Velvoiteoikeus Flashcards
Sopimuksenulkoinen (deliktiovastuu) ja sopimusperusteinen (sopimusvastuu) korvausvastuu
Sopimukseen perustuva vastuu on jätetty vahingonkorvauslain soveltamisalan ulkopuolelle
Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaaminen sopimuksenulkoisessa vastuussa on rajoitettua (VahL 5.1 §), kun taas sopimusvastuussa vahinkolaji on korvauskelpoinen ilman erityisedellytyksiä
Vahingon korvauskelpoisuutta koskevan harkinnan rakenne
Ensimmäisenä kysymyksenä on syytä selvittää onko tilannetta arvioitava sopimuksenulkoisen vai sopimusperusteisen vastuun nojalla
Seuraavaksi on syytä selvittää kuuluuko arvioitava tilanne erityissääntelyn alaan
Vahinkolajin korvauskelpoisuus
Tuottamus
Normi- ja riskiperusteiset arviointitavat
Tuottamus
Normi- ja riskiperusteiset arviointitavat
Varsinaisten lakiin- tai alemmanasteisiin säädöksiin palautuvien toimintavaatimusten lisäksi arvioperusteita löytyy erityyppisistä toimialakohtaisista ja yritysten sisäisistä ohjeista ja säännöistä
- Sidonnaisuus voi perustua esim. toimintaan tietyllä elinkeinoalalla, yhdistyksen jäsenyyteen, asemaan työntekijänä taikka vakiintuneeseen käytäntöön
- Tämän lisäksi on kuitenkin edellytettävä, että toimija on tiennyt tai hänen on pitänyt tietää normien sisällöstä
Nimenomaisten säännösten ja muuten velvoittavien käyttäytymisohjeiden lisäksi arvioperusteeksi saattavat käydä yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat
Riskiperusteinen tarkastelu
- Ulkopuolisiin kohdistuvien riskien luominen omalla toiminnalla ei vielä sellaisenaan merkitse tuottamuksen olemassaoloa
- Tämän lisäksi joudutaan ottamaan kantaa perustetun riskin ja tavoitellun hyödyn suhteeseen
- Tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti epätaloudellisiin toimenpiteisiin ryhtymisenä
Normiperusteinen arviointi ensisijainen
Tuottamus
Arviointiperusteiden objektiivisuus ja subjektiivisuus
Tuottamus
Arviointiperusteiden objektiivisuus ja subjektiivisuus
Tuottamusarviointi tapahtuu objektiivisesti
-Ei ole poikkeuksetonta, mm. Alaikäisiin ja mieleltään häiriintyneisiin kohdistuva normaalia lievempi tuottamusarviointi (VahL 2:2-3)
Edellytettävä huolellisuus mitoitetaan samoissa tehtävissä toimivien yleisten menettelytapojen ja heihin kohdistuvien odotusten perusteella
Torjuva suhtautuminen yksilöllisten ominaisuuksien mukaiseen normaalia tiukempaan tuottamusarvosteluun
-Kuitenkin jos vahingonkärsijä on riskille altistuessaan pitänyt vahingonaiheuttajaa tämän antamien tietojen tai muun käyttäytymisen vuoksi normaalia kyvykkäämpänä, subjektiiviset ominaisuudet voivat johtaa vaatimusten korottamiseen
Korkea-asteisen huolellisuusvelvollisuuden piirissä olevat toimintamuodot
Eräiden tilanneryhmien osalta vastuu perustuu tuottamukseen, mutta huolelliselle toiminnalle asetettava vaatimustaso on mitoitettu korkeaksi
Yleisessä käytössä olevien tilojen ja alueiden pitäjille sekä asiantuntijapalveluiden tarjoajille
Varsin korkeat vaatimukset koskevat myös teiden, katujen, pihojen ja vastaavien alueiden kunnossapitoa
Näyttövelvollisuus on yleensä jätetty ylläpidosta vastuussa olevalle
Laiminlyönti
Jotta laiminlyönti merkitsisi korvausvastuuseen johtavaa tuottamusta, arvioinnin kohteella on tullut olla erityinen velvollisuus toimia.
Laiminlyöntiperusteinen korvausvastuu tulee kysymykseen lähinnä vain silloin, kun toimintavaatimus on nimenomaisesti vahvistettu lailla tai siihen rinnastuvalla normilla
Tuottamuksen poistavat seikat
Hätävarjelu, pakkotila, loukatun suostumus ja erehdykset
Hätävarjelu
Hätävarjelulla tarkoitetaan rikosoikeudessa sinänsä rangaistavana pidetyn teon tekemistä silloin, kun teon tarkoituksena on henkilön tai omaisuuden suojeleminen oikeudettomalta hyökkäykseltä (RL 4:4)
Hätävarjelua voidaan käyttää sekä omien, että toisen etuuksien suojelemiseen
Vaikka hätävarjeluteko aiheuttaisi hyökkäykseen ryhtyneelle vahinkoa, tekoa ei pidetä tuottamuksellisena eikä korvausvastuuta yleensä synny
Jos hyökkäyksen torjumiseen käytetyt keinot ovat olleet kohtuuttomia uhkaan ja puolustettavaan intressiin ym. olosuhteisiin nähden, puolustautumistapaa pidetään liiallisten keinojen osalta oikeudettomana ja tuottamukseen perustuva vastuu tulee kysymykseen
Kolmannen omaisuutta saatetaan käyttää apuna hyökkäyksen torjumisessa
- Vastuu kolmatta kohtaan ei sulkeudu pois samoin perustein kuin hyökkääjään nähden, koska käsillä ei ole hätävarjelutilannetta suhteessa kolmanteen
- Oikeuskirjallisuuden mukaan hyökkääjän vastuu käsittäisi myös vahingot jota hätävarjelu on aiheuttanut kolmannen omaisuudelle
Pakkotila
Hätävarjelun rinnakkaisilmiö, jossa ei kuitenkaan ole kyse oikeudettoman hyökkäyksen aikaansaamasta vaarasta, vaan muusta syystä (esim. tulipalo tai luonnonilmiö) syystä johtuva vahingon uhka
-Pelastamistoimet saattavat tällöin edellyttää toisen omaisuuden uhraamista tai toimenpiteitä, joista toiselle henkilölle tai tämän omaisuudelle koituu normaalia suurempi vahingonvaara
Tuottamusarviointi on yleensä aihetta tehdä tavanomaista lievemmin silloin, kun vahingonaiheuttaja on joutunut toimimaan nopeasti vahingonvaaran uhatessa
-Kaventumisen perusedellytys on, että uhkaava vahinkoriski on torjuntatoimiin ryhtyvästä henkilöstä riippumaton
Oikeuskirjallisuudessa on toisinaan esitetty, että korvausvelvollisuus syntyisi sille, jonka edun turvaamiseksi pelastustoimiin on ryhdytty
Vahingonkorvausvelvollinen myös torjuntatoimiin johtaneen riskin aiheuttaja
-Vastuun edellytyksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että pelastustoimet ovat olleet kohtuullisia ja normaaleja suhteessa vaaraan
Virkavelvollisuus
Vastuusta vapauttaviin perusteisiin on tavattu lukea myös virkavelvollisuus ja esimiehen käsky
Loukatun suostumus
Mikäli vahingonkärsijä on etukäteen hyväksynyt vahingon aiheutumisen, hän on voinut menettää oikeutensa vaatia jälkeenpäin vahingonkorvausta
Suostumuksesta voitaneen puhua ensinnäkin vain silloin kun vahingonkärsijällä on ollut aito valintatilanne, jossa hän olisi voinut valita myös muun vaihtoehdon
Tehokkaan suostumuksen on katsottu edellyttävän oikeustoimikelpoisuutta
Suostumuksen voi perua milloin vain
Vakava-asteiset henkilövahingot suljettu suostumuksen ulkopuolelle
Suostumus vahinkoon vai riskiin?
-Jälkimmäinen ei estä korvausvastuuta mutta vaikuttaa tuottamusarviointiin
Jotta vastuu jäisi syntymättä vahingonkärsijän on tullut nimenomaan hyväksyä vahingon aiheutuminen ja vielä niin, että lopulta aiheutuneen vahingon on oltava riittävässä määrin identtinen suostumuksen tarkoittaman vahingon kanssa
Oikeuserehdys
Luullut menettelevänsä vaaditulla tavalla
Oikeuserehdys ei ole tuottamuksen poistava vapautumisperuste
Tuottamuksen asteet
Tahallisuus, törkeä huolimattomuus, huolimattomuus ja lievä huolimattomuus
Yleensä tuottamuksen eri asteilla ei vahingonkorvausoikeudessa ole merkitystä
Perussääntönä tuottamuksen asteen osalta on pidetty sitä, kuinka merkittävästi vahingon aiheuttaneen toiminta on poikennut vaadittavasta huolellisuudesta
-Huomiota tulee kiinnittää vahingonaiheuttajan yksilöstä riippumattomiin seikkoihin ja olosuhteisiin
Törkeän huolimattomuuden osalta on ollut tavallista esittää että ilmiö on lähellä tahallisuutta
-Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkeinä on lisäksi painotettu subjektiivista moitittavuutta
Lievä tuottamus tulee helpommin kysymykseen silloin kun toiminta ei ensinnäkään ole erityisen riskialtista mahdollisten vahinkojen todennäköisyyden ja vakavuuden osalta eikä siihen ryhtyvältä siten voida vaatia pitkälle meneviä varotoimia
- Merkitystä on myös tilanteen yllättävyydellä
- Lievyyteen viittaavia tekijöitä ovat lisäksi pyrkimys asianmukaisen menettelytavan valintaan, toimintaolosuhteiden poikkeuksellinen vaikeus ja omasta valinnasta riippumaton joutuminen omat kyvyt ylittävään tilanteeseen
Isännänvastuu ja muu vastuu toisen teosta
Isännänvastuun kattavuudesta säädetään VahL 3:1:ssä
- Säännöksen mukaan työnantajan, julkisyhteisön tai muun henkilön isännänvastuu käsittää tuottamuksella aiheutetut vahingot silloin, kun vahingon välittömänä aiheuttajana on ollut
- Työntekijä
- Itsenäinen yrittäjä, joka on toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ym. Seikat huomioon ottaen rinnastettavissa työntekijään
- Julkisyhteisön työntekijä tai julkisyhteisöön virka- tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa oleva henkilö
- Lisäedellytyksenä että toiminta ei ole ollut julkisen vallan käyttämistä
- Henkilö joka viranomaisen määräyksestä, luottamustoimeen valittuna tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tehtävää tai toimii työsuhteeseen verrattavissa oloissa olematta itsenäinen yrittäjä
- Oppilaitoksen oppilas, kun kysymys on opetukseen liittyvästä työstä
- Hoitolaitoksessa hoidettavana oleva, kun kysymys on hoitoon liittyvästä työstä
Työntekijä on
-Joku joka tekee työtä toiselle vastikkeellisesti ja johdon ja valvonnan alaisena
Työnantaja ei vastaa työntekijän työssä toimimisen ulkopuolella tehdyistä teoista
Vastuu ei synny vahingon aiheuttajalle ollenkaan, jos vahinko on aiheutettu vain lievällä tuottamuksella
Muutoinkin korvausvelvollisuus rajoittuu kohtuulliseen vastuumäärään, ellei teko ole tahallinen
Aiheuttajan korvausvastuu on toissijaista
-Henkilökohtainen vastuu käy täytäntöönpanokelpoiseksi vain, jos korvausta ei voida saada isännänvastuussa olevalta
Tahallisesti aiheutettujen vahinkojen kohdalla vastuu ei ole toissijaista
Vastuu orgaanin teosta (tj, hallitus)
-Teot luetaan suoraan oikeushenkilön teoiksi
Valvontavelvollisen vastuu
Kysymys ei tarkkaan ottaen ole toisen henkilön aiheuttamistekoa koskevasta vastuusta, vaan omasta valvontavelvollisuuden laiminlyöntinä ilmenneestä tuottamuksesta
Valvontavelvollisuustapauksissa valvonnan kohteena olevan henkilön omalla tuottamuksella ei ole välitöntä merkitystä
-Toisin kuin isännänvastuussa
Asema ei johda vastuun kanavoitumiseen isännänvastuun tavoin
Suomen oikeudessa ei tunneta sellaista objektiivista valvontavastuuta, jonka perusteella valvottavan tuottamus johtaisi valvontavelvollisen korvausvastuuseen, vaikka jälkimmäinen menettely olisi täyttänyt vallitsevat huolellisuusvaatimukset
Toisen teosta voi siten joutua vastuuseen vain oman tuottamuksensa perusteella, ellei isännänvastuusta tai sen kaltaisesta vastuun tuottamuksesta riippumattomasta ohjaamisesta muulle kuin vahingon välittömälle aiheuttajalle ole erityissäännöstä
Alaikäisten aiheuttamat vahingot
- Kahdeksaatoista vuotta nuorempi vahingonaiheuttaja on VahL 2:2:n mukaan velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon
o Vahingonaiheuttajan ikä ja kehitystaso
o Teon laatu
o Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän varallisuusolot
o Muut olosuhteet
- Säännös sisältää kohtuullisen korvauksen periaatteen
- Vaikka säännös rajoittaa vastuun kohtuulliseen korvaukseen, tämä ei merkitse täyden korvauksen poissulkemista
- Korvausmäärän arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös vahingonaiheuttajan tietoisuus hänen menettelynsä vahingollisuudesta
- Huoltaja tai muu valvontavelvollinen vastaa alaikäisen aiheuttamasta vahingosta vain oman tuottamuksensa perusteella
o Vastuu on mahdollinen, jos huoltaja on esimerkiksi laiminlyönyt alaikäisen valvonnan tai kasvatuksen tai antanut tämän haltuun vaarallisia esineitä
- Vastuu alaikäisen teoista voi syntyä myös ns. välillisen tekemisen kautta
o Teko luetaan vastuuarvioinnissa yllyttäjänä tai opastajana toimineen vaikutukseltaan määräävän henkilön teoksi
Mieleltään häiriintyneen vastuu
Mieleltään häiriintyneen vastuu
- VahL 2:3
- Lainkohta koskee
o Mielisairiata
o Vajaamielisiä ja
o Sieluntoiminnaltaan häiriintyneitä
- Arvioperusteita harkinnassa ovat
o Vahingonaiheuttajan tila
o Teon laatu
o Vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän varallisuusolot ja
o Muut olosuhteet
- Kun VahL 2:3 tulee sovellettavaksi, tulee sen mukaisessa tuottamusarvostelussa kysyä, onko teko ollut moitittava vahingonaiheuttajan henkisistä puitteista huolimatta
- VahL 2:3:n alaan kuuluvia tiloja ovat eräät synnynnäiset vajaavaisuudet ja sairaudet kuten kehitysvammaisuus, sekä myöhemmin ilmenneet psyykkiset poikkeavuudet, esim skitsofrenia
- Kykyjä alentavan tilan täytyy olla verraten vakava
o Esim normaalia alhaisempi älykkyys, oppimiskyvyn häiriöt tms. Eivät tähän riitä
- Rikosoikeudellisesti syyntakeeton ei ole mielentilansa perusteella korvausvastuun ulkopuolella, mutta VahL 2:3:n soveltaminen on tällöin mahdollista
- Itse aiheutettu tilapäinen häiriötila ei vaikuta vastuuseen
Työntekijän vastuu
Työntekijän vastuu
- Työntekijän vastuu on normaalia tuottamusvastuuta lievempää ja toissijaista työnantajan vastuuseen nähden
- Työntekijän vastuu on yleensä tahallisissa teoissa täysimääräistä
- Työntekijä ei vastaa sen enempää ulkopuolista vahingonkärsijää kuin työnantajaakaan kohtaan lievällä tuottamuksella aiheutetuista vahingoista
- Työntekijän vastuu on lähtökohtaisesti rajoitettu kohtuulliseen korvaukseen, eikä täyden korvauksen periaate ole pääsääntönä
- Kohtuullisen korvaustason mitoittamisessa tulee ottaa huomioon
o Vahingon suuruus o Teon laatu o Vahingon aiheuttajan asema o Vahingon kärsineen tarve ja o Muut olosuhteet
- Korvausten mitoittamisessa tuottamuksen asteelle voidaan yleensä antaa painoa
- Työntekijä vastaa korvauksesta vain siltä osin kuin sitä ei voida saada työnantajalta (työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuden toissijaisuus kun vahinkoa aiheutettu muulle kuin työnantajalle)
o Ei koske tahallisia tekoja
- Työntekijä ei vastaa työnantajan sopimuskumppania kohtaan sopimusoikeudellisella perusteella, koska hän ei ole rikotuksi tulleen sopimuksen osapuoli
Julkisyhteisön vastuu
Julkisyhteisön vastuu
Julkisen vallan käyttö
- Julkisen vallan käytön ulkopuolelle jäävissä tilanteissa julkisyhteisön vastuu määräytyy samoin kuin muiden subjektien
- Julkisen vallan käyttöön tai julkisen tehtävän hoitoon liittyvä vastuu on normaaliin tapaan tuottamusperusteista, mutta tämän lisäksi korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää VahL 3:2.2:n mukaan sitä, että ”toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu”
o Ns. Standardisäännös
Tarkoittaa tuottamusarvioinnin lievennystä
- Vastuutilanteita
o Tiedonantovirhe
Luottamuksensuoja
o Lakisääteisten julkisten palvelujen tai muiden etuuksien perusteeton evääminen tai puutteellisuus
o Kohtuuton viivytys asian käsittelyssä
o Liiallinen voimakeinojen käyttö
- Arvioitaessa viranomaisen virheellisen hallintopäätöksen tuottamuksellisuutta on huomioon otettava sovelletun normiston selvyys ja yksiselitteisyys, päätöksenteon edellyttämän harkinnan vaativuus ja päätöksentekoon liittynyt harkinnanvara
o Se että muutoksenhakuaste on myöhemmin päätynyt toiseen tulokseen, ei sellaisenaan osoita että alkuperäinen päätös on ollut tuottamukselliseksi katsottavalla tavalla virheellinen
- Muutoksenhakuvaatimus
o Ilman pätevää syytä tapahtunut muutoksen hakematta jättäminen johtaa siihen, että vahingonkärsijä ei saa korvausta vahingosta siltä osin kuin vahinko olisi voitu muutoksenhaulla välttää
Vahingonkorvausvastuu näin ollen toissijainen reagointikeino
Joudutaan ottaa kantaa siihen, mikä valituksen todennäköinen tulos olisi ollut
o Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ei yleensä voida edellyttää
- Päätöksen kumoaminen on eräissä tapauksissa korvauskanteen tutkimisen ennakkoehto. Prosessinedellytys koskee korvauksen vaatimista valtioneuvoston, ministeriön, tuomioistuimen tai tuomarin päätöksen aiheuttamasta vahingosta
Ankara vastuu
- Useita erityislakeja
o Kuitenkin ankara vastuu voi muuten yleisesti kohdistua erityisen vaaralliseen toimintaan
- Tuottamuksesta riippumatonta vastuuta
- Ei ole ehdotonta siinä merkityksessä, että vahingon ja syy- yhteyden olemassaolo johtaisivat aina korvausvastuuseen
o Mahdolliset vapautumisperusteet ankarassa vastuussa voidaan jakaa kolmeen pääryhmään
Ylivoimaiset tapahtumat
Vahingonkärsijän myötävaikutus
Vahingon kohteen erityinen vahinkoalttius
Syy-yhteys vahingonkorvausoikeudessa
Syy-yhteys vahingonkorvausoikeudessa
- Korvausvastuun yleisiin edellytyksiin kuuluu teon tai toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys
- Syy-yhteyden olemassaolon lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös syy-yhteyden riittävyyteen
- Silloin kun vahinko olisi joka tapauksessa aiheutunut myöhemmin, on selvää, että ensimmäinen aiheuttaja on yksin vastuussa vahingoista, jotka koskevat sitä ajanjaksoa, jolloin vahinko ei olisi vielä ilmennyt ilman jälkimmäistä syytä
- Jos vahinko on jo aiheutunut, ja sen jälkeen toinen henkilö menettelee tavalla, joka olisi aiheuttanut saman vahingon on vastuu alkuperäisen aiheuttajan
- Jos samanaikaisia = yhteisvastuu
- Potentiaaliset vahingonaiheuttajat ovat yhteisvastuussa vahingosta ellei aiheuttajaa kyetä yksilöimään ja kaikki ovat menetelleet tuottamuksellisesti vahingonvaaran perustavalla tavalla
o Tilanne on jossain määrin toinen, jos kaikki mahdolliset aiheuttajat ovat toimineet toisistaan riippumatta
Tällöin vastuu jää syntymättä, ellei riittävää syy-yhteysnäyttöä saada kenenkään aiheuttajaksi epäillyn kohdalla
- Vahingonkärsijän erityinen vahinkoalttius
o ”Vahingonaiheuttajan on otettava vahingonkärsijä sellaisena kuin tämä on”
vahingonaiheuttaja ei yleensä voi vastuunsa lieventämiseksi vedota henkilövahingon kärsineen erityiseen herkkyyteen
• jos vahingonkärsijälle koituva vahinko on kuitenkin täysin poikkeuksellinen hänen yksilöllisten ominaisuuksiensa vuoksi, vastuu voi jäädä syntymättä vahingon ennakoimattomuuden vuoksi
Ennakoitavuusrajoitus
Ennakoitavuusrajoitus
- Vahingon ennakoitavuutta pidetään korvausvastuun yleisenä kriteerinä niin, että korvausvelvollisen vastuu ei käsitä sellaisia vahinkoja, joiden aiheutuminen on ollut hänen kannaltaan ennalta arvaamaton
- Korvausvelvollisen vastuu ei rajoitu hänen tosiasiallisten tietojensa mukaan, vaan vastuu käsittää myös ne vahingot, joiden riskistä vahingonaiheuttajan on pitänyt olla tietoinen
- Vahinkolaji vaikuttaa ennakoitavuusrajoituksen käytännön soveltamiseen siltä osin, että henkilövahingoissa korvausvelvollisen vastuu on yleensä ulotettu suhteellisesti pidemmälle kuin muissa vahinkolajeissa
- Korvausvelvollisen tuottamuksen asteella on tietty vaikutus kriteerin soveltamiseen
o Erityisesti on katsottu, että tahallisesti tai muuten erityisen moitittavasti menettelevän vastuu voisi rajatapauksissa olla lievemmän tuottamuksen perusteella vastuuseen joutuvaa laajempi
Tästä huolimatta ennakoitavuusrajoituksella on merkitystä myös tahallisten ja rikosperusteisten vahinkojen yhteydessä
Normin suojatarkoitus
Normin suojatarkoitus
- Korvausvastuu syntyy vain silloin, kun loukatulla normilla on pyritty juuri sellaisen vahingon välttämiseen, joka sittemmin on aiheutunut
- Riittävää on, että vahingon torjuminen kuuluu osana loukatun normin päämääriin
o Tämän tarkoituksen ei tarvitse siten olla normin keskeinen funktio
- Ankarassa vastuussa
o Kyse siitä, millaisten vahinkojen varalta korvaussuoja on haluttu järjestää tuottamuksesta riippumattomaksi
Mahdollista on myös, että ankara vastuu on tarkoitettu vahinkolajikohtaiseksi
Korvattavat vahingot
Korvattavat vahingot
- Vahingonkorvauksen määrän tulee yleisperiaatteen mukaisesti olla täyden korvauksen suuruinen niin, että korvaus hyvittää koko vahingonkärsijälle aiheutuneen menetyksen
o Toisaalta rikastumiskiellon mukaan korvaus ei saa olla ylikompensatorinen eikä johtaa siihen, että vahingonkärsijä saa lopulta etua vahinkotapahtumasta
- Vahingonkärsijälle on periaatteessa asetettu näyttövelvollisuus aiheutuneesta vahingosta ja sen suuruudesta
- Omaisuuden käyttöhyödyn menetyksestä voidaan tuomita harkinnanvarainen korvaus OK 17:6:n kohtuusarviointisäännöksen mukaan, vaikka vahingonkärsijä ei voisikaan osoittaa suoranaista tulonmenetystä, lisäkustannuksia tms. yksilöityä vahinkoa
- Differenssivahinko muodostaa kuitenkin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta korvauksen enimmäismäärän
o Differenssivahingolla tarkoitetaan tapahtumakulkujen vertailua
Vahinko on tämän mukaan toteutuneen tapahtumakulun ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus
Korvauskelpoiset vahinkolajit
Korvauskelpoiset vahinkolajit
- Vahinkolajilla tarkoitetaan vahinkotyypittelyä henkilö-, esine- ja varallisuusvahinkoihin samoin kuin aineellisten ja aineettomien vahinkojen erottelua
o Lisäksi kolmannelle aiheutunut vahinko oma vahinkolajinsa
- Korvausaiheella viitataan erilaisiin yksittäisiin kustannus- tai tappioeriin, joita vahinkotapahtumasta on seurannut
- Henkilö- ja esinevahingot ovat korvauskelpoisia ilman erityisedellytyksiä, kunhan yleinen vastuuperuste (tuottamus tai ankaran vastuun perustava seikasto) on käsillä
o Sen sijaan näiden vahinkolajien yhteydessä korvattavaksi tulevat korvausaiheet ja korvauskelpoisen vahingon kulloinenkin määrä voivat tuottaa ongelmia
Varallisuusvahingot
Varallisuusvahingot
- Varallisuusvahingot ovat joko henkilö- tai esinevahingosta seuraavia tai näistä ensivahingoista riippumattomia ns. puhtaita varallisuuvahinkoja
- Ongelmaa aiheuttavat ns. puhtaat varallisuusvahingot
o Kun vahingonkärsijää kohdannut taloudellinen vahinko ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, on kyseessä puhdas varallisuusvahinko
- Puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen sopimuksenulkoisissa suhteissa edellyttää joko vahinkolajin korvauskelpoisuuden vahvistavaa erityissäännöstä tai VahL 5:1:n mukaisten perusteiden käsilläoloa
o Puhtaan varallisuusvahingon korvauskelpoisuus edellyttää VahL 5:1:n mukaan tuottamuksen ohella, että vahinko on aiheutettu
Rangaistavaksi säädetyllä teolla
Julkista valtaa käytettäessä, tai
Erityisen painavia syitä
Aineettomat vahingot
Aineettomat vahingot
- Keskeinen osa fyysisiin henkilövahinkoihin liittyviä
o Kipu ja särky sekä pysyvä ja tilapäinen haitta
- Aineettomien vahinkojen korvauskelpoisuuteen on usein suhtauduttu pidättyvästi
o Siten aineetonta vahinkoa koskeva vaatimus on voitu hylätä, ellei vahinkolajin korvaavuutta ole nimenomaisesti vahvistettu lainsäädännössä
Kolmannelle aiheutunut vahinko
Kolmannelle aiheutunut vahinko
- Erityisasemaan asetettuja varallisuusvahinkoja
- Oikeuskirjallisuudessa on esitetty melko torjuvia näkemyksiä kolmannelle aiheutuneiden vahinkojen korvauskelpoisuudesta
- Elatuksen menetys (VahL 5:4)
- Hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3)
- Henkilövahingon kärsineen läheisen oikeudesta korvaukseen vahingonkärsijän hoitamiseen liittyneistä kuluista ja ansionmenetyksestä (VahL 5:2d)
Henkilövahingot
Henkilövahingot
- Henkilövahinkokorvauksen sisällöstä säädetään vahingonkorvauslain 5 luvussa
- Vahingonkorvauslain mukaan korvattavia henkilövahinkoja ovat
o Ruumiinvammat
o Sairaudet
o Eräät vahingonkärsijän psyykkisessä tilanteessa ilmenevät häiriöt
- Henkilövahingon seurauksena tuomittava korvaus käsittää VahL 5:2:n mukaan korvauksen
o Tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
o Ansionmenetyksestä
o Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
o Pysyvästä haitasta
- Oikeus korvaukseen henkilövahingosta on sillä, jolle vamma, sairaus tms. terveydellinen muutos on aiheutunut
o Poikkeus mainittuun sääntöön, jossa henkilövahinko on aiheutettu nimenomaisena päämääränä aiheuttaa kärsimystä kolmannelle
Kipuun ja särkyyn rinnastuva kärsimys
• Esim. kun äidin lapsi oli surmattu ja surmaamisella oli nimenomaisesti pyritty aiheuttamaan äidille henkistä kärsimystä
- Surua, pelkoa tai muuta normaaliin elämään kuuluvaa epämiellyttävää tunnetta ei korvata VahL 5:2:n perusteella
Hoitokustannukset
Hoitokustannukset
- Korvattavien hoitokustannusten määrää koskee ensinnäkin yleinen vahingon rajoittamisvelvollisuus, jonka mukaisesti vahingonkärsijä ei voi valita mitä tahansa hoitomuotoa kustannuksista piittaamatta
- Muiden korvausjärjestelmien (mm. tapaturmavakuutus jne.) jäävä vahingonkärsijän rahoitettava omavastuuosuus on mahdollinen vahingonkorvauksen kohde
- Myös vahingonkärsijän läheiselle aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata, jos läheisen osallistuminen hoitoon ja kuntoutukseen on tarpeellista
- Hoitokustannusten korvauskelpoisuus edellyttää, että annettu hoito ja tehdyt tutkimukset ovat olleet lääketieteellisesti perusteltuja
o Jos vahingonkärsijän terveydentila on jo riittävästi ennallistunut, ei ylimääräisiä kuntoutus- tai muita toimenpiteitä korvata
- Hoitokustannukset korvataan normaalisti vain julkisen terveydenhuollon maksutason mukaisesti
o Vahingonkärsijä voi kuitenkin osoittaa, että hänellä on ollut esimerkiksi hoidon saatavuuteen tai kiireellisyyteen liittyvä perusteltu syy hakeutua yksityiseen hoitoon, ei kustannusten täysimääräiselle korvaamiselle ole esteitä
- Henkilövahingosta johtuvia muita tarpeellisia kuluja voivat olla esimerkiksi kuntoutuksesta, apuvälineiden hankinnasta, asuntoon tehtävistä muutoksista tai säännöllisistä lääkärintarkastuksista seuraavat menot
Ansionmenetys
Ansionmenetys
- Menetettyjen ansioiden korvaaminen tulee arvioitavaksi, jos vahingonkärsijä on tullut vahingon johdosta pysyvästi tai tilapäisesti työkyvyttömäksi
o Korvattava vahinko voi koostua esimerkiksi menetetystä palkasta, eläkkeestä, lomarahasta ja luontoiseduista
- Lähtökohdaksi korvauksen määräämisessä otetaan VahL 5:2a:n mukaisesti arvio ansiotulosta, jonka vahingonkärsijä olisi saanut ilman vahinkotapahtumaa
o Tästä vähennetään tulo, jonka vahingonkärsijä on joka tapauksessa onnistunut hankkimaan
- Sama koskee tuloa, jonka vahingonkärsijä olisi voinut saada tai jonka hänen oletetaan tulevaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja muut näihin verrattavat seikat
- Yleisen vahingonrajoittamisvelvollisuuden mukaisesti vahingonkärsijä on siten velvollinen ryhtymään kohtuullisiin toimenpiteisiin korvaavan tulon hankkimiseksi
- Silloin kun vahingonkärsijä on tullut kyvyttömäksi aiempiin työtehtäviinsä, hänelle voidaan tuomita korvausta työansionmenetyksestä siltä ajalta, joka häneltä katsotaan kuluvan jäljelle jääneen työkyvyn sallimiin työtehtäviin hakeutumiseen ja kouluttautumiseen
o Ammatinvaihtoon varatun sopeutumisajan päätyttyä ansionmenetystä ei enää korvata, vaikka vahingonkärsijä ei saisikaan töitä
- Jos uudelleensijoittamisen tai –kouluttautumisen perusteella hankitun uuden ammatin ansiotaso on aikaisempaa työtä alhaisempi, vahingonkärsijällä on oikeus ansionmenetyskorvaukseen tästä erotuksesta
- VahL 5:2b:ssä on erityissäännös niiden tilanteiden osalta, joissa alle 18-vuotias on pysyvästi menettänyt työkykynsä
o Ensisijainen arviointitapa menetetyistä tuloista on vahingonkärsijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmiin perustuva arvio saamatta jääneistä tuloista
o Siinä tapauksessa, että muuhun arvioon ei ole edellytyksiä VahL 5:2b sisältää täydentävän säännöksen
Menetetyn ansiotulon määrä sidotaan lainkohdassa tarkemmin määritetyllä tavalla eri ikävaiheissa tavanomaisten ansiotulojen määrään
• Vahingonkärsijällä on näyttövaatimus tätä vakioitua mittapuuta korkeamman korvausperusteen soveltamiseen
o Alle 18-vuotiaana työkykynsä menettäneelle tuomitaan ansionmenetyskorvausta normaalisti siitä lukien, kun hän olisi täyttänyt 18 vuotta
- Tulevaan aikaan kohdistuvasta ansionmenetyksestä maksettava korvaus tuomitaan VahL 5:7.1:n mukaan yleensä maksettavaksi toistuvina suorituksina
o Korvaus voidaan kuitenkin tuomita kokonaan tai osittain kertakorvauksena, jos se on korvausvelvollisen varallisuusolojen vuoksi tarpeen korvaussaatavan turvaamiseksi tai jos se on korvauksen määrä huomioon ottaen tarpeellista
Henkilövahinkoihin liittyvät aineettomat vahingot
Henkilövahinkoihin liittyvät aineettomat vahingot
- Henkilövahingon kärsineellä on VahL 5:2:n mukaan oikeus korvaukseen myös kivusta ja särystä, tilapäisestä haitasta sekä pysyvästä haitasta
- Aineettomien vahinkojen korvaamisen perusongelma on korvauksen arvionvaraisuus
- Suomessa aineettomien henkilövahinkojen korvaamisessa ei tavoitella täysin yksilösidonnaista korvauksen määräämistä vaan korvaustasoja on pyritty objektivoimaan
- Aineettoman vahingon korvaamisen ei ole katsottu edellyttävän yksilökohtaista näyttöä kivun ja säryn tms. aineettoman vahingon aiheutumisesta, jos tällaista seuraamusta on vamman laadun ja yleisen elämänkokemuksen perusteella voitu pitää ilmeisenä
- Aineettomien vahinkojen eri lajeilla on toisistaan erottuvat käyttöalueet
o Kivulla ja säryllä kompensoidaan fyysisen vamman tai sairauden aiheuttamia tietyn vähimmäistason ylittäviä epämiellyttäviä tuntemuksia
o Kipuun ja särkyyn rinnastuvasta kärsimyksestä tai tätä vastaavasta haitasta voidaan tuomita korvausta silloin, kun henkilövahinko ilmenee psyykkisen tilan häiriintymisenä ja korvataan VahL 5:2:n mukaisena muuna henkilövahinkona
o Haitan korvaaminen suuntautuu toimintakyvyn menetyksen tai kosmeettisen ongelman hyvittämiseen
o Kärsimyskorvauksen kohteena on aineellisesta henkilövahingosta riippumaton tavanomaista harmia tai muuta epämukavuutta suurempi henkinen haitta
Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta suoritettava korvaus
- Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta suoritettava korvaus määrätään VahL 5:2c:n mukaan ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika
o Lähinnä vakava-asteisempi ja lääketieteellisesti näytettävissä oleva psyykkinen haitta voi tulla korvatuksi itsenäisenä henkilövahinkona
Tilapäinen ja pysyvä haitta
- Tilapäinen ja pysyvä haitta
o Tilapäinen haitta on usein kipuun ja särkyyn rinnastuva ohimenevä ilmiö
Tilapäisenä haittana voidaan korvata myös henkilövahingon psyykkisiä seurauksia
o Pysyvää haittaa koskevalla korvauksella hyvitetään seurauksia, joiden voidaan lääketieteellisen tietämyksen perusteella olettaa heikentävän vahingonkärsijän elämänlaatua koko hänen loppuelämänsä ajan
Myös pysyvä kiputila tulee korvattavaksi pysyvänä haittana
Pysyvän haitan korvaaminen tulee kysymykseen vasta siitä lukien, kun vahingonkärsijän terveydentila on vahinkotapahtuman jälkeen vakiintunut niin, että siinä ei ole odotettavissa muutoksia
• Vahinkotapahtuman ja pysyvän haitan toteamisen väliseltä ajalta voidaan suorittaa tilapäisen haitan korvausta
Pysyvän haitan korvaus määrätään VahL 5:2c.2:n mukaan ottaen huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä
• Säännöksen mukaan korottavana tekijänä voidaan ottaa huomioon henkilövahingosta aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen
o Tilapäisestä ja pysyvästä haitasta määrätään korvaus kertakorvauksena
Korvaus voidaan määrätä myös toistuvina suorituksina, jos se on aiheellista vahinkoa kärsineen olosuhteet, korvauksen määrä ja korvausvelvollisen varallisuusolot huomioon ottaen
Kärsimys
- Kärsimys
o VahL 5:6:n mukaan oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä
Jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu;
Jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty
Jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu
Jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1-3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla
o Rangaistavuuskriteeri ei edellytä, että vahingonaiheuttaja olisi tuomittu rikoksesta tai että syytettä olisi nostettu
o Kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrään vaikuttaa VahL 5:6.2:n mukaan loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus
o Riittävää on se, että teko on objektiivisesti arvioiden ollut riittävä aiheuttamaan kärsimystä
Subjektiivisilla tuntemuksilla ei korvauksen määrää kohottavaa vaikutusta
Elatuksen menetys
- Elatuksen menetys
o VahL 5:4
o Jos elatusvelvollinen tai muutoin toisen elatuksesta huolehtinut henkilö on saanut surmansa, elatukseen tai elatusapuun oikeutetulla taikka muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleella on oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä
o Elatuksen menetyksestä määrätään korvaus ottamalla huomioon, missä määrin korvaukseen oikeutettu todennäköisesti olisi saanut elatusta surmansa saaneelta ja mitä hän kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet
o Elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön arvo
o Menetetystä elatuksesta tuomittava korvaus määrätään VahL 5:7:n mukaan yleensä maksettavaksi toistuvina suorituksina
Korvaus maksetaan siihen asti, kun vahingonkärsijän katsotaan voivan elättää itsensä
Vahingonkärsijän läheisille maksettavat kulukorvaukset
- Vahingonkärsijän läheisille maksettavat kulukorvaukset
o Henkilövahingon kärsineelle erityisen läheisellä henkilöllä on erityisestä syystä oikeus kohtuulliseen korvaukseen hänelle aiheutuneista kuluista (VahL 5:2d)
o Läheinen voi saada kohtuullisen korvauksen tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksistä, joka hänelle aiheutuu henkilövahinkoa kärsineen hoitamisesta
o Korvausta voidaan maksaa vain akuuttivaiheen ajalta, ja korvausmahdollisuus katkeaa, kun vahingonkärsijän terveydentila on vahinkotapahtuman jälkeen vakiintunut
o Kuolemantapausten yhteydessä surmansa saaneen hautaamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ovat korvauskelpoisia VahL 5:3:n perusteella
Hyväksyttävänä pidettävä kustannustaso määräytyy tällöin sen mukaan, mikä vainajan asema huomioon ottaen on tavanmukaista
Korvattavia ovat arkusta, hautapaikasta, hautakivestä, hautajaistarjoilusta ja lehti-ilmoituksesta johtuneet kustannukset
Kärsimyksen korvaaminen surmansa saaneen läheiselle
- Kärsimyksen korvaaminen surmansa saaneen läheiselle
o Kärsimyskorvauksen tuomitseminen edellyttää aiheuttamisteon tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta (VahL 5:4a)
o Oikeus korvaukseen voi olla surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla, aviopuolisolla sekä muilla näihin rinnastettavilla erityisen läheisillä henkilöillä
o Lisäksi edellytetään kokonaisharkintana sitä, että korvauksen tuomitsemista pidetään kohtuullisena ottaen huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan suhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet
Surmansa saaneen läheiselle itselleen aiheutunut henkilövahinko
- Surmansa saaneen läheiselle itselleen aiheutunut henkilövahinko
o VahL 5:4b
o Erityisen läheinen henkilö on tahallisesti tai törkeän huolimattomasti aiheutetun kuolemantapauksen yhteydessä oikeutettu korvaukseen itselleen aiheutuneesta henkilövahingosta johtuvista tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista sekä ansionmenetyksistä
o Säännös koskee tilanteita, joissa kuolemantapaus aiheuttaa läheiselle sellaisia kärsimystä vakava-asteisempia henkisiä seuraamuksia, jotka täyttävät henkilövahingon tunnusmerkistön
Olosuhteiden muuttumisen vaikutus ansion tai elatuksen menetyksen korvaukseen
- Olosuhteiden muuttumisen vaikutus ansion tai elatuksen menetyksen korvaukseen
o VahL 5:8
o Korvauksen määrää tai suorittamistapaa voidaan muuttaa silloin, kun olosuhteet ovat korvauksen vahvistamisen jälkeen muuttuneet olennaisesti
Kertakorvausta ei kuitenkaan voida säännöksen nojalla alentaa
Toistuvina suorituksina maksettavaa korvausta koskeva muutos voidaan erityisestä syystä tehdä takautuvin vaikutuksin, kuitenkin aikaisintaan korvauksen muuttamista koskevan kanteen vireilletulosta lukien
o Säännöksen tarkoittaman korvauksen muuttamista koskevan vaatimuksen voi esittää sekä vahingonkärsijä, että korvausvelvollinen
Vahingonkärsijän kuoleman vaikutus aineettoman vahingon korvaamiseen
- Vahingonkärsijän kuoleman vaikutus aineettoman vahingon korvaamiseen
o VahL 7:3
o Oikeus korvaukseen kivusta ja särystä sekä tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä raukeaa, jos vahingonkärsijä kuolee ennen korvausvaatimuksen esittämistä
o Jos korvausvaatimus aineettoman vahingon osalta on ehditty esittää, korvausoikeus pysyy voimassa ja korvaussaatava siirtyy oikeudenomistajille
o Riittävää on että korvausvaatimus on esitetty vapaamuotoisesti eikä oikeudenkäyntiin liittyvää vaatimuksen esittämistä vaadita
Vahingonkärsijän myötävaikutus
Vahingonkärsijän myötävaikutus
- Korvausvastuu supistuu monesti silloin, kun vahingon katostaan johtuneen osittain vahingonkärsijän puolella olevista syistä
- Merkityksellistä on etenkin vahingonkärsijän tuottamuksellinen menettely tai tietoinen riskinotto
- Tuottamuksettomat vahinkoon vaikuttavat seikat voivat tulla otetuiksi huomioon VahL 6:1:n tarkoittamina muina vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumattomina syinä tai ne saattavat vaikuttaa syy-yhteysarviointiin
o Henkilövahingoissa vahingonkärsijän erityinen vahinkoherkkyys supistaa kuitenkin vastuuta vain poikkeuksellisesti
- Myötävaikutusilmiöt voidaan jakaa vahingon aiheutumisprosessiin vaikuttavaan ja vahingon rajoittamisvaiheessa ilmenevään muotoon
- Lähtökohtana myötävaikutusarvioinnille on että jokaiselta edellytetään normaalin huolellista omien etuuksien suojaamista
- Myötävaikutuksen arviointiin ja siitä seuraavaan korvausvastuun supistumiseen vaikuttanee vahinkolaji niin, että henkilövahinkojen osalta vahingonkärsijälle asetettavat vaatimukset ovat ilmeisestikin lievempiä kuin muiden vahinkolajien kohdalla
- Jos vahingonkärsijää on tehokkaasti varoitettu vaarasta, saatetaan päätyä siihen, että vahingonkärsijä on myötävaikutuksensa vuoksi yksin vastuussa vahingosta
o Vahingonkärsijän puolella oleva olennainen laiminlyönti voi olla myös ankarasta vastuusta vapauttava peruste
- Myötävaikutusta arvioitaessa otetaan huomioon vain vahingonkärsijän menettelyn ennalta arvattavissa olevat seikat
Velvollisuus rajoittaa vahinkoa
Velvollisuus rajoittaa vahinkoa
- Vahingon uhatessa tai sen jo osittain aiheuduttua vahingonkärsijällä on velvollisuus rajoittaa vahinkoaan
Erityinen vahinkoalttius
Erityinen vahinkoalttius
- Henkilövahinkojen osalta vahingonaiheuttajan tulee ottaa vahingonkärsijä sellaisena kuin tämä on
- Esineiden osalta omistajan tulee täysimääräisen korvaussuojan turvaamiseksi huolehtia omaisuutensa kunnostamisesta ja että vajaakuntoisen kohteen normaalia korkeampaa vahingoittumisalttiutta ei voida siirtää vahingonaiheuttajan riskille
Suostumus ja tietoinen riskinotto
Suostumus ja tietoinen riskinotto
- Suostumus poistaa vastuun, mutta suostumus voi käydä vaikutuksettomaksi vakavien seuraamusten kohdalla
- Suostumuksen tunnusmerkistön osalta olennainen kysymys on seuraamuksen todennäköisyys
o Ei suostumuksesta voitane puhua, ellei seuraamuksen sisältö ja sen aiheutumisen todennäköisyys ole ollut kohtuullisen hyvin vahingonkärsijän tiedossa
Siten suostumus voi tuskin ulottua seuraamukseen, jonka aiheutumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta, koska myös sellaiset tapahtumakulut, joihin ei liity henkilövahinkoa, ovat olleet varteenotettavia mahdollisuuksia
- Tietoinen riskinotto erottuu suostumuksesta ensinnäkin siinä, että vahingonkärsijä ei varsinaisesti hyväksy minkään varmasti tai lähes varmasti seuraavan henkilövahingon aiheutumista, mutta ottaa toiminnallaan kantaakseen riskin siitä, että hän saattaa myöhemmin kärsiä vahingon
- Tietoinen riskinotto voi poistaa korvausvastuun kokonaan, mutta tietyissä tilanteissa se voidaan myös rinnastaa myötävaikutukseen, jolloin vaikutuksena on korvausvelvollisuuden myötävaikutusperusteinen sovittelu
- Tietoisen riskinoton korvausvelvollisuuden poistava vaikutus voi olla sidottu siihen, että toisen toiminta pysyy tiettyjen sääntöjen puitteissa
o Esim. joukkuepelit ja kamppailulajit
Kohtuusperusteinen vahingonkorvauksen sovittelu
Kohtuusperusteinen vahingonkorvauksen sovittelu
- Kohtuusperusteista sovittelua koskeva perussäännös on VahL 2:1.2:ssa
o Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta
- Vahingonaiheuttajan tuottamuksen asteella on painava asema sovitteluharkinnassa
o Mitä suurempi moite aiheuttajaan kohdistuu, sitä kapeammat sovittelun edellytykset ovat
Korvausoikeuden vanhentuminen
Korvausoikeuden vanhentuminen
- Vahingonkorvausvelvollisuus alkaa sopimuksenulkoisessa suhteessa vanhentua siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta
o Yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika
Vanhentuminen voidaan katkaista sekä vapaamuotoisin että oikeudellisin katkaisutoimin
o Sovellettavaksi tulee lisäksi VanhL 7.2 §:n mukainen kymmenen vuoden vanhentumisaika
Tämä kymmenen vuoden vanhentumisaika luetaan vahinkoon johtaneesta tapahtumasta
• Jos kymmenen vuoden vanhentumisaika ehtii täyttyä ilman vanhentumisen katkaisemista, korvausvelka on vanhentunut, vaikka vahinko ei olisi vielä edes ilmennyt
Tämä vanhentumisaika ei rajoita oikeutta saada korvausta henkilö- tai ympäristövahingoista
• Näiden vahinkojen kohdalla vanhentuminen määräytyy siten yksinomaan vahinkoa koskevan tiedon saamisesta
o Rikokseen perustuvien korvaussaatavien osalta on lähdetty siitä, että korvausvastuun ei tule vanhentua ennen syyteoikeuden vanhentumista
Rikoksesta johtuva velka ei vanhene (VanhL 7.3 §) sinä aikana, kun syyte voidaan nostaa tai kun rikosasian käsittely tuomioistuimessa on vireillä
o Yhteisvastuussa vanhentumisen alkuajankohta lasketaan kunkin velallisen osalta erikseen
Tuotevastuu (tuotevastuulaki)
Tuotevastuu (tuotevastuulaki)
- Tuotevastuun ytimessä ovat tilanteet joissa esineen virheellisyys aiheuttaa henkilö- tai esinevahingon
- Tuotteella tarkoitetaan tuotevastuulaissa irtainta esinettä
- Tilanteet joissa tuote aiheuttaa itselleen vahinkoa, eivät kuulu tuotevastuulain alaisuuteen
o Nämä jäävät arvioitaviksi irtaimen kauppaa koskevien sääntöjen perusteella
- Vahinko on korvauskelpoinen, jos se on aiheutunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa
o Arvioinnissa otetaan huomioon mm. tuotteen liikkeellelaskemisajankohta, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö ja tuotteen markkinointi sekä käyttöohjeet
- Tuotteen virheellinen käyttötapa voi johtaa siihen, että tuotteen turvallisuutta ei katsota puutteelliseksi vahingon aiheutumisesta huolimatta
o Tavanomaiset käyttövirheet tulee ottaa huomioon tuotetta suunniteltaessa
Esim. leikkikalun paneminen suuhun
- Korvausvelvollinen ei voi vastuunsa torjumiseksi vedota puutteellisiin mahdollisuuksiinsa olla selvillä vahinkoriskistä (Ns. kehittelyvahingot)
- Vahingonkärsijän on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä turvallisuuspuutteen ja vahingon syy-yhteys
- TuotevastuuL 5 §:ssä vastuuvelvollisiksi täsmennetään seuraavat
o Tuotteen valmistaja (tai tuottaja)
o Tuotteen ETA-alueelle liikkeellelaskettavaksi tuonut tuoja
o Markkinoija, joka on markkinoinut tuotetta omanaan
Jos tuote on varustettu hänen nimellään, tavaramerkillään tai muulla tunnuksellaan
- Tuotevastuulain mukainen vastuu ei kohdistu tuotteen jälleenmyyjään
- Jos tuotteesta ei käy ilmi sen valmistajaa tai tuottajaa, vastuun ulottuvuus saattaa laajentua
Tällöin jokainen tuotteen liikkeellelaskija on TuotevastuuL 6 §:n mukaan korvausvelvollinen valmistajan tavoin
- Tuotevastuulain mukaista vastuuta ei synny, jos vastuuasemassa oleva näyttää, että hän ei ole laskenut tuotetta liikkeelle elinkeinotoiminnassa
- Toiseksi korvausvastuu vältetään jos tuotteen puutteellinen turvallisuus on seurausta siitä, että tuotteen on oltava viranomaisen antamien pakottavien määräysten mukainen
- Kolmanneksi on mahdollista, että tuotteen turvallisuuspuute johtuu tuotteen liikkeellelaskemisen jälkeisistä seikoista, joihin vastuuvelvollinen ei ole voinut vaikuttaa
- Vastuuta ei synny alle 2350 markan omaisuusvahingosta
- Henkilövahingot korvataan taloudellisesta arvostaan riippumatta
- Tuotevastuulain korvaussuoja on pakottavaa niin, ettei vahingonkärsijän suojaa voida heikentää ennen vahingon ilmenemistä tehdyllä sopimuksella
- Tämä laki ei rajoita vahinkoa kärsineen oikeutta korvaukseen sopimuksen perusteella taikka vahingonkorvauslain tai muun lain nojalla (TuotevastuuL 11 §)
Potilasvahingot (potilasvahinkolaki)
Potilasvahingot (potilasvahinkolaki)
- Potilasvahinkolain mukainen vakuutusjärjestelmä toimii ensisijaisena hyvityskeinona
o Potilasvahinkolaki ei kuitenkaan sulje pois hoidon tarjoajan korvausvastuuta
Tällainen hoitosopimukseen tai vahingonkorvauslakiin perustuva vastuu on edelleen mahdollista
- Potilasvahinkolain soveltamiskäytännön päälinjat muotoutuvat potilasvahinkolautakunnan käytännössä
o Lautakunta antaa korvausasioissa ratkaisusuosituksia
- Potilasvahinkolain mukainen vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia terveyden- ja sairaanhoitotoiminnan harjoittajia
o Jos vakuutusta ei ole Potilasvahinkokeskus korvaa
- Potilasvahinkolain perusteella korvataan Suomessa annetusta terveyden- tai sairaanhoidosta seuranneet potilasvahingot
o Ulkomailla saatu hoito ei kuulu järjestelmän piiriin
- Potilaan terveydentilan kohentamiseen tähtäävän hoidon lisäksi lain piiriin kuuluvat rokotusten kaltaiset ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kosmeettinen kirurgia, lääketieteellinen kuntoutus, raskaudenkeskeytykset sekä myös osa terveydellistä neuvontaa
- Potilasvahinkolaista korvataan lääkkeen käyttöön liittyvä vahinko vain silloin, kun valittu lääkehoito on ollut virheellinen hoitopäätös tai kun vahinkoon johtanut virhe on tapahtunut lääkkeen toimittamisessa
- Potilasvahinkolaissa on säädetty korvauskelpoisiksi vain henkilövahingot
o Epäillyn syyn ja vahinkoseurauksen välisen syy-yhteyden todennäköisyys riittää korvauksen myöntämiseen
- PotVahL 2 §:ssa täsmennetään seitsemän aiheutumistapaa, joista johtuvat vahingot ovat korvauskelpoisia:
o Korvauskelpoisia ovat PotVahL 2 §:n mukaan ensinnäkin sellaiset henkilövahingot, jotka ovat aiheutuneet tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä, edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut tai hoitanut potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon (1)
o Tutkimuksessa, hoidossa tai muussa käsittelyssä käytetyn hoitolaitteen tai –välineen vian aiheuttama vahinko on myös korvauskelpoinen potilasvahinkona (2)
o Infektiovahinko on korvauskelpoinen, ellei potilaalta edellytetä infektion sietämistä (3)
o Korvaukseen oikeuttavat tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai sairaankuljetuksen aikana sattuneet tapaturmat (4)
o Huoneiston tai laitteiston palosta ja vastaavasta huoneiston tai laitteistojen vahingosta seuraavat henkilövahingot kuuluvat potilasvahinkojen piiriin (5)
o Lääkkeet (edellä) (6)
o Tutkimuksesta, hoidosta tai vastaavasta käsittelystä aiheutunut pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema on korvauskelpoinen, jos seuraamus on kohtuuton (7)
- Tuomittavan korvauksen tarkempi sisältö määräytyy VahL 5:2-4:ien perusteella
o Vain tahallinen tai törkeän tuottamuksellinen myötävaikutus voi alentaa korvausta (PotVahL 3 §)
o Vähäisestä vahingosta ei potilasvahinkolain mukaan suoriteta korvausta
Korvauskäytännössä pidetty alle 1000 mk
Ympäristövahingot (ympäristövahinkolaki)
Ympäristövahingot (ympäristövahinkolaki)
- Ympäristövahinkolaki rakentuu ankaran vastuun periaatteelle
- Ympäristövahinkolaki on soveltamisalaltaan pääosin toissijainen erityislainsäädäntöön nähden
- Laki ei koske sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta
- Vahingonkorvauslaki vaikuttaa täydentävänä normilähteenä
- Korvauskelpoinen ympäristövahinko on tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta aiheutunut vahinko
o Sellaiset vahingot joilla on vain hetkellinen kytkentä tiettyyn alueeseen, jäävät kuitenkin ympäristövahinkolain ulkopuolelle
- Vahingon on YmpVahL 1.1 §:n mukaan pitänyt aiheutua ympäristössä
o Veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta
o Melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta
o Muusta vastaavasta häiriöstä
- Korvausvastuu syntyy, kun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen (YmpVahL 3 §)
- Vastuuta rajoittaa vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus (YmpVahL 4 §)
o Vastuuta ei tämän mukaan synny, jos häiriön sietämistä on pidettävä kohtuullisena
Arvioinnissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, häiriöön johtanut tilanne kokonaisuudessaan ja häiriön yleisyys vastaavissa olosuhteissa
Sietämisvelvollisuus ei kuitenkaan koske henkilövahinkoa eikä vähäistä suurempaa esinevahinkoa
• Lisäksi tahallisesti tai rikoksella aiheutetut vahingot ovat korvauskelpoisia ilman sietämisvaatimuksen asettamia rajoituksia
- Toiminnan varsinaisen harjoittajan lisäksi vastuu kohdistuu YmpVahL 7 §:n mukaisesti toiminnan harjoittajaan rinnastettavissa olevaan tahoon ja siihen, jolle vahinkoa aiheuttanut toiminta on myöhemmin luovutettu
o Luovutuksensaajan vastuun edellytyksenä on että hän on toiminnan saadessaan tiennyt tai hänen on pitänyt tietää kyseisestä häiriöstä tai sen uhasta
o Rinnastamista arvioitaessa otetaan huomioon henkilön määräysvalta, hänen taloudelliset suhteensa toiminnan harjoittajaan ja hänen toiminnasta tavoittelemansa taloudellinen hyöty
- Ympäristövahinkolain mukaisen korvauksen sisältö määräytyy VahL 5 luvun säännösten perusteella
o Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaaminen ei kuitenkaan ole sidoksissa VahL 5:1:n mukaisiin perusteisiin, vaan vahinkolaji on aina korvauskelpoinen, paitsi jos vahinko on vähäinen
Vähäinenkin varallisuusvahinko tulee korvattavaksi, jos se on aiheutettu rikoksella
- Vahingon uhan torjumisen tai ympäristön ennallistamisen aiheuttamat tarpeelliset kustannukset ovat korvattavia riippumatta siitä, onko niiden suorittajana vahingonkärsijä itse tai viranomainen (YmpVahL 6 §)
- YmpVahL 9 §:ssä on säädetty etukäteiskorvauksesta, jota voidaan määrätä tulevaisuudessa aiheutuvasta vahingosta
o Tulee kysymykseen silloin, kun häiriö on jo ehtinyt alkaa vastuukysymystä arvioitaessa
o Etukäteiskorvaus on mahdollista määrätä joko kertakaikkisena tai vuosikorvauksena
- YmpVahL 10 §:ssä säädetään lunastamisvelvollisuudesta
o Korvausvelvollisen on kiinteistön omistajan vaatimuksesta lunastettava kiinteistö tai sen osa, jos kiinteistö on ympäristövahingon vuoksi käynyt omistajalle hyödyttömäksi tai sen käyttö tarkoitukseensa on olennaisesta vaikeutunut
Lunastus tapahtuu tällöin lunastuslain mukaisesti
Ympäristövahinkovakuutus (laki ympäristövahinkovakuutuksesta)
- Ympäristövahinkovakuutus on pakollinen jokaiselle sellaiselle yksityisoikeudelliselle yhteisölle, jonka toimintaan liittyy olennainen ympäristövahingon vaara tai jonka toiminta yleisesti aiheuttaa haittaa ympäristölle
o Kun vahingonkorvausta ei onnistuta perimään korvausvelvolliselta tai kun korvausvelvollista ei kyetä selvittämään, rahoitetaan korvaus ympäristövahinkovakuutuksesta
o Ei suoriteta etukäteiskorvausta eikä lunastusvelvollisuus koske
o Omavastuu yksityisen henkilön kohdalla 300 euroa ja oikeushenkilöllä 3000 euroa
o 5 miljoonan euron vakuutustapahtumakohtainen vastuukatto
Liikennevahingot
Liikennevahingot
- Liikennevahingoista puhuttaessa tarkoitetaan autojen ja muiden moottoriajoneuvojen käytöstä johtuneita vahinkoja
- Jokaisen liikenteessä käytettävän moottoriajoneuvon omistajan on otettava liikennevakuutus (liikennevakuutuslaki)
- Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko korvataan liikennevakuutuksesta, ilman että edellytyksenä on kenenkään henkilökohtainen korvausvelvollisuus
o Moottoriajoneuvo ei ole lain tarkoittamassa liikenteessä (LiikVakL 2 §) kun
Sitä käytetään liikenneväylistä erillisessä paikassa maataloustyöhön tai olennaisesti muuhun kuin henkilö- tai tavarakuljetukseen
Se on säilytettävänä tai korjattavana liikenneväylistä erillisessä paikassa
Sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu-, harjoitus- tai kokeilutarkoituksiin
o Liikennevakuutuksesta ei myöskään LiikVakL 5 §:n mukaan korvata vahinkoa, joka kohdistuu
Kuormauksen tms. työsuorituksen aikana ajoneuvon ollessa liikkumattomana omistajaan, kuljettajaan tai työnsuorittajaan
Kuormauksen tms. työsuorituksen aikana kohteena olevaan omaisuuteen tai toimintaan osallistuvaan toiseen moottoriajoneuvoon
Liikenneväylällä valvomatta olevaan eläimeen, ellei kysymyksessä ole porovahinko tai ellei vahinko ole tuottamuksella aiheutettu
Moottoriajoneuvossa olleeseen omaisuuteen tai omistajan tai kuljettajan muuhun omaisuuteen; matkustajan pukimien ja henkilökohtaisten käyttöesineiden vahingot ovat kuitenkin korvattavia
o Moottoriajoneuvolle aiheutunutta esinevahinkoa ei korvata ilman toisen osapuolen tuottamusta tai siihen rinnastuvaa syytä
- Korvauksen sisältö määräytyy VahL 5 luvun mukaan
- Vahingonkärsijän tulee näyttää toteen tapahtuman ja vahingon välinen syy-yhteys
- Omaisuusvahinkojen osalta korvausta voidaan LiikVakL 7.2 §:n mukaan kohtuuden mukaan alentaa tai se voidaan evätä ottaen huomioon vahingonkärsijän syyllisyyden määrä ja muut olosuhteet
- Tahallisesti itselle aiheutetun henkilövahingon osalta korvausta suoritetaan LiikVakL 7.1 §:n mukaan ainoastaan siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahingon syntymiseen
o Törkeän huolimattoman myötävaikutuksen tapauksissa henkilövahingosta suoritettavaa korvausta voidaan säännöksen mukaan alentaa tai se evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista
o Jos henkilövahinko (tai omaisuusvahinko) on aiheutunut vahingonkärsijän ollessa luvattomasti käyttöön otetussa ajoneuvossa ja vahingonkärsijän on pitänyt tietää käyttöönoton luvattomuudesta, korvausta suoritetaan tämän ajoneuvon liikennevakuutuksesta vain erityisestä syystä (LiikVakL 7.3 §)
Sama koskee tilanteita, jossa kuljettaja on ollut humalassa (1,2 promillea)
- Vakuuttamattomien ja tuntemattomaksi jäävien ajoneuvojen aiheuttama vahingot korvaa liikennevakuutuskeskus
o Kuljettajaan kohdistunutta vahinkoa ei korvata, jos kuljettaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ajoneuvon olevan vakuuttamaton
- Henkilövahingot korvataan liikennevahingosta ilman enimmäisrajoitusta
o Omaisuusvahinkoja korvataan yhden liikennevahingon perusteella enintään 3300000 euroa kutakin vastuussa olevaa liikennevakuutusta kohti (LiikVakL 9)
- Liikennevahinkoon perustuvaa korvausvaatimusta ei voida esittää ajoneuvon omistajaa, kuljettajaa tai matkustajaa kohtaan, ellei vakuutusyhtiö ole kieltäytynyt korvauksen suorittamisesta
- Suoritettua liikennevakuutuskorvausta koskeva takautumisoikeus ajoneuvon omistajaa, kuljettajaa tai matkustajaa kohtaan syntyy LiikVakL 20 §:n perusteella, jos
o Vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella
o Vahinko on aiheutettu huolimattomuudella ajettaessa luvattomasti käyttöön otetulla ajoneuvolla
o 1,2 promillea / alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja kyky virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut
- Vakuutusehdoissa takautumisoikeutta ei voida laajentaa liikennevakuutuslain mukaisesta
Työtapaturmat ja ammattitaudit
Työtapaturmat ja ammattitaudit
- Työtapaturmien ja ammattitautien korvaaminen järjestyy pääosin tapaturmavakuutusjärjestelmän kautta
- Järjestelmän perustana on pakollinen vakuutus, jossa työnantaja on vakuuttamisvelvollinen vakuutuksenottaja ja työntekijä vakuutettu
- TapVakL:n ja AmmTautiL:n mukainen korvausoikeus edellyttää ensinnäkin, että kysymyksessä on työsuhteessa aiheutunut vahinko
- Työtapaturmalla tarkoitetaan TapVakL:ssa tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää
o Työssä
o Työstä johtuvissa olosuhteissa
Työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella
Matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin
Hänen ollessaan työnantajan asioilla
o Hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä, ihmishenkeä
- TapVakL:n perusteella voidaan korvata myös psyykkisiä seurauksia
- Tapaturmaksi luettavan seurauksen on tullut aiheutua lyhyehkönä, enintään vuorokauden mittaisena ajanjaksona, kun taas ammattitaudin osalta tällaista enimmäisaikaa ei tunneta ja ammattitaudeille onkin usein ominaista, että ne ovat pitkäaikaisen herkistymisen tulosta
- Tapaturmakorvaus käsittää ensinnäkin työntekijälle aiheutuvat sairaanhoitokustannukset
o Hoito tulee pääsääntöisesti antaa julkisen terveydenhuollon yksikössä
o Käsittää lääkärin palkkiot, lääkkeet, hoitotarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä mahdollisesti tarvittavan laitoshoidon
o Korvaus voi käsittää myös päivärahan, tapaturmaeläkkeen, haittarahan ja kodinhoitokustannukset
o Surmansa saaneen omaisilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen ja hautausapuun
- Korvausta ei suoriteta vammasta tai sairaudesta, jonka työntekijä on aiheuttanut itselleen tahallisesti
- Vahingonkärsijällä on oikeus saada TapVakL:n mukaisen korvauksen lisäksi vahingonkorvausta muun lain nojalla
Vastuu yleisötilojen ja yleisölle tarjottujen palvelujen turvallisuudesta
Vastuu yleisötilojen ja yleisölle tarjottujen palvelujen turvallisuudesta
- Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen ylläpitäjillä ja yleisötilaisuuksien järjestäjillä on tavanomaista tuottamusvastuuta ankarampi vastuu
- KKO:n käytännössä on lähdetty siitä, että tilojen ylläpitäjällä on pitkälle menevä vastuu tilojen turvallisesta kunnosta
- Yleisötilojen pitäjän ja yleisöpalvelujen tarjoajan vastuuta ei ole korotettu tuottamuksesta riippumattoman vastuun tasolle, vaan kysymys on tuottamusvastuusta, jossa todistustaakka on käännetty ja vaadittava huolellisuustaso korkea
o Vastuusta vapautuminen on kuitenkin mahdollista, jos vastuuvelvollinen on ryhtynyt kaikkiin olosuhteet huomioon ottaen tarpeellisina pidettäviin varotoimenpiteisiin ja vahinko on aiheutunut tästä huolimatta
- Vastuu on huolellisuutta koskevan näytön puuttuessa syntynyt, vaikka vahinkoon johtaneen tapahtumakulun yksityiskohdat ovatkin jääneet avoimiksi
Vastuu teiden ja piha-alueiden turvallisuudesta
Vastuu teiden ja piha-alueiden turvallisuudesta
- Tuottamusvastuuta, vaatimustaso kuitenkin asetettu huomattavan korkealle
- Myös sovellettu käännettyä todistustaakkaa
- Maantie on pidettävä yleistä liikennettä tyydyttävässä kunnossa (MaantieL 33 §)
o Huomioon otetaan liikenteen määrä ja laatu, tien liikenteellinen merkitys sekä säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika ja muut olosuhteet
Median vastuu ja muu vastuu kunnian tai yksityisyyden loukkauksesta
Median vastuu ja muu vastuu kunnian tai yksityisyyden loukkauksesta
- Vastuu voi tulla kysymykseen kahdessa perustilanteessa
o Julkaistun tiedon ollessa virheellistä ja sen kohteena olevan henkilön kunniaa loukkaavaa tai
o Tiedon ollessa paikkansapitävää, mutta sellaista, jota ei yksityisyyden suojan vuoksi saa julkistaa ilman kohteen suostumusta
- Kunnianloukkaus (RL 24:9) ja yksityiselämän loukkaus (RL 24:8)
o Kunnianloukkaus on kysymyksessä silloin, kun henkilöstä esitetään valheellinen tieto tai vihjaus niin että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa
Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu henkilön menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa
• Edellytyksenä on lisäksi se, että arvostelu ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä
o Yksityiselämän loukkaus on käsillä, kun toisen yksityiselämästä levitetään tieto, vihjaus tai kuva siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa
Säännöksen mukaan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon ym. esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä tai näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi
Vastuu työtaistelutoimenpiteellä aiheutetusta vahingosta
Vastuu työtaistelutoimenpiteellä aiheutetusta vahingosta
- Työtaistelutoimenpiteistä aiheutuneet vahingot ovat käytännössä aine puhtaita varallisuusvahinkoja
o Edellyttää VahL 2 luvun mukaista tuottamuksellisuutta ja VahL 5:1:n edellytysten täyttymistä (erityisen painava syy, rangaistavaksi säädetty teko, julkista valtaa käytettäessä)
- Ratkaiseva merkitys tuottamussäännön soveltamisessa annetaan sille, onko vahinkoon johtanut menettely ollut oikeudenvastaista
o Eli onko työtaistelutoimenpide pantu toimeen työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Kontrollivastuu
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Kontrollivastuu
- Kauppalaissa kontrollivastuu koskee myyjän viivästystä ja virhettä
o CISG esikuvana, kuitenkin CISG:ssä ei tunneta kontrollivastuun käyttöalarajoitusta ja siihen liittyvää vahinkolajierottelua
- Kuluttajansuojalaissa kontrollivastuu käsittää myös elinkeinonharjoittajan viivästysvastuun
- Kontrollivastuu on kotimaisessa lainsäädännössä vain välittömiä vahinkoja koskeva korvausperuste
o Välillisten vahinkojen korvaaminen tulee arvioitavaksi tuottamusvastuun perusteella
- Kontrollivastuun vallitessa virhe tai viivästys johtaa korvausvelvollisuuteen, ellei sopimusvelallinen näytä vastuusta vapauttavien perusteiden käsilläoloa
- Jotta vastuun välttäminen olisi mahdollista, velallisen tulee esittää neljä kohtaa täyttävä selvitys
o Sopimusrikkomuksen on johduttava esteestä
o Esteen on oltava velallisen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella
o Esteen tulee olla sellainen, ettei velalliselta ole voitu kohtuudella edellyttää esteen huomioon ottamista sopimuksentekohetkellä ja ettei
o Velallinen ole voinut kohtuudella voittaa eikä välttää esteen seurauksia
- Jotta velallinen välttäisi korvausvastuun velkojaa kohtaan, hänen tulee osoittaa, että kontrollivastuun mukaiset vapautumisedellytykset ovat olleet olemassa sekä hänen itsensä että suoritushäiriön aiheuttaneen täytäntöönpanoapulaisen kohdalla
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Ekskulpaatiovastuu ja muu tuottamusvastuu
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Ekskulpaatiovastuu ja muu tuottamusvastuu
- Ekskulpaatiovastuu on käännettyyn todistustaakkaan perustuvaa tuottamusvastuuta
- Ratkaisevaa on se, kykeneekö suoritusvelvollinen näyttämään, että hän on menetellyt huolellisesti velvoitteita täyttäessään
- Ekskulpaatiovastuu vallitsee irtaimen kaupassa välillisten vahinkojen osalta
- Ekskulpaationäyttö on esitettävä myös täytäntöönpanoapulaisen osalta ennen kuin vastuun torjuminen on mahdollista
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Korvattavat vahingot
Sopimusperusteisen korvausvastuun pääkohtia
Korvattavat vahingot
- Sopimusoikeudellinen korvausvastuu käsittää yhtä lailla henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot samojen vastuuperusteiden vallitessa
- Vahingoittuneeseen etuuteen perustuvaa luokittelua tärkeämpää sopimusvastuussa on jako välittömiin ja välillisiin vahinkoihin (mm. kauppalaki)
