Tentit Flashcards
Laboratorioon tulee nielunäyte kuumeiselta kurkkukipupotilaalta
a) Viljelet näytteen ensisijaisesti suklaamaljalla, koska haluat selvittää kaikki nielussa kasvavat bakt.
b) Viljelet näytteen ensisijaisesti streptokokkimaljalle, koska kaikki maljalla kasvavat bakteerit ovat betahemolyyttisiä
c) Viljelet näytteen streptokokkimaljalle, koska se on selektiivinen, nieluviljelyyn sopiva malja
d) Teet seuraavana päivänä maljalle kasvaville betahemolyyttisille pesäkkeille optokiinikokeen streptokokkien ryhmittämiseksi
e) Lisäät streptokokkimaljalle basitrasiinikiekon, koska se auttaa betahemolyyttisten streptokokkien tunnistamista
c) Viljelet näytteen streptokokkimaljalle, koska se on selektiivinen, nieluviljelyyn sopiva malja
e) Lisäät streptokokkimaljalle basitrasiinikiekon, koska se auttaa betahemolyyttisten streptokokkien tunnistamista
Infektoituneesta välikorvasta saadusta eritteestä tehtiin gram-värjäys, jossa näkyi Gram-neg kokkeja. Miten toimit?
a) Viljelet näytteen veri- ja suklaamaljalle
b) Viljelet näytteen myös EMB-maljalle, koska kyseessä on Gram-neg bakteeri
c) Teet seuraavana päivänä maljalla kasvaville pesäkkeille katalaasikokeen tunnistusta varten
d) Teet seuraavana päivänä maljalla kasvaville pesäkkeille oksidaasikokeen tunnistusta varten
e) Teet seuraavana päivänä maljalla kasvaville pesäkkeille optokiinikokeen tunnistusta varten
a) Viljelet näytteen veri- ja suklaamaljalle
d) Teet seuraavana päivänä maljalla kasvaville pesäkkeille oksidaasikokeen tunnistusta varten
Enterokokin tunnistamiseen soveltuvat seuraavat testit
a) Basitrasiinikoe
b) termokoe
c) satelliittikoe
d) katalaasikoe
e) AP10 sokerisarja
b) termokoe
d) katalaasikoe
Septisistä potilaista otetuista veriviljelynäytteistä on saatu värjäystulokset, mitkä niistä tehdyistä johtopäätöksistä pitävät paikkaansa?
a) Gram+ ketjukokki -> mahdollinen aiheuttaja Stafylokokki
b) Gram+ sauva -> Listeria
c) Gram+ diplokokki -> Pneumokokki
d) Gram+ ryhmäkokki -> streptokokki
e) Gram+ sauva -> Pseudomonas
b) Gram+ sauva -> Listeria
c) Gram+ diplokokki -> Pneumokokki
(listeria harvinainen)
16 v korkeakuumeinen ja sekava tyttö. Systolinen paine 85 mmHg ja selkeä shokkitila. Ei ollut vaihtanut tamponia 3 päivään, tamponista löydetty S Aureus, muttei löytynyt paikallisena infektiona. Oliko kyseessä?
a) S. Aureus oli levinnyt laajalle elimistöön, ja se aiheutti sepsisen shokin, vaikka veriviljely myöh negatiivinen
b) S. Aureus tuotti toksiinia, joka aiheutti verenpaineen laskun, mutta muut oireet johtuivat Aureuksen aiheuttamasta infektiosta
c) S. Aureus tuotti toksiinia, joka aiheutti em oireet
d) Aureuksen tuottama toksiini voi aiheuttaa kaikki em oireet toimimalla ns superantigeenina immuunijärjestelmälle
e) Aureuksen kolonisoima tamponi ilman paikallisinfektiota ei voi selittää oireita
c) S. Aureus tuotti toksiinia, joka aiheutti em oireet
d) Aureuksen tuottama toksiini voi aiheuttaa kaikki em oireet toimimalla ns superantigeenina immuunijärjestelmälle
Potilaala polvessa kipua ja turvotusta. Punktoitu neste kirkasta. Virtsaneritys runsasta pari pv. Noin 3 vk sitten ollut kuumeinen nieluinfektio. Nielusta löydetty bakteeri, nimi ei tiedossa. Määrätty penisilliiniä 10 vrk ja kuume laskenut 3 päivässä ja potilas lopettanut kuurin kesken. Mistä todennäköisesti kyse?
a) Nieluinfektion aiheuttanut bakteeri on levinnyt elimistöön ja aiheuttanut oireet
b) Kyseessä tyypillinen Arcanobacterium hemolyticumin aiheuttama nieluinf johon em oireen kuuluvat
c) Kyseessä tyypillinen Corynebacterium diptheriaen aiheuttama nieluinf johon em oireet kuuluvat
d) Nieluinf aiheuttaja on betahemolyyttinen streptokokki, joka aiheuttanut jälkitaudin immunologisella mekanismilla
e) Potilaan oireet kuuluvat reumakuumeeseen
d) Nieluinf aiheuttaja on betahemolyyttinen streptokokki, joka aiheuttanut jälkitaudin immunologisella mekanismilla
e) Potilaan oireet kuuluvat reumakuumeeseen
26 v naisen synnytys jouduttu aloittamaan 3 vk etuajassa alatiesynnytyksenä. Vaginan bakteerivilhelyssä kasvaa betahemolyyttinen streptokokki, ryhmä B++ (ei hyvin runsaana). Mitkä seuraavista riskeistä ovat totta?
a) Vastasyntynyt on riskissä saada trakooma
b) löydös vain osoittaa äidillä olevan gynekologisen infektion, mutta lapsen riskiä se ei lisää
c) Vastasyntyneellä lapsella on lisääntynyt riski saada meningiitti
d) Vastasyntyneellä lapsella on lisääntynyt riski saada pneumonia
e) Vastasyntyneellä lapsella on lisääntynyt riski saada nieluinfektio
c) Vastasyntyneellä lapsella on lisääntynyt riski saada meningiitti
d) Vastasyntyneellä lapsella on lisääntynyt riski saada pneumonia
Pneumokokista
a) Pneumokokki aiheuttaa tyypillisesti esim sinuiitin suorana pisaratartuntana
b) Pneumokokki on aikuisilla yleisin aivokalvontulehduksen aiheuttaja
c) Pneumokokki on yleisin keuhkokuumeen aiheuttaja vanhoilla ihmisillä, muttei nuorilla aikuisilla
d) Pneumokokin aiheuttama keuhkokuume on lähes aina hitaasti etenevä ja lievä tauti
e) Pneumokokki on yleinen konjunktiviitin aiheuttaja
b) Pneumokokki on aikuisilla yleisin aivokalvontulehduksen aiheuttaja
e) Pneumokokki on yleinen konjunktiviitin aiheuttaja
Hampaiston kunto
a) huonokuntoiset hampaat haittaavat syömistä, mutta riskiä terveydelle ei ole
b) Huonokunt hampaiden yleisin terveysriski on sepsiksen syntyminen
c) Huonokunt hampaiden tärkeä terveysriski on endokardiitin syntyminen
d) Huonokunt hampaissa on erityisen runsaasti betahemolyyttisiä streptokokkeja
e) huonokunt hampaissa on erityisen runsaasti alfahemolyyt Str Viridans lajeja
c) Huonokunt hampaiden tärkeä terveysriski on endokardiitin syntyminen
e) huonokunt hampaissa on erityisen runsaasti alfahemolyyt Str Viridans lajeja
Suun alueen infektiot
a) Suun alueen infektioissa on käytännössä aina Gram neg sauvoja
b) Suun alueen ja hampaiden infektioissa on usein mukana Actinomyces lajeja
c) Suun alueen ja hampaiden infektioiden aiheuttajat siirtyvät tyypillisesti esim instrumenttien välityksellä
d) Hampaiden juuri-infektioissa ei esiinny suun normaaliflooran bakteereita, koska juuri-infektiossa syntyy anaerobiolosuhteet
e) Candida albicans voi aiheuttaa suun ja ikenien infektioita
b) Suun alueen ja hampaiden infektioissa on usein mukana Actinomyces lajeja
e) Candida albicans voi aiheuttaa suun ja ikenien infektioita
Virtsatieinfektioista
a) Staph saprofyticus on yleisin virtsatieinfektioiden aiheuttaja kaikissa ikäryhmissä
b) Virtsatieinf aiheuttavat mikrobit siirtyvät tyypillisesti reiden iholta virstaputkea pitkin virtsateihin
c) Monet virstatieinf aiheuttavista mikrobeista ovat yleisiä haavainfektioiden aiheuttajia
d) Virtsatiepatogeeneille on edullista, jos niillä on tarttumista edistävät flagellat
e) Virtsatiepatogeenien tunnistamisessa käytetään usein API-10 testiä
c) Monet virstatieinf aiheuttavista mikrobeista ovat yleisiä haavainfektioiden aiheuttajia
e) Virtsatiepatogeenien tunnistamisessa käytetään usein API-10 testiä
Mies ollut huoran kanssa 8pv sit ilman kumia. Nyt mulkusta tulee paksua ja vaaleaa eritettä virtsaputkesta, virtsaaminen kivuliasta ja nivusimusolmukkeet suurentuneet. Mikä (mitkä) mikrobi(t) voisi(vat) aiheuttaa kyseiset oireet?
a) Gonokokki
b) Chlamydia trachomatis
c) Treponema pallidum
d) Chlamydia pneumoniae
e) Borrelia burgdorferii
a) Gonokokki
b) Chlamydia trachomatis
Jatkokysymys tähän: Mies ollut huoran kanssa 8pv sit ilman kumia. Nyt mulkusta tulee paksua ja vaaleaa eritettä virtsaputkesta, virtsaaminen kivuliasta ja nivusimusolmukkeet suurentuneet. Mikä (mitkä) mikrobi(t) voisi(vat) aiheuttaa kyseiset oireet?
Mitä voisi seurata, jos tilanteeseen ei heti reagoida?
a) PID
b) Trakooma
c) epididymiitti
d) nieluinfektio
e) Virtsaputken arpeuma
c) epididymiitti
e) Virtsaputken arpeuma
Vitun Matti ja Maija pitää kesäkestit. Kusipää Matti teki aamulla argentinaalaisesta naudanlihasta pihvit paljain käsin ja jätti pihvit useaksi tunniksi lämpimään. Grillatessa osa pihveistä jää osittain punaiseksi. Itse apinat Matti ja Maija ei syö niitä. Illalla vieraat saa pahoinvointia, paranivat siitä seuraavana aamuna. Seuraavalla viikolla 5 vierasta saa veriripulia ja osa heistä myös pahoinvointia. Matti ja Maija ei tietenkää saanu mitään. Mistä kyse? (kusipäisyyden lisäksi)
a) Oireiden aiheuttaja on vain yksi mikrobi
b) Oireet aiheuttaa useampi mikrobi
c) Kaikki oireet selittyvät ruokaan tuotetulla toksiinilla
d) Toksiini ei selitä mitään oireista
e) Ruokaan tuotettu toksiini selittää hyvin pahoinvoinnin
b) Oireet aiheuttaa useampi mikrobi
e) Ruokaan tuotettu toksiini selittää hyvin pahoinvoinnin
Jatkoa kusipää Mattiin ja Maijaan: Vitun Matti ja Maija pitää kesäkestit. Kusipää Matti teki aamulla argentinaalaisesta naudanlihasta pihvit paljain käsin ja jätti pihvit useaksi tunniksi lämpimään. Grillatessa osa pihveistä jää osittain punaiseksi. Itse apinat Matti ja Maija ei syö niitä. Illalla vieraat saa pahoinvointia, paranivat siitä seuraavana aamuna. Seuraavalla viikolla 5 vierasta saa veriripulia ja osa heistä myös pahoinvointia. Matti ja Maija ei tietenkää saanu mitään. Mistä kyse? (kusipäisyyden lisäksi)
a) kaikki oireet sopivat S Aureuksen aiheuttamaksi
b) kaikki oireet sopivat Clostridium perfingersin aiheuttamaksi
c) Pahoinvointi sopii S aureuksen aiheuttamaksi
d) Veriripuli sopii hyvin Kampylobakteerin aiheuttamaksi
e) Veriripuli sopii hyvin EHEC-bakteerin aiheuttamaksi
c) Pahoinvointi sopii S aureuksen aiheuttamaksi
e) Veriripuli sopii hyvin EHEC-bakteerin aiheuttamaksi
Jatkoa kusipää Mattiin ja Maijaan: Vitun Matti ja Maija pitää kesäkestit. Kusipää Matti teki aamulla argentinaalaisesta naudanlihasta pihvit paljain käsin ja jätti pihvit useaksi tunniksi lämpimään. Grillatessa osa pihveistä jää osittain punaiseksi. Itse apinat Matti ja Maija ei syö niitä. Illalla vieraat saa pahoinvointia, paranivat siitä seuraavana aamuna. Seuraavalla viikolla 5 vierasta saa veriripulia ja osa heistä myös pahoinvointia. Matti ja Maija ei tietenkää saanu mitään. Mistä kyse? (kusipäisyyden lisäksi)
a) Sairastumisia ei olisi voinut estää paremmalla valmistautumisella, koska jauhelihassa oli jo mikrobeja ostohetkellä
b) Sairastumiset olisi voinut estää siirtämällä pihvit välittömästi valmistamisen jälkeen jääkaappiin ja paistamalla ne kypsäksi
c) Veriripulin olisi voinut estää paistamalla pihvit kypsäksi, vaikka ne unohtuivat lämpimään
d) Pahoinvoinnin olisi voinut estää paistamalla pihvit kypsäksi, vaikka ne unohtuivat lämpimään
e) Pahoinvointia ei olisi voinut millään estää, koska jauhelihassa oli jo mikrobeja ostohetkellä
b) Sairastumiset olisi voinut estää siirtämällä pihvit välittömästi valmistamisen jälkeen jääkaappiin ja paistamalla ne kypsäksi
c) Veriripulin olisi voinut estää paistamalla pihvit kypsäksi, vaikka ne unohtuivat lämpimään
Hinkuyskästä
a) Hinkuyskän aiheuttaa Gram + sauvabakt
b) Hinkuyskän aiheuttaa Gram - sauvabakteeri
c) Hinkuyskä on vaarallinen, koska bakteerin tuottama toksiini aiheuttaa kaulan ja nielun voimakkaan turvotuksen
d) Hinkuyskälle on tyypillistä kova, pitkittynyt yskä, joka on voinut kestää useita viikkoja
e) Uudet soluttomat rokotteet antavat hyvän suojan hinkuyskää vastaan. Aikaisempien rokotteiden suoja oli huono, koska ne suojasivat vain toksiinilta
b) Hinkuyskän aiheuttaa Gram - sauvabakteeri
d) Hinkuyskälle on tyypillistä kova, pitkittynyt yskä, joka on voinut kestää useita viikkoja
Francisella Tularensis bakteeri
a) Aiheuttaa pernaruton
b) Tarttuu erittäin helposti hengitysteiden kautta esim saurastunutta eläintä käsitellessä
c) Tarttuu tyypillisesti ihmisestä toiseen pisaratartuntana
d) Aiheuttaa tyypillisesti voimakkaan imusolmukkeiden suurentumisen ja märkimisen
e) Tautia ei esiinny Suomessa Keski-Suomea pohjoisempana
b) Tarttuu erittäin helposti hengitysteiden kautta esim saurastunutta eläintä käsitellessä
d) Aiheuttaa tyypillisesti voimakkaan imusolmukkeiden suurentumisen ja märkimisen
Clostridium suvun bakteerit
a) C Perfingers liittyy vain ruokamyrkytyksiin
b) C tetani aiheuttaa sille tyypilliset oiree, jos bakteeri leviää esim haavasta verenkiertoon
c) C tetani rokotus estää tehokkaasti bakteerin kasvin elimistössä
d) C difficile leviää tyypillisesti sairaalaympäristössä itiöinä
e) C botulinumin aiheuttama tauti voidaan saada tyhjiöpakatuista kalatuotteista
d) C difficile leviää tyypillisesti sairaalaympäristössä itiöinä
e) C botulinumin aiheuttama tauti voidaan saada tyhjiöpakatuista kalatuotteista
Borrelioosi
a) Taudille on tyypillistä, että kaikki oireet kehittyvät kahden viikon sisällä
b) Taudille on tyypillistä, että hoitamaton tauti voi kestää vuosia
c) Tauti voidaan alkuvaiheessa tunnistaa helposti rakkulaisesta ihottumasta
d) Tauti voidaan alkuvaih tunnistaa helposti rengasmaisesta ihottumasta
e) Tautiin ei ole hoitoa
b) Taudille on tyypillistä, että hoitamaton tauti voi kestää vuosia
d) Tauti voidaan alkuvaih tunnistaa helposti rengasmaisesta ihottumasta
Kroonisiin korvakäytämän inf voi usein littyä
a) Pneumokokki
b) Hemofilus
c) Moraxella
d) Pseudomonas aeruginosa
e) Aspergillus niger
d) Pseudomonas aeruginosa
e) Aspergillus niger
Haemophilus influenzae serotyyppi b (Hib)
a) On yksi tavallinen Hemofilus serotyyppi, joka aiheuttaa lähinnä lieviä ylähengitystieinf
b) On serotyyppi, joka voi aiheuttaa erittäin vakavia infektioita, kuten meningiittiä
c) On hyvin yleinen taudinaiheuttaja
d) On meillä harvinainen taudinaiheuttaja, koska sille on tehokas rokote lasten rokotusohjelmassa
e) Tautitapaukset esiintyvät tyypillisesti murrosikäisillä lapsilla
b) On serotyyppi, joka voi aiheuttaa erittäin vakavia infektioita, kuten meningiittiä
d) On meillä harvinainen taudinaiheuttaja, koska sille on tehokas rokote lasten rokotusohjelmassa
Neisseria meningitidis bakteerista
a) Kyseessä on Gram - sauvabakteeri
b) Keuhkokuume on tavallisin ko bakteerin aiheuttamista taudeista
c) B-seroryhmän aiheuttamat taudit ovat kaikkein yleisimpiä, koska tälle seroryhmälle ei ole vielä toimivaa rokotetta
d) Bakteeri voi aiheuttaa sepsisen shokin, joka on erittäin tappava
e) Bakteeri ei nimestään huolimatta aiheuta meningiittiä
c) B-seroryhmän aiheuttamat taudit ovat kaikkein yleisimpiä, koska tälle seroryhmälle ei ole vielä toimivaa rokotetta
d) Bakteeri voi aiheuttaa sepsisen shokin, joka on erittäin tappava
Helicobacter pylori
a) on tyypillinen ripulitauteja aiheuttava bakteeri
b) On suolen normaaliflooraan kuuluva bakteeri, joka liittyy sappitieinfektioihin
c) On suolen normaaliflooraan kuuluva bakteeri, jolla ei ole kliinistä merkitystä
d) Infektio aiheuttaa mahalaukun limakalvolla tulehdusreaktion
e) Krooninen infektio altistaa mahasyövälle
d) Infektio aiheuttaa mahalaukun limakalvolla tulehdusreaktion
e) Krooninen infektio altistaa mahasyövälle
Salmonella typhimurium ja sen aiheuttama infektio
a) Aiheuttaa vakavan yleisinfektion, jossa ripuli on harvinainen
b) Oireet ilmenevät tyypillisesti 2 vk päästä
c) tartunnan voi saada kuolleen pikkulinnun huolimattomasta käsittelystä
d) Tartuntariski kaatopaikkojen lokeista on erittäin suuri
e) On tavallinen suolistosalmonella infektio, jossa oireet ilmenevät muutama pv kuluttua tartunnasta
a) Aiheuttaa vakavan yleisinfektion, jossa ripuli on harvinainen
b) Oireet ilmenevät tyypillisesti 2 vk päästä
20-viikolla raskaana oleva nainen tarkastuksessa. Kuumetta ja mahakipuja viime päivinä. Sikiö todetaan kuolleeksi. Potilas oli ollut Ranskassa 2 vk sitten maatilalla, jossa ruoka tehty omista tuotteista. Tilalla vuohia, lampaita, lehmiä, koiria ja kissoja. Potilas tuntenut olonsa flunssaiseksi heti paluun jälkeen parin pv ajan. Mistä infektiosta kyse?
a) Sikiön kuolema ei liity tähän
b) Tartunta voinut olla Toxoplasma, punaiseksi jätetystä pihvistä
c) Tartunta voinut olla Toxoplasma, tilan juustoista
d) Tartunta voinut olla Listeria, punaisista pihveistä
e) Tartunta voinut olla Listeria, tilan juustoista
b) Tartunta voinut olla Toxoplasma, punaiseksi jätetystä pihvistä
e) Tartunta voinut olla Listeria, tilan juustoista
Pienen kunnan päiväkodista soitetaan. Useilla lapsilla todettu peräaukon ja häpyhuulien alueella kutinaa ja sottaista eritettä. Monet lapsista raapineet ihonsa rikki niin, että näyttää infektoituneelta. Mistä voi olla kyse?
a) Kyseessä on tyypillinen Ascaris-matoinfektio
b) Kyseessä on tyypillinen Kihomatoinfektio
c) Kyseessä on tyypillinen S aureuksen aiheuttama inf
d) Tartunta on saatu koskettelemalla perianaalialueen ihoa likaisin sormin
e) Tartunta on saatu suun kautta
b) Kyseessä on tyypillinen Kihomatoinfektio
e) Tartunta on saatu suun kautta
Parasiittitautien tartuntatiet, suun kautta tarttuvat seuraavat parasiitit:
a) Ameebat
b) Trypanosoomat
c) leishmaniat
d) Plasmodiumit
e) Toxoplasmat
a) Ameebat
e) Toxoplasmat
Ascaris lumbricoides
a) On vain tropiikissa esiintyvä parasiitti
b) On siimaeläimiin kuuluva parasiitti
c) On mato, joka voi kasvaa parin metrin mittaiseksi
d) Tartunnan voi saada myös Suomessa esim kasteluvedestä
e) Tartunnan aiheuttajina toimivat parasiitin munat
d) Tartunnan voi saada myös Suomessa esim kasteluvedestä
e) Tartunnan aiheuttajina toimivat parasiitin munat
Malariasta
a) Plasmodium vivaxin ja P ovalen taudinkuvassa voi olla pitkä “maksavaihe”, jolloin oireinen tauti voi tulla esiin vasta puol v kuluttua
b) P falciparum aiheuttaa vaarallisen taudin, koska se infektoi kaikenikäisiä punasoluja
c) Malarian taudinkuvassa tyypillistä on koko taudin keston ajan korkealla pysyvä kuume
d) Punasolujen hajoamisesta johtuva hemoglobiinin vapautuminen selittää kaikki malarian oireet
e) Malaria tarttuu hietakärpästen kautta
a) Plasmodium vivaxin ja P ovalen taudinkuvassa voi olla pitkä “maksavaihe”, jolloin oireinen tauti voi tulla esiin vasta puol v kuluttua
b) P falciparum aiheuttaa vaarallisen taudin, koska se infektoi kaikenikäisiä punasoluja
Immunologinen muisti
a) Perustuu solun DNA:n metylaatioon
b) Perustuu lymfosyyttien klonaaliseen selektioon
c) On antigeenispesifinen
d) Kesto riippuu immunoglobuliinin puoliutumisajasta
e) Perustuu komplementin aktivaatioon
b) Perustuu lymfosyyttien klonaaliseen selektioon
c) On antigeenispesifinen
Professionaaliset antigeenia esittelevät solut
a) Ekspressoivat MHC luokka II molekyylejä pinnallaan
b) ovat fagosytoivia soluja
c) niitä ei löydy ihosta
d) Erittävät interleukiini 2:ta
e) Stimuloivat B-soluja
a) Ekspressoivat MHC luokka II molekyylejä pinnallaan
b) ovat fagosytoivia soluja
professionaaliset = makrofagit ja dendriittisolut
Immunokompleksien muodostuminen
a) On merkki puuttuvasta fagosyyttitoiminnasta
b) Riippuu vasta-aineen tunnistamien epitooppien määrästä antigeenissä
c) Riippuu antigeenin ja vasta-aineen konsentraatiosta
d) Riippuu T-solujen läsnäolosta
e) Estää presipitaatioreaktion
c) Riippuu antigeenin ja vasta-aineen konsentraatiosta
Immunoglobuliineja koodaavat geenit
a) Sijaitsevat erilaistumattomissa soluissa useassa eri kromosomissa
b) Koostuvat mm variaabeli- ja vakioalueita koodaavissa geeneissä
c) Variaabeli- ja vakioalueita koodaavien geenien määrä on sama
d) Variaabelialueita koodataan vain raskaisiin ketjuihin
e) Kevytketjuja koodaavat geenit koostuvat “diversity” ja “joining” L D ja J alueita koodaavissa
b) Koostuvat mm variaabeli- ja vakioalueita koodaavissa geeneissä
Immunoglobuliinien funktionaaliset ominaisuudet kuten sitoutuminen Fc reseptoriin riippuvat
a) Kevytketjuista
b) J-ketjuista
c) Rikkisilloista
d) Raskaista ketjuista
e) vakioisista alueista ketjuissa
d) Raskaista ketjuista
e) vakioisista alueista ketjuissa
HLA molekyylit
a) Ovat sytokiineja, jotka voimistavat fagosytoosia
b) Ovat B-lymfosyyttien antigeenitunnistusreseptoreita
c) Jaetaan luokan II ja luokan I molekyyleihin
d) Puuttuvat kateenkorvan epiteelisoluista
e) Sitovat antigeenisia peptideitä polymorfiseen uurteeseensa
c) Jaetaan luokan II ja luokan I molekyyleihin
e) Sitovat antigeenisia peptideitä polymorfiseen uurteeseensa
HLA molekyyleistä
a) Luokan I molekyylit löytyvät kaikkien tumallisten solujen pinnasta
b) Luokan I molekyylit esittävät antigeenisia peptideitä CD4-positiivisille T-soluille
c) Luokan I molekyylit sitoutuvat CD4 molekyylin
d) Sekä luokka I että luokka II molekyylit puuttuvat antigeenia esittelevien solujen pinnasta
e) Luokka II molekyylejä löytyy myös B-solujen pinnasta
a) Luokan I molekyylit löytyvät kaikkien tumallisten solujen pinnasta
e) Luokka II molekyylejä löytyy myös B-solujen pinnasta
T-lymfosyytit
a) Muodostuvat alunperin pernassa
b) Kypsyminen tapahtuu kateenkorvassa
c) Eivät pysty tuottamaan sytokiineja
d) Jaetaan CD4 ja CD8 soluihin
e) Omaavat IgD tyyppiä olevan immuuniglobuliinireseptorin
b) Kypsyminen tapahtuu kateenkorvassa
d) Jaetaan CD4 ja CD8 soluihin
T-solureseptorit
a) Koostuu joko alfa ja beta-ketjuista tai gamma- ja delta-ketjuista
b) Voi myös koostua alfa- ja gamma-ketjuista tai beta- ja delta-ketjuista
c) löytyy CD19 ja CD20 positiivisten kiertävien solujen pinnasta
d) Koodaavat geenit valikoituvat useista eri geenisegmenteistä
e) D (Diversity) segmentti löytyy kaikista koodatuista ketjuista
a) Koostuu joko alfa ja beta-ketjuista tai gamma- ja delta-ketjuista
d) Koodaavat geenit valikoituvat useista eri geenisegmenteistä
Sytokiinit
a) Vaikuttavat tyypillisesti vain yhteen solutyyppiin
b) Omaavat päällekkäisiä vaikutuksia
c) Omaavat vastakkaisia vaikutuksia
d) Vaikuttavat vain läheisessä kontaktissa oleviin soluihin
e) Eivät vaikuta keskushermostoon sen eristetyn aseman vuoksi
b) Omaavat päällekkäisiä vaikutuksia
c) Omaavat vastakkaisia vaikutuksia
Interferonit
a) Estävät lymfosyyttien rekrytointia tulehdusalueelle
b) Interferoni-gamma aktivoi monosyytti/makrofagilinjan soluja
c) Interferoni-alfa ja interferoni-beta ovat Th2-solujen tuottamia sytokiineja
d) Stimuloivat virusten lisääntymistä
e) Th1 solu tuottaa gamma-interferonia
b) Interferoni-gamma aktivoi monosyytti/makrofagilinjan soluja
e) Th1 solu tuottaa gamma-interferonia
Komplementti
a) Koostuu kiertävistä molekyyleistä, joiden aktivoituminen estää immuunivasteen toiminnan
b) Aktivoituu C1 komponentin sitoutuessa bakteerin pintarakenteisiin
c) Komponenttien pilkkoutumistuotteilla on opsonisoivaa ja anafylatoksista vaikutusta
d) Muodostaa komponenteillaan tuhoamiskompleksin, joka saa aikaan solun tuhoutumisen
e) Estää virusten lisääntymistä solun sisällä
c) Komponenttien pilkkoutumistuotteilla on opsonisoivaa ja anafylatoksista vaikutusta
d) Muodostaa komponenteillaan tuhoamiskompleksin, joka saa aikaan solun tuhoutumisen
Allergisessa l. anafylaktisessa kudosvauriomekanismissa
a) IgA on keskeinen vasta-aine
b) Vaste antigeenille tulee tyypillisesti nopeasti kontaktin jälkeen, alle tunnin kuluessa
c) Syöttösolujen ja basofiilisten leukosyyttien tuottamat välittäjäaineet ovat tärkeitä
d) NK-solujen aiheuttama kapillaarivaurio laukaisee astman
e) Interferonia käytetään ehkäisevänä hoitona
b) Vaste antigeenille tulee tyypillisesti nopeasti kontaktin jälkeen, alle tunnin kuluessa
c) Syöttösolujen ja basofiilisten leukosyyttien tuottamat välittäjäaineet ovat tärkeitä
Autovasta-aineet
a) Eivät ole merkityksellisiä
b) Jäävät plasmafereesissä poistumatta elimistöstä
c) ovat yleensä IgE luokan vasta-aineita
d) Voivat aiheuttaa kudosvaurioita muodostamalla antigeeninsa kanssa sakkautuvia immuunikomplekseja
e) Voivat aiheuttaa taudin stimuloivalla hormonin eritystä
d) Voivat aiheuttaa kudosvaurioita muodostamalla antigeeninsa kanssa sakkautuvia immuunikomplekseja
e) Voivat aiheuttaa taudin stimuloivalla hormonin eritystä
Soluvälitteiden immuniteetin aiheuttamalle reaktiolle on tyypillistä
a) Reaktio kehittyy hitaasti verrattuna erityiseti IgE välitteisiin reaktioihin
b) On pääasiallinen puolustusmekanismi virus- ja muissa intrasellulaarisissa infektioissa
c) On seerumitaudissa keskeinen vauriomekanismi
d) On riippuvainen verisuonikapillaarien uudismuodostuksessa
e) Interleukiinit 4 ja 5 ovat keskeisiä välittäjämolekyylejä
a) Reaktio kehittyy hitaasti verrattuna erityiseti IgE välitteisiin reaktioihin
b) On pääasiallinen puolustusmekanismi virus- ja muissa intrasellulaarisissa infektioissa
Immuunivajavuustilat
a) Ovat aina perinnöllisiä
b) Perinnöllisinä tulevat aina esiin varhaislapsuudessa
c) Voivat liittyä virusinfektioihin
d) Ovat usein autoimmuunitautien aiheuttajia
e) Voivat olla hoidettavissa immunoglobuliinihoidolla
c) Voivat liittyä virusinfektioihin
e) Voivat olla hoidettavissa immunoglobuliinihoidolla
Munuaisten ja luuytimen siirroissa
a) Pyritään etsimään HLA antigeenien suhteen samankaltainen luovuttaja/vastaanottajayhdistelmä
b) Hyperakuutti hyljintä johtuu soluvälitteisten mekanismien käynnistymisestä
c) Sikiö voi aiheuttaa äidin immunisoitumisen isältä peräisin olevia antigeeneja kohtaan jonka vuoksi hyperakuutti hyljintäreaktio on mahdollinen
d) HLA alueen suhteen sisaruksista on 50% keskenään identtisiä
e) Immunosupressiota ei käytetä sen aiheuttaminen komplikaatioiden vuoksi
a) Pyritään etsimään HLA antigeenien suhteen samankaltainen luovuttaja/vastaanottajayhdistelmä
Mikrobirokotusten kohdalla pätee
a) Rokotteet ovat aina inaktivoituja mikrobeja
b) Poliorokotteita on käytössä sekä suun kautta otettavia että pistoksena annettavia
c) Borreliarokote on osa yleistä rokoteohjelmaa Ahvenanmaalla
d) MPR rokotteessa on tuhkarokko, parvorokko ja vihurirokkovirukset
e) Influenssarokotteen kokoonpano tarkistetaan vuosittain
b) Poliorokotteita on käytössä sekä suun kautta otettavia että pistoksena annettavia
e) Influenssarokotteen kokoonpano tarkistetaan vuosittain
Viruksen nukleiinihappogenomi
a) Toimii lähetti-RNA:na ollessaan positiivinauhainen RNA
b) Voi olla useina segmentteinä tai yhtenäisenä nauhana
c) Ollessaan positiivinauhainen RNA on käännettävä negatiiviseksi nauhaksi ennen aminohapposynteesin alkua
d) On vaipallisilla viruksilla kietoutuneena vaippaproteiinien ympärille
e) Välittää viruksen kiinnittymisen spesifiseen reseptoriinsa solukalvolla
a) Toimii lähetti-RNA:na ollessaan positiivinauhainen RNA
b) Voi olla useina segmentteinä tai yhtenäisenä nauhana
Virukset
a) Monistuvat solunsisäisesti hyödyntäen solun koneistoa hyväkseen
b) Voivat lisääntyä myös itsenäisesti solujen ulkopuolella
c) Luokitellaan pääasiassa kokoon perustuen
d) Käyttävät joko DNA:ta tai RNA:ta perintöaineksenaan
e) Perintöaineksen sisältävä nukleiinihappo on aina yhtenä segmenttinä
a) Monistuvat solunsisäisesti hyödyntäen solun koneistoa hyväkseen
d) Käyttävät joko DNA:ta tai RNA:ta perintöaineksenaan
Lipidivaippa
a) Muodostuu usein solumembraanista kun viruspartikkelit kuroutuvat irti solusta
b) Sisältävät myös kapsidiproteiineja
c) Estää viruksen inaktivaation detergenteillä
d) Sisältää myös nukleoproteiineja
e) Sisältää myös viruksen soluun kiinnittäviä proteiineja
a) Muodostuu usein solumembraanista kun viruspartikkelit kuroutuvat irti solusta
e) Sisältää myös viruksen soluun kiinnittäviä proteiineja
Virusspesifinen reseptori
a) Vaaditaan solun pinnalla infektion mahdollistamiseksi
b) On yleensä kaikille viruksille samanlainen
c) On tavallisesti ainoastaan lymfosyyttien pinnalla
d) On yleensä muun toiminnallisen merkityksen omaava molekyyli
e) Ei koskaan omaa vaihtelua eri yksilöiden välillä
a) Vaaditaan solun pinnalla infektion mahdollistamiseksi
d) On yleensä muun toiminnallisen merkityksen omaava molekyyli
Seuraavista väittämistä pitävät paikkaansa
a) Viremia tarkoittaa viruksen läsnäoloa hermokudoksessa
b) Hematogeeninen leviäminen on yleistä useissa virusryhmissä
c) Virus voi jäädä pysyvästi elimistöön infektion jälkeen
d) Virusinfektion vaikeusasteeseen ei vaikuta potilaan ikä
e) Perinnöllisillä tekijöillä ei ole merkitystä viruksen tarttumiseen
b) Hematogeeninen leviäminen on yleistä useissa virusryhmissä
c) Virus voi jäädä pysyvästi elimistöön infektion jälkeen
Seuraavista väittämistä pitävät paikkaansa
a) Hepatitis B ja C ovat pikornaviruksia
b) Polio- ja Coxsackievirukset ovat pikornaviruksia
c) Echovirukset eivät ole pikornaviruksia
d) Pikornavirukset ovat vaipallisia viruksia
e) Pikornaviruksilla on positiivisnauhainen RNA genomi
b) Polio- ja Coxsackievirukset ovat pikornaviruksia
e) Pikornaviruksilla on positiivisnauhainen RNA genomi
Seuraavista väittämistä pitävät paikkaansa
a) Enterorokko on suu- ja sorkkatautiviruksen aiheuttama
b) Ihmisen enterovirus B on yleisimpiä meningiitin aiheuttajia
c) Poliovirukset kuuluvat parechovirusten ryhmään
d) Suomessa on käytössä inaktivoitu poliovirusrokote, joka annetaan lihaksensisäisesti
e) Poliovirus on hävitetty maailmasta
b) Ihmisen enterovirus B on yleisimpiä meningiitin aiheuttajia
d) Suomessa on käytössä inaktivoitu poliovirusrokote, joka annetaan lihaksensisäisesti
Influenssa A viruksen
a) Genomi koostuu useista erillisistä segmenteistä
b) Epidemiologialle tyypillisiä ovat kahden vuoden välein tulevat infektiot, vuorovuosin influenssa B:n kanssa
c) Genomia suojaa lipidivaippa
d) Vaipasta puuttuvat antigeeniset proteiinit
e) H ja N ovat vaippaproteiinit, joiden avulla virus kiinnittyy ja tunkeutuu kohdesoluunsa
a) Genomi koostuu useista erillisistä segmenteistä
c) Genomia suojaa lipidivaippa