Termit Flashcards
1
Q
Absoluuttinen etu
A
on sillä, jolla hyödykkeen (tuotteen) tuottaminen on edullisinta ja vaatii vähemmän resursseja kuin muissa maissa tai yksiköissä. Jokaisen maan tulisi erikoistua sen hyödykkeen (tuotteen) tuottamiseen, jossa sillä on absoluuttinen etu
2
Q
Aineelliset investoinnit
A
Aineellisiksi investoinneiksi luetaan investoinnit esimerkiksi maa- ja vesialueisiin, rakennuksiin ja rakennelmiin, koneisiin ja kalustoon sekä muuhun aineelliseen käyttöomaisuuteen
3
Q
Aineettomat investoinnit
A
ovat investointeja muuhun kuin näkyvään, konkreettisiin asioihin investoiminen. Esimerkkinä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä investoinnit henkilöstön osaamiseen. Myös ohjelmistoinvestoinnit ovat aineettomia investointeja
4
Q
alkutuotanto
A
alkutuotannossa käytetään luonnonvaroja, joista valmistetaan tuotteita ja materiaaleja edelleen jalostettaviksi. Tällaisia tuotteita käytetään usein raaka-aineina mm. teollisuudenaloilla. Alkutuotantoa ovat kaivostoiminta ja louhinta, maa- ja metsätalous sekä kalastus
5
Q
alustatalous
A
on liiketoimintamalli, joka poikkeaa perinteisestä tavasta, jossa myyjä myy ja ostaja ostaa. Alustatalouden yritysten liiketoiminta perustuu digitaalisen alustan tarjoamiselle, jossa myyjä ja ostaja kohtaavat, mutta alustatalouden yritys ei itse tarjoa ko. asiaa ostajalle
6
Q
annuiteettilaina
A
lainan lyhennyksen osuus on takaisinmaksuerässä aina yhtä suuri, mutta koron määrä vaihtelee, minkä vuoksi takaisinmaksuerän suuruus muuttuu koron muutosten myötä. Takaisinmaksuaika pysyy samana.
7
Q
ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
A
perustuu työttömyyttä edeltäneisiin palkkatuloihin. Vertaa peruspäiväraha, joka on kaikille saman suuruinen
8
Q
arvonlisävero
A
eli ALV. Arvonlisävero tarkoittaa tuotteen tai palvelun arvonlisästä maksettavaa veroa, joka sisältyy tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäveron maksavat siis käytännössä kuluttajat, kun tuottajat lisäävät tuotteen hintaan ALV-osuuden
9
Q
arvo-osuustili
A
eli digitaalinen osakesalkku. Arvo-osuustilillä säilytetään arvopapereita ja siellä voi käydä kauppaa kaikilla arvopapereilla. Vertaa osakesäästötili
10
Q
ASP-laina
A
eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä. ASP-lainalla helpotetaan ensiasunnon hankintaa, kun säästöjä kerrytetään ASP-tilille. ASP-tilille säästetään kuukausittain tai kolmen kuukauden välein. Kun säästöjä on kertynyt 10% asunnon hankintahinnasta, voi ASP-lainan hyödyntää. ASP-lainan kautta asuntosäästötilille saat poikkeuksellisen hyvän koron, sekä lainan ehdot ovat edulliset.
11
Q
bisnesenkeli
A
on yksityishenkilö, joka sijoittaa varojaan lähtökohtaisesti kasvuyrityksiin ja startup -yrityksiin. Usein bisnesenkeli osallisuu yrityksen kontaktiverkon luomiseen, ja tätä kautta helpottaa yrityksen kasvua. Bisnesenkelien avulla nuoret yritykset voivat siis rahoittaa toimintansa aloittamista
12
Q
brutto
A
bruttoarvosta ei ole tehty vielä vähennyksiä. Vastakohtana tälle on netto.
13
Q
bruttokansantuote
A
eli BKT. kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite, joka kuvaa taloudellisen otiminnan laajuutta. BKT on kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvo vuoden aikana.
14
Q
cleantech
A
tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologia, jotka ehkäisevät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia
15
Q
deflaatio
A
yksinkertaisimmillaan deflaatiolla tarkoitetaan rahan arvon nousua. Deflaatio nähdään negatiivisena ilmiönä, sillä se siirtää kuluttajien kulutuspäätöksiä myöhemmäksi, kun rahan arvon odotetaan nousevan edelleen. Tämä ei tietenkään talouskasvun kannalta ole hyvä, jolloin deflaatiota pyritäänkin estämään mm. laskemalla lisää rahaa liikkeelle. Deflaatio on inflaation vastakohta
16
Q
devalvoiminen
A
valuutan heikentäminen suhteessa muihin valuuttoihin. Devalvoinnin avulla voidaan edistää kotimaan kilpailukykyä suhteessa ulkomaihin. Suomessa devalvointia käytettiin markka-aikana rahapolitiikan keinona.
17
Q
duopoli
A
yksi oligopolin muoto, jossa markkinoilla on ainoastaan kaksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoajaa
18
Q
elinkeinorakenne
A
elinkeinorakenteella kuvataan taloudellisen toiminnan (ja työpaikkojen) jakautumista eri sektoreihin, jota ovat alkutuotanto, teollisuus ja palvelut.
19
Q
elvyttäminen; elvytyspolitiikka
A
elvytyspolitiikkaa harjoitetaan, kun kansantalouden kysyntää pyritään lisäämään. Elvytys on aiheellista yleisesti taantuman tai laman kääntämiseksi nousuun. Elvyttävävä talouspolitiikka on esimerkiksi investointihankkeiden lisäämistä tai verojen alentamista. Elvyttävää rahapolitiikkaa on korkojen alentaminen, joka lisää yritysten investointihalukkuutta
20
Q
ensitulo
A
ensitulo on sellaista tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon. Ensituloa ovat myös korvaukset, jorka rahoitusvarojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käyttöön. Näitä tuloja ovat esimerkiksi palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot (-tukipalkkiot) tai toimintaylijäämää.
21
Q
euribor-korko
A
euroalueen rahamarkkinoiden viitekorko. Euriboria käytetään mm. lainojen ja talletusten viitekorkona. Asuntolainat usein sidotaan 12kk euriboriin, joka tarkoittaa, että 12kk ajan euribor pysyy muuttumattomana. Euribor kuvaa sitä hintaa, jolla pankit tarjoutuvat lainaamaan euromääräisiä varoja toisilleen
22
Q
eurojärjestelmä
A
euroalueen jäsenmaat ja niiden keskuspankit yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa muodostavat eurojärjestelmän. Eurojärjestelmä hallinnoi euron käyttöä, sekä huolehtii euroalueen rahapolitiikasta.
23
Q
Euroopan keskuspankki (EKP)
A
EKP on euroalueen 19 maan yhteinen keskuspankki. EKP:n tehtäviin kuuluu hintavakauden ylläpito, eli inflaation pitäminen hitaana, vakaana ja ennustettavana. Lisäksi EKP valvoo euroalueen pankkien vakavaraisuutta ja luotettavuutta. EKP:n päätöksistä vastaa EKP:n neuvosto, joka päättää muun muassa EKP:n ohjauskorosta ja rahapolitiikasta.
24
Q
Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU)
A
EMU eli Economic and Monetary Union. Kaikki EU:n jäsenvaltiot osallistuvat talous- ja rahaliittoon, jonka tärkein asia on yhteinen valuutta. Talous- ja rahaliitossa EU-maat toteuttavat omaa talouspolitiikkaansa eurooppalaisen ohjauskoron avulla. Jäsenmaiden odotetaan seuraavan ohjeita ja suosituksia toteuttaessaan talouspolitiikkaansa. EMUun on edetty kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä pääomaliikkeet jäsenmaiden välillä vapautettiin, toisessa vaiheessa jäsenmaiden talous- ja rahapolitiikkaa lähennettiin, ja kolmannessa vaiheessa eurosta tuli tilivaluutta.
25
Euroopan vakausmekanismi (EVM)
euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos, joka turvaa euroalueen rahoitusvakautta. Se tarjoaa euroalueen maille apua talousvaikeuksien aikana.
26
Euroopan velkakriisi
Euroalueen velkakriisi 2010-luvulla. Syitä kriisiin on monia. Muun moassa pitkään jatkunut jäsenmaiden velkaantuminen, Yhdysvalloissa alkaneen finanssikriisin leviäminen Eurooppaan, sekä Kreikan velkakriisi.
27
Fiat-raha
fiat-rahaa ei ole sidottu fyysisiin varoihin, kuten esimerkiksi kultaan. Se on valtion liikkeeseen laskemaa valuuttaa, jonka arvo johdetaan kysynnän ja tarjonnan kautta. Yleisesti paperivaluutat ovat fiat-valuuttoja.
28
finanssikriisi
vuosien 2007-2008 aikaan alkanut finanssikriisi oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Kriisi lähti liikkeelle Yhdysvalloissa, kun keskuspankki oli myöntänyt asuntoluottoja maksukyvyttömille asiakkaille. Lisäksi korot olivat erityisen alhaiset. Lopulta pankit ajautuivat vaikeuksiin, kun asuntoluottoja oli myönnetty käytännössä kaikille, maksukyvystä huolimatta. Finanssikriisi kulminoitui voimakkaaseen romahdukseen New Yorkin Wall Streetin pörssissä 29. syyskuuta 2008.
29
finanssipolitiikka
finanssipolitiikka on osa valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa. Finanssipolitiikan keinoja talouden suhdanteiden tasaajana ovat mm. julkisen sektorin investoinnit ja verotuksen sääntely. Valtion talousarvio on keskeisessä osassa finanssipolitiikan välineenä
30
futuuri
johdannaissopimus, jolla sitoudutan ostamaan ja myymääntiettynä aikana tulevaisuudessa jokin kohde-etuus. Kohde-etuuden hinta on sovittu sopimushetkellä, jolloin futuurien merkitys voi esimerkiksi kurssivaihteluiden takia olla merkittävä.
31
fuusio
eli sulautuminen, jossa kaksi tai useampi osakeyhtiö yhdistetään yhdeksi osakeyhtiöksi.
32
Gini-kerroin
gini-kertoimen avulla voidaan kuvata tuloeroja. Se on siis eräänlainen tunnusluku. Mitä suurempi gini-kertoimen atvo on, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Arvot ovat välillä 0,1. Mikäli arvo on 1, tarkoittaa se käytännössä että suurituloisin saa kaikki tulot. Mikäli arvo on 0, ovat tulonsaajien tulot yhtä suuret.
33
globalisaatio
globalisaatiolla tarkoitetaan eri alueiden ja maiden välisten rajojen poistumista, jolloin maantieteen merkitys pienenee. Globalisaatiolla voidaan tarkoittaa taloudellisten suhteiden kehittymistä, päätöksentekojärjestelmien ja markkinoiden muuttumista koko maailmaa käsittäviksi. Tällöin alueiden välinen yhteiskunnallinen kehitys on joka puolella maailmaa enemmän riippuvaisia muiden alueiden olosuhteista ja tapahtumista.
34
GPI-indeksi
GPI-indeksi on vaihtoehtoinen mittari BKT:lle, joka huomioi mm. kotona tehdyn työn. Se on tietynlainen hyvinvoinnin ja aidon kehityksen mittari. GPI kiinnittää huomiota myös ihmisten ja luonnon hyvinvointiin.
35
Green Deal -ohjelma
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoite on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa maailmassa. Yksi päätavoite on mm. vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasujen nettopäästöttömyys.
36
harmaa talous
harmaata taloutta tukeva yritys laiminlyö sille kuuluvia lakisääteisiä maksuja ja velvoitteita. Harmaatta taloutta on myös pimeä työnteko, eli tehdään työtä ilman että maksetaan veroja.
37
HDI-indeksi
Inhimillisen kehityksen indeksi kuvaa valtion sijoittumista kolmella mittarilla mitattuna: odotettu elinikä, koulutus sekä elintaso (BKT/henkilö).
38
high yield -laina (roskalaina)
korkeatuottoinen joukkolaina, jonka on laskenut liikkeelle sellainen yritys, jolla luottokelpoisuusluokitus on alhainen.
39
hintakilpailukyky
hintakilpailukyvyllä tarkoitetaan hinta- ja kustannustason edullisuutta verrattuna kilpailijoihin.
40
hintamekanismi
hintamekanismin avulla löydetään markkinatasapaino, jolloin tuotteen hinta määräytyy niin, että tuottajat ovat valmiita tuotetta myymään, sekä kuluttajat sitä valmiita ostamaan.
41
holding-yhtiö
nimitys osakeyhtiöille, jonka tarkoituksena on omistaa yhden tai useamman osakeyhtiön osakkeita.
42
huoltotase
kansantalouden kokonaiskysynnän (kulutus, investoinnit, viennit, ja varaston muutos) ja kokonaistarjonnan (tuotanto ja tuonti) tase.
43
hyperinflaatio
tilanne, jossa inflaatio nousee hallitsemattoman korkeaksi. Valuutta muuttuu siis käytännössä arvottomaksi. Hyperinflaation taustalla on yleensä ollut esimerkiksi sota tai pula perushyödykkeistä.
44
hyödyke
jokin asia, joka tuottaa hyötyä kuluttajalle. Hyödyke voi olla tavara tai palvelu
45
ilmastokompensaatio
Päästökompensaatio, ilmastokompensaatio, hiilikompensaatio tai päästöhyvitys tarkoittaa rahallista hyvitystä, jolla pyritään kumoamaan aiheutettujen kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset rahoittamalla päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia toisaalla. Valtio, yritys, yhteisö tai yksilö voi hyvittää aiheuttamiaan päästöjä rahoittamalla esim. uusiutuvan energian tuotantoa tai puiden istuttamista. Usein tavoitteena on toiminnan hiilineutraalius eli se, ettei toiminta vaikuta ilmaston lämpeämiseen
46
inflaatio
rahan ostovoiman heikkeneminen. Inflaation myötä rahan ostovoima heikkenee, jolloin samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon tuotteita kuin aiemmin. Inflaatioon liittyy myös yleinen hintatason nousu, joka heikentää rahan arvoa.
47
infrastruktuuri
pohjana oleva rakenne, johon laajempi ja moninaisempi toiminta tukeutuu. Yhteiskunnan infrastruktuuri (perusrakenteet ja varusrakenne) muodostuu niistä palveluista ja rakenteista, jotka mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan.
48
inhimillinen pääoma
henkilön tai ryhmän omaamat aineettomat resurssit, joiden avulla organisaatio tai kansakunnat pystyvät saavuttamaan tavoitteensa. Esim. osaaminen, koulutus, pätevyys, kokemus, lahjakkuus, luovuus, äly, tunneäly, ahkeruus, sopusointuisuus työelämässä, persoonallisuuden piirteet, arvostelukyky ja maine.
49
irtisanominen
työnantajan aloitteesta tehty työsuhteen purku, jota ei voida tehdä ilman pätevää perustelua. Kun työsuhde päättyy työntekijän tahdosta, kyseessä on irtisanoutuminen.
50
investointi
pääoman eli tuotantovälineiden tai maan hankintaa tuotantoa varten. Investoinnin tarkoituksena on yleensä tuotannon aloittaminen tai lisääminen.
51
jakamistalous
tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Esimerkiksi hankitaan muutama auto 10:lle taloudelle rivitaloalueella.
52
jalostus
alkutuotantosektorin tuotoksesta valmistetaan eli jalostetaan valmiita hyödykkeitä.
53
johdannaiset
rahoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu esimerkiksi toisen arvopaperin tai indeksin arvoon. Johdannaisilla voidaan käydä myös kauppaa.
54
joukkolaina
tai joukkovelkakirjalaina (bondi). Yrityksen tai muun yhteisön ottama laina, kuten esimerkiksi obligaatio. Joukkolainassa on määritelty muun muassa laina-aika ja kuponkikorko. Usein kuponkikorko on lainassa kiinteä. Joukkolainoja liikkeellelaskevat usein suuryritykset tai julkishallinnot, jotka tarvitsevat toiminnalleen rahoitusta.
55
julkinen sektori (julkinen talous)
kansantalouden osa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Lisäksi julkiseen sektoriin lasketaan mukaan julkiset sosiaaliturvarahastot (Kela), kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt. Julkisen sektorin toimintaa rahoitetaan pääosin verovaroin.
56
kannattavuus
tuotantoprosessin taloudellisen tuloksen mitta. Kaannattavuutta voidaan mitata erilaisin tunnusluvuin, kuten katetuottolaskelmilla.
57
kannustinloukku
kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilön ei kannata/on vaikeaa lisätä nettotulojaan työntekoa lisäämällä. Kannustinloukun syynä voi olla esimerkiksi sosiaalietuuksien menettäminen tai progressiivinen verotus.
58
kansainvälinen ilmastopaneeli
ilmastopaneelin tarkoituksena on edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelia ilmastokysymyksissää. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.
59
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
Kansainvälinen valuuttarahasto on Maailmanpankin sisarjärjestö, jonka tehtävänä on edistää jäsenmaidensa talouskehitystä ja rahoitusmarkkinoiden vakautta.
60
kansantalouden kiertokulkumalli
kansantalouden kiertokulkumalli käsittää hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden, mutta myös rahan kiertokulun eri sektoreiden välillä. Kotitaloudet myyvät yrityksille työpanoksia, josta saavat palkaksi rahaa. Raha kulutetaan tuotteisiin ja palveluihin, joita yritykset tuottavat
61
kansantalous
yhteiskunnan talouden muodostama kokonaisuus.
62
kapitalismi
talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja tuotantovälineet ovat osin tai kokonaan yksityisessä omistuksessa. Valtio ei siis omista niitä yksinään.
63
kartelli
yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on saavuttaa monopoliasema kilpailua rajoittamalla. Kartelliyritykset voivat yhdessä päättää tuotetun määrän sekä hinnan. Tämä ei tietenkään ole talouskasvun ja kilpailun kannalta suotava tilanne. Yleisesti kartellit hajoavat melko helposti, sillä yhdellä on aina motiivi ja kannuste tuottaa enemmän kuin on yhdessä sovittu, ja näin ollen päästä korkeampiin tuottoihin.
64
kasvuyritys
yritys, joka työllistää kasvukauden alussa vähintään 10 henkilöä, mutta seuraavan kolmen vuodeen aikana henkilöstön keskimääräinen kasvu ylittää 20 prosenttia vuositasolla. Kasvuyrityksen tavoituksena on kasvaa, ja ne usein tähtäävätkin kansainvälisille markkinoille
65
kauppatase
kuvaa tavaroiden ulkomaankaupan tasapainoa viennin ja tuonnin osalta
66
kausityöttömyys
työttömyys, joka esiintyy tiettyinä kausina. Esimerkiksi Lapissa tavataan kausityöttömyyttä sesonkiajan ulkopuolella
67
kehittyvät maat
kehittyvien maiden tunnuspiirteitä ovat alhainen BKT, laajamittainen köyhyys, lukutaidon puute, terveydenhuollon ongelmat ja korkeat lapsikuolleisuusluvut. Terminä kehittyvä maa on haasteellinen, eikä joidenkin tulkintojen mukaan näitä enää ole olemassa. Useat entiset kehittyvät maat ovat jo usealla osa-alueella teollisuusmaiden tasolla.
68
kelluva valuuttakurssi
valuuttakurssi muuttuu kysynnän ja tarjonnan perusteella, eikä se ole sidottu esimerkiksi toiseen valuuttaan. Euro on kelluva valuutta, jolloin sen arvo määräytyy vapaasti markkinoilla
69
keskitetty työmarkkinasopimus
tehdään työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä, jossa sovitaan palkoista ja muista työehdoista.
70
keskuspankki
keskuspankin tehtäviin kuuluu rahapolitiikan toteutus. Keskuspankki laskee liikkeelle valuutan lainaamalla sitä pankeille ja valtiolle. Euroalueen keskuspankki on Euroopan keskuspankki. Suomen pankki on Suomen keskuspankki
71
kestävyysvaje
kuvaa julkisen talouden velkaantumista siinä tilanteessa, jossa julkiset menot kasvavat väestön ikääntymisen takia.
72
kevytyrittäjyys
kevytyrittäjänä teet töitä omiin nimiin, mutta laskutus tapahtuu laskutuspalvelun kautta.
73
keynesiläisyys
taloustieteen haara, joka lähtee liikkeelle kokonaiskysynnästä. Kokonaiskysynnän vähyys nähdään syynä taantumiin, jolloin valtion tulisi lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihteluita.
74
kiertotalous
talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää uusia tavaroita, vaan uuden ostamisen sijaan kulutus perustuu jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden avulla pyritään vahvistamaan luontoa ja ratkaista ilmastokriisin aiheuttamia ongelmia
75
kiinteistövero
kiinteistöstä maksettava vero vuosittain. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta
76
kiinteä korko
Lainan korko pysyy samana koko sovitun kiinteän korkojakson ajan, esimerkiksi 5 tai 10 vuotta. Kiinteä korko suojaa asuntolainaa mahdolliselta koronnousulta.
77
Kiinteä tasaerälaina
lainan lyhennystapa, jossa takaisinmaksuerät (lyhennys + korko) ovat laina-aikana yhtä suuria. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen
78
kiinteä valuuttakurssi
valuuttajärjestelmään liittyvä käsite, joka tarkoittaa valtion valuutan kytkemistä esimerkiksi toisen valuutan, valuuttaryhmän tai kullan yhteyteen. Jos referenssinä käytetyn määreen arvo muuttuu, muuttuu myös kiinteä valuuttakurssi samassa suhteessa. Vastakohtana kelluva valuuttakurssi.
79
kilpailukyky
voidaan jakaa kolmeen: kustannuskilpailukyky, hintakilpailukyky ja reaalinen kilpailukyky.
- Kustannuskilpailukyky kuvaa tuotannon sijaintimaan kustannuksia suhteessa kilpailijamaihin.
- Hintakilpailukyky kuvaa myyntihintoja suhteessa kilpailijoiden hintoihin.
- Reaalinen kilpailukyky sisältää mm. tuotteen tai palvelun laatuun liittyviä tekijöitä.
80
kitkatyöttömyys
tarkoittaa aikaa, joka menee uuden työn etsimiseen esimerkiksi opiskelun päättymisen tai työpaikan vaihdon yhteydessä.
81
klassinen liberalismi
poliittinen aate, jonka ytimessä ovat yksilönvapaudet, yksityisyrittäjyys, vapaa markkinatalous sekä valtion roolin minimointi.
82
kohtaanto-ongelma
tilanne, jossa avoimet työpaikat ja työvoima eivät eri syistä kohtaa. Kohtaamisvaikeudet voivat liittyä esimerkiksi työtehtävissä tarvittavaan osaamiseen tai työvoiman ja työpaikkojen alueelliseen sijoittumiseen
83
kokonaiskysyntä
Yksityisten kulutusmenojen, yksityisten investointien, julkisten kulutusmenojen, julkisten investointien ja nettoviennin summa kansantaloudessa tietyn ajanjakson kuluessa.
84
kokonaistarjonta
BKT + TUONTI
85
kokonaisveroaste
julkisen sektorin keräämien pakollisten verojen ja veronluonteisten maksujen vuosikertymä suhteessa saman ajanjakson bruttokansantuotteeseen.
86
komparatiivinen eli suhteellinen etu
taloustieteessä käytetty käsite, joka osoittaa, että kahden kansantalouden kannattaa käydä kauppaa siitä huolimatta, että toinen näistä talouksista pystyy tuottamaan kaikkia mahdollisia hyödykkeitä halvemmalla kuin toinen.
87
konkurssi
menettely, jossa velallisen yrityksen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.
88
korkeasuhdanne.
korkeasuhdanteesta puhutaan noususuhdanteen jälkeisenä aikana, kun talous on kasvanut. Tällöin pääomat ja työvoima ovat lähes täyskäytössä.
89
korko
"rahan hinta" eli rahalainan antajalle maksettavava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä.
90
kotitalous
kotitalouden muodostavat ne henkilöt, jotka asuvat yhdessä, tai käyttävät yhdessä tulojaan.
91
kotitalousvähennys
Kotitalousvähennys tarkoittaa helpotusta maksettaviin veroihin. Kotitalousvähennystä saat, kun ostat esimerkiksi näitä töitä kotiisi: siivous, lastenhoito, asunnon remontit ja tietokoneiden asennukset. Nämä voidaan veroilmoituksella vähentää verotuksessa.
92
kryptovaluutta
digitaalinen virtuaalivaluutta. Ei oikeudellista asemaa, eikä pankkien liikkeelle laskemaa valuuttaa. Korkean riskin sijoituskohteita
93
kultakanta
rahakanta, joka perustuu kullan käyttöön rahan arvon perustana. Laillisena maksuvälineenä nykyisin käytetään keskuspankin liikkeeseen laskemaa rahaa, joka ei enää ole sidottu kultakantaan.
94
kuluttajahintaindeksi
kuluttajahintaindeksin avulla seurataan kotitalouksien Suomessa ostamien tuotteiden ja palvelujen hintakehitystä. Voidaan käyttää esimerkiksi inflaation mittarina
95
kulutushyödyke
tavara tai palvelu, jota yksityishenkilöt normaalisti hankkivat yksityiskäyttöönsä.
96
kulutussektori
kotitaloudet ja julkinen sektori. Hyödykkeitä kuluttava osa-alue taloudessa.
97
kunnallisvero
vero, joka peritään verovelvollisen tuloista. Verovelvollinen maksaa veroa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Kunnallisveroprosentti ei muutu tulojen mukaan, mutta eilaisten vähennysten takia pienituloisemmat maksavat kuitenkin ansiotuloistaan vähemmän kuin enemmän ansaitsevat.
98
kuntayhtymä
kuntien yhteistoimintamuoto. Merkittävimpiä kuntayhtymiä ovat maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, kansanterveystyön kuntayhtymät, erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä koulutuskuntayhtymät.
99
kustannusinflaatio
kustannusten noususta johtuva inflaatio.
100
kvartaalitalous
yrityksen toimintaa tarkastellaan neljännesvuosittain. Esimerkiksi kvartaalitilinpäätökset.
101
kysyntäkäyrä
kuvaa kuluttajien kysymää määrää palveluja tai hyödykkeitä. Käyrä oletetaan laskevaksi, jolloin hinnan noustessa kysytty määrä pienenee
102
kysyntäinflaatio
kysynnän kasvusta johtuva inflaatio. Kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, antaa se paineen hintojen nousulle, joka nostaa inflaatiota.
103
käännetty arvonlisäverovelvollisuus
yleisesti arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on myyjä. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa, että verovelvollinen on ostaja eikä myyjä. Yleisesti käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan rakennusalalla.
104
lama (matalasuhdanne)
tavallista syvempi ja pidempi matalasuhdanne. Pitkäaikainen laskukausi.
105
lama (matalasuhdanne)
tavallista syvempi ja pidempi matalasuhdanne. Pitkäaikainen laskukausi.
106
laskusuhdanne
aika, jolloin muun moassa työttömyys lisääntyy ja BKT ei kasva. Pitkään jatkunutta laskusuhdannetta kutsutaan taantumaksi tai jopa lamaksi.
107
liikelaitos
esimerkiksi kunnan tai valtion omistama liiketoimintaa harjoittava organisaatio, jonka toiminta rahoitetaan verovaroin.
108
likvidi
mitä likvidimpää jokin on, sitä helpompaa se on muuttaa rahaksi. Esimerkiksi käteis- ja pankkivarat ovat likvidejä, kun taas kiinteistöt eivät ole varallisuuslajina kovinkaan likvidejä.
109
lomauttaminen
kun työnantaja keskeyttää työsopimukseen perustuvan työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesti. Esimerkiksi korona-aikana useat ravintola-alan työntekijät lomautettiin väliaikaisesti, kun työnantajilla ei ollut tarjota töitä työsopimuksen mukaan
110
loppuhyödyke
mikä tahansa esine, joka lopulta kulutetaan sen sijaan, että sitä käytettäisiin toisen tuotteen valmistuksessa.
111
luonnollinen työttömyysaste
öttömyysaste, jossa valtion talous on tasapainossa. Jos työttömyysaste painuu alle luonnollisen rajan, hinnat ja palkat alkavat nousta ja kilpailukyky heikkenee.
112
luottoluokitus
arvio velallisen, esimerkiksi valtioiden, kuntien tai yritysten, kyvystä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Mitataan A, AA ja AAA-luottoluokituksilla
113
luottotappio
myyjälle syntyvä tappio, kun avoimeen laskuun tai velkaan ei saada suoritusta velallisen maksukyvyttömyyden vuoksi.
114
luova tuho
vanhojen yritysten häviäminen uusien ja tuottavampien tilalta. Näin ollen rahoitus, työntekijät ja raaka-aineet vapautuvat hyödyllisempään käyttöön, sekä tuottavuus ja elintaso nousee.
115
makrotaloustiede
taloustieteen osa-alue, jossa käsitellään koko talouden laajuisia ilmiöitä, kuten suhdannevaihteluita ja talouden kasvua. Vastakohtana mikrotaloustiede
116
maksuhäiriömerkintä
merkinnän saa maksamattomasta velasta ja se merkitään luottotietorekisteriin. Useimmiten tuomioistuin antaa velasta maksutuomion, tai velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi
117
maksutase
kuvaa kansantaloudeen ulkoista tasapainoa, joka koostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta.
118
marginaalikorko
lainan marginaalikorko on rahoitusyhtiön osuus lainan korosta, jonka rahoituslaitos määrittelee itse. Se määritetään tapauskohtaisesti
119
marginaalivero
ts. rajavero. Tarkoittaa sitä veroa, joka menee lisätuloista. Mikäli tulot nousevat 1,00e, joista menee veroa 0,35e, on marginaaliveroaste 0,35e.
120
markkinahinta
- yleisesti toteutuva kauppahinta, eli hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.
121
markkinat
markkinoilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Yksinkertaisimmillaan markkinat voivat olla vaikkapa tori
122
markkinatalous
talousjärjestelmä, jossa hyödykkeiden hinnat määräytyvät vapaasti kysynnän ja tarjonnan säätelemänä.
123
merkantilismi
itsevaltiuden ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikka 1500-1800-luvuilla. Tavoitteena, että valtion vienti on tuontia suurempi.
124
mikrotaloustiede
aloustieteen osa-alue, jossa käsitellään lähinnä yksilöiden, kotitalouksien ja yritysten käyttäytymistä. Mikrotaloustiede tarkastelee eri toimijoiden päätöksien vaikutusta hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan.
125
monopoli
monopolitilanteesta puhutaan, kun markkinoilla on ainoastaan yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille ominaista on kilpailun puuttuminen sekä epäluonnollisen korkea hintataso.
126
monopolistinen kilpailu
tuotteiden valmistajat pyrkivät tekemään tuotteistaan kilpailijoista poikkeavia. Esimerkkinä autojen markkinat, joiden voidaan ajatella olevan monopolistisia.
127
määräävä markkina-asema
yrityksellä voi olla määräävä markkina-asema, kun se voi itsenäisesti päätää hinnoistaaan ja toimitusehdoistaan riippumatta kilpailijoista. Tyypillisiä esimerkkejä määräävässä markkina-asemassa olevista yrityksistä ovat yritykset, jotka toimivat sellaisilla markkinoilla, joilla tuotannon järjestäminen tehokkaimmin on johtanut vain yhden yrityksen toimintaan markkinoilla
128
netto
kun bruttoarvosta vähennetään tietyt summat, saadaan netto. Esimerkiksi bruttopalkasta vähennetään verot ja muut maksut, jolloin saadaan käteenjäävä osuus -> nettopalkka.
129
nettovelka
korollisista veloista vähennetään likvidit rahavarat. Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde
130
nimellisarvo
nimellisarvo on taloustieteessa arvopaperiin, saamistodistukseen tai rahaan merkitty arvo. Nimellisarvo osoittaa hyödykkeen raha-arvon sen syntymisajankohtana, eikä se välttämättä vastaa hyödykkeen nykyistä arvoa. Lainan nimellispääoma on se velkamäärä, joka maksetaan takaisin laina-ajan päätteeksi.
131
nollakuponkilaina
laina, jolle ei laina-aikana makseta korkoa. Nollakuponkilainat hankitaan alle nimellishinnan, mutta niistä maksetaan takaisin laina-ajan päättyessä nimellishinta, joten tuotto muodostuu merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotuksesta
132
normaalihyödyke
hyödyke, jonka kysytty määrä kasvaa muiden seikkojen ollessa ennallaan tulojen noustessa. Tulojousto on siis positiivinen.
133
odotusinflaatio
inflaation ennakoimista eli palkkoja nostetaan, sillä hintatason odotetaan nousevan.
134
ohjauskorko
keskuspankin määrittämä korkotaso, jolla se lainaa rahan pankeille. Siten se vaikuttaa välillisesti markkinakorkoihin ja talouteen.
135
oligopolinen kilpailu
epätäydellisen kilpailun muoto, jossa markkinoilla on vain muutama tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja (monopolissa tarjoajia on vain yksi). Oligopolille on usein ominaista kilpailun vähäisyys ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hintataso.
136
opintolainahyvitys
Kela hyvittää 40% valtion takaamasta opintolainasta, kun laina ylittää 2500€, ja opiskelija valmistuu korkeakoulusta ajallaan. Takauksessa on kattosumma, mitä hyvitetään, mikä määräytyy suoritetun tutkinnon laajuuden (opintopisteiden) mukaan.
137
optio
johdannaissopimus, jossa option myyjä antaa sitovan lupauksen kaupan tekemisestä jollakin kohde-etuudella sovittuna hetkenä tai ajanjaksona tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Option ostajaa voi päättää toteutetaanko optio.
138
optio
johdannaissopimus, jossa option myyjä antaa sitovan lupauksen kaupan tekemisestä jollakin kohde-etuudella sovittuna hetkenä tai ajanjaksona tulevaisuudessa tiettyyn hintaan. Option ostajaa voi päättää toteutetaanko optio.
139
osakeanti
eli emissio. Osakeannilla kerätään pääomaa. Osakeannissa osakeyhtiön perustajat keräävät puuttuvat varat luomalla ja myymällä uusia osakkeita. Osakeannissa osakeyhtiön perustajien omistusosuus yhtiöstä pienenee
140
osakesäästötili
tili, jonka kautta sijoitetaan suomalaisyhtiöiden pörssiosakkeisiin verovapaasti, myynneistä ja mahdollisista osingoista ei peritä veroa. Veroa maksetaan vain nostohetkellä. Tämä vahvistaa osakesäästötilin korkoa korolle -efektiä, kun tilille maksettavia osinkoja voidaan sijoittaa uudelleen ilman, että niistä maksetaan sillä hetkellä veroja
141
osakeyhtiö
yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin). Osakeyhtiö on omistajistaan (osakkaista) erillinen oikeushenkilö, jonka toiminnasta omistajilla on vain rajoitettu vastuu.
142
osamaksu
tuote maksetaan sovitun hinnan mukaan maksuerissä, joka/jotka erääntyvät vasta sen jälkeen kun tuote on jo luovutettu ostajalle.
143
osinko
osakeyhtiömuotoisen yrityksen omistajilleen (osakkaille) jakama voitto-osuus yleensä kerran vuodessa.
144
ostovoima
Ostettavien hyödykkeiden määrä suhteessa varallisuuteen. Palkansaajien ostovoima kasvaa, kun tulojen kasvu ylittää hintojen nousun. Ostovoima laskee, jos hinnat nousevat mutta tulot pysyvät ennallaan
145
ostovoimapariteetti
valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetti ei yleensä ole sama kuin todellinen valuuttakurssi
146
osuuskunta
yhtiömuoto, jonka avulla harjoitetaan osuustoimintaa. Osuuskunnan omistajia ja päätösvallan käyttäjiä ovat sen jäsenet. Osuuskunnassa yhteisön jäsenmäärää ja osuuspääomaa ei ole etukäteen määrätty. Osuuskunta tukee jäsentensä taloutta niin, että jäsenet käyttävät osuuskunnan palveluita tai osallistuvat sen toimintaan.
147
paikallinen sopiminen
työehtosopimuksen ulkopuolisia sopimuksia, jotka koskevat vain tiettyä työpaikkaa ja ne tehdään yhteistyössä työntekijöiden edustajien (luottamusmies) kanssa. Esim. pidemmät työvuorot.
148
palvelutase
palvelutase on osa vaihtotasetta. Se tarkastelee palvelukaupan arvoa Suomen ja ulkomaiden välillä.
149
pankkiunioni
keskeinen osa EU:n talous- ja rahaliittoa. Sen tavoitteena on varmistaa, että EU:n pankkisektori on vakaa, turvallinen ja luotettava, ja edistää siten rahoitusvakautta.
150
patentti
eli yksinoikeus. Patentin turvin voidaan estää muita käyttämästä keksintöä
151
piilotyöttömyys
ne henkilöt, jotka eivät ole aktiivisesti neljän edellisen viikon aikana hakeneet työtä, mutta haluaisivat työtä ja ovat siihen käytettävissä.
152
pitkäaikaistyöttömyys
kun työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden.
153
prime-korko
yksittäisen pankin oma viitekorko. Prime-korkoon vaikuttavat yleinen korkotaso, inflaatio-odotukset ja talouden näkymät.
154
progressiivinen vero
veron suuruus määräytyy tulojen mukaan. Mitä enemmän tuloja, sitä enemmän maksetaan veroja.
155
protektionismi
kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua. Ns. vapaakaupan vastakohta. Protektionismin keinoja ovat esimerkiksi suojatullit.
156
pääomatulo
varallisuuden tuottama tulo, esimerkiksi vuokratulo, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto, osinkotulo, tietyt korkotulot, henkivakuutuksen tuotto ja voitto-osuus. Vrt. työstä saatava ansiotulo.
157
pörssiyhtiö
pörssiin listautunut osakeyhtiö. Kaikki pörssiyhtiöt ovat osakeyhtiöitä, mutta kaikki osakeyhtiöt eivät ole pörssiyhtiöitä.
158
rahanpesu
pyritään häivyttämään rikoksella hankitun omaisuuden tai rahan alkuperä. Tarkoitus on saada raha tai omaisuus näyttämään laillisesti hankitulta.
159
rahapolitiikka
rahapolitiikka on yksi talouspolitiikan osa-alue. Se tarkoittaa niitä päätöksiä, joilla keskuspankit vaikuttavat rahan hintaan ja saatavuuteen taloudessa. Euroalueella rahapolitiikasta vastaa EKP. Rahapolitiikan tavoitteita ovat hintavakaus ja 2% infaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Ohjauskorot ovat yksi rahapolitiikan välineistä.
160
rahoitussektori
esimerkiksi pankit.
161
rahoitustase
rahoitustase kuvaa miten kansantalous ulkomaiden avulla vaihtotaseen alijäämän rahoittaa tai ylijäämän sijoittaa
162
rakennetyöttömyys
rakennetyöttömyys seuraa talouden rakenteen muutoksia, jota kautta työntekijät siirtyvät uusille alueille. Esimerkiksi uudet teknologiset keksinnöt luovat työpaikkoja.
163
reaalipääoma
rakennukset, laitteet ja muut ainekset, joita käytetään tuotannossa ja jotka on itse tuotettu.
164
realisoida
omaisuuden muuttaminen rahavaroiksi.
165
regressiivinen vero
veroprosentti pienenee verotettavan rahasumman kasvaessa. Vastakohtana progressiivinen verotus.
166
revalvaatio
valuutan ulkoisen arvon korotus suhteessa muihin valuuttoihin. Puhutaan valuutan vahvistumisesta.
167
roskalaina
roskalainat ovat heikomman luottoluokituksen joukkuvelkakirjalainoja (luokitus alle BBB- Standard & Poor's, Baa3 Moody's). Lainat ovat siis korkean riskin lainoja, mutta riskin takia myös korko on yleisesti suurempi.
168
siirtomenot
kunnille, muille julkisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille maksettavat valtionavut ja valtion välityksellä tapahtuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin valtion rahastoihin.
169
sijoittaminen
Pääomaa sijoitetaan osakkeisiin tai rahastoihin tuottoa hakien. Sijoittamista on lyhyt- ja pitkäkestoista sekä korkea- ja matalariskistä. Pelkästään pankkitilillä olevien säästöjen arvo laskee pitkässä juoksussa, koska rahoille maksettava korko on lähes nolla ja samaan aikaan hinnat kallistuvat.
170
sijoitusrahasto
sijoitusrahastoja hoitavat rahastoyhtiöt ja salkunhoitajat. Se on sijoituskohde, jossa varat on sijoitettu useisiin eri sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Rahastoyhtiö kerää säästäjiltä varoja, jotka sijoittaa eri sijoituskohteisiin, jotka muodostavat sijoitusrahaston.
171
sisäinen devalvaatio
- järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla
172
sosiaalinen pääoma
viittaa sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiin piirteisiin, kuten sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen. Nämä sosiaalisen rakenteen piirteet edistävät henkilöiden välistä kanssakäymistä helpottamalla verkoston jäsenten välistä vuorovaikutusta ja toimintojen koordinointia.
173
sosialistinen talousjärjestelmä
talousjärjestelmä, jonka mukaan tuotantovälineiden tulisi olla valtion hallussa. Näin ollen yritykset olisivat julkisessa omistuksessa.
174
sote-uudistus
uusi sosiaali- ja terveysalan uudistus, jonka tarkoitus on hillitä kustannusten kasvua ja varmistaa yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut myös tuleville sukupolville. Uudistuksessa siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Tavoitteena on myös nopeuttaa hoitoon pääsyä. Viimeisetkin lait astuvat voimaan 01/2023.
175
startup -yritys
yleensä nuori, enintään muutaman vuoden ikäinen innovatiivisiin ideoihin perustuva yritys, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Nuoruuden lisäksi startup-yrityksen luonteeseen kuuluu nopean kasvun tavoitteleminen.
176
starttiraha
starttiraha on tuki aloittavalle yrittäjälle yritystoiminnan aloittamiseksi. Sen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo liiketoiminnan alkuvaiheessa. Starttiraha on veronalaista henkilökohtaista tuloa
177
subprime-laina
korkean riskin asuntoluotto, joissa lainanottajien maksukyky ja luottokelpoisuus on normaalia alempi
178
substituuttihyödyke
Kaksi hyödykettä voivat olla substituutteja toisilleen, jolloin kuluttaja voi korvata ne toisillaan. Täydellisten substituuttien tapauksessa kuluttajalle ei ole merkitystä kumpaa hyödykettä kulutetaan. Voi ja margariini, tai Coca-Cola ja Pepsi, ovat useimmille ihmiselle enemmän tai vähemmän täydellisiä toistensa substituutteja.
179
suhdannepolitiikka
julkisen vallan talouspoliittisia toimia (mm. verotus, julkinen kulutus), joilla pyritään tasoittamaan suuria suhdannevaihteluita, sekä suhdennevaihteluiden haittavaikutuksia
180
suhdannetyöttömyys
työttömyyden yleistymistä matalasuhdanteen aikaan työvoiman kysynnän vähennyttyä.
181
suhteellinen vero
veron prosentuaalinen määrä on sama riippumatta verotettavasta summasta. Harvinaisempi länsimaissa, jossa käytössä progressiivinen verotus
182
taantuma
mikäli maan BKT on laskenut kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä, määritellään tilanne taantumaksi.
183
talletussuoja
talletuksia suojaa lakisääteinen talletussuojajärjestelmä, josta vastaa Rahoitusvakausvirasto. Se turvaa tallettajan tilillä olevia varoja, mikäli talletuspankki ajautuu pysyvästi maksukyvyttömäksi. Korvaus on enintään 100 000e yhdessä talletuspankissa olevista talletuksista.
184
taloudellinen huoltosuhde
lasketaan suhteuttamalla työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohden.
185
taloudellinen liberalismi
markkinaliberalismin taloudelliset lähtökohdat, kuten vapaakauppa sekä verotuksen ja talouden sääntelyn vähyyttä.
186
talouskasvu
taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen tuotantomäärien kasvu. Mitataan usein BKT:lla.
187
talouspolitiikka
julkisen vallan toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kansantalouden tilaan. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, kuten raha- ja finanssipolitiikkaan.
188
taloussuhdanne
ts. suhdannevaihtelut jotka kuvaavat pitkän aikavälin talouden kasvun vaihtelua. Talous voi olla esimerkiksi nousu- tai laskusuhdanteessa. Nousukauden jälkeen puhutaan korkeasuhdanteesta, laskusuhdanteen jälkeen matalasuhdanteesta.
189
tarjonnan laki
kuinka paljon tuottajat ovat valmiita myymään annetulla hinnalla. Hinta ei voi olla liian alhainen, sillä tuottajat eivät suostu tähän hintaan myymään.
190
tarjontakäyrä
muodostetaan yrityksen pitkän aikavälin kustannuskäyrän perusteella. Tarjontakäyrä oletetaan nousevaksi, jolloin hinnan noustessa tuotettu määrä on myös suurempi.
191
tasalyhenteinen laina
lainaa lyhennetään jokaisessa maksuerässä sama summa, mutta lyhennyksen päälle lisättävä korko vaihtelee. Siksi viitekoron muutokset vaikuttavat maksuerän suuruuteen. Tasalyhennys on alussa raskas, koska lainapääoma on suurimmillaan.
192
tasavero
vero joka on jokaiselle saman suuruinen, riippumatta verotettavasta summasta.
193
tase
tase mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa tietyllä hetkellä. Taseen avulla arvioidaan yrityksen taloudellista tilaa. Tase koostuu vastaavaa- (varat) ja vastattavaa puolista (velat, eli rahan lähteet).
194
teollinen internet (esineiden internet)
järjestelmät, jotka perustuvat teknisten laitteiden suorittamaan automaattiseen tiedonsiirtoon sekä kyseisten laitteiden etäseurantaan ja -ohjaukseen internet-verkon kautta. Esim. Sigfox-verkko.
195
t&k-menot
tutkimus- ja kehitysmenot
196
todellinen vuosikorko
kertoo lainasta vuoden aikana kertyvät todelliset kustannukset. Se sisältää siis koron lisäksi myös kaikki lainan muut kulut. Näitä voivat olla avausmaksut, tilinhoitomaksut, laskutuslisät sekä kaikki muut maksut.
197
tulo- ja kannustinloukku
tilanne, jossa henkilön on vaikea lisätä nettotulojaan lisäämällä työntekoa. Kannustinloukulla tarkoitetaan myös palkkatyön vähäistä kannustavuutta sosiaaliturvaan verrattuna.
198
tulonhankkimisvähennys
kuluja, jotka aiheutuvat palkkatulojen hankkimisesta. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi työhuone, omat työkalut ja ammattikirjallisuus. Tulonhankkimismenot vähennetään palkkatuloista ja ne pienentävät verotettavan ansiotulon määrää.
199
tulonsiirto
Tulojen siirto tulonsaajalta toiselle. Kansantaloudessa keskivertoihminen maksaa yhtä paljon tulonsiirtoja (vero) kuin saa niitä (opintotuki, lapsilisä).
200
tulopolitiikka
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo on työnantajakeskusjärjestöjen, työntekijäkeskusjärjestöjen sekä Suomen hallituksen tekemä sopimus työmarkkinoita koskevista ratkaisuista.
201
tulorekisteri
sähköinen tietokanta, jonne työnantajat ja muut suorituksen maksajat ilmoittavat tiedot maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista.
202
tuotannontekijät
taloustieteessä tavaroiden ja palveluiden tuotannossa käytettävät resurssit
203
tuotantohyödyke
hyödyke, jossa ostajana toimii elinkeinonharjoittaja. Näitä hyödykkeitä, eli tavaroita, ei markkinoida tai ole tarkoitettu yksityisessä kulutuksessa käytettäväksi.
204
tuotos
tuotantoprosessissa syntyneiden tuotteiden määrä.
205
tuottavuus
tehokkuuden mittari. Kun tuottavuus kasvaa, tuotannossa saadaan enemmän aikaan vähemmällä panostuksella.
206
tuotantopalkkio
tuotannon määrään sidottu palkkausmuoto, jolla yleensä kannustetaan vain suurempaan tuotantoon. Monipuolisemmat tulospalkkausmuodot ovat usein syrjäyttäneet sen. Tuotantopalkkioksi kutsutaan myös tuottajille maksettuja tukipalkkioita.
207
työehtosopimus (TES)
työntekijäjärjestöjen ja työnantajan tai työnantajien järjestöjen välisiä sopimuksia. Sopimukset ovat alakohtaisia, ja niissä määrätään työn tekemiseen liittyvistä ehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista.
208
työllisyysaste
vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä.
209
työvoima
työvoimaan lasketaan mukaan kaikki ne henkilöt, jotka ovat vuoden viimeisellä viikolla olleet työllisiä tai työttömiä.
210
työttömyysaste
työttömien osuus työvoimasta
211
työttömyyspäiväraha
Työttömän työnhakijan perustoimeentulo turvataan työttömyyspäivärahalla ja työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana
212
ulkoistaminen
kun yritys ostaa ulkopuoliselta toimijalta osatoimintoja, jolloin se voi itse keskittyä ydinosaamiseen. Esimerkiksi siivouspalvelut on usein ulkoistettu.
213
uusliberalismi
talouspoliittinen suuntaus, jonka mukaan yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat ja vapaakauppa ovat tavoiteltavia, ja edistävät parhaiten ihmisten hyvinvointiä.
214
vaihtoehtoiskustannus
kun kuluttaja tekee valintoja hyödykkeiden välillä niukkuuden vallitessa, joutuu hän miettimään mistä voi luopua saadakseen jotain tilalle. Vaihtoehtoiskustannus on paras vaihtoehto asioista, jotka jäävät saamatta tämän valinnan seurauksena.
215
vaihtotase
vaihtotase tarkastelee kansantalouden ja ulkomaiden välisiä rahavirtoja, jotka muodostuvat tavaroiden ja palveluiden kaupasta sekä maksetuista ensituloista ja tulonsiirroista.
216
vakaus- ja kasvusopimus
sääntöihin perustuva kansallisten finanssipolitiikkojen koordinaatiokehikko. Pohjana Eurooppa-neuvoston päätöslauselma, joka jaetaan kahteen osaan: ennalta ehkäisevä osa ja korjaava osa
217
valtionosuus
Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa.
218
valuutta
valtion tai alueen raha tai rahayksikkö
219
valuuttakurssi
kurssi, jolla valuuttaa voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan. Mikäli euron dollarikurssi on 1,08, saa yhdellä eurolla 1,08 dollaria.
220
valuuttakurssipolitiikka
oman valuutan arvon sääteleminen suhteessa muihin valuuttoihin
221
valuuttalaina
rahalaina, joka on otettu muussa valuutassa kuin lainanottajan kotimaan raha. Valuuttalainaan liittyy valuuttakurssiriski.
222
valuuttavaranto
maan keskuspankin hallussa olevaa ulkomaista valuuttaa, ulkomaisia saamisia ja jalometallivaroja, joita pidetään ensisijaisesti maan kansainvälisen maksuvalmiuden turvaamiseksi.
223
vapaakauppa
- kaupankäynnin vapauttamisen edistäminen. Esimerkiksi tullien ja tuontirajoitusten puuttuminen kahden tai useamman alueen välillä. Euroopan talousalue on maailman suurin vapaakauppa-alue. Muita vapaakauppa-alueita ovat Pohjois-Amerikan NAFTA ja Aasiassa AFTA ja SAFTA.
224
verokiila
työhön kohdistuvien verojen ja veroluontoisten maksujen kokonaismäärä, tai sen osuus työvoimakustannuksista. Se on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus
225
veroparatiisi
veroparatiiseiksi määritellään maat, joiden verotus on matala. Esimerkiksi Panama ja Bahamasaaret ovat tunnettuja veroparatiiseja. Veroparatiiseja voidaan hyödyntää niin lailliseen kuin laittomaankin toimintaan. Veroparatiisien hyödyntäminen on veron kiertämistä, kun Suomessa veronalaista tuloa siirretään erilaisin järjestelyihin Suomen verotuksen ulkopuolelle.
226
veropohja
valtion verottamien asioiden määrä. Veropohjan laajentamisesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä sitä, että valtion tarvitsema verotulo kohdennetaan laajemmalle alueelle eli verotettavien asioiden määrä kasvaa.
227
viherpesu
pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle.
228
viitekorko
pankin julkinen korko, jonka se määrittelee itse, mutta käytännössä viitekorko on joko jokin markkinakorko, kuten euribor tai pankin oma prime-korko.
229
vähimmäisvarantojärjestelmä
rahajärjestelmä, jossa liikepankkien tulee pitää talletustilillään keskuspankissa vähimmäisvarantona eli reservinä tietty osuus talletusasiakkaidensa talletuksista.
230
välihyödyke
polkupyörä on loppuhyödyke, kun taas sen valmistukseen ostetut osat ovat välihyödykkeitä.
231
välillinen vero
välillisen veron kuluttaja maksaa hyödykkeen hinnassa. Yleisin välillinen vero on arvonlisävero, joka sisältyy tuotteen hintaan, kun kuluttaja kyseisen tuotteen ostaa.
232
välitön vero
välitön vero puolestaan tulee suoraan verovelvollisen maksettavaksi, ja ne määräytyvät verovelvollisen tulojen perusteella. Näitä ovat esimerkiksi tulovero ja kunnallisvero.
233
yhteiskuntavastuu
yhteiskuntavastuulla viitataan kestävän kehityksen edistämiseen. Yrityksen yhteiskuntavastuu tarkoittaa, että yritys sitoutuu vastuulliseen yritystoiomintaan
234
yhteisövero
yhteisön tuloksesta perittävä vero. Sitä maksavat osakeyhtiöt ja muut yhteisöt.
235
yhtiöittäminen
julkisten palvelujen tuottaminen yhtiömuodossa, joiden tuottamisesta ovat aiemmin vastanneet julkishallinnon yksiköt (kuten kunnat)
236
ylellisyyshyödyke
ylellisyyshyödykkeen tulojousto on suurempi kuin 1, jolloin kulutus nousee tulojen noustessa. Esimerkkinä teatterissa käyminen.
237
ylikuumeneminen
talouden ylikuumenemisella tarkoitetaan liian nopeaa talouskasvua. Tavaroiden ja palvelujen kysyntä on tarjontaa suurempaa, eikä kysyntään voida vastata toivotulla tavalla. Liian alhainen korkojen taso tai löysä rahapolitiikka voivat aiheuttaa talouden ylikuumenemisen
238
ympäristövero
ympäristöveron avulla pyritään ohjaamaan kulutusta ympäristölle vähemmän vahingollisiin valintoihin, kuten päästöjen vähentämiseen (esim. energia- tai polttoainevero).
239
yrityssaneeraus
ts. velkasaneeraus. Yrityssaneeraukseen voi hakeutua konkurssin partaalla oleva yritys, esimerkiksi kassavirtaongelmien tai rahoitusvaikeuksien vuoksi. Tällöin velkoja voidaan uudelleenneuvotella ja palauttaa likviditeetti toiminnan jatkamiseksi. Yrityssaneeraukseen hakeudutaan, kun velallinen ei pysty suoriutumaan veloistaan eräpäivinä.
240
yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut)
ennen työvoiman vähentämistä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut. Työvoiman vähentämisellä tarkoitetaan irtisanomisia, lomauttamisia sekä osa-aikaistuksia. Työvoiman vähentämistä koskevissa neuvotteluissa osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstön edustajina yleensä henkilöstöryhmän tai henkilöstöryhmien edustajat.
