ULTIMATE MANSTA RÄJÄYTYS Flashcards

1
Q

maailman neljä sfääriä

A

eli kehää, ilma-, kivi-, vesi- ja elämän kehä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

planetaariset ilmiöt

A

maapallon muodosta ja liikkeistä johtuvia, maassa havaittavia ilmiöitä (vuodenajat, vuorokausi, planetaariset ilmanpaine- ja tuulivyöhykkeet, vuorovesi, coriolis-ilmiö, keskipakoisvoima, valaistus-, lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet, maannos)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

apheli ja periheli

A

päivät jolloin maapallo on vuosittaisessa kierrossaan kauimpana ja lähimpänä aurinko (3. heinäkuuta ja tammikuuta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

maapallon valaistusvyöhykkeet

A

tropiikki, keskileveydet ja kalotit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

maannos

A

maaperän pintakerros, johon elävät ja elottomat prosessit vaikuttavat, koostuu eri hiukkaskokoisista maalajeista sekä eloperäisestä jätteestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan

A

homosfääri (tasaisesti sekoittunut 0-80km) heterosfääri (painon mukaiset kerrokset 100km +)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

ilmakehän neljä kerrosta

A

troposfääri (8-18km), stratosfääri (-50km, otsonikerros), mesosfääri (-80km) ja termosfääri (-690km)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

CFC-yhdisteet

A

keinotekoisia kasvihuonekaasuja, esim. klooratut ja fluoratut hiilivedyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

sää

A

alailmakehän tilannetta tietyllä hetkellä ja tietyssä paikassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sade tyypit

A

konvektio-, orografinen- ja rintamasade

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

pasaatituuli

A

päiväntasaajalla (länteen) kulkeva planetaarinen tuuli, johtuu hepoasteilta tulevista tuulivirroista ja coriolis ilmiöstä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

polaaririntama

A

planteraarinen ilmiö, napa-alueiden ja hepoasteiden korkeapaineesta virtaa ilmaa, jolloin on matalapaine, eri lämpöiset ilmamassat aiheuttaa liikkuvia matalapaineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ITCZ

A

päiväntasaajan matala

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

kylmä laskutuuli

A

vuoristoissa, ylängöillä ja jäätiköillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

lämmin laskutuuli

A

kun kostea ja lämmin ilmavirtaus ylittää vuoriston, orografisen sateen jälkeen, siitä vapautuu piilevää lämpöä joka laskeutuu suojaiselle puolelle vuorta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

megakaupunki

A

yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

segregaatio

A

eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

megatrendit

A

vahvoja, globaaleja muutoksia aiheuttavia muutosvoimia, jotka muuttavat yhteiskuntia, esim. kaupungistuminen, eriarvoistumisen kasvu, globaalit muuttoliikkeet, väestönkasvu, ilmastonmuutos, robotiikka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

heikot signaalit

A

merkkejä nousevista asioista tai muutoksen ensioireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

innovaatio

A

uusi keksintö, uudistus, idea, ideologia, toimintamalli tai muoti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

väestöntiheys

A

asukkaiden lukumäärä neliökilometrillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

luonnollinen väestönkasvu

A

syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

maatalouden vallankumous

A

käynnistyi noin 12 000 vuotta sitten, jolloin ihmiset keksivät kasvinjalostuksen ja viljelykulttuurin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

massamuutto

A

valtion sisäinen muuttoliike

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

sanitaatio

A

puhtaan juomaveden sekä ihmisten ulosteiden ja jäteveden asianmukaista käsittelyä ja hävittämistä koskevia kansanterveydellisiä olosuhteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

suhteellinen köyhyys

A

yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

kehitysmaiden luokittelu

A

köyhimmät, keskituloiset ja sisämassa sijaitsevat kehitysmaat sekä vasta teollistuneet maat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

LDC-maat

A

köyhimmät kehitysmaat, Saharan eteläpuoleisen Afrikan maat, Afganistan, Bangladesh, Nepal, Haiti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

öljyä vievät valtiot

A

keskituloiset kehitysmaat,

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

LLDC-maat

A

sisämaassa sijaitsevat kehitysmaat, ryhmittymä valtioita, jotka saavat tukea maailmanmarkkinoiden suhteen maantieteellisesti epäedullisen asemansa vuoksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

NIC-maat

A

vastateollistuneet maat, ovat onnistuneet houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia, pääomaa ja saamaan tuotteitaan maailmanmarkkinoille, Brasilia, Meksiko, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka, Thaimaa, Indonesia ja Turkki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

kehityspolitiikka

A

toimintaa, jolla tähdätään maailmanlaajuisesti köyhyyden vähentämiseen, ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

kehitysyhteistyö

A

yksi keino toteuttaa kehityspolitiikkaa, ei ole nopeaa kriisiapua, vaan pitkän aikavälin työtä, jolla pyritään saamaan pysyviä muutoksia aikaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

HDI:n indikaattorit

A

odotettavissa oleva elinikä, koulutusvuodet ja ostovoima suhteutettuna BKT:hen (0-1, 0=alhaisin kehittyneisyysaste)

35
Q

ISEW

A

kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi

36
Q

GPI

A

aidon kehityksen indikaattori, on ISEW:n pohjalta jatkokehitetty mittari

37
Q

MPI

A

moniulotteinen köyhyysindeksi, mittaa, mitä kehityksen kannalta oleellisia asiaoita ei ole saavutettu (0-1, 0=0% köyhyyttä)

38
Q

GINI-kerroin

A

mittari, jolla mitataan varallisuuden eriarvoisuutta (0-1, 0=tasa-arvoisuus)

39
Q

Agenda 2030

A

YK:n jäsenmaiden sopimus, tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen sekä kestävän kehityksen turvaaminen

40
Q

glasiaarikausi

A

jääkausiajan jakso, jolloin ilmasto on ollut viileämpi ja jäätiköt ovat laajentuneet

41
Q

interglasiaarikausi

A

glasiaarikauden keskellä olevia lämpimämpiä ajanjaksoja, jolloin jäätiköt ovat kutistuneet ja niiden tilalle on kasvanut metsiä ja muuta kasvillisuutta

42
Q

merivirrat

A

planetaaristen tuulten aikaansaamia vaakasuoria virtauksia

43
Q

termohaliinikierto

A

meren pystysuuntaiset virtaukset, aiheutuvat veden lämpötila- ja suolapitoisuuseroista

44
Q

vuoksi

A

nousuvesi

45
Q

luode

A

laskuvesi

46
Q

Milankovićin syklit

A

Maan kiertoradassa Aurinkoon nähden, Maan akselin kallistuskulmassa ja akselin suunnassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat maapallon ilmastoon

47
Q

kivennäismaalajeja

A

moreeni, hiekka ja savi

48
Q

eloperäisiä maalajeja

A

turve ja muta

49
Q

magmakivet

A

syntyneet mineraaleista, jotka puolestaan ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman jähmettyessä, graniitti ja basaltti

50
Q

sedimenttikivet

A

muodostuneet irtonaisen mineraaliaineksen sekä kasvi- ja eläinjäänteiden kerrostumisella ja iskostumisella merenpohjalle, kalkki- ja hiekkakivet.

51
Q

metamorfiset kivilajit

A

syntyneet jo olemassa olevista kivilajeista muuntumalla kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa vuortenpoimutuksen yhteydessä, savikivestä tulee liusketta, kalkkikivestä marmoria ja hiekkakivestä kvartsiittia.

52
Q

tefra

A

vulkaaninen tuhka, vesihöyryä, hiilidioksidia, hiilimonoksidia, typpeä, rikkidioksidia ja eräitä hiilivetyjä

53
Q

biotalous

A

taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen

54
Q

kierrätystalous

A

toimintamalli, joka pyrkii tarjoamaan ratkaisuja koko yhteiskunnan tasolla siihen, miten tuotteet ja materiaalit voitaisiin pitää käytössä (kierrossa) mahdollisimman pitkään ennen kuin ne muuttuvat jätteeksi

55
Q

hiilineutraali yhteiskunta

A

tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä ja pyrkii tuottamaan mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä

56
Q

alkutuotanto

A

saa raaka-aineensa suoraan luonnosta, yhteisnimitys maa-, metsä-, kala- ja riistataloudelle, kalastukselle, metsästykselle, luonnontuotteiden keräilylle ja kaivannaistoiminnalle

57
Q

primäärienergia

A

jalostamatonta energiaa, kuten raaka-öljyä, maakaasua ja vesivoimaa, energiantuotannon yhteydessä primaarienergia muutetaan joko sähköksi tai lämmöksi eli sekundäärienergiaksi

58
Q

geomedia

A

kaikki tavat hankkia, havainnollistaa ja esittää paikkaan sidottua tietoa

59
Q

seismistinen alue

A

maanjäristysherkkä alue

60
Q

Tyynenmeren tulirengas

A

tyynenmeren reunoilla kulkeva kehä joka koostuu litosfäärilauttojen rajakohdista

61
Q

laadullinen nälkä

A

proteiinien, kivennäsaineiden ja vitamiinien puutetta

62
Q

kastepistlämpötila

A

lämpötila jossa tiivityminen alkaa, kun kyllästyskosteus 100% (ilmassa on suurin mahdollinen höyrymäärä, jonka se pystyy sitomaan kyseisessä lämpötilassa)

63
Q

lohkoliikunnat

A

maankuoren pystysuorat liikunnat, syntyy lohkovuoria, horsteja ja vajoamalaaksoja

64
Q

subduktiovyöhyke

A

alityöntövyöhyke

65
Q

termohaliinikierto

A

merien pystysuuntaiset merivirrat

66
Q

jäännösvuori

A

kovaa kiviainesta, jota eroosio ei ole kuluttanut vielä maan tasalle esim. Koli

67
Q

joen meanderointi

A

virtaavan joen silmukkamaiset mutkat

68
Q

maailmakaupunki

A

suuri kaupunki, joka vaikuttaa paljon laajemmin kuin vain oman valtion alueella

69
Q

innovaation kuluttajat

A

innovaattorit, varhaisomaksujat, varhaisenemmistö, myöhäiset omaksujat ja vastahakoiset

70
Q

hurrikaani

A

trooppinen pyörremyrsky tyynenemeren itäosissa ja atlantilla

71
Q

taifuuni

A

trooppinen pyörremyrsky tyynenmeren länsiosissa

72
Q

trooppinen sykloni

A

trooppinen pyörremyrsky intian valtamerellä ja päiväntasaajan eteläpuolella

73
Q

kasvihuonekaasut

A

hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, alailmakehän otsoni, CFC-yhdisteet

74
Q

tulivuorten ilmenemisalueet

A

(erkanemisvyöhyke ja kuuma piste) kilpitulivuori (alityöntövyöhyke) kerrostulivuori

75
Q

vulkanismia on

A

tulivuoret, geysirit, mutalähteet, fumarolit ja solfatarat

76
Q

maanjäristysaallot

A

primääri/pitkittäis , sekundaari/poikittais, pinta/L

77
Q

myrsky

A

25/21 m/s

78
Q

hirmumyrsky

A

yli 32 m/s

79
Q

Suomen kansallismaisemat

A

saaristo-, etelä-, järvi-, vaarasuomi, pohjanmaa ja lappi

80
Q

jäätikön etenemis- ja sulamissuunnat

A

luode-kaakko, koillinen-lounas

81
Q

sadetyypit

A

kovektio-, orografinen- ja rintamasade

82
Q

NAO alueet

A

Islannin matalapaine ja Azorien saaren korkeapaine

83
Q

assimilaatio, integraatio, separaatio ja marginalisaatio

A

kulttuuriin sulautuminen, yhdentyminen, eristäytyminen ja vieraantuminen