ULTIMATE MANSTA RÄJÄYTYS Flashcards

1
Q

maailman neljä sfääriä

A

eli kehää, ilma-, kivi-, vesi- ja elämän kehä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

planetaariset ilmiöt

A

maapallon muodosta ja liikkeistä johtuvia, maassa havaittavia ilmiöitä (vuodenajat, vuorokausi, planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet, vuorovesi, coriolis-ilmiö, keskipakoisvoima, valaistus-, lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet, maannos)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

apheli ja periheli

A

päivät jolloin maapallo on vuosittaisessa kierrossaan kauimpana ja lähimpänä aurinko (3. heinäkuuta ja tammikuuta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

maapallon valaistusvyöhykkeet

A

tropiikki, keskileveydet ja kalotit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

maannos

A

maaperän pintakerros, johon elävät ja elottomat prosessit vaikuttavat, koostuu eri hiukkaskokoisista maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan

A

homosfääri (tasaisesti sekoittunut 0-80km) heterosfääri (painon mukaiset kerrokset 100km +)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

ilmakehän neljä kerrosta

A

troposfääri (8-18km), stratosfääri (-50km, otsonikerros), mesosfääri (-80km) ja termosfääri (-690km)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

CFC-yhdisteet

A

keinotekoisia kasvihuonekaasuja, esim. klooratut ja fluoratut hiilivedyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

sää

A

alailmakehän tilannetta tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sade tyypit

A

konvektio-, orografinen- ja rintamasade

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

pasaatituuli

A

päiväntasaajalla (länteen) kulkeva planetaarinen tuuli, johtuu hepoasteilta tulevista tuulivirroista ja coriolis ilmiöstä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

polaaririntama

A

planteraarinen ilmiö, napa-alueiden ja hepoasteiden korkeapaineesta virtaa ilmaa, jolloin on matalapaine, eri lämpöiset ilmamassat aiheuttaa liikkuvia matalapaineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ITCZ

A

päiväntasaajan matala

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

kylmä laskutuuli

A

vuoristoissa, ylängöillä ja jäätiköillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

lämmin laskutuuli

A

kun kostea ja lämmin ilmavirtaus ylittää vuoriston, orografisen sateen jälkeen, siitä vapautuu piilevää lämpöä joka laskeutuu suojaiselle puolelle vuorta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

megakaupunki

A

yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

segregaatio

A

eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

megatrendit

A

vahvoja, globaaleja muutoksia aiheuttavia muutosvoimia, jotka muuttavat yhteiskuntia, esim. kaupungistuminen, eriarvoistumisen kasvu, globaalit muuttoliikkeet, väestönkasvu, ilmastonmuutos, robotiikka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

heikot signaalit

A

merkkejä nousevista asioista tai muutoksen ensioireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

innovaatio

A

uusi keksintö, uudistus, idea, ideologia, toimintamalli tai muoti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

väestöntiheys

A

asukkaiden lukumäärä neliökilometrillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

luonnollinen väestönkasvu

A

syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

maatalouden vallankumous

A

käynnistyi noin 12 000 vuotta sitten, jolloin ihmiset keksivät kasvinjalostuksen ja viljelykulttuurin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

massamuutto

A

valtion sisäinen muuttoliike

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
sanitaatio
puhtaan juomaveden sekä ihmisten ulosteiden ja jäteveden asianmukaista käsittelyä ja hävittämistä koskevia kansanterveydellisiä olosuhteita
26
suhteellinen köyhyys
yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan
27
kehitysmaiden luokittelu
köyhimmät, keskituloiset ja sisämassa sijaitsevat kehitysmaat sekä vasta teollistuneet maat
28
LDC-maat
köyhimmät kehitysmaat, Saharan eteläpuoleisen Afrikan maat, Afganistan, Bangladesh, Nepal, Haiti
29
öljyä vievät valtiot
keskituloiset kehitysmaat,
30
LLDC-maat
sisämaassa sijaitsevat kehitysmaat, ryhmittymä valtioita, jotka saavat tukea maailmanmarkkinoiden suhteen maantieteellisesti epäedullisen asemansa vuoksi
31
NIC-maat
vastateollistuneet maat, ovat onnistuneet houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia, pääomaa ja saamaan tuotteitaan maailmanmarkkinoille, Brasilia, Meksiko, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Indonesia ja Turkki
32
kehityspolitiikka
toimintaa, jolla tähdätään maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen
33
kehitysyhteistyö
yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa, ei ole nopeaa kriisiapua, vaan pitkän aikavälin työtä, jolla pyritään saamaan pysyviä muutoksia aikaan
34
HDI:n indikaattorit
odotettavissa oleva elinikä, koulutusvuodet ja ostovoima suhteutettuna BKT:hen (0-1, 0=alhaisin kehittyneisyysaste)
35
ISEW
kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi
36
GPI
aidon kehityksen indikaattori, on ISEW:n pohjalta jatkokehitetty mittari
37
MPI
moniulotteinen köyhyysindeksi, mittaa, mitä kehityksen kannalta oleellisia asiaoita ei ole saavutettu (0-1, 0=0% köyhyyttä)
38
GINI-kerroin
mittari, jolla mitataan varallisuuden eriarvoisuutta (0-1, 0=tasa-arvoisuus)
39
Agenda 2030
YK:n jäsenmaiden sopimus, tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen sekä kestävän kehityksen turvaaminen
40
glasiaarikausi
jääkausiajan jakso, jolloin ilmasto on ollut viileämpi ja jäätiköt ovat laajentuneet
41
interglasiaarikausi
glasiaarikauden keskellä olevia lämpimämpiä ajanjaksoja, jolloin jäätiköt ovat kutistuneet ja niiden tilalle on kasvanut metsiä ja muuta kasvillisuutta
42
merivirrat
planetaaristen tuulten aikaansaamia vaakasuoria virtauksia
43
termohaliinikierto
meren pystysuuntaiset virtaukset, aiheutuvat veden lämpötila- ja suolapitoisuuseroista
44
vuoksi
nousuvesi
45
luode
laskuvesi
46
Milankovićin syklit
Maan kiertoradassa Aurinkoon nähden, Maan akselin kallistuskulmassa ja akselin suunnassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon
47
kivennäismaalajeja
moreeni, hiekka ja savi
48
eloperäisiä maalajeja
turve ja muta
49
magmakivet
syntyneet mineraaleista, jotka puolestaan ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman jähmettyessä, graniitti ja basaltti
50
sedimenttikivet
muodostuneet irtonaisen mineraaliaineksen sekä kasvi- ja eläinjäänteiden kerrostumisella ja iskostumisella merenpohjalle, kalkki- ja hiekkakivet.
51
metamorfiset kivilajit
syntyneet jo olemassa olevista kivilajeista muuntumalla kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa vuortenpoimutuksen yhteydessä, savikivestä tulee liusketta, kalkkikivestä marmoria ja hiekkakivestä kvartsiittia.
52
tefra
vulkaaninen tuhka, vesihöyryä, hiilidioksidia, hiilimonoksidia, typpeä, rikkidioksidia ja eräitä hiilivetyjä
53
biotalous
taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen
54
kierrätystalous
toimintamalli, joka pyrkii tarjoamaan ratkaisuja koko yhteiskunnan tasolla siihen, miten tuotteet ja materiaalit voitaisiin pitää käytössä (kierrossa) mahdollisimman pitkään ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi
55
hiilineutraali yhteiskunta
tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä ja pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä
56
alkutuotanto
saa raaka-aineensa suoraan luonnosta, yhteisnimitys maa-, metsä-, kala- ja riistataloudelle, kalastukselle, metsästykselle, luonnontuotteiden keräilylle ja kaivannaistoiminnalle
57
primäärienergia
jalostamatonta energiaa, kuten raaka-öljyä, maakaasua ja vesivoimaa, energiantuotannon yhteydessä primaarienergia muutetaan joko sähköksi tai lämmöksi eli sekundäärienergiaksi
58
geomedia
kaikki tavat hankkia, havainnollistaa ja esittää paikkaan sidottua tietoa
59
seismistinen alue
maanjäristysherkkä alue
60
Tyynenmeren tulirengas
tyynenmeren reunoilla kulkeva kehä joka koostuu litosfäärilauttojen rajakohdista
61
laadullinen nälkä
proteiinien, kivennäsaineiden ja vitamiinien puutetta
62
kastepistlämpötila
lämpötila jossa tiivityminen alkaa, kun kyllästyskosteus 100% (ilmassa on suurin mahdollinen höyrymäärä, jonka se pystyy sitomaan kyseisessä lämpötilassa)
63
lohkoliikunnat
maankuoren pystysuorat liikunnat, syntyy lohkovuoria, horsteja ja vajoamalaaksoja
64
subduktiovyöhyke
alityöntövyöhyke
65
termohaliinikierto
merien pystysuuntaiset merivirrat
66
jäännösvuori
kovaa kiviainesta, jota eroosio ei ole kuluttanut vielä maan tasalle esim. Koli
67
joen meanderointi
virtaavan joen silmukkamaiset mutkat
68
maailmakaupunki
suuri kaupunki, joka vaikuttaa paljon laajemmin kuin vain oman valtion alueella
69
innovaation kuluttajat
innovaattorit, varhaisomaksujat, varhaisenemmistö, myöhäiset omaksujat ja vastahakoiset
70
hurrikaani
trooppinen pyörremyrsky tyynenemeren itäosissa ja atlantilla
71
taifuuni
trooppinen pyörremyrsky tyynenmeren länsiosissa
72
trooppinen sykloni
trooppinen pyörremyrsky intian valtamerellä ja päiväntasaajan eteläpuolella
73
kasvihuonekaasut
hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, alailmakehän otsoni, CFC-yhdisteet
74
tulivuorten ilmenemisalueet
(erkanemisvyöhyke ja kuuma piste) kilpitulivuori (alityöntövyöhyke) kerrostulivuori
75
vulkanismia on
tulivuoret, geysirit, mutalähteet, fumarolit ja solfatarat
76
maanjäristysaallot
primääri/pitkittäis , sekundaari/poikittais, pinta/L
77
myrsky
25/21 m/s
78
hirmumyrsky
yli 32 m/s
79
Suomen kansallismaisemat
saaristo-, etelä-, järvi-, vaarasuomi, pohjanmaa ja lappi
80
jäätikön etenemis- ja sulamissuunnat
luode-kaakko, koillinen-lounas
81
sadetyypit
kovektio-, orografinen- ja rintamasade
82
NAO alueet
Islannin matalapaine ja Azorien saaren korkeapaine
83
assimilaatio, integraatio, separaatio ja marginalisaatio
kulttuuriin sulautuminen, yhdentyminen, eristäytyminen ja vieraantuminen