Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Solu ja perinnöllisyys > Flashcards

Solu ja perinnöllisyys Flashcards

1
Q

Keskeisimmät soluelimet?

A
  • tuma
  • solulimakalvosto
  • mitokondriot
  • golgin laite
  • solukalvo
  • lysosomit, peroksisomit, ribosomit
  • keskusjyväset
  • vakuoli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Solukalvon keskeiset komponentit

A
  • fosfolipidit
  • kolesteroli
  • proteiinit
  • hiilihydraattiketjut
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Puriineja

A

Adeniini ja guaniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Pyrimidiineja

A

Tymiini ja sytosiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

5’ päässä on

A

fosfaattiosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

3’ päässä on

A

sokeriosan kolmas hiili

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Eukaryootti toiselta nimeltä

A

Tumalliset/aitotumalliset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Prokaryootti toiselta nimeltä

A

Tumattomat/esitumalliset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Somaattiset solut jakaantuvat

A

Mitoosissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Sukusolut jakaantuvat

A

Meioosissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Miten somaattiset solut ja sukusolut eroavat?

A

Somaattissa soluissa diploidinen perimä ja sukusoluissa haploidinen. Somaattiset solut jakaantuvat mitoosissa ja sukusolut meioosissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitoosissa jakaantuu

A

Somaattiset solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Meioosissa jakaantuu

A

Sukusolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kuinka monta vetysidosta guaniinin ja sytosiinin välillä on?

A

3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kuinka monta vetysidosta adeniinin ja tymiinin välillä on?

A

2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Puriineja ovat

A

Aja G

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Pyrimidiineja ovat

A

T ja C

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Profaasi toiselta nimeltä

A

Esivaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Metafaasi toiselta nimeltä

A

Keskivaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Anafaasi toiselta nimeltä

A

Jälkivaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Telofaasi toiselta nimeltä

A

Loppuvaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mitoosin järjestys

A

Profaasi - metafaasi - anafaasi - telofaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Helikaasin tehtävä

A

Avaa kaksoiskierteen ja erottaa juosteet toisistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Primaasin tehtävä

A

Valmistaa alukkeen DNA-polymeraasia varten. Aluke on lyhyt pätkä RNA:ta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

DNA-polymeraasin tehtävä

A

Liittää nukleotideja käyttäen vanhaa juostetta mallinaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Missä suunnassa uusi juoste rakennetaan?

A

5’ - 3’

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Mikä entsyymi liittää pätkät yhteen?

A

Ligaasi eli liittäjäentsyymi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Solusyklin vaiheet

A

I-vaihe ja M-vaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Interfaasiin kuuluu

A

G1-vaihe, S-vaihe ja G2vaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

M-vaiheeseen kuuluu

A

Mitoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mitä DNA:n replikaatio edellyttää?

A
  • hyvät olosuhteet (esim. ravinto)
  • solun riittävä koko
  • DNA:n eheys
  • jokin solunjakautumisen aktivoiva signaali (esim. kasvutekijä).
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Eläin- ja kasvisolun rakenteen ja soluelinten erot

A

KASVISOLUSSA: viherhiukkanen, vakuoli ja soluseinä

ELÄINSOLUSSA:sentriolit ja lysosomit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Passiivisia kuljetusmekanismeja on

A
  • diffuusio
  • avustettu diffuusio
  • osmoosi
34
Q

Esimerkki diffuusiosta

A

Esim. kaasut (happi ja hiilidioksidi) ja rasvaliukoiset steroidit.

35
Q

Esimerkki avustetusta diffuusiosta

A

Esim. glukoosin kuljetus ja ionien kuljetus solukalvon läpi ionikanavien kautta.

36
Q

Esimerkki osmoosista

A

akvaporiini-nimiset kanavaproteiinit.

37
Q

Selitä käsite endosytoosi

A

Endosytoosissa solu ottaa materiaalia ulkopuoleltaan. Tämä tapahtuu siten, että solu muodostaa kalvostaan kuopan, joka kuroutuu irti solukalvosta rakkulaksi solulimaan. Endosytoosista voidaan erottaa fagosytoosi ja pinosytoosi.

38
Q

Selitä käsite eksosytoosi

A

Eksosytoosissa solu siirtää asioita solun ulkopuolelle endosytoosille päinvastaisella tavalla. Tällöin solunsisäinen kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja vapauttaa sisältämänsä aineet solun ulkoiseen tilaan.

39
Q

Fagosytoosi

A

eli solusyönnissä solu endosytoi kiinteän kappaleen ja mahdollisesti hajottaa sen

40
Q

Pinosytoosi

A

eli solujuonnissa solu ottaa sisäänsä solun ympärillä olevaa kudosnestettä.

41
Q

Mitoosin vaiheet

A

profaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi

Perkeleen Mitoosi Aina Tiellä

42
Q

Profaasin tapahtumat pääpiirteittäin

A
  • tumakotelon hajoaminen
  • kromatiinin pakkautuminen -> kromosomit
  • sentriolien kahdentuminen ja liikkuminen solun vastakkaisille puolille -> tumasukkulan muodostus
43
Q

Metafaasin tapahtumat pääpiirteittäin

A
  • kromosomit samaan tasoon (JAKAUTUMISTASO) keskelle solua

- tumasukkulan sukkularihmojen tarttuminen kromosomien sentromeereihin

44
Q

Anafaasin tapahtumat pääpiirteittäin

A
  • kromatidien eroaminen toisistaan (sukkularihmat kiskovat); eroamisen jälkeen kromatideja kutsutaan tytärkromosomeiksi
  • tytärkromosomit vastakkaisille puolille solua sukkularihmojen vetämänä
45
Q

Telofaasin tapahtumat pääpiirteittäin

A
  • kromosomien rakenteen löyhentyminen takaisin kromatiiniksi

- tumakotelojen muodostus

46
Q

Sytokineesi tarkoittaa

A

Tytärsolujen kuroutumista erilleen. Kumpaankin soluun oma tuma ja soluelimet eli pystyvät jatkamaan eloaan itsenäisesti.

47
Q

Missä fotosynteesin valoreaktiot tapahtuu?

A

Viherhiukkasten yhteyttämiskalvostolla

48
Q

Missä fotosynteesin pimeäreaktiot tapahtuu?

A

Viherhiukkasen stroomassa

49
Q

Missä glykolyysi tapahtuu?

A

Solulimassa

50
Q

Missä Krebsin sykli (eli sitruunahappokierto) tapahtuu?

A

Mitokondrioiden sisällä matriksissa

51
Q

Missä oksidatiivinen fosforylaatio tapahtuu?

A

Mitokondrioiden sisäkalvolla

52
Q

SOLUHENGITYS.Kerro, mitä aineita tarvitaan, mitä aineita muodostuu ja kuinka paljon energiaa yhdestä glukoosimolekyylistä suurin piirtein saadaan.

A
  • Tarvitaan: sokeria ja happea
  • Muodostuu:vettä ja hiilidioksidia
  • Energia: max 34 ATP
53
Q

Kasvi- ja leväsolujen soluseinä muodostuu

A

Selluloosasta

54
Q

Sienisolujen soluseinä muodostuu

A

Kitiinistä

55
Q

Bakteerien soluseinä muodostuu

A

Mureiinista

56
Q

Mikä on protoplasti?

A

Kasvi-, sieni- tai bakteerisolu, jolla ei ole soluseinää

57
Q

DNA-polymeraasin eksonukleaasiaktiivisuus tarkoittaa

A

DNA-polymeraasi tarkkailee jälkeään, ja jos se huomaa virheen, niin väärä nukleotidi poistetaan ja oikea liitetään tilalle.

58
Q

Mikä entsyymi liittyy DNA-replikaatioon ituradan soluissa, kantasoluissa ja syöpäsoluissa?

A

Telomeraasientsyymit

59
Q

Missä solusyklin vaiheessa DNA replikoituu?

A

S-vaiheessa(interfaasi)

60
Q

Mitä transkription alkaminen edellyttää?

A
  • Kromatiinirihman purkaminen
  • geenin aktivaatio (transkriptiotekijät)
  • RNA-polymeraasi kiinnittyy promoottoriin ja alkaa rakentaa esiaste-RNA:ta mallijuosteen 3’→5’-suunnassa)
61
Q

Nimeä kaksi ihmisen solutyyppiä, joissa ei ole tumaa ja kaksi solutyyppiä, joissa on monta tumaa.

A
  • joissa ei ole tumaa: punasolut, verihiutaleet ja silmän linssin solut (sekä osa ihon keratinosyyteistä).
  • joissa on monta tumaa: luustolihassolut ja osteoklastit.
62
Q

nukleotidi =

A

Rakenneyksikkö, josta valmis DNA/RNA rakentuu. Yksikköön kuuluu emäsosa, sokeriosa (riboosi RNA:ssa tai deoksiriboosi DNA:ssa) sekä fosfaattiryhmä.

63
Q

nukleosidi =

A

Muuten sama kuin nukleotidi, mutta nukleosidista puuttuu fosfaattiryhmä.

64
Q

nukleosomi =

A

Kromatiinin rakenteen perusyksikkö. Yksikkö rakentuu kahdeksan histoniproteiinin ympärille kiertyneestä DNA:sta.

65
Q

nukleosiditrifosfaatti =

A

Tumassa olevia DNA:n ja RNA:n rakenneyksiköitä, joissa on emäs- ja sokeriosan lisäksi kolme fosfaattiryhmää. DNA ja RNA rakentuvat nukleosiditrifosfaateista, joista irtoaa kaksi fosfaattiryhmää niiden sitoutuessa toisiinsa (eli valmiissa DNA:ssa ja RNA:ssa ei ole enää kolmea fosfaattiryhmää per emäs-sokeriyksikkö).

66
Q

Luettele eri RNA-tyypit

A

siirtäjä-RNA,lähetti-RNA, ribosomaalinen RNA ja mikro-RNA

67
Q

entsyymi

A

Proteiini, joka nopeuttaa elimistön kemiallisia reaktioita alentamalla niihin tarvittavaa aktivaatioenergiaa.

68
Q

kofaktori

A

Jokin molekyyli, esim. metalli-ioni tai orgaaninen molekyyli, jonka sitoutuminen entsyymiin on edellytyksenä entsyymin toiminnalle.

69
Q

substraatti

A

Molekyyli, johon entsyymin vaikutus kohdistuu. Substraatti muuttuu entsyymin toiminnan vaikutuksesta lopputuotteeksi/-tuotteiksi.

70
Q

inhibiittori

A

Aine, joka estää entsyymin toimintaa.

71
Q

Inhibiittorien 3 alatyyppiä:

A

Kompetiiviset, nonkompetitiiviset ja unkompetitiiviset

72
Q

Esimerkki kompitiivisesta inhibiittorista

A

Antibiootit

73
Q

Esimerkki non-kompetiivisesta inhibiittorista

A

Syanidi, arsenikki ja hermokaasut

74
Q

Esimerkki unkompetiivisesta inhibiittorista

A

Luonnollisena soluissa

75
Q

Kompetiivisen inhibiittorin toiminta

A

Inhibiittori voi kiinnittyä entsyymin aktiiviseen kohtaan, jolloin substraatti ei pääse kiinnittymään. –> kilpailutilanne

76
Q

Nonkompetiivisen inhibiittorin toiminta

A

muuttavat entsyymimolekyylin muotoa (myös aktiivisen kohdan) -> substraatti ei voi kiinnittyä aktiiviseen kohtaan

77
Q

Unkompetiivisen inhibiittorin toiminta

A

sitoutuminen entsyymi-substraatti-kompleksiin -> estää entsyymin katalysoiman reaktion

78
Q

reversiibeli inhibitio

A

inhibiittori sitoutuu entsyymiin heikosti siten, että inhibiittorin vaikutus on kumottavissa runsaalla määrällä substraattia.

79
Q

irreversiibeli inhibitio

A

inhibiittori sitoutuu entsyymiin pysyvästi. Tällöin entsyymin toiminta estyy lopullisesti, eikä inhibiittorin vaikutus ole kumottavissa ylimäärällä substraattia.

80
Q

negatiivinen takaisinkytkentä

A

reaktioketjun viimeisen reaktion lopputuote estää ketjun ensimmäisen reaktion entsyymiä reversiibelisti. Näin siis voidaan varmistaa tasapaino elimistössä, kun reaktiotuote rajoittaa omaa tuotantoaan ketjun lopussa sen pitoisuuden ollessa riittävä.

81
Q

positiivinen takaisinkytkentä

A

viimeisen reaktion lopputuote kiihdyttää ensimmäisen reaktion entsyymin toimintaa, jolloin päädytään tilanteeseen jossa lopputuotetta tuotetaan koko ajan vain enemmän.

82
Q

Proteomiikka tarkoittaa

A

Tutkimusala, joka tutkii proteiinien rakennetta, merkitystä ja niiden välistä vuorovaikutusta.
Käytetään hyväksi erilaisia tietotekniikkaohjelmia.

Biologia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions