ULTIMATE MANSTA RÄJÄYTYS Flashcards
maailman neljä sfääriä
eli kehää, ilma-, kivi-, vesi- ja elämän kehä
planetaariset ilmiöt
maapallon muodosta ja liikkeistä johtuvia, maassa havaittavia ilmiöitä (vuodenajat, vuorokausi, planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet, vuorovesi, coriolis-ilmiö, keskipakoisvoima, valaistus-, lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet, maannos)
apheli ja periheli
päivät jolloin maapallo on vuosittaisessa kierrossaan kauimpana ja lähimpänä aurinko (3. heinäkuuta ja tammikuuta)
maapallon valaistusvyöhykkeet
tropiikki, keskileveydet ja kalotit
maannos
maaperän pintakerros, johon elävät ja elottomat prosessit vaikuttavat, koostuu eri hiukkaskokoisista maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä
ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan
homosfääri (tasaisesti sekoittunut 0-80km) heterosfääri (painon mukaiset kerrokset 100km +)
ilmakehän neljä kerrosta
troposfääri (8-18km), stratosfääri (-50km, otsonikerros), mesosfääri (-80km) ja termosfääri (-690km)
CFC-yhdisteet
keinotekoisia kasvihuonekaasuja, esim. klooratut ja fluoratut hiilivedyt
sää
alailmakehän tilannetta tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa
sade tyypit
konvektio-, orografinen- ja rintamasade
pasaatituuli
päiväntasaajalla (länteen) kulkeva planetaarinen tuuli, johtuu hepoasteilta tulevista tuulivirroista ja coriolis ilmiöstä
polaaririntama
planteraarinen ilmiö, napa-alueiden ja hepoasteiden korkeapaineesta virtaa ilmaa, jolloin on matalapaine, eri lämpöiset ilmamassat aiheuttaa liikkuvia matalapaineita
ITCZ
päiväntasaajan matala
kylmä laskutuuli
vuoristoissa, ylängöillä ja jäätiköillä
lämmin laskutuuli
kun kostea ja lämmin ilmavirtaus ylittää vuoriston, orografisen sateen jälkeen, siitä vapautuu piilevää lämpöä joka laskeutuu suojaiselle puolelle vuorta
megakaupunki
yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki
segregaatio
eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä
megatrendit
vahvoja, globaaleja muutoksia aiheuttavia muutosvoimia, jotka muuttavat yhteiskuntia, esim. kaupungistuminen, eriarvoistumisen kasvu, globaalit muuttoliikkeet, väestönkasvu, ilmastonmuutos, robotiikka
heikot signaalit
merkkejä nousevista asioista tai muutoksen ensioireita
innovaatio
uusi keksintö, uudistus, idea, ideologia, toimintamalli tai muoti
väestöntiheys
asukkaiden lukumäärä neliökilometrillä
luonnollinen väestönkasvu
syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus
maatalouden vallankumous
käynnistyi noin 12 000 vuotta sitten, jolloin ihmiset keksivät kasvinjalostuksen ja viljelykulttuurin
massamuutto
valtion sisäinen muuttoliike
sanitaatio
puhtaan juomaveden sekä ihmisten ulosteiden ja jäteveden asianmukaista käsittelyä ja hävittämistä koskevia kansanterveydellisiä olosuhteita
suhteellinen köyhyys
yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan
kehitysmaiden luokittelu
köyhimmät, keskituloiset ja sisämassa sijaitsevat kehitysmaat sekä vasta teollistuneet maat
LDC-maat
köyhimmät kehitysmaat, Saharan eteläpuoleisen Afrikan maat, Afganistan, Bangladesh, Nepal, Haiti
öljyä vievät valtiot
keskituloiset kehitysmaat,
LLDC-maat
sisämaassa sijaitsevat kehitysmaat, ryhmittymä valtioita, jotka saavat tukea maailmanmarkkinoiden suhteen maantieteellisesti epäedullisen asemansa vuoksi
NIC-maat
vastateollistuneet maat, ovat onnistuneet houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia, pääomaa ja saamaan tuotteitaan maailmanmarkkinoille, Brasilia, Meksiko, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Indonesia ja Turkki
kehityspolitiikka
toimintaa, jolla tähdätään maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen
kehitysyhteistyö
yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa, ei ole nopeaa kriisiapua, vaan pitkän aikavälin työtä, jolla pyritään saamaan pysyviä muutoksia aikaan
HDI:n indikaattorit
odotettavissa oleva elinikä, koulutusvuodet ja ostovoima suhteutettuna BKT:hen (0-1, 0=alhaisin kehittyneisyysaste)
ISEW
kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi
GPI
aidon kehityksen indikaattori, on ISEW:n pohjalta jatkokehitetty mittari
MPI
moniulotteinen köyhyysindeksi, mittaa, mitä kehityksen kannalta oleellisia asiaoita ei ole saavutettu (0-1, 0=0% köyhyyttä)
GINI-kerroin
mittari, jolla mitataan varallisuuden eriarvoisuutta (0-1, 0=tasa-arvoisuus)
Agenda 2030
YK:n jäsenmaiden sopimus, tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen sekä kestävän kehityksen turvaaminen
glasiaarikausi
jääkausiajan jakso, jolloin ilmasto on ollut viileämpi ja jäätiköt ovat laajentuneet
interglasiaarikausi
glasiaarikauden keskellä olevia lämpimämpiä ajanjaksoja, jolloin jäätiköt ovat kutistuneet ja niiden tilalle on kasvanut metsiä ja muuta kasvillisuutta
merivirrat
planetaaristen tuulten aikaansaamia vaakasuoria virtauksia
termohaliinikierto
meren pystysuuntaiset virtaukset, aiheutuvat veden lämpötila- ja suolapitoisuuseroista
vuoksi
nousuvesi
luode
laskuvesi
Milankovićin syklit
Maan kiertoradassa Aurinkoon nähden, Maan akselin kallistuskulmassa ja akselin suunnassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon
kivennäismaalajeja
moreeni, hiekka ja savi
eloperäisiä maalajeja
turve ja muta
magmakivet
syntyneet mineraaleista, jotka puolestaan ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman jähmettyessä, graniitti ja basaltti
sedimenttikivet
muodostuneet irtonaisen mineraaliaineksen sekä kasvi- ja eläinjäänteiden kerrostumisella ja iskostumisella merenpohjalle, kalkki- ja hiekkakivet.
metamorfiset kivilajit
syntyneet jo olemassa olevista kivilajeista muuntumalla kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa vuortenpoimutuksen yhteydessä, savikivestä tulee liusketta, kalkkikivestä marmoria ja hiekkakivestä kvartsiittia.
tefra
vulkaaninen tuhka, vesihöyryä, hiilidioksidia, hiilimonoksidia, typpeä, rikkidioksidia ja eräitä hiilivetyjä
biotalous
taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen
kierrätystalous
toimintamalli, joka pyrkii tarjoamaan ratkaisuja koko yhteiskunnan tasolla siihen, miten tuotteet ja materiaalit voitaisiin pitää käytössä (kierrossa) mahdollisimman pitkään ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi
hiilineutraali yhteiskunta
tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä ja pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä
alkutuotanto
saa raaka-aineensa suoraan luonnosta, yhteisnimitys maa-, metsä-, kala- ja riistataloudelle, kalastukselle, metsästykselle, luonnontuotteiden keräilylle ja kaivannaistoiminnalle
primäärienergia
jalostamatonta energiaa, kuten raaka-öljyä, maakaasua ja vesivoimaa, energiantuotannon yhteydessä primaarienergia muutetaan joko sähköksi tai lämmöksi eli sekundäärienergiaksi
geomedia
kaikki tavat hankkia, havainnollistaa ja esittää paikkaan sidottua tietoa
seismistinen alue
maanjäristysherkkä alue
Tyynenmeren tulirengas
tyynenmeren reunoilla kulkeva kehä joka koostuu litosfäärilauttojen rajakohdista
laadullinen nälkä
proteiinien, kivennäsaineiden ja vitamiinien puutetta
kastepistlämpötila
lämpötila jossa tiivityminen alkaa, kun kyllästyskosteus 100% (ilmassa on suurin mahdollinen höyrymäärä, jonka se pystyy sitomaan kyseisessä lämpötilassa)
lohkoliikunnat
maankuoren pystysuorat liikunnat, syntyy lohkovuoria, horsteja ja vajoamalaaksoja
subduktiovyöhyke
alityöntövyöhyke
termohaliinikierto
merien pystysuuntaiset merivirrat
jäännösvuori
kovaa kiviainesta, jota eroosio ei ole kuluttanut vielä maan tasalle esim. Koli
joen meanderointi
virtaavan joen silmukkamaiset mutkat
maailmakaupunki
suuri kaupunki, joka vaikuttaa paljon laajemmin kuin vain oman valtion alueella
innovaation kuluttajat
innovaattorit, varhaisomaksujat, varhaisenemmistö, myöhäiset omaksujat ja vastahakoiset
hurrikaani
trooppinen pyörremyrsky tyynenemeren itäosissa ja atlantilla
taifuuni
trooppinen pyörremyrsky tyynenmeren länsiosissa
trooppinen sykloni
trooppinen pyörremyrsky intian valtamerellä ja päiväntasaajan eteläpuolella
kasvihuonekaasut
hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, alailmakehän otsoni, CFC-yhdisteet
tulivuorten ilmenemisalueet
(erkanemisvyöhyke ja kuuma piste) kilpitulivuori (alityöntövyöhyke) kerrostulivuori
vulkanismia on
tulivuoret, geysirit, mutalähteet, fumarolit ja solfatarat
maanjäristysaallot
primääri/pitkittäis , sekundaari/poikittais, pinta/L
myrsky
25/21 m/s
hirmumyrsky
yli 32 m/s
Suomen kansallismaisemat
saaristo-, etelä-, järvi-, vaarasuomi, pohjanmaa ja lappi
jäätikön etenemis- ja sulamissuunnat
luode-kaakko, koillinen-lounas
sadetyypit
kovektio-, orografinen- ja rintamasade
NAO alueet
Islannin matalapaine ja Azorien saaren korkeapaine
assimilaatio, integraatio, separaatio ja marginalisaatio
kulttuuriin sulautuminen, yhdentyminen, eristäytyminen ja vieraantuminen