Solu ja perinnöllisyys Flashcards
1
Q
Keskeisimmät soluelimet?
A
- tuma
- solulimakalvosto
- mitokondriot
- golgin laite
- solukalvo
- lysosomit, peroksisomit, ribosomit
- keskusjyväset
- vakuoli
2
Q
Solukalvon keskeiset komponentit
A
- fosfolipidit
- kolesteroli
- proteiinit
- hiilihydraattiketjut
3
Q
Puriineja
A
Adeniini ja guaniini
4
Q
Pyrimidiineja
A
Tymiini ja sytosiini
5
Q
5’ päässä on
A
fosfaattiosa
6
Q
3’ päässä on
A
sokeriosan kolmas hiili
7
Q
Eukaryootti toiselta nimeltä
A
Tumalliset/aitotumalliset
8
Q
Prokaryootti toiselta nimeltä
A
Tumattomat/esitumalliset
9
Q
Somaattiset solut jakaantuvat
A
Mitoosissa
10
Q
Sukusolut jakaantuvat
A
Meioosissa
11
Q
Miten somaattiset solut ja sukusolut eroavat?
A
Somaattissa soluissa diploidinen perimä ja sukusoluissa haploidinen. Somaattiset solut jakaantuvat mitoosissa ja sukusolut meioosissa.
12
Q
Mitoosissa jakaantuu
A
Somaattiset solut
13
Q
Meioosissa jakaantuu
A
Sukusolut
14
Q
Kuinka monta vetysidosta guaniinin ja sytosiinin välillä on?
A
3
15
Q
Kuinka monta vetysidosta adeniinin ja tymiinin välillä on?
A
2
16
Q
Puriineja ovat
A
Aja G
17
Q
Pyrimidiineja ovat
A
T ja C
18
Q
Profaasi toiselta nimeltä
A
Esivaihe
19
Q
Metafaasi toiselta nimeltä
A
Keskivaihe
20
Q
Anafaasi toiselta nimeltä
A
Jälkivaihe
21
Q
Telofaasi toiselta nimeltä
A
Loppuvaihe
22
Q
Mitoosin järjestys
A
Profaasi - metafaasi - anafaasi - telofaasi
23
Q
Helikaasin tehtävä
A
Avaa kaksoiskierteen ja erottaa juosteet toisistaan
24
Q
Primaasin tehtävä
A
Valmistaa alukkeen DNA-polymeraasia varten. Aluke on lyhyt pätkä RNA:ta.
25
DNA-polymeraasin tehtävä
Liittää nukleotideja käyttäen vanhaa juostetta mallinaan
26
Missä suunnassa uusi juoste rakennetaan?
5' - 3'
27
Mikä entsyymi liittää pätkät yhteen?
Ligaasi eli liittäjäentsyymi
28
Solusyklin vaiheet
I-vaihe ja M-vaihe
29
Interfaasiin kuuluu
G1-vaihe, S-vaihe ja G2 vaihe
30
M-vaiheeseen kuuluu
Mitoosi
31
Mitä DNA:n replikaatio edellyttää?
- hyvät olosuhteet (esim. ravinto)
- solun riittävä koko
- DNA:n eheys
- jokin solunjakautumisen aktivoiva signaali (esim. kasvutekijä).
32
Eläin- ja kasvisolun rakenteen ja soluelinten erot
KASVISOLUSSA: viherhiukkanen, vakuoli ja soluseinä
| ELÄINSOLUSSA: sentriolit ja lysosomit
33
Passiivisia kuljetusmekanismeja on
- diffuusio
- avustettu diffuusio
- osmoosi
34
Esimerkki diffuusiosta
Esim. kaasut (happi ja hiilidioksidi) ja rasvaliukoiset steroidit.
35
Esimerkki avustetusta diffuusiosta
Esim. glukoosin kuljetus ja ionien kuljetus solukalvon läpi ionikanavien kautta.
36
Esimerkki osmoosista
akvaporiini-nimiset kanavaproteiinit.
37
Selitä käsite endosytoosi
Endosytoosissa solu ottaa materiaalia ulkopuoleltaan. Tämä tapahtuu siten, että solu muodostaa kalvostaan kuopan, joka kuroutuu irti solukalvosta rakkulaksi solulimaan. Endosytoosista voidaan erottaa fagosytoosi ja pinosytoosi.
38
Selitä käsite eksosytoosi
Eksosytoosissa solu siirtää asioita solun ulkopuolelle endosytoosille päinvastaisella tavalla. Tällöin solunsisäinen kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja vapauttaa sisältämänsä aineet solun ulkoiseen tilaan.
39
Fagosytoosi
eli solusyönnissä solu endosytoi kiinteän kappaleen ja mahdollisesti hajottaa sen
40
Pinosytoosi
eli solujuonnissa solu ottaa sisäänsä solun ympärillä olevaa kudosnestettä.
41
Mitoosin vaiheet
profaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi
| Perkeleen Mitoosi Aina Tiellä
42
Profaasin tapahtumat pääpiirteittäin
- tumakotelon hajoaminen
- kromatiinin pakkautuminen -> kromosomit
- sentriolien kahdentuminen ja liikkuminen solun vastakkaisille puolille -> tumasukkulan muodostus
43
Metafaasin tapahtumat pääpiirteittäin
- kromosomit samaan tasoon (JAKAUTUMISTASO) keskelle solua
| - tumasukkulan sukkularihmojen tarttuminen kromosomien sentromeereihin
44
Anafaasin tapahtumat pääpiirteittäin
- kromatidien eroaminen toisistaan (sukkularihmat kiskovat); eroamisen jälkeen kromatideja kutsutaan tytärkromosomeiksi
- tytärkromosomit vastakkaisille puolille solua sukkularihmojen vetämänä
45
Telofaasin tapahtumat pääpiirteittäin
- kromosomien rakenteen löyhentyminen takaisin kromatiiniksi
| - tumakotelojen muodostus
46
Sytokineesi tarkoittaa
Tytärsolujen kuroutumista erilleen. Kumpaankin soluun oma tuma ja soluelimet eli pystyvät jatkamaan eloaan itsenäisesti.
47
Missä fotosynteesin valoreaktiot tapahtuu?
Viherhiukkasten yhteyttämiskalvostolla
48
Missä fotosynteesin pimeäreaktiot tapahtuu?
Viherhiukkasen stroomassa
49
Missä glykolyysi tapahtuu?
Solulimassa
50
Missä Krebsin sykli (eli sitruunahappokierto) tapahtuu?
Mitokondrioiden sisällä matriksissa
51
Missä oksidatiivinen fosforylaatio tapahtuu?
Mitokondrioiden sisäkalvolla
52
SOLUHENGITYS. Kerro, mitä aineita tarvitaan, mitä aineita muodostuu ja kuinka paljon energiaa yhdestä glukoosimolekyylistä suurin piirtein saadaan.
- Tarvitaan: sokeria ja happea
- Muodostuu: vettä ja hiilidioksidia
- Energia: max 34 ATP
53
Kasvi- ja leväsolujen soluseinä muodostuu
Selluloosasta
54
Sienisolujen soluseinä muodostuu
Kitiinistä
55
Bakteerien soluseinä muodostuu
Mureiinista
56
Mikä on protoplasti?
Kasvi-, sieni- tai bakteerisolu, jolla ei ole soluseinää
57
DNA-polymeraasin eksonukleaasiaktiivisuus tarkoittaa
DNA-polymeraasi tarkkailee jälkeään, ja jos se huomaa virheen, niin väärä nukleotidi poistetaan ja oikea liitetään tilalle.
58
Mikä entsyymi liittyy DNA-replikaatioon ituradan soluissa, kantasoluissa ja syöpäsoluissa?
Telomeraasientsyymit
59
Missä solusyklin vaiheessa DNA replikoituu?
S-vaiheessa (interfaasi)
60
Mitä transkription alkaminen edellyttää?
- Kromatiinirihman purkaminen
- geenin aktivaatio (transkriptiotekijät)
- RNA-polymeraasi kiinnittyy promoottoriin ja alkaa rakentaa esiaste-RNA:ta mallijuosteen 3’→5’-suunnassa)
61
Nimeä kaksi ihmisen solutyyppiä, joissa ei ole tumaa ja kaksi solutyyppiä, joissa on monta tumaa.
- joissa ei ole tumaa: punasolut, verihiutaleet ja silmän linssin solut (sekä osa ihon keratinosyyteistä).
- joissa on monta tumaa: luustolihassolut ja osteoklastit.
62
nukleotidi =
Rakenneyksikkö, josta valmis DNA/RNA rakentuu. Yksikköön kuuluu emäsosa, sokeriosa (riboosi RNA:ssa tai deoksiriboosi DNA:ssa) sekä fosfaattiryhmä.
63
nukleosidi =
Muuten sama kuin nukleotidi, mutta nukleosidista puuttuu fosfaattiryhmä.
64
nukleosomi =
Kromatiinin rakenteen perusyksikkö. Yksikkö rakentuu kahdeksan histoniproteiinin ympärille kiertyneestä DNA:sta.
65
nukleosiditrifosfaatti =
Tumassa olevia DNA:n ja RNA:n rakenneyksiköitä, joissa on emäs- ja sokeriosan lisäksi kolme fosfaattiryhmää. DNA ja RNA rakentuvat nukleosiditrifosfaateista, joista irtoaa kaksi fosfaattiryhmää niiden sitoutuessa toisiinsa (eli valmiissa DNA:ssa ja RNA:ssa ei ole enää kolmea fosfaattiryhmää per emäs-sokeriyksikkö).
66
Luettele eri RNA-tyypit
siirtäjä-RNA, lähetti-RNA, ribosomaalinen RNA ja mikro-RNA
67
entsyymi
Proteiini, joka nopeuttaa elimistön kemiallisia reaktioita alentamalla niihin tarvittavaa aktivaatioenergiaa.
68
kofaktori
Jokin molekyyli, esim. metalli-ioni tai orgaaninen molekyyli, jonka sitoutuminen entsyymiin on edellytyksenä entsyymin toiminnalle.
69
substraatti
Molekyyli, johon entsyymin vaikutus kohdistuu. Substraatti muuttuu entsyymin toiminnan vaikutuksesta lopputuotteeksi/-tuotteiksi.
70
inhibiittori
Aine, joka estää entsyymin toimintaa.
71
Inhibiittorien 3 alatyyppiä:
Kompetiiviset, nonkompetitiiviset ja unkompetitiiviset
72
Esimerkki kompitiivisesta inhibiittorista
Antibiootit
73
Esimerkki non-kompetiivisesta inhibiittorista
Syanidi, arsenikki ja hermokaasut
74
Esimerkki unkompetiivisesta inhibiittorista
Luonnollisena soluissa
75
Kompetiivisen inhibiittorin toiminta
Inhibiittori voi kiinnittyä entsyymin aktiiviseen kohtaan, jolloin substraatti ei pääse kiinnittymään. --> kilpailutilanne
76
Nonkompetiivisen inhibiittorin toiminta
muuttavat entsyymimolekyylin muotoa (myös aktiivisen kohdan) -> substraatti ei voi kiinnittyä aktiiviseen kohtaan
77
Unkompetiivisen inhibiittorin toiminta
sitoutuminen entsyymi-substraatti-kompleksiin -> estää entsyymin katalysoiman reaktion
78
reversiibeli inhibitio
inhibiittori sitoutuu entsyymiin heikosti siten, että inhibiittorin vaikutus on kumottavissa runsaalla määrällä substraattia.
79
irreversiibeli inhibitio
inhibiittori sitoutuu entsyymiin pysyvästi. Tällöin entsyymin toiminta estyy lopullisesti, eikä inhibiittorin vaikutus ole kumottavissa ylimäärällä substraattia.
80
negatiivinen takaisinkytkentä
reaktioketjun viimeisen reaktion lopputuote estää ketjun ensimmäisen reaktion entsyymiä reversiibelisti. Näin siis voidaan varmistaa tasapaino elimistössä, kun reaktiotuote rajoittaa omaa tuotantoaan ketjun lopussa sen pitoisuuden ollessa riittävä.
81
positiivinen takaisinkytkentä
viimeisen reaktion lopputuote kiihdyttää ensimmäisen reaktion entsyymin toimintaa, jolloin päädytään tilanteeseen jossa lopputuotetta tuotetaan koko ajan vain enemmän.
82
Proteomiikka tarkoittaa
Tutkimusala, joka tutkii proteiinien rakennetta, merkitystä ja niiden välistä vuorovaikutusta.
Käytetään hyväksi erilaisia tietotekniikkaohjelmia.
