Suomalaisuuden ulottuvuudet Flashcards
Marshallin 1950 kansalaisuuden määritelmä
yhteisön täysmittainen jäsenyys:
- oikeudellinen, poliittinen ja sosiaalinen
yksilön ja julkisen vallan välinen suhde kansalaisuudessa merkitsee
- valtion, paikallisten toimintajärjestelmien ja toisinaan ylikansallisten toimijoiden kuten EU:n suhdetta yksilöön
- oleskelulupa maassa
- oikeudet, velvollisuudet, osallisuus, kuuluminen
arjen kansalaisuus
- kansalaisuus tekemisen prosessina
- ylittää julkisen ja yksityisen vallan
- ehdollistettu kansalaisuus (eriarvoistavat käytännöt)
esimerkkejä transnationaalisista kansalaisuuksista, yhteisöjä
- pohjoismainen hyvinvointikansalaisuus
- kuluttajakansalaisuus
- terveyskansalaisuus
- monikulttuurinen kansalaisuus
- ympäristökansalaisuus
Kansakunta kuviteltuna yhteisönä (Anderson 1989)
- ovat olemassa, koska yksilöt tuntevat kuuluvansa niihin
- yhteisen alkuperän olettaminen
- tapa ymmärtää maailmaa, yhteinen alkuperä & käytännöt (kalenterit, kartat)
sisällissodan kahtiajako kansassa
- kelvolliset ja ei-kelvolliset
- kehitys yhtenäisyyteen
- maanviljelijä-, maanpuolustus-, ja synnyttäjäkansalaisuus
- armeija, kansakoulu ja järjestöt loivat kansalaisuutta
- 20-30-luvulla valtiota alettiin mieltää kansalaista varten
sota-aika
-luokkaerojen merkityksen vähentyminen
- naiskansalaisuus laajeni, toiminta yhteiskunnassa
hyvinvointivaltion läpimurto 60-70-luvulla
-kansalaistoimijuuden institutionalisoituminen ja mahdollisuuksien uudelleenmäärittyminen
- ammattiyhdistys- ja työmarkkinakansalaisuus
- kansalaisuusaktiivisuuden uusi aalto
- sosiaaliturvan uudistuksia, nyt vasta ajatus kaikkien oikeuksista
- valtio palvelee kansalaisia
kuluttajakansalaisuus
(1970->)
- globalisaatio
- digitalisoituminen
- hyvinvointivaltion laajentumisen jälkeinen aikakausi, yksilön vapaus ja vastuu
- perhe kulutusyksikkönä
- uusia oikeuksia, homoseksuaalisuuden dekriminalisointi, pakkosterilisaatiosta luopuminen
- markkinaehtoisempi ajatus
- integroituminen eurooppaan
- lama, rakennemuutokset 80-90-luvulla
- tuloerojen kasvu laman jälkeen (kehitykselle takapakkia)
kansalaistoimijuuden jatkuvuuksia
- valtiokeskeisyys, määrittää toimintaa ja rajoja
- nationalismi
- yksilönvapauksien kehittyminen
- hyvinvointivaltio
kansalaistoimijuuden murroksia
- kansalaisuuden keskeinen asema muuttuu? määrittääkö kansalaisuus enää toimintaa? ketkä jäävät ulkopuolelle
- uhkana luottamuksen rapautuminen
1900-luvun sukupolvet Suomessa (Roos 1987)
- sotien ja pulan sukupolvi (n.1900-1920)
- jälleenrakennuksen ja nousun sukupovli (n.1925-1939)
- suuren murroksen sukupolvi (n.1939-1949)
- lähiöiden sukupolvi (1950-l.)
- hyvinvoinnin sukupolvi (1960-l.) ja mediasukupolvi (1970-l.)
Sodan ja jälleenrakennusken sukupolvi (1930-1944), avainkokemukset
Roos 1987
Suomi sodassa, jälleenrakennus, rakennemuutos, maaltamuutto, Ruotsiin muutto
Kekkosen ja kuulentojen sukupolvi (1945-1958), avainkokemukset
Roos 1987
Kekkonen, Suomi sodassa, opiskelijaliike, tiedonkulun ja teknologian kehitys, rakennemuutos, maaltamuutto, Ruotsiin muutto
Kylmän sodan päättymisen sukupolvi (1959-1974), avainkokemukset
Roos 1987
EU-jäsenyys, tiedonkulun ja teknologian kehitys, Kekkonen
EU-jäsenyyden ja laman sukupolvi (1975-1984)
Roos 1987
1990-luvun lama, EU-jäsenyys, tiedonkulun ja teknologian kehitys
Teknologian, kansainvälisyyden ja terrorismin sukupolvi (1985- 1994)
Roos 1987
tiedonkulun ja teknologian kehitys, EU-jäsenyys, koulusurmat
