Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Oikeustieteen valintakoemateriaali 2024 > Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni - Janne Salminen > Flashcards

Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni - Janne Salminen Flashcards

1
Q

Miksi yleisesti ottaen EU:n jäsenyyden merkitys on huomattava unionijäsenvaltioiden valtiosääntöjen kannalta?

A

Jäsenyys EU:ssa on perustavanlaatuisella tavalla muovannut - ja jatkuessaan muovaa edelleen - monien Euroopan valtioiden valtiosääntöjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

jäsenvaltiokohtainen valtiosääntö (EU)

A

kansallinen valtiosääntö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Vaihteleeko jäsenyyden merkitys EU:n jäsenvaltioissa?

A

Kyllä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikä kehitys ilmaisee erityisellä tavalla kansallisen valtiosäännön ja EU:n oikeuden välistä suhdetta?

A

Kansallisen valtiosäännön kehitys siltä osin kuin se liittyy EU jäsenyyteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Miten yhtenä strategiana jäsenvaltioiden oikeusjärjestykset pyrkivät suhtautumaan intensiivisiin, oikeudellisiin yhteisöihin, kuten Euroopan unioniin ja myös muihin?

A

Kansallisten valtiosääntöjen muovaantuminen ja aktiivinen muovaaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

perustuslaillinen hallitusjärjestelmä

A

konstitutionalismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitkä ulottuvuudet Salminen jättää tarkastelun ulkopuolelle liittyen kansallisen valtiosäännön yhteydestä Euroopan unionin oikeuteen?

A
  • Kansalliset tuomioistuimet voivat joutua oman ratkaisutoimintansa yhteydessä muuttamaan
    myös kansallista valtiosääntöä koskevia tulkintoja perustavanlaatuisellakin
    tavalla Euroopan unionin oikeuden johdosta.
  • Voidaan joutua lakeja säädettäessä tai Euroopan unionin toimielimissä tapahtuvaan lainsäätämiseen
    kansallisella tasolla valmistauduttaessa tulkitsemaan uudelleen myös kansallista valtiosääntöä nimenomaan Euroopan
    unionin oikeuden johdosta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä “valtiosäännöllä” tarkoitetaan ja mistä se koostuu? (neljä kohtaa, ei tarvitse muistaa sanatarkkaan

A
  • Säädännäiseen oikeuteen perustuvia ja myös muulla tavalla syntyneitä oikeusnormeja, jotka sääntelevät yksilön ja julkisen vallan välisen oikeussuhteen perusteita ja toisaalta koskevat myös
    valtioelinten välisiä toimivaltasuhteita, valintaa ja päätöksentekoa.
  • Sääntelykokonaisuus, joka ilmenee perustuslaista ja
    mahdollisesti myös sitä alemman asteisista valtiosäännön sääntelykohteeseen vaikuttavista säädöksistä.
  • Erilaisten säädännäisten lähteiden ohella
    valtiosääntöön liittyy myös periaatetasoisia normeja, jotka ilmenevät erilaisista valtiosääntöisistä käytänteistä esim.
    valtiosääntöoikeustiede ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan käytäntö.
  • Kun tarkastelu kohdistuu Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvään
    oikeuteen, on lisäksi huomattava, että valtiosääntöön kuuluu normeja, jotka
    eivät ole syntyneet yksinomaan kansallisten, kotimaisten valtioelinten toiminnassa.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mikä on yksi tekijä, joka muuttaa valtiosäännön kotimaisuusastetta ja mitä se tarkoittaa?

A

EU jäsenyys ja merkitystä ei avattu, mutta oletan, että kotimaisuusasteella tarkoitetaan, sitä että kuinka paljon kansallinen valtiosääntö perustuu kotimaiseen lainsäädäntöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

EU:n jäsenyyden vaikutus valtiosääntöön kuuluviin normeihin (näiden kaksi päälohkoa)?

A

Suomesta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio ja suomalaisista Euroopan unionin kansalaisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

yksityinen

A

ks. vielä mutta autonominen henkilö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Miten EU:n jäsenyydellä ja EU:n oikeudella on vaikutusta yksityisiin? (2 kohtaa)

A
  • yksityisten asema suhteessa julkiseen valtaan
  • yksityisten välillä olevat EU:n omat perustuslailliset normit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mistä johtuu EU:n jäsenyyden ja EU:n oikeuden vaikutus yksityisiin? (kaksi kohtaa)

A
  • perusoikeuskirja; kuuluu EU:n perussopimustasoiseen sääntelyyn
  • jäsenyyden merkitys valtioelinten välisissä suhteissa ja päätöksenteossa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Valtioelimet Suomessa (neljä kohtaa)

A
  • eduskunta
  • hallitus
  • tasavallan presidentti
  • tuomioistuimet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Valtiollinen täysivaltaisuus

A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mikä on heijastanut Suomen valtioelinten toimivaltaan?

A

unionijäsenyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Miten Suomen valtioelinten toimivalta on muuttunut Suomen valtiollisen unionijäsenyyden myötä?

A
  • toimivaltaa on siirretty EU:hun, esim. lainsäädäntövaltaa on siirretty Euroopan unionin päätöksentekoelimissä käytettäväksi, ja Euroopan
    unionin tuomioistuimen tuomiovalta vaikuttaa kotimaisten tuomioistuinten toimintaan.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Onko EU määritelmän mukaan valtio?

19
Q

Onko Euroopan unionin konstituutio periaatteessa sama asia ja samanlaista sääntelyä kuin valtiosääntö?

20
Q

Mikä oli tuolloin EU jäsenyyden perustansa ratkaisuissa, jotka kuuluvat yhtäältä leimallisesti Euroopan unionin konstituutioon ja toisaalta
suomalaiseen valtiosääntöön?

A
  • Perusta on yhtäältä vuonna 1994 solmitussa
    ja ratifioidussa Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevassa sopimuksessa
  • Toisaalta kotimaisena, valtiosääntöisenä perustana oli
    tuolloin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin säädetty laki (1540/1994).
21
Q

Mitä tapahtui, kun Suomi sopi ja ratifioi Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen

A

Suomesta tuli kaikkien unionin perustana olevien sopimusten
sopijapuoli ja näiden perussopimusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet
tulivat voimaan

22
Q

Mikä oli tuolloin kotimainen, valtiosääntöinen perusta EU jäsenyydelle?

A

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin säädetty laki (1540/1994)

23
Q

Miten nyttemmin unionijäsenyyden kotimainen valtiosääntöinen perusta on merkittävin osin muuttunut? (kolme kohtaa)

A
  • Se on muuttunut ja vahvistunut.
  • Muutoksen on mahdollistanut Suomen perustuslain säätäminen (731/1999)
  • ja siihen pian tehdyt
    muutokset (erityisesti muutokset 1112/2011) - perustuslakia koskevan
    tulkintakäytännön kehitys.
24
Q

Miksi Euroopan unionin
konstitutionaalisessa hahmottamisessa on tapahtunut merkittävää muutosta Suomen jasenyyden aikana?

A
  • Euroopan unionin perustana olevaa perussopimuskokonaisuutta on muutettu
  • Tähän vaikuttaa etenkin
    • Amsterdamin sopimus,
    • Nizzan sopimus
    • ja Lissabonin sopimus
      (Euroopan perustuslakisopimus myös)
25
Q

Mitä tavallaan osoittaa unionijäsenvaltioiden valtiosääntöjen avautuminen oman valtiosääntöisen järjestelmän
ulkopuoliselle taholle?

A

unionijäsenvaltioiden valtiosäännöt tunnustavat oman järjestelmänsä rajallisuuden

26
Q

Minkälaiset valtiosäännöt olivat ennen toista maailmansotaa läntisessä Euroopassa huolimatta valtiosääntöjen hankkeista, jotka olivat hyvinkin kansainväliseen
vertailuun ja virtauksiin kytkeytyneitä? (kolme kohtaa)

A
  • valtiosäännöissä näkyi muodolliselle täysivaltaisuudelle ja alueherruudelle perustuva näkemys kansallisvaltioista
  • Pääosin vasta toisen maailmansodan
    jälkeen valtiosäännöt alkoivat kehittyä niin, että ne eivät olleet itseriittoisen
    ja sulkeutuneen kansallisvaltion valtiosääntöjä.
  • . Ennen sitä perustuslaki
    ja laajempikin valtiosääntökäsitys huomattavassa osassa eurooppalaisia
    valtioita sulkivat valtiosäännön kansalliseksi.
27
Q

Mitkä käsitykset eurooppalainen integraatio on haastanut ensin? (kaksi kohtaa)

A
  • valtion täysivaltaisuuden
  • yksityisten tuominen subjektikseen
28
Q

Mitä käsitystä eurooppalainen integraatio haastaa edelleen?

A

Kuinka unionikansalaisuus esitetään ja tuodaan osaksi valtiosääntöistä
järjestelmää

29
Q

Mitä unionijäsenyys on aina edellyttänyt?

A

valtion täysivaltaisuutta

30
Q

Mitä täysivaltaisuuskäsityksen tarkistaminen on mahdollistanut?

A

siirtymisen
kohti avoimempaa valtiollisuuskäsitystä siis EU

31
Q

Ylikansallinen järjestys

A

toiseen valtiosääntöiseen järjestykseen kuuluminen

32
Q

Miten oikeus ja valtiosääntöä koskevien käsitykset säilyttävät relevanssinsa?

A

kun sosiaalinen toellisuus muuttuu, muutos täytyy ottaa haltuun

33
Q

Miksi Suomessa käytettiin supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä EU liittymisen ja Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten yhteydessä?

A
  • Littymissopimuksella ja edelleen myös Amsterdamin sopimuksella unionin toimielimille siirrettiin julkista valtaa niin lainsäädäntö-, toimeenpano kuin tuomiovallan alalla. Tällaisen siirron katsottiin rajoittavan vastaavasti
    Suomen valtioelinten toimivaltaa
  • Tällä
    tavalla vaikeutetun säätämisjärjestyksen käyttämisen keskeisin aihe oli se,
    että liittymissopimuksen määräykset rajoittivat Suomen täysivaltaisuutta.
34
Q

Poikkeuslaki

A
  • suomalaisen valtiosäännön tuntema erityinen laki, joka
    on säädetty perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja perustuslain kirjainta
    muuttamatta
  • on perustuslain kanssa ristiriidassa.
  • erityinen ja omintakeinen säädöstyyppi
  • suomalainen erikoisuus
  • ei ole perustuslain asemassa, vaan se on laintasoinen suomalaisessa säädöshierarkiassa, jonka huipulle perustuslaki perinteisesti
    on asetettu
35
Q

Perustuslainsäätämismenettelyt (kaksi tapaa)

A

Pääsääntöisesti laki
hyväksytään lepäämään vaalien yli yksinkertaisella enemmistöllä ja hyväksytään vaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä. Poikkeuksellisesti se voidaan julistaa ensimmäisessä vaiheessa kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä annetuista
äänistä ja sen jälkeen hyväksytään lopullisesti 2/3 enemmistöllä samassa
eduskunnassa ja siis siirtämättä lakia vaalien jälkeiseen käsittelyyn

36
Q

Mihin kategoriaan liittyy supistettu perustuslainsäätämisjärjestys?

A

poikkeuslaikeihin

37
Q

Poikkeuslain asema

38
Q

Onko poikkeuslakeja muualla?

39
Q

Nykyinen poikkeuslaki (aikaisemmin suppea perustuslainsäätämisjärjestys), jolla lähtökohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa oleva valtiosopimus voimaansaatetaan lailla.

A

.Lähtökohtana on ollut, että
perustuslain kanssa ristiriidassa oleva valtiosopimus voimaansaatetaan
lailla, joka hyväksytään eduskunnassa lainsäätämismenettelyssä kahden
kolmasosan enemmistöllä julistamatta lakiehdotusta kiireelliseksi

40
Q

Valtiosäännön eurooppalaistuminen

41
Q

Mihin Suomen ensimmäiset perustuslain muutokset jo ennen EU jäsenyyttä liittyivät?

42
Q

Milloin uusi perustuslaki tuli voimaan?

43
Q

Milloin perustavanlaatuisimmat tarkistukset perustuslain tekstiin tehtiin?

Oikeustieteen valintakoemateriaali 2024 (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions