai huolenpitokustannusten korvaamisessa (76.1 §)
o Jos tavara on altis nopealle tuhoutumiselle tai huononemiselle taikka jos huolenpito tulee kohtuuttoman kalliiksi, tavara on, mikäli mahdollista, myytävä (76.2 §)
o Tavaraa myytäessä on noudatettava huolellisuutta. Ennen myyntiä on asiasta, mikäli mahdollista, ilmoitettava vastapuolelle (76.3 §)
124
Vahingonkorvaus (KL viivästys)
Vahingonkorvaus (KL viivästys)
- Myyjän vahingonkorvausvelvollisuuden sääntely KL:ssa rakentuu erottelulle välittömien ja välillisten vahinkojen kesken
- Välittömien vahinkojen osalta myyjällä on kontrollivastuu
o Ostajalla on oikeus korvaukseen, jollei myyjä osoita viivästyksen johtuneen myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa (27.1 §)
Jos viivästys johtuu henkilöstä, jota myyjä on käyttänyt apunaan sopimuksen tai sen osan täyttämisessä, myyjä vapautuu vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, mikäli myös mainittu henkilö olisi 1 momentin mukaan vapaa vastuusta. Sama on voimassa, jos viivästys johtuu myyjän tavarantoimittajasta tai muusta aiemmasta myyntiportaasta (27.2 §)
• Myyjä voi tällöin puolestaan vaatia takautumisvastuun perusteella korvausta alihankkijalta
o Myyjällä on todistustaakka siitä, että viivästys johtuu syistä, jotka KL 27.1-2 §:n mukaan ovat vapautumisperuste
- Välillisten vahinkojen osalta myyjällä on tuottamusvastuu
o Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella (27.4 §)
o Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan myyjän tuottamusvastuu käsittää paitsi hänen omien työntekijöidensä huolimattomuuden myös sellaisten itsenäisten yrittäjien ja näiden työntekijöiden huolimattomuuden, joita myyjä käyttää apunaan sopimuksen täyttämisessä (vastuu niin sanotuista täytäntöönpanoapulaisista)
- Huomioi ostajan velvollisuus vaatia vahingonkorvausta kohtuullisessa ajassa myyjän viivästyksestä (29 §)
125
Mikä vahinko on korvattava? (KL)
Mikä vahinko on korvattava? (KL)
- KL 13 luku
- Sopimusrikkomuksen vuoksi suoritettava vahingonkorvaus käsittää korvauksen kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta sekä muusta välittömästä tai välillisestä vahingosta, joka sopimusrikkomuksesta on aiheutunut (67.1 §)
o Lähtökohtana täyden korvauksen periaate
Vahinkoa kärsinyt sopijapuoli on taloudellisesti saatettava siihen asemaan, jossa hän olisi, jos sopimus olisi täytetty oikein (positiivinen sopimusetu)
- Välillisenä vahinkona pidetään (67.2 §)
o Vahinkoja, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä
o Muuta vahinkoja, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla
o Voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein
o Vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta; sekä
o Muuta saman kaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa
Välillisenä vahinkona ei kuitenkaan pidetä sellaista vahinkoa, joka vahingon kärsineelle sopijapuolelle on aiheutunut muun kuin 2 momentissa tarkoitetun vahingon rajoittamisesta (67.3 §)
- Vahingon rajoittaminen ja vahingonkorvauksen alentaminen
o Vahinkoa kärsivän sopijapuolen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Jos hän laiminlyö tämän, hän saa itse kärsiä vastaavan osan vahingosta (70.1 §)
o Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon vahingonkorvausvelvollisen sopijapuolen mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet (70.2 §)
Jos korvausvelvollinen sopijapuoli on syyllistynyt törkeään huolimattomuuteen, on lähdettävä siitä, että korvausta ei tule sovitella, ellei siihen ole erittäin painavia syitä
126
Tavaran virhe
Tavaran virhe
- Virhekäsitteen sisällöstä puhuttaessa on tapana erottaa faktiset virheet (tosiasialliset virheet), vallintavirheet ja oikeudelliset virheet
o Faktinen virhe on kysymyksessä silloin kun tavara ei ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä ostajalla sopimuksen perusteella on oikeus vaatia
o Vallintavirhe puolestaan liittyy tavaran oikeudellisiin käyttömahdollisuuksiin
Vallintavirhe on kyseessä, jos ostaja lainsäädännön tai viranomaisen päätöksen vuoksi ei voi käyttää tavaraa siten kuin hänellä sopimuksen perusteella on oikeus edellyttää
o Oikeudellisella virheellä puolestaan tarkoitetaan tapauksia, joissa omistusoikeus tavaraan kuuluu kolmannelle henkilölle tai joissa sivullisella on panttioikeus tai muu oikeus tavaraan
127
- Sopimuksenmukaisuus (17 §) (KL)
- Sopimuksenmukaisuus (17 §) (KL)
o Tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun (17.1 §)
Jos muusta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee (17.2 §):
* Soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;
* Soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta ja ostajalla on ollut perusteltua aihetta luottaa myyjän asiantuntemukseen ja arviointiin;
* vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin; sekä
* olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.
128
- Tiedot tavarasta (18 §) (KL)
- Tiedot tavarasta (18 §) (KL)
o Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (18.1 §)
o Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista (18.2 §)
o Tämän pykälän 1 ja 2 momentin säännöksiä ei sovelleta, jos tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu (18.3 §)
129
- Sellaisena kuin se on -ehto (19 §) (KL)
- Sellaisena kuin se on -ehto (19 §) (KL)
o Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää
Kun käytetty tavara on myyty huutokaupalla, se katsotaan myydyksi "sellaisena kuin se on". Sovellettaessa 1 momentin 3 kohdan säännöstä on tällöin otettava huomioon huutokaupan aloitushinta
130
- Tavaran tarkastus ennen kauppaa (20 §) (KL)
- Tavaran tarkastus ennen kauppaa (20 §) (KL)
o Ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä
o Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut tavaran tai ilman hyväksyttävää syytä laiminlyönyt noudattaa myyjän kehotusta tarkastaa se, hän ei saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt tarkastuksessa havaita, ellei myyjä ole menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti
o Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, kun ostajalla on ennen kaupantekoa ollut tilaisuus tarkastaa tavaraa koskeva näyte ja virhe koskee ominaisuutta, joka olisi ilmennyt näytteestä
o Ostajalla ei siis yleistä velvollisuutta tarkastaa tavara, ellei myyjä kehota tähän
131
- Virheellisyyden määräävä ajankohta (21 §) (KL)
- Virheellisyyden määräävä ajankohta (21 §) (KL)
o Tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan vaaranvastuun siirtyessä ostajalle. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin
o Jos tavara huononee vaaranvastuun siirryttyä ostajalle, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos huononeminen johtuu myyjän sopimusrikkomuksesta. Sama on voimassa, jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan ja huononeminen koskee sitoumuksen piiriin kuuluvaa ominaisuutta
132
-Vallintavirhe
- Vallintavirhe
o Esim. tavara ei täytä lainsäädännössä asetettuja turvallisuus-, merkintä- tai muita tämänkaltaisia vaatimuksia, minkä vuoksi sen käyttö tai jälleenmyynti ei ole sallittua
Makuasia pidetäänkö virhettä faktisena virheenä vai vallintavirheenä
• Rajanveto ei ole välttämätöntä, koska KL:ssa ei ole nimenomaisia erityissäännöksiä vallintavirheistä
o Arvioitaessa sitä, rasittaako tavaraa vallintavirhe ja mitä seuraamuksia ostaja voi tällaisen virheen perusteella vaatia, joudutaan pääsääntöisesti tukeutumaan faktisia virheitä koskeviin säännöksiin
133
-Oikeudellinen virhe
- Oikeudellinen virhe
o Oikeudellinen virhe on kyseessä, jos sivullisella on tavaraan oikeus, jota ostaja ei ole sitoutunut hyväksymään
o Oikeudellisesta virheestä on KL:ssa erityissäännös (41 §)
o Oikeudellista virhettä koskevat säännökset tulevat sovellettavaksi vain, jos sivullisella on esineoikeus, kuten omistusoikeus, panttioikeus tai pidätysoikeus myytyyn tavaraan
Riittää, että sivullinen väittää, että hänellä on tavaraan kohdistuva oikeus ja että väitteelle on todennäköisiä perusteita (41.3 §)
• Ostaja voi jo sivullisen esittämän vaatimuksen perusteella vedota myyjään nähden oikeudellista virhettä koskeviin säännöksiin
o Ostaja menettää oikeuden vedota oikeudelliseen virheeseen vain, jos sopimuksesta seuraa, että ostajan on vastaanotettava tavara sivullisen oikeudesta johtuvin rajoituksin
o Ostajalla on aina oikeus korvaukseen vahingosta, joka johtuu kaupantekohetkellä olemassa olleesta oikeudellisesta virheestä, jos hän ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää virheestä (41.2 §)
o Säännökset ostajan velvollisuudesta tarkastaa tavara luovutuksen jälkeen eivät koske oikeudellista virhettä
134
Tavaran virheen seuraamukset
Tavaran virheen seuraamukset
- Jos tavara on virheellinen, voivat KL:n mukaan tulla seuraamuksina kysymykseen
o Virheen korjaaminen
o Uusi toimitus
o Hinnanalennus
o Kaupan purku
o Vahingonkorvaus
o Maksusta pidättyminen
- KL:n säännökset ennakoidusta sopimusrikkomuksesta koskevat myös virhetilanteita
o Pysäyttämisoikeus ja ennakoitu kaupan purku (katso edellä)
135
-Ostajan tarkastamisvelvollisuus luovutuksen jälkeen
- Ostajan tarkastamisvelvollisuus luovutuksen jälkeen
o Kun tavara on luovutettu, ostajan on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat (31.1 §)
Jos käy ilmi, että tavara tullaan kuljettamaan luovutuspaikkakunnalta, ostaja saa lykätä tarkastusta, kunnes tavara on tullut perille
Jos ostaja tavaran ollessa matkalla määrää sille uuden määräpaikan tai lähettää tavaran edelleen ilman, että hänellä on kohtuullista tilaisuutta sen tarkastamiseen, ja jos myyjä kaupantekohetkellä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tavaran määräpaikka mahdollisesti muuttuu tai että tavara mahdollisesti lähetetään edelleen, ostaja saa lykätä tavaran tarkastusta, kunnes se on tullut perille uudelle määräpaikkakunnalle
o Laiminlyöty tai puutteellinen tavaran tarkastus voi vaikuttaa ostajan asemaan vain sellaisten virheiden suhteen, jotka hänen olisi normaalissa tarkastuksessa pitänyt havaita
Ns. piileviin virheisiin ostaja voi vedota jos hän reklamoi niistä kohtuullisessa ajassa
- Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (reklamaatio) (32 §)
- Jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, hän ei voi torjua ostajan vaatimuksia sillä perusteella, että ostaja ei ole reklamoinut ajoissa (33 §)
- Ostajan ilmoitus tavarassa olevasta virheestä kulkee vastaanottajan riskillä (82 §)
136
Virheen oikaisu
Virheen oikaisu
- Ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen ilman että ostajalle aiheutuu siitä kustannuksia, jos virhe voidaan korjata ilman, että myyjälle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Myyjä saa virheen korjaamisen sijasta 36 §:n mukaisesti uusia toimituksen (34.1 §)
- Ostajalla on oikeus vaatia uutta toimitusta, jos sopimusrikkomuksella on hänelle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Ostajalla ei kuitenkaan ole tällaista oikeutta, jos on olemassa 23 §:ssä tarkoitettu este tai epäsuhde. Ostajalla ei myöskään ole oikeutta vaatia uutta toimitusta, jos kaupan kohteena on tavara, joka oli olemassa kaupantekohetkellä ja jota, ottaen huomioon tavaran ominaisuudet sekä sen mitä sopijapuolten on oletettava edellyttäneen, ei voida korvata muulla tavaralla (34.2 §)
- Jos myyjä ei täytä velvollisuuttaan korjata virhe, ostajalla on oikeus saada korvaus virheen korjaamisen edellyttämistä kohtuullisista kustannuksista
- Vaikka ostaja ei vaatisi virheen korjaamista tai uutta toimitusta, myyjä saa omalla kustannuksellaan korjata virheen tai uusia toimituksen, jos se on mahdollista aiheuttamatta ostajalle olennaista haittaa ja ilman vaaraa siitä, ettei ostaja saa myyjältä korvausta hänelle aiheutuvista kustannuksista (36.1 §)
- Myyjä ei saa vedota siihen, että hänelle ei ole annettu tilaisuutta 1 momentissa tarkoitettuun virheen korjaamiseen tai uuteen toimitukseen, jos ostaja on korjauttanut virheen eikä olosuhteet huomioon ottaen voida kohtuudella edellyttää, että ostaja olisi jäänyt odottamaan oikaisua myyjän puolelta (36.2 §)
- Uusiessaan toimituksen myyjällä on oikeus saada virheellinen tavara takaisin, mutta ostaja ei ole velvollinen sitä palauttamaan ennen kuin uusi toimitus on tapahtunut (64.3 §)
- Jollei virheen korjaaminen tai uusi toimitus tule kysymykseen taikka jollei sitä suoriteta kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta, ostaja saa vaatia 38 §:n mukaisesti laskettavaa hinnanalennusta tai purkaa kaupan 39 §:n mukaisesti (37.1 §)
137
Kaupan purku
Kaupan purku
- Ostajan oikeus purkaa kauppa virheen perusteella, samoin kuin oikeus hinnanalennukseen, edellyttää KL:n mukaan, että
o Virheen korjaaminen tai uusi toimitus ei tule kysymykseen, tai että tällaista oikaisua ei suoriteta kohtuullisessa ajassa ostajan reklamaatiosta
o Purkuoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että sopimusrikkomuksella on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää (39.1 §)
- Jos ostaja haluaa käyttää purkuoikeutta, hänen on KL:n mukaan ilmoitettava myyjälle kaupan purkamisesta kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (39.2 §)
- Perättäishankinnassa tulevat jonkin toimituserän osoittautuessa virheelliseksi sovellettavaksi samat erityissäännöt kuin toimituserän viivästyessä
138
Vahingonkorvaus (KL virhe)
Vahingonkorvaus (KL virhe)
- Sama kuin viivästystilanteissa
- Kuitenkin, KL:n vahingonkorvaussäännökset eivät koske tavarassa olevan virheen ostajalle aiheuttamia henkilövahinkoja, vaan niihin sovelletaan Tuotevastuulakia
o Myös tavarassa olevan virheen muulle omaisuudelle aiheuttamien esinevahinkojen osalta on yleensä katsottu, että tällaiset tuotevahingot voivat vain rajoitetusti tulla korvattaviksi irtaimen omaisuuden kauppaa koskevien säännösten mukaan
Tällaisiinkin esinevahinkoihin sovelletaan joko Tuotevastuulakia tai yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita
139
Ostajan velvollisuudet
Hinnan määräytyminen
Ostajan velvollisuudet
Hinnan määräytyminen
- Jos tavaran hintaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tavaran laatu ja ominaisuudet, kaupantekohetken käypä hinta sekä muut olosuhteet (45 §)
- Jos ostaja on saanut laskun, siinä ilmoitettu hinta sitoo häntä, jollei ostaja kohtuullisessa ajassa ilmoita myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa, eikä alemmasta hinnasta voida katsoa sovitun tai vaadittu hinta ole kohtuuton (47 §)
140
Ostajan velvollisuudet
Kauppahinnan maksaminen
Ostajan velvollisuudet
Kauppahinnan maksaminen
- Kauppahinta on maksettava myyjän luona. Jos maksun tulee tapahtua tavaran tai sitä koskevan asiakirjan hallinnan luovuttamista vastaan, maksu on kuitenkin suoritettava siellä, missä luovuttaminen tapahtuu (48.2 §)
- Jos kauppahinnan maksamisen ajankohtaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava kauppahinta myyjän sitä vaatiessa. Ostaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan ennen kuin tavara on sopimuksen mukaisesti asetettu hänen saatavilleen tai määrättäväkseen (49.1 §)
- Ostajalla on oikeus ennen kauppahinnan maksamista tarkastaa tavara tavan mukaisesti tai siten kuin olosuhteisiin nähden on asianmukaista, jollei tällainen tarkastus ole yhteensopimaton sovitun luovutus- ja maksutavan kanssa (49.2 §)
141
Ostajan velvollisuudet
Ostajan myötävaikutusvelvollisuus (50 §)
Ostajan velvollisuudet
Ostajan myötävaikutusvelvollisuus (50 §)
- Ostajan tulee
o myötävaikuttaa kauppaan sillä tavoin kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää, jotta myyjä voi täyttää sopimuksen; ja
o noutaa tai vastaanottaa tavara
142
Ostajan velvollisuudet
Ostajan sopimusrikkomuksen seuraukset (51 §)
Ostajan velvollisuudet
Ostajan sopimusrikkomuksen seuraukset (51 §)
- Jos ostaja ei maksa kauppahintaa oikeaan aikaan tai ei myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti eikä tämä johdu myyjästä tai hänen puolellaan olevasta seikasta, myyjä saa tämän luvun säännösten mukaisesti vaatia
o maksua tai
o sopimuksen täyttämistä muuten taikka
o purkaa kaupan, sekä lisäksi
o vaatia vahingonkorvausta
o Hän saa myös 10 §:n mukaisesti pidättää tavaran itsellään sekä vaatia korkoa 71 §:n mukaan
143
Ostajan velvollisuudet
Kaupan purku myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi (55 §)
Ostajan velvollisuudet
Kaupan purku myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi (55 §)
- Myyjä saa purkaa kaupan, jos ostaja ei myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti, kun sopimusrikkomuksella on myyjälle olennainen merkitys ja ostaja käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää. Myyjä saa samoin edellytyksin purkaa kaupan, jos ostaja ei nouda tai vastaanota tavaraa oikeaan aikaan ja sopimuksesta tai olosuhteista käy ilmi, että myyjälle on erityistä merkitystä sillä, että tavara toimitetaan pois
- Myyjä saa niin ikään purkaa kaupan, jos ostaja ei myyjän asettamassa määrätyssä lisäajassa, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt:
o 1) myötävaikuta kauppaan 50 §:n 1 kohdan mukaisesti; tai
o 2) nouda tai vastaanota tavaraa, kun sopimuksesta tai olosuhteista ilmenee, että myyjälle on erityistä merkitystä sillä, että tavara toimitetaan pois
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule täyttämään velvollisuuksiaan tämän ajan kuluessa
144
Ostajan velvollisuudet
Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi (54 §)
Ostajan velvollisuudet
Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi (54 §)
- Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta
- Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan
o Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa
- Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran
- Myyjä ei saa purkaa kauppaa ostajan maksuviivästyksen vuoksi tai sen vuoksi, ettei ostaja ole noutanut tai vastaanottanut tavaraa, ellei hän ilmoita ostajalle purkamisesta ennen kuin tämä on täyttänyt velvollisuutensa (59.1 §)
- Myyjällä siis ei ole purkuoikeutta maksuviivästyksen vuoksi, jos ostaja on 1) saanut tavaran hallintaansa, 2) maksu on suoritettu ja 3) viivästys ei ole olennainen
145
Ostajan velvollisuudet
Vahingonkorvaus
Ostajan velvollisuudet
Vahingonkorvaus
- Ostajalla on sekä välittömästä että välillisestä vahingosta objektiivinen vastuu, jota rajoittavat vain tietynlaisia ylivoimaisia esteitä koskevat poikkeukset
- KL 57.1 §:n mukaan ostaja voi vapautua vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, jos hän osoittaa viivästyksen johtuneen
o Lain säännöksestä
o Yleisen liikenteen tai
o Maksuliikenteen keskeytyksestä taikka
o Muusta samankaltaisesta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa
- Mainitunlaisesta esteestä ostajan on vahingonkorvausvelvollisuuden uhalla ilmoitettava myyjälle (58 §)
o Myyjällä on oikeus korvaukseen siitä vahingosta, joka olisi voitu välttää jos myyjä olisi saanut ilmoituksen kohtuullisessa ajassa siitä kun este on tullut ostajan tietoon
- Ostajan objektiivinen korvausvastuu käsittää kaiken myyjälle aiheutuneen vahingon
o Otettava kuitenkin huomioon riittävän kiinteä syy-yhteys ja ennalta-arvattavuus (adekvanssiperiaate)
- Säännökset ostajan vahingonkorvausvelvollisuudesta myötävaikutusvelvollisuuden rikkomisen perusteella vastaavat myyjän viivästyksen yhteydessä sovellettavia säännöksiä (57.2 §)
o Kontrolli- ja tuottamusvastuu
o Sama pätee, jos ostaja ei nouda tai vastaanota tavaraa, kun sopimuksesta tai olosuhteista ilmenee, että sen pois toimittamisella on myyjälle erityistä merkitystä
146
Ostajan velvollisuudet
Tilauksen peruuttaminen
Ostajan velvollisuudet
Tilauksen peruuttaminen
- KL 52.2 §
- Soveltamisala rajoitettu
o Säännös koskee vain tapauksia, joissa tavara on erityisesti valmistettava tai hankittava ostajaa varten
- Myyjä ei saa ostajan peruutettua tilauksen pysyä sopimuksessa jatkamalla valmistusta tai muita valmisteluja tavaran luovutusta varten ja vaatimalla kauppahinnan maksamista
o Tilauksen peruuttaminen merkitsee, että myyjä menettää oikeuden vaatia (koko) kauppahinnan maksamista eli myyjän oikeus kauppahintaan muuttuu myyjän oikeudeksi vaatia vahingonkorvausta
Mikään ei sitä vastoin estä myyjää halutessaan jatkamaan tavaran valmistusta omaan lukuunsa
- Koska tilauksen peruuttamista pidetään ostajan tahallisena sopimusrikkomuksena, myyjällä on oikeus täyteen vahingonkorvaukseen sekä välittömästä että välillisestä vahingosta
- Periaate, jonka mukaan myyjällä ei KL 52.2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa ole peruutuksen jälkeen oikeutta pysyä sopimuksessa, ei ole poikkeukseton
o Vaikka ostaja on peruuttanut tilauksen, myyjällä on oikeus jatkaa sopimuksen täyttämistä ostajan lukuun, jos suorituksen keskeyttämisestä aiheutuisi hänelle olennaista haittaa, tai vaaraa siitä, että peruutuksesta aiheutuva vahinko jää korvaamatta
147
Ostajan velvollisuudet
Osamaksukauppaa koskevat erityissäännökset
Ostajan velvollisuudet
Osamaksukauppaa koskevat erityissäännökset
- Osamaksukaupalla tarkoitetaan OsamKL 1 §:n mukaan sellaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan
o Hinta suoritetaan maksuerissä, joista
o Yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun esine on luovutettu ostajalle, ja jossa
o Myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen, tai omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun koko kauppahinta tai ainakin määrätty osa esineen luovuttamisen jälkeen erääntyvistä maksueristä on suoritettu
- Osamaksusopimus on tehtävä kirjallisesti, se on päivättävä, ja myyjän tai hänen edustajansa sekä ostajan on allekirjoitettava se. Ostajalle on annettava kappale sopimusta
o Osamaksusopimuksessa on mainittava
tiedot sopimusosapuolista;
tiedot kaupan kohteesta ja sen toimittamisesta;
hintaa ja sen maksamista koskevat tiedot ja ehdot;
tiedot osamaksutilityksissä toimivaltaisesta viranomaisesta
- Myyjällä on pääsääntöisesti oikeus vaatia tavara takaisin vain, jos ostajan maksuviivästys on kestänyt vähintään 14 päivää (KSL:n mukaan yhden kuukauden) ja suorittamatta oleva määrä on vähintään 10 prosenttia osamaksuhinnasta
o Myyjällä ei ole tätä oikeutta, jos este on johtunut sosiaalisesta suoritusesteestä
- Ehto, jonka mukaan ostajan oikeus esineeseen on riippuvainen siltä, että ostaja täyttää muun kuin hänelle kysymyksessä olevasta osamaksukaupasta johtuvan velvollisuuden, on tehoton, mikäli ehto ei tarkoita korvausta esineen korjaamisesta tai muusta sitä koskevasta toimenpiteestä (7.2 §)
o Mitä 2 momentissa sanotaan, on voimassa myös ehdosta, jonka mukaan ostajan suorittama määrä on ensiksi vähennettävä sellaisesta myyjän saatavasta, joka ei perustu kysymyksessä olevaan osamaksukauppaan (7.3 §)
- (3 §): Myyjällä on oikeus hakea virka-apua esineen takaisin ottamiseksi esineen sijaintipaikkakunnan taikka ostajan asuin- tai kotipaikan ulosottomieheltä
- Kun myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin, on hänen ja ostajan välillä toimitettavassa tilityksessä ostajan hyväksi luettava esineen arvo sitä takaisin otettaessa
o Arvo määrätään sen mukaan, mitä myyjälle voidaan olettaa jäävän, kun esine myydään tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa kohtuullisesti kunnostettuna
o Arvoa määrättäessä on kuitenkin myös otettava huomioon sopimuksessa mainittu käteishinta sekä se, kuinka kauan esine on ollut ostajan hallinnassa ja miten siitä on pidetty huolta
- (4 §): Jos esineen arvo tilityksessä on havaittu suuremmaksi kuin se määrä, joka 3 §:n mukaan on luettava myyjän hyväksi, myyjällä ei ole oikeutta saada esinettä takaisin, ellei hän suorita ostajalle erotusta tai, milloin ulosottomies on toimittanut esineen arvioinnin, talleta tämän haltuun sanottua erotusta
o Milloin esineen arvo on pienempi kuin se määrä, joka on luettava myyjän hyväksi, myyjällä ei ole esineen lisäksi oikeutta vaatia enempää kuin niiden välinen erotus
- (5 §):
o Milloin myyjä on vaatinut esinettä takaisin, on ostajalla oikeus, sovitun maksuvelvollisuuden asemesta, yhdellä kertaa suorittaa se määrä, mikä myyjän hyväksi 3 §:n mukaan on luettava; ja saa ostaja siinä tapauksessa pitää esineen
o Jos myyjä on ottanut esineen takaisin, on ostajalla oikeus neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne. Milloin ostaja tahtoo käyttää tätä oikeuttaan, on hänen sanotun ajan kuluessa myyjälle suoritettava se määrä, mihin esine on arvioitu sitä takaisin otettaessa, sekä se erotus, mikä myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan saattaa tulla
