Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

SKB > SKB 1 > Flashcards

SKB 1 Flashcards

1
Q

Tila, jossa luuta hajotetaan enemmän kuin muodostetaan

A

Osteopenia (massa vähän vähentynyt) > Osteoporoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Epätyypilliset periytymistavat

A

Toistojaksotaudit (Huntington), geenien leimautuminen (ilmentyminen riippuu siitä, kummalta vanhemmalta peritty), Vinoutunut X-inaktivaati > kantajanainen voi sairaustua)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Eikosanoidit

A

Signaalimolekyylejä. Lyhytikäisiä rasvayhdisteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

PCR vaiheet

A

1) Denaturaatio (94C)
2) Annealing (alukkeen kiinnittyminen, 50-65C)
3) Ekstensio (uuden DNAn syntentisointi, 72C)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Leukopenia

A

Valkosolujen määrä on vähentynyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Leukosyytti aka

A

Valkosolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Missä on kerrostunutta levyepiteeliä?

A

Ei-keratinisoitunutta emättimessä, keratinisoitunutta ihossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

DNAta sitovien proteiinien yleisrakenne

A

1) helix-turn-helix
2) zinc finger
3) leucine zipper

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Endokondraalinen luutuminen

A

Mesenkyymisolut erilaistuu ensin rustosoluiksi, sitten luusoluiksi. Rusto kalkkeutuu ja korvataan luulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä telofaasissa tapahtuu?

A

Tumakotelo rakennetaan. Kromatidien kierteisyys purkautuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

cfDNA

A

Soluvapaa DNA. Äidin veressä sikiön soluvapaata DNAta- Sekä istukasta vapautuvaa että apoptoosin kautta.Näkyy yli 7 raskausviikolla - tuntien jälkeen syntymästä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Millainen on syöpäsolun aineenvaihdunta?

A

Anaerobinen. Käyttää vain glykolyysiä, eli glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

RNA interferenssi

A

Solujen puolustusmekanismi kaksiketjuista RNAta vastaan (virukset, transposonit). Hajottajana toimii siRNA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Punasolun halkaisija

A

noin 7 mikrometriä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Miten proteiinia koodaavan alueen mutaatio vaikuttaaa?

A

a) intronin alussa/lopussa tunnistussekvenssissä (exon skipping)
b) mRNAn ei-koodittavalla alueella > sen stabiilisuus muuttuu
c) geenin säätelyalueilla > säätely muuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Penetranssi

A

Kertoo taudin ilmenemisyleisyyden. Kuinka iso osa genotyypeiltä näyttää taudin fenotyypissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kolme tapaa kuljettaa proteiineja kalvon rajaamiin organelleihin

A

1) Tumahuokosten kautta
2) Kalvon läpi
3) Vesikkeleillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mitä profaasissa tapahtuu?

A

Sentrosomi kahdentuu ja kulkee solun eri napoihin. Perintöaines kiertyy sisarkromatideiksi. Tumakotelo häviää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Solujenvälisten liitosten perustyypit epiteeleissä

A

Desmosomit ja adherens liitokset (ankkuroivia), aukkoliitokset ja tiiviit liitokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Osteoklastin erilaistuminen

A

Hematopieettinen kantasolu > Monosyytti > Preosteoklasti > Osteoklasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kerro välikokoisista filamenteista

A

Vahvoja, köyden kaltaisia. Antaa mekaanista lujuutta. Tumakoteloa tukee näistä koostuva verkkomainen tumalamina. Ei polaarisia > molemmat päät samanlaisia. Vain joissakin eläinsoluissa. Yhdistää desmosomeja. Koostuu kahdeksasta tetrameeristä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Geneettinen antisipaatio

A

Sairauden ilmiasu vaikenee sukupolvien myötä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Enhancer aka

A

Tehojasta-alueet. Säätelee transkriptiota promoottorialueiden lisäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mitkä muodostaa koordinaatiosidoksia?

A

Siirtymämetallit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Karsinooma

A

Epiteeliperäinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Zinc finger

A

alfa-helix ja beeta-laskos, joiden välissä on sinkki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

ATPn muodostus miton sisäkalvolla

A

1) H+ gradientin muodostus. Pumpataan siis sisälle paljon protoneja
2) ATP-synteesi. Käytetään protonigradientti siihen, että ADP > ATP. Syljetään siis matriksiin tämä protonigradientti, mikä saa fosfaatin yhdistymään ADPn

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Pluripotentti kantasolu

A

Alkion kantasolu > 4vrk. Erilaistuu lähes kaikiksi solutyypeiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Mitä anafaasissa tapahtuu?

A

Tumasukkulan rihmat lyhenee > sisarkromatidit kuljetetaan solun eri napoihin mikrotubulusten avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

NK-solut

A

Suuri granulaarinen lymfosyytti. Tuhoaa tiettyjä viruksia sisältäviä soluja sekä syöpäsoluja. Tuma munuaisen muotoinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mitokondrion sisäkalvon rakenne

A

Läpäisemätön, vain selektiivinen kuljetus. Hyvin poimuinen, poimuissa paljon kalvoproteiineja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Mihin kilioiden ja flagellojen liiek perustuu? Mitä ne on?

A

Kiliat on apikaalisten solujen pinnalla olevia värekarvoja. Flagellat eism siittiön häntä. Perustuu mikrotubuluksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

DSB

A

Souble strand break. Homologisessa rekombinaatiossa (crossing over), tahallinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Genomisen ja cDNA-kirjaston ero. Ja miksi cDNA eikä RNA?

A

Genomisessa sekä intronit että eksonit. cDNA vain eksonit (/vaihtoehtoisella silmikoinnilla saadut tuotteet). cDNA säilyy paremmin kuin RNA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Tila, jossa luun mineralisaatio ei tapahdu kunnolla (esim Dvitamiinin puute)

A

Riisitauti, osteomalasia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Mitä kofaktoreita erityisesti kollageenisynteesi tarvitsee?

A

Fe2+, O2, C-vitamiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Faagi

A

Bakteereja tappava virus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Kasvutekijän ja mitogeenin ero

A

Mitogeeni VAIN aloittaa mitoosin. Kasvutekijä kasvattaa ja aloittaa mitoosin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Mitokondrion DNA mtDNA

A

37 tunnettua geeniä. 2 rRNA, 22 tRNA, 13 proteiinia koodaavaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Kommeksoni

A

Kuusi yhteenliittynyttä konneksiinia. Aukkoliitosten hemichannel

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Soluproliferaatio

A

Solusykli. Käynnistyy solun saadessa mitogeenin välittämän signaalin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Mikä on kaikista yleisin geeni-ilmentymisen säätelyn kohde?

A

Transkription aloitus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Miten luuydin muuttuu vanhetessa?

A

Hematopoieettisen kudoksen määrä vähenee ja rasvan määrä lisääntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Sliding Clamp, PCNA

A

Polymeraasiin kiinnittyvä liikkuva puristin (rengas). AUttaa DNA-polymeraasia pysymään kiinni DNAssa. Kootaan proteiinikompleksin avulla (kuluttaa ATP)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Tiivisliitos tehtävä

A

Sitoo naapurisoluja yhteen epiteeleissä välttääkseen molekyylivuotoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Emäsparin vaihdon seuraukset

A
  1. Hiljainen mutaatio (aminohappo ei muutu)
  2. Missense mutaatio (aminohappo muuttuu)
  3. Nonsense mutaatio (aminohappo muuttuu lopettavaksi)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Hematokriitti

A

Verisolujen osuus koko veren tilavuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Imusolmukkeen rakenne

A

Useita tuovia (afferentteja) ja yksi lähtevä (efferentti) imusuonia. Kapseli ja ydin. Histonisesti rakkulamainen/sienimäinen rauhanen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Southern blot

A

?????

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Imprinting

A

Isältä/äidiltä perityn alleelin johdonmukainen inaktivointia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Telomeraasi

A

Entsyymi, joka lisää telomeerejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Murtuman paranemisen vaiheet

A
  1. Inflammaatiovaihe (1-3pv) Koagulaatio
  2. Korjautumisvaihe (vk-kk) Rustokalluksen muodostus, uudisluun muodostus
  3. Uudelleenmuovautumisvaihe (kk-v) Remodelaatio luun muodon palauttamiseksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Primosomi

A

Prokaryooteilla kompleksi (primaasi + helikaasi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Glykokalyksi

A

Solun ulkopinnalla oleva hiilihydraattikerros. Glykoproteiinien ja glykolipidien aikaansaama

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Kuinka iso osa syövistä voitaisiin estää elämäntapamuutoksilla?

A

50%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Mitofagia

A

Autofagian (itsesyönti) alamuoto. Solu siis tuhoaa oman vahingoittuneen osasensa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Monadi

A

Meioosin lopputulos. Sisältää sekä maternaalia että paternaalia informaatiota koska crossing over

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Kypsässä rustossa, missä on kondrosyytit?

A

Rustomatriksin sisällä lakuunoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Oogeneesin erikoisuus

A

Kaikki osat saavat yhä paljon geneettistä materiaalia, mutta ei yhtä paljon sytoplasmaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Monosyytit

A

Suuria agranulosyyttejä. Tuma soikea/hevosenkenkämäinen. Sytoplasma värjääntyy heikosti. Tulehdusperäisiä ja kudosspesifisiä makrofageja.
Tuottavat mm IL-1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Solusyksin vaiheet

A

M (Mitoosi) ja I-vaihe (välivaihe), joka sisältää G1, S, G2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Enemmän luuta muodostetaan kun hajotetaan

A

Osteopetroosi. Luun rakenne viottuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Solun tukitangan kolme päätyyppiä

A

Aktiinifilamentti < Välikokoinen filamentti < Mikrofilamentti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Supercoilit

A

Negatiivisia, vasenkätisiä kierteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Golgin laitteessa proteiinien suunta

A

ER > cis Golgi > trans Golgi > lysosomi/solukalvo/veiskkeli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Ohnon teoria

A

Dublikaatiot nopeuttaneet muaatiota edesauttamalla uusien geenien syntymistä. Kun vanha hoitanuut geenin tehtävän, uusi voi mutatoitua rauhassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Mistä tukikudos on peräisin?

A

Mesodermaalisesta alkiokerroksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Osteosyyttien toiminta solussa

A

Aistii mekaanista rasitusta, signaali osteoblateille mikromurtumien korjaamiseksi, elimistön mineraalitasapainon säätely

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Multippeli alleeli

A

Geenillä on useampi kuin kaksi eri alleelia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Mitä nekroosissa tapahtuu solulle?

A

Se räjähtää > seuraa tulehdus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Kuinka monta mutaatiota tarvitaan syöpään?

A

3-10

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Hermosolun perusosat

A

Sooma, dendriitit (tuojahaarake) ja aksoni (viejähaarake)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Bakteerista eristetty pcr:lle ominainen entsyymi (kestää korkeita lämpötiloja)

A

Taq

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Luettelo yksikerroksiset ja kerrostuneet epiteelit

A

1) levy, kuutio, lieriö, valekerrostunut

2) levy, kuutio, välimuotoinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

(Pseudo)unipolaarinen hermosolu

A

Sooma j aaksoni. Sensorisessa aivo- ja selkäydinhermossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Sytoplasma

A

Solulima + soluelimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Solukalvon yleisin lipidi

A

Fosfolipidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Leucine zipper

A

Kaksi alfa-helixiä kiertyy yhteen leusiinien avulla. Näyttää pyykkipojalta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

Ribosomeiss aolevat kiinnittymiskohdat

A

A, P, E (exit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Basofiilien tunnusmerkit

A

Baso= tummansininen, emäksninen väri

Kaksilohkoinen tuma. Jyväset värjäytyvät basofiilisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

tRNAn keskeiset rakenteet

A

Antikodoni. Lopussa yksiketjuinen rakenne 3’päässä, joka sitoutuu spesifisesti yhteen aminohappoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Esimerkki kahden molekyylin kuljetuksesta kalvon yli (suolessa, kun toinen konsentraatiogradientin mukaan, ja toinen vastaan)

A

Na+ menee mukaan, glukoosi vastaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

Nukleosomi

A

Kromatiinin osa. Koostuu 8 histoniproteiinista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Rakenteellisia glykoproteiineja

A

Fibrilliini (osa elastisia säikeitä), lamiini (osa tyvikalvoa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Mitä uusien kudosten valmistukseen tarvitaan?

A

Pehmytkudosta (jostai poistettu solut)/tukirakenteita (biomateriaalia)
Kantasoluja
Induktioaineita
Kauan soluviljelyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Krebsin kierto yksinkertaistettuna

A

Pyruvaatti asetyyli-CoAksi, joka hapetetaan sitruunahapposyklissä. Kantajamolet NADH ja FADH2 siirtää elektroneja (energiaa) matriksista sisäkalvolle. Vapautuu CO2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Dispersiivinen replikaatio

A

Dna katkottu puolesta. Ylhäällä vain vanhaa juostetta ja alhaalla uutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

In vitro

A

Keinotekoisessa ympäristössä (viljellyt solut)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Endoteelin ja mesoteelin ero ja alkuperä

A

Endoteeli on verisuonten seinämän epiteeli. Mesoteeli on ruumiinonteloiden epiteeli. Voi olla peräisin mistä tahansa alkiokerroksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Mitä tekee ependyyma?

A

Keskushermoston gliasolu. Verhoaa aivokammioita, epiteelilevy, jonka alla ei ole tyvikalvoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Mitkä diffuntoituvat tumahuokosten läpi?

A

Pienet molekyylit ja ionit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Sydänlihaksen piirteet

A

Poikkijuovainen, yksitumaien. Muodostaa spesifisiä solu-solu liitoksia. Huono regeneraatiokyky. Desmosomit liittää viereisiin soluihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

Kerro RNAn hupusta

A

Lisätään lähetti-RNAn 5’päähän. Tarvitaan mRNAN kulkeutumiseen tumasta ja ribosomiin kiinnittymiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Solun pinnan hiilihydraattien merkitys reseptoreina

A
  1. Valkosolujen kohdentuminen tulehdusalueelle
  2. Mikrobien tarttumismekanismi
  3. Toksiinien sitoutuminen ja endosytoottinen otto soluihin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

Basolateraalinen solukalvo

A

Solukalvo, joka kiinnittyy johonkin. Esim toiseen soluun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

Eukaryoottien DNA-polymeraasit ja niiden funktio

A

DNA pol-alfa toimii RNA primerien synteesissä
DNA-pol-delta toimii lagging strandien synteesissä
DNA-pol-epsilon toimii leading strandien synteesissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

Kerro tumakotelosta

A

Kaksi kalvoa, joiden välissä perinukleaaritila. Tumahuokosia. Ulompi kalvo jatkuu ERnä ja sisemmässä kiinni tumelevy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

Kerro mikrotubuluksista

A

Onttoja putkia. Jäykempiä kuin aktiini. Miinuspää kiinni sentrosomissa. Solussa sijaitsee kulkusuunnan edessä.. GTP-hydrolyysi säätelee dynaamista epästabilisuutta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

Missä sikiökaudella tapahtuu verisolujen tuotto?

A

Ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja 7kk jälkeen luuytimessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

Polymorfismin tyypit

A

SNP, mikrosatelliitit, minisatelliitit ja CNV (yli 500 nukleotidin muutos)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

Kuinka yleistä on syöpä ja paraneminen

A

Joka kolmas sairastuu syöpään, mutta 2/3 paranee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

Valkoisen ja ruskean rasvan lyhenteet

A

White: WAT
Brown: BAT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

Mihin molekyylien välinen interaktio (yhteisvaikutus) perustuu?

A

Useisiin ei-kovalentteihin sidoksiin molekyylien välillä. Esim ligandin sitoutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

Sarkooma, leukemia, lymfooma

A

Mesenkyymiperäinen (alkeissidekudos)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

Erityisesti mitä immuunipuolustuksen soluja löytyy sidekudoksesta?

A

Mast-soluja ja makrofageja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

Topoisomeeri

A

Molekyylit, jotka eroavat vain L:n suhteen (emäsparien lkm / kierteiden lkm)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

Perusinfoa kollageenista

A

Tavallisin säietyyppi tukikudoksessa. Tuo vetolujuutta. Tuotetaan prokollageenina (kolme ketjua) > polymerisoituu solunulkoisessa tilassa kollageeniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
108
Q

Miten primaasin tekemä RNA aluke hajotetaan?

A

RNAasi H hajottaa sen. Bakteereilla DNA pol I

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
109
Q

Ääreishermoston gliasolut

A

Schwannin solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
110
Q

Semikonservatiivinen replikaatio

A

Uusissa DNA juosteissa puolet vanhaa ja puolet uutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
111
Q

Meioosi I Profaasin vaiheet

A
  1. Leptoteeni (kromatiinirihmat kondensoituu, homologien etsintä)
  2. Tsygoteeni (Kromosomit lyhenee ja paksunee. Synaptonemaalinen kompleksi muodostuu)
  3. Pakyteeni (pakkautuminen jatkuu. Kompleksista tulee synapsi)
  4. Diploteeni (kiasmat, crossing over)
  5. Diakineesi (kromosomit alkavat erota, mutta löyhästi yhteydessä kiasmojen kohdalta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
112
Q

Millainen kohta toimii restriktioentsyymille tunnsistuskohtana?

A

Palindrominen jakso. Luetaan samalla tavalla molemmista suunnista (esim saippuakauppias). Usein 4-8bp

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
113
Q

Robertsonin translokaatio

A

Takaptuu kahden akrosentrisen kromosomin välillä (13,14,15,21,22). Pitkät käsivarret menee yhteen ja lyhyet > lyhyt häviää. geeniä ei katoa. Voi aiheuttaa lapsettomuutta ja periytyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
114
Q

Fagosytoosi

A

Partikkelin solusyönti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
115
Q

Nisslin kappale

A

Granula, jonka pinnalla vapaita ribosomeja. Löytyy neuroneista soomasta j adendriittien tyviosasta. Tehtävä sama kuin ER ja golgin laitteella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
116
Q

Kerro DNA-polymeraasin katalyyttisistä kohdista

A

P: polymeraasi. Suunta 5’-3’.
E: eksonukleaasi. Suunta 3’-5’ (tarkistusluku)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
117
Q

Turnerin syndrooman kromosomiluku

A

45, X0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
118
Q

Verihyytymä

A

Fibriiniverkko, jossa verisoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
119
Q

Western blot

A

Geelielektroforeesi denaturoiduille proteiineille. Detektio antibodeilla, jotka spesifisiä kohdeproteiinille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
120
Q

Eosinofiilien tunnusmerkit

A

Eosin=punainen, hapan väri.

Kaksilohkoinen tuma.Jyväset värjäytyy punaiseksi HE-värjäyksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
121
Q

Milloin uusia nukleosomeja syntentisoidaan?

A

Vain S-vaiheessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
122
Q

Metyloitu sytosiini

A

3% sytosiinista metyyli-sytosiinia, joka deaminoituu tymiiniksi. Korjausmekanismit ei havaitse.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
123
Q

Neutrofiilien toiminta

A

Aktiivisinta inflammaation alussa. Erityisesti bakteeri-infektioissa. Fagosytosoi vain sellaisia partikkeleita, joihin voi tarttua. Neutrofiilin muoto muuttuu tarttumisen jälkeen ja se kuolee pian fagosytoosin jälkeen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
124
Q

Klinefelter syndrooman kromosomiluku

A

47,XXY

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
125
Q

Mitkä genotyypit sietää laktoosia ja mitkä ei?

A

C/T ja T/T sietää maitoa, C/C ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
126
Q

Missä on yksikerroksista kuutioepiteeliä?

A

Munuaisten pienissä kokoojatiehyissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
127
Q

Hermoston jako

A

Keskushermosto (CNS) aivot ja selkäydin.

Ääreishermosto (PNS) ääreishermostot ja gangliot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
128
Q

Telomeeri?

A

Itseensä kiinnittyvä silmukka kromosomin päässä. Heterokromatiinia. Histonit ei-asetyloituneita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
129
Q

Kromosomimutaatioita

A 
Deleetio (häviämä)
Inversio (kääntymä)
insertiomutaatio (lisäys)
Translokaatio (DNAn siirtyminen kromosomista toiseen)
Dublikaatio (monistuma)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
130
Q

Myelinaation vaiheet

A

Tukisolu kiertyy aksonin ympärille ja tuppi muodostuu tukisolun solukalvosta. Oligodendrosyytin alla ei tyvikalvoa. Schwannin solu muodostaa tupen vain yhden neuronin aksonin ympärille. Keskushermostossa astrosyytin uloke on kiinni ranvierin kuroumassa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
131
Q

Keskushermoston gliasolut

A

Oligodendrosyytit, astrosyytit, mikrogliasolut ja ependyyma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
132
Q

Mikä on pienen molekyylin ja biopolymeerin raja Daltoneissa?

A

1000 Da

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
133
Q

Juosteista käytettyjä nimiä

A

Koodaava juoste = Sense

Mallijuoste = Antisense

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
134
Q

In situ -hybridisaatio

A

Hybridisaatio tapahtuu kudosleikkeellä. Mittaa geenin ilmentymistä in vivo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
135
Q

Missä muokataan proteiinien hiilihydraattiosia?

A

Golgin laitteessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
136
Q

Goblet solu

A

Valekerrostunut solu, jossa EI värekarvoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
137
Q

Missä on yksikerroksista levyepiteeliä?

A

Keuhkorakkuloissa ja verisuonten seinämissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
138
Q

Kuinka montaa solut jakautuu normaalisti?

A

50-70 kertaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
139
Q

mtDNAn mutaatiot

A

Ei yleensä aiheuta ongelmaa, koska soluissa mitokondrioiden sekapopulaatiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
140
Q

Miten kolestroli kulkee veressä?

A

Se kuljetetaan lipoproteiineissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
141
Q

Aktiinifilamenttien sijoittuminen soluissa

A

Peittää reunoja. Mikrovillukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
142
Q

Karyokineesi

A

Tuman jakautuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
143
Q

Sielä lihas

A

Kaikkien putkimaisten rakenteiden ympärillä. Kerroksina/yksittäisinä soluina. Autonominen hermosto säätelee.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
144
Q

Miten toimii mitokondrioiden laadunvalvonta?

A

Terve mito voi korjaa vahingoittuneen jakamalla niiden kanssa rakenneosasiaan. Fuusio.
Vahingoittunut mito voidaan myös poistaa mitofagialla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
145
Q

Totipotentti kantasolu

A

Alkion kantasolu < 4vrk. Erilaistuu kaikiksi solutyypeiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
146
Q

Metafyysi

A

Epifyysin (kasvulevy) ja ja diafyysin (pitkän luun varsi) välissä oleva luun osa, jossa muodostuu luukudosta ruston tilalle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
147
Q

Lymfosyytin tunnusmerkit

A

Määrä nousee kroonisessa tulehduksessa. Aikuisella 20-50% valkosoluista. Lapsilla yleisin. Tuma peittää melkein koko solun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
148
Q

DNAn eksikisiokorjaus

A

BER (emäksen).

NER (nukleotidin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
149
Q

Apoptoosi kemiallisella tasolla

A

Käynnistää Bcl2-perheen avainproteiinit (Bax ja Bak). Ne vapauttavat sytokromi-Ctä mitokondriosta. Se käynnistää proteiinikompleksin, apoptosomin, muodostuksen. Käynnistyy kaspaasien signaaliketju, jota ei voida pysäyttää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
150
Q

Kodominanssi

A

Molemmat alleelit vaikuttavat fenotyyppiin (eism ABO)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
151
Q

Luun perusyksikkö

A

Osteoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
152
Q

Intramembranoottinen luutuminen

A

Tapahtuu kalvon sisällä. Mesenkyymisolut erilaistuu osteoblasteiksi. Muodostuu luusolumassaa, joak mineralisoituu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
153
Q

Mini- ja mikrosatelliittien kokoero

A

Mini: 15-70bp
Mikro: 2-4bp

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
154
Q

Endosteum

A

Luun sisäpinnoilla, periosteumin alapuolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
155
Q

Kasvutekijäreseptori

A

Solukalvon proteiini. Kasvutekijä sitoutuu ulkoiseen osaan, ja viesti välittyy solun sisälle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
156
Q

Miten osteoblasti rakentaa luuta?

A

(Osteoblasti poistaa entsyymiä joka estää mineralisoitumista > mineralisoituminen tapahtuu)
Syntentisoi soluväliainetta ja mineralisoi sen. Vapauttaa kasvutekijöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
157
Q

Paten syndrooman kromosomiluku

A

47,XX,+13 (70% kuolee ekan vuoden aikana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
158
Q

Luuytimen tehtävä

A

Verisolujen tuotanto, B-solujen kypsyttely, rautavarasto ja vanhojen verisolujen tuhoaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
159
Q

Peruskudokset

A

Epiteelit, hermokudos, lihaskudos, side- eli tukikudos (varsinainen sidekudos(löyhä, tiivis), luu, rusto)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
160
Q

Mikä on plasmogeeni?

A

Myeliinin rakenneosa. Ilman sitä hermosolujen myeliinit eivät toimisi kunnolla. Biosynteesi tapahtuu peroksisomeissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
161
Q

Mastsolu

A

AKA syöttösolu. Vapauttaa histamiinia. Torjuu parasiitteja, bakteereja ja viruksia. Sytoplasma täynnä rakkuloita.
Löytyy erityisesti epiteelin alta, verisuonten ympäristöstä ja ruumiinonteloita verhoavalla kalvolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
162
Q

Desmosomi

A

Yhdistää plakilliset naapurisolut välikokoisilla säikeillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
163
Q

Mitä happiradikaalit tekee?

A

Sitoutuu kovalentisti emäksiin, aiheuttaa yhden/kahden juosteen katkoksia ja emästen irtoamista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
164
Q

Proteasomi

A

Proteiinia hajottava proteiinikompleksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
165
Q

Polymorfismi

A

DNAn rakenteen vaihtoehtoinen muoto. Ei aiheuta fenotyypin muutoksi (mikä on keskeisin ero mutaation kanssa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
166
Q

Organellien kuljetus mikrotubuluksissa

A

Moottoriproteiinit kuljettaa organelleja mikrotubuluksia pitkin. Dyneiinit kuljettaa sentrosomiin päin (miinuspuolelle) ja kinesiinit pois siitä (plussaa kohti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
167
Q

Ainut aminohappo jossa S (eli joka voi muodostaa rikkisillan)

A

Cys, kysteiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
168
Q

Retikulosyytti

A

Epäkypsä punasolu, jolla vielä soluorganellien jäänteitä ja RNAta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
169
Q

Perifeerinen proteiini

A

Assosioitunut löyhästi toiseen proteiiniin

170
Q

Välittäjäaineen kaksi tyyppiä

A

Eksitatorinen tai inhibitorinen

171
Q

Kromosomin osat (ylhäältä alas)

A

Telomeeri, p-haara (lyhyt), sentromeeri, q-haara (pitkä), telomeeri

172
Q

Mitokondrion DNAn osuus koko ihmisen genomista

A

<1%. Pieni DNA, mutta mitoja on niin paljon, ja niissä on useita kopioita

173
Q

Bakteerien genomin suuruus

A

1000-4000 geeniä

174
Q

Solukalvossa lipidit/proteiinit molekyylien määrä, massa (suhteet)

A

50/1, massa 50/50

175
Q

Lihaskudoksen järjestäytyminen

A

Lihassyytä(lihassolu) ympäröi endomysium (hiussuonet ja motoneuronise aksonit kulkee sen sisällä). Ne muodostaa kimppuja, jota ympäröi sidekudoskerros perimysium. Lihas on monta lihassyykimppua, joita peittää epimysium

176
Q

Sytokromi C

A

Mitokondrion välitilassa oleva proteiini. Apoptoosissa vapautuu sytoplasmaan. Hajottaa solun rakenteita > solukuolema

177
Q

Mihin asti naisen oogeneesi jatkuu?

A

Profaasi I:n. Juuri ennen ovulaatiota jatkuu, mutta menee loppuun vain hedelmöityksessä

178
Q

Resiprokaalinen translokaatio

A

Tapahtuu kahden kromosomin välillä = ne vaihtaa ainesta. Mitään ei häviä, vain pienet pätkät vaihtaa paikkaa

179
Q

Voiko kaksoiskalvon vastakkaiset fosfolipidit vaihtaa paikkaa keskenään?

A

Voi, Flippaasi-entsyymillä

180
Q

Yleisimmin käytetty värjäys ja mikä väri?

A

HE-värjäys, hematoksyliini-eosiini. Punertava yleisväri

181
Q

Sentrosomi

A

Kokonaisuus, jossa kaksi sentrolia ja proteiinimassa PCM. Ohjauskeskus

182
Q

Uncoupling

A

Elektroninsiirron irtikytkentä. Ruskeassa rasvassa. Uncoupling-molet kuljettaa pumpatut protonit kalvon läpi kiertoteitse - ei ATP-syntaasin kautta. Syntyy lämpöä energian sijaan

183
Q

Eukromatiini

A

Normaali geenit sisältävä kromatiini

184
Q

Mikä tuhoaa punasolut?

A

Pernan makrofagit

185
Q

Aikuisen kantasolu

A

Aikuisilla eri kudoksissa. Korvaa kuolelita ja toimimattomia soluja

186
Q

Peyerin laikku

A

Ohutsuolessa oleva valkosolukasauma

187
Q

Mikä käynnistää solusyklin?

A

Retinoblastoomaproteiinin fosforylaatio (irroittaa sen E2F proteiinista, josta tulee aktiivinen)

188
Q

Polyploidian kaksi alalajia

A

Autopolyploidia (kromosomistot samasta lajista=

Allopolyploidia (kromosomistot eri lajeista)

189
Q

Kantasolupesä

A

Kantasolua ympäröivä alue. Ylläpitää solujen erilaistumista, jakautumista ja mobilisaatiota

190
Q

Osteonien sijainti

A

Kuoriluu

191
Q

Akrosentrinen kromosomi

A

Kromosomin centromeer tosi ylhäällä, ja sen yläpuolella olevassa osassa ei käyännössä mitään tärkeää

192
Q

Missä luissa aikuisilla muodostuu verisoluja?

A

Kallon luissa, selkänikamissa, rintalastassa, lantiossa ja reisiluun proksimaalipäässä

193
Q

Syyrusto

A

Nivelkierukoissa, häpyliitoksessam nikamavälilevyjen reunassa.
“Välimuotorusto”
Suuri vetolujuus (paksuja kollageenisäikeitä)

194
Q

iPS solut

A

Indusoidut monikykyiset kantasolut. Terminaalisesti erilaistuneesta solusta indusoitu monikykyinen kantasolu istuttamalla transkriptioekijöitä. Voidaan käyttää mm lääkeainetutkimuksessa

195
Q

RT-PCR

A

Monistettava PCR mRNAsta kopioitua cDNAta. Ei kvantitatiivinen

196
Q

Verihiutaleet

A

Pieni, tumaton kiekko. Syntyy lohekeilemalla megakaryosyyteistä. Sisältää neljänlaisia jyväsiä:
Alfa, delta, lysosomeja ja peroksisomeja

197
Q

microRNAn tehtävä

A

Pariutuu mRNAn kanssa > sen hajotus/translaation inhibitio > vähemmän syntyvää proteiinia.

198
Q

Kovalentti sidos

A

Atomit jakavat elektroneita. Poolinen/pooliton. Kovalenttisella sidoksella muodostuu molekyyli

199
Q

Osittainen monosomnia

A

Vain osa toisesta kromosomista puuttuu

200
Q

Miltä hohkaluu näyttää histologisesti?

A

Sienimäiseltä. Epäsymmetrisiltä pisaroilta. Pisarat hohkaluuta (nähtävissä myös vhän lamellaarista rakennetta). Muu on luuydintä. Sis myös plajon rasvaa

201
Q

Peroksisomista kolme faktaa

A
  1. Yhden lipidikaksoiskalvon ympäröimä
  2. Sisältää hapettavia entsyymejä (katalaasi)
  3. Kuluttaa happea
202
Q

Tissue-spesific genes

A

Kudos-/soluspesifisesti ilmentyvät geenit, tarkoin säädeltyjä

203
Q

Faktoja toisiolähetistä cAMP

A

Adenosyklaasin tuottama. Syntentisoidaan ATPsta, hajotetaan nopeasti

204
Q

Luu- ja rustokudoksen solut. Rasvasolu. Luhassolu

A

Osteoblasti, kondroplasti, abidosyytti, myofibroblasti

205
Q

Agranulosyytit

A

Lymfosyytit ja monosyytit

206
Q

Tumahuokosen rakenne

A

8-kulmainen glykoproteiinirengas, josta lähtee rihmoja keskelle, nukeoplasmaan ja sytoplasmaan. Kanavan keskellä valkuaistulppa

207
Q

Antigeeniä esittelevät solut, tehtävä ja esimerkki

A

APC. Ottaa mikrobin/antigeenin sisäänsä. Prsessoi sen/vie perifeerisiin lymfaattisiin elimiin esiteltäväksi. Esim dendriittisolu

208
Q

Geenirikkaat vs geeniköyhät kromosomit

A

Rikkaat: 17,22,19

Köyhät: 13,18,X

209
Q

Mihin rasva luokitellaan?

A

Löyhäksi sidekudokseksi. (Tosin spesifisiä funktioita)

210
Q

Glykosidi sidoksen muodostumisen nimi ja sen vastakohta

A

Kondensaatioreaktio vs hydrolyysi

211
Q

Mitä geenin kuuluu?

A

Säätelyalue, eksonit ja intronit

212
Q

Tyvikalvo/Basal lamina

A

Levymäinen rakenne kudoksen varsinaisten solujen ja sidekudoksen välillä. solujen ja allaolevan ECMn välinen kiinnittymispaikka. Koostuu lähinnä tyypin 4 kollageenista ja lamiinista.

213
Q

Millainen on luurankolihas?

A

Tukevasti ankkuroitunut muuhun rakenteeseen hyvin järjestäytyneen sidekudoksen välityksellä. Tiheä verisuonitus. Monitumaisia. Satelliittisoluja (kantasoluja), jotka tarvittaessa jakautuu uusiksi lihassoluiksi.Supistusta aistii lihaskäämit. Erilaistuneet hermopäätteet

214
Q

ECMn komponentit

A

= soluväliaine. 1)säiemäiset proteiinit (kollageenit)

2) Proteoglykaanit/glykosaminoglykaanit GAG

215
Q

Eri DNAn korjausmekanismeja

A

Tunnisut, ekskisio, resynteesi, ligaatio

216
Q

Eri tavat muodostaa luuta

A
  1. Suora, eli intramembranoottinen luutuminen. Mesenkymaalinen sidekudos muuntuu suoraan luuksi (kallon, kasovojen luut)
  2. Endokondraalinen luutuminen, luutuminen tapahtuu rustoisen välivaiheen kautta (pitkät luut, murtumat)
217
Q

Lasirusto

A

Kasvulevyissä ja nivelpinnoilla, kylkiluiden kiinnityskohdissa, ennän, kurkunpäänja ilmateiden tukirakenteissa
Sitä ympäröi perikondrium (rustokalvo)

218
Q

Usein käytettyjä vektoreita

A

Plasmidit, landba-faagit (kaksinauhainen), M13-faagit (yksinauhainen), kosmidit (kaksinauhaisen faagin ja plasmidin välimuoto), vurukset ja keinotekoiset kromosomit

219
Q

In vivo

A

Luonnollisessa ympäristössä (elimistössä tehty koe)

220
Q

Yleisin sidekudossolu

A

Fibroblasti

221
Q

Triasyyliglyserolin (triglyreridin) rakenne

A

3 rasvahappoa + glyseroli

222
Q

MIssä on kerrostunutta kuutioepiteeliä?

A

Sylkirauhasessa

223
Q

GAP liitos (aukkoliitos)

A

Muodostaa kanavia, jotka päästää vesiliukoisia molekyylejä ja ionia kulkemaan solusta soluun. Muodostuvat konneksiineista

224
Q

ERn laadunvalvonta

A

Väärin laskostuneet proteiinit eivät pääse ulos solulimakalvostosta kuroutuvien vesikkeleiden avulla. Väärin laskostuneet kuljetetaan proteasomille hajotettavaksi

225
Q

Integriinit

A

Solukalvon proteiini, liittää solunsisäisen aktiinitukiverkoston solunulkoisiin proteiineihin

226
Q

Hemidesmosomi

A

Ankkuroi solun välikokoisilla säikeillä tyvikalvoon

227
Q

Kromosomin rakenteidne nimet

A

p (lyhyt käsivarsi), sentromeeri, q (pitkä käsivarsi)

228
Q

Elastiset säikeet

A

Ohuempia kuin kollageenisäikeet, tuo justavuutta (KIMMOisuutta). Ligamenteissa, ihossa, elastisissa valtimoissa

229
Q

Wolffin laki

A

Luupalkit voivat muuttaa orientaatiotaan luuhun kohdistuvan rasituksen mukaan > toiminnallinen adaptaatio

230
Q

Mitä etuja MSCllä on soluterapiassa?

A

Helppo eristää ja kasvattaa. Leviää nopeasti kudoksiin ruiskutettua. Säädelty solunjakautuminen ja apoptoosi. Mutta saattaa lisätä syöpäsolujen aktiivisuutta

231
Q

Pyriini/Puriini

A

Pyriini= C, T, U

Puriini=G, A (GAGA is big (kaksirenkainen))

232
Q

Verisolujen pluripotentti solu

A

Hematopoieettinen kantasolu

233
Q

Mendelin genetiikka

A

1) Geenit esiintyy pareittain
2) Homotsygootit risteyttämällä resessiivinen alleeli tulee näkyviin F2-sukupolvessa
3) Sattuman kautta vain toinen alleeleista siirtyy sukusoluun. Voi olla kumpi tahansa
4) Vapaan kombinaation sääntö. Eli geeniparit siirtyy sukusoluihin toisistaan riippumatta

234
Q

Cdk

A

Sykliineistä riippuvat kinaasit. Aktiivinen vain sitoutuneena sykliiniin. Aktiivisena fosforylosoi proteiineja > kohdegeenien transkriptio alkaa

235
Q

Transmembraaninen proteiini

A

Kalvon läpäisevä proteiini

236
Q

Mitäs peroksisomit tekee?

A

Poistaa vetyä orgaanisista molekyyleistä hapetusreaktiolla. Etenkin maksassa ja munuaisissa muuttaa haitallisia aineita vähemmän haitallisiksi. Plasmogeenin biosynteesin ensimmäinen vaihe

237
Q

Wobble - hypoteesi

A

Samaa aminohappoa koodittaa monesti kodonit, joissa vain viimeinen kirjain on erona. > pariutuminen ei aina komplementaarinen, mutta tästä ei ole harmia

238
Q

Pylväsepiteelisolujen väliset liitokset

A

TJ (tight junction) tiivis liitos
ZA (Zonula Adherens) vyöliitos
D, desmosomi

239
Q

Silmikoinnin vaiheet

A

1) Intronin 5’ pää irtoaa ja liittyy An 2’ kohtaan.
2) Intronin 3’pää irtoaa
3) Vapaat eksonit yhdistyy

240
Q

Esimerkkejä tuumoriviruksista

A

HPV, Hep B, Hep C

241
Q

Miten vesi pääsee nopeasti solukalvon läpi?

A

Aquaporiini -kanavien kautta

242
Q

Konservatiivinen replikaatio

A

Replikaatio kuin semikonservatiivisessa. Lopulta uudet yhteen ja vanhat yhteen

243
Q

Kerro entsyymiin liittyvistä reseptoreista

A

Reseptorityrosiinikinaasit (RTK). Solunulkoinen osa sitoo ligandia, sisäinen osa on proteiinikinaasi. Monet niistä aktivoi Ras-proteiinin.
Sytokiinireseptorit. Ei entsyymiaktiivisuutta, mutta aktivoi solunsisäisen kinaasin JAK, joka välittää signaalin. Aktivoi transkriptiotekijän STAT

244
Q

Miten LDL pääsee soluihin?

A

Reseptorivälitteisen endosytoosin avulla

245
Q

Mitä RNAn prosessoinnissa tapahtuu?

A

hnRNA > mRNA.

Lisätään 5’ cap, 3’ polyadenylaatio. Silmukointi

246
Q

Sanger sekvensointi

A

Kaikkia lopettavia nukleotidejä. Luettava genomi tulee tietokoneelle.

247
Q

Yleisiä transkriptiotekijöitä

A

TFII, TBP

248
Q

SNP

A

Polymorfismin tyyppi pienimmillään. Yhden emäksen muutos

249
Q

Solusyklin tarkastuspisteet

A

G1, S-faasi, G2, Metafaasi

250
Q

Missä on yksikerroksista lieriöepiteeliä?

A

Sappirakon seinämässä. Värekarvallista munanjohtimessa

251
Q

Miselli vs kaksoiskalvo vs liposomi

A

Miselli = Hydrofiiliset päät muodostaa renkaan ja hydrofobiset kohtaa keskellä.
Kaksoiskalvo: kaksi kerrosta fosfolipidejä
Liposomi: Kaksoiskalvon muodostama ympyrä, jonka sisällä vettä

252
Q

Hankittu immuniteetti

A

Adaptiivinen/spesifinen. Hidas mutta tehokas. Lymfosyytit

253
Q

Geenikonversio

A

Crossing over > toiseen sisarkromatidiin uutta genomia > toinen sisarkromatidi käyttää uutta mallina > molemmilla sisarkromatideissa vain uutta genomia

254
Q

Sarkoplasmisen kalvoston tärkeä tehtävä lihassolussa

A

Kalsiumin vapautuminen ja takaisinotto säätelee lihassupistumista

255
Q

Topoisomeraasi I:n toiminta

A

Kiinnittyy kovalentisti DNAhan ja katkaisee toisen juosteen yhdestä kohtaa

256
Q

Eksokriinisten rauhasten eritystavat

A

Merokriininen erittää pieniä molekyylejä. (eksokriininen)
Apokriininen erittää isompia kalvollisia osia (maito)
Holokriinisessä koko solu ottaa ja lähtee (tali)

257
Q

Osteoblastin erilaistuminen

A

Mesenkymaalinen kantasolu > Preosteoblasti > Osteoblasti > Osteosyytti

258
Q

Peroksisomin tehtävät

A

Vetyperoksidin tuotto, orgaanisten aineiden detoksifikaatio (myrkyn poisto), rasvahappojen beta-oksidaatio, maksasoluissa sappihappojen tuotto.

259
Q

Helix-turn-Helixin perusrakenne

A

2 alfa-helixiä tietyssä kulmassa toisiinsa nähden. C-terminaalinen

260
Q

Mihin lisätään golgin laitteessa mannossi-6-fosfaattileima?

A

Liukoisiin lysosomeihin kuuluviin proteiineihin

261
Q

Lihassolun määritelmä

A

Solu, joka on erilaistunut tuottamaan liikettä. Supistuminen perustuu aktiinin ja myosiinin interaktioon.

262
Q

Selite anemialle

A

Hemoglobiinin puutteesta johtuva hapen kuljetuksen häiriö

263
Q

Luun 1. toimijasolut 2. säätelijäsolut

A
  1. Osteoblastit ja osteoklastit

2. Osteosyytit ja pintasolut

264
Q

Kodonien määrä ja jako

A

64 kodonia, niistä 61 koodittaa aminohappoa ja 3 on lopetussignaaleja

265
Q

B- ja T-lymfosyyttien antigeenireseptorit

A

B: tunnistaa monentyyppisiä makromolekyylejä.
T: tunnistaa peptidejä ja vaatii antigeenin esittelyn

266
Q

Apikaalinen solukalvo

A

Solukalvo, joka ei osu mihinkään

267
Q

MHC 1

A

Kaikissa tumallisissa molekyyleissä. Sytotoksiset T-solut tunnistaa (Tappaja-T). Antigeeni napattu sytosolista

268
Q

IP3 ja DAG

A

Fosfolipaasi Cn tuottamia toisiolähettejä

269
Q

Multipolaarinen neuroni

A

Monta dendriittiä ja yksi aksoni. Motorisissa neuroneissa. Esim pyramiidisolu (kolmion muotoinen sooma) ja purkinjen solu (ympyrä sooma)

270
Q

Esimerkki deaminaatiosta

A

Metyloitu sytosiini

271
Q

Molekyylit, jotka lähettää signaaleja soluille

A

Liukoiset signaalimolekyylit (hormonit, välittäjäaineet, sytokiinit, kasvutekijät), kaasut (NO, CO), solukalvon/soluväliaineen signaalimolekyylit

272
Q

Luun uusiutuminen aka

A

Remodelaatio. Aikuisne ihmisen luusta 10% uusiutuu vuosittain

273
Q

Mitä metafaasissa tapahtuu?

A

Kromatidit ovat solun keskiosassa ja tumasukkularihmat kiinnittyneet sentromeerialueelle

274
Q

SYR

A

Ihmisen Y-kromosomissa PAR-alueen alapuolella sijaitseva Y-sukupuolen määrittävä alue. Tuottaa testis-determing factorya

275
Q

Mihin -oligo viittaaa?

A

Käytetään kun monomeerejä 3-50

276
Q

Solusyksiln kolem tärkeintä tarkistuspistettä ja mitä niissä tarkistetaan?

A
  1. S-vaiheen alussa onko solu tarpeeksi suuri, onko entsyymejä
  2. G2-vaiheessa katsotaan onnistuiko replikaatio, onko ympäristö ok. Onko entsyymejä
  3. Metafaasin lopussa onko kromosomit ekvaattoritasossa ja kiinnittyneinä tumasukkulaan
277
Q

Miten osteoklasti hajotata luuta?

A

Niiden protonit liuottaa mineraaleja.
Protolyyttiset entsyymit pilkkoo kollageenimatriksia.
Osteoklasti kiinnittyy luuhun ja muodostaa suljetun alueen. Erittää protoneja > happamoittaa ja liuottaa mineraalit > entsyymit pilkkoo

278
Q

HI-viruksen genomi

A

Koodaa 9 geeniä. Retrovirus

279
Q

Autofagia

A

Solun oman materiaalin kuljetus lysosomeihin

280
Q

Onko vaihtoehtoinen silmikointi yleistä?

A

On. 60% geeneistä hyödyntää

281
Q

Mitä tekee mikrogliasolu?

A

Keskushermston gliasolu. Kudosspesifinen makrofagi. Syö

282
Q

Housekeeping geenit

A

“Taloudenhoitajageenit”. Ilmentyminen ei säädeltyä, koska niitä tarvitaan solun perustoimintoihin.

283
Q

Topoisomeraasi (DNA-Gyraasi)

A

Entsyymi, joka estää DNAn supercoilingia. Katkoo DNAta sen takia

284
Q

Miten lagging strandin rna alukkeet korvataan dnaksi?

A

Ottamalla telomeerista > lagging strandin telomeeri lyhenee

285
Q

Mikä estää kolestrolisynteesiä? Eli hoito hyperkolesterolemiaan?

A

Statiinit

286
Q

Tukikudoksen perusominaisuuksia

A

Paljon soluväliainetta (tuo mekaanista tukea), rekenteellinen ja metabolinen tuki muille kudoksille

287
Q

Miten simpanssin ja ihmisen genomt eroaa?

A

Eniten eroja Y-kromosomissa, vähiten X-kromosomissa. Numero 2 jakautunut kahteen simpanssilla

288
Q

Desmosomien merkitys

A

Ankkuroi keratiinisäikeet solukalvoon. Luo epidermikselle mekaanista kestävyyttä. Osallistuu signaalivälitykseen solun ulkopuolelta sisälle. Keratinosyyttien normaali erilaistuminen edellyttää normaaleja desmosomeja

289
Q

Mistä saadaan restriktioentsyymit ja miksi niitä on alunperinkään?

A

Bakteereista. Puolustautumiskeino viruksia vastaan (leikkaa viruksen DNA-genomeja)

290
Q

Erilaisia soluliitoksia

A

Tiivisliitos, ankkuriliitos, kommunikaatiojunktio

291
Q

Millaista on valekerrostunut epiteeli ja sen tunnuspiirteet?

A

Kaikki solut osuvat tyvikalvoon, mutta ei luumeniin. Yleensä värekarvallista. Esim henkitorvessa

292
Q

Nekroosin vaiheet

A
  1. Solu turpoaa ja hajoaa
  2. Solun sisältö (esim lysosomaaliset entsyymit) ääsee ympäristöön
  3. Kudokseen tulehdusreaktio, inflammaatio
293
Q

Mitä väliaineita rusto pääasiassa sisältää?

A

Kollageenisäikeitä (tyyppi 2) ja proteoglykaaneja (aggrekaania)

294
Q

MHC-järjestelmä

A

Esittelee peptidiantigeenejä T-soluille

295
Q

Synnynnäinen immuniteetti

A

Luonnollinen. Alkuvaiheen vaste infektioille. Epiteelit, fagosyytit, komplementtijärjestelmä

296
Q

Milloin solun nimen loppuun tulee -blasti ja milloin -syytti?

A

-blasti on aktiivinen (voi erilaistua vielä), -syytti on inaktiivinen (erilaistunut jo viimeiseksi muodoksi).

297
Q

Mikä määrittää proteiinin sijainnin solussa?

A

Signaalisekvenssi

298
Q

Yleisimmät solukalvo lipidit ja niiden sijainti kalvolla

A

Fosfolipidit(kahdessa kerroksessa), Sterolit (kolestroli, molemmissa kerroksissa), Glykolipidit (solun ulkopinnalla)

299
Q

GTP:n hydrolyysi

A

Ran GDP yleensä sytosolissa > menee tumaan (jossa muutetaan GTPsi).
Ran-GTP yleensä tumassa > menee sytoplasmaan (jolloin yksi fosfaatti irtoaa)

300
Q

Verisolujen kantasolut

A

CLP Lymfaattinen kantasolu

CMP Myelooinen kantasolu

301
Q

Benigni/Maligni

A

Hyvälaatuinen/pahanlaatuinen (kasvu)

302
Q

Apoptoosin vaiheet

A
  1. SOlu poimittuu ja kondensoituu
  2. Sytosoli ja tuma hajoavat rakkuloiksi
  3. Fagosytoivat solut syövät rakkulat
    Koska solun sisältö ei pääse ympäristöön, ei synny tulehdusreaktiota
303
Q

Metasentrinen kromosomi

A

Sentromeeri keskellä

304
Q

Välikokoisten filamenttien sijoittuminen soluissa

A

Ympäriinsä vähän kaikkialla sekaisin

305
Q

Millainen on välimuotoinen epiteeli ja missä?

A

Piirteitä sekä kerrostuneesta levyepiteelistä ja kerrostuneesta kuutioepiteelistä. Esim virtsarakko

306
Q

Mitä anterogradinen ja retrogradinen kuljetus tarkoittaa?

A

Anterogradinen aksonien mikrotubuluksia pitkin vesikkeleissä kineesin avulla (pluspuolelle eli synapsia päin)
Retrogradinen dyneiinin avulla (miinuspuolelle soomaa päin)

307
Q

MHC 2

A

Vain APCssä (antigeeniä esittelevät solut), proteiiniantigeeni solun ulkopuolelta. Auttaja-T solut tunnistaa.

308
Q

Dyadi

A

Meioosi I syntynyt kromosomi (kromosomi, jossa vaihtunutta perimää)

309
Q

Kolme esimerkkiä membraanilipideistä

A

Glyserofosfolipidi, Sfingolipidi, glykosfingolipidi

310
Q

Plaque eli Plakki eli

A

Solukalvon alainen levy

311
Q

Miten osataan silmikoida intronit pois?

A

Intronin ja eksonin välissä tunnistusjaksoja, intronin sisässä on Adeniini, jonka snRNP-kompleksit tunnistaa.

312
Q

Prostaglandiini

A

Rasvahappo, jossa viisi hiiltä muodostaa renkaan. Välittäjäaineita

313
Q

Glykokalyksi

A

Glykokalyksi on yleisnimitys solun ulkoisesta, polysakkarideja sisältävästä materiaalista, joka voi bakteerien tapauksessa muodostua kapselista tai limakerroksesta.

314
Q

Tuman lamiinit ja niiden sijainti

A

Lamiini A-C, kiinni tumakotelon sisäkalvossa, kromatiinissa ja matriksin muissa proteiineissa.
Tumakalvossa lamiini B-reseptoreja, A ja C kiinnittynyt B:hen (Tumalevy on Lamiini-Bstä)

315
Q

Non-disjunktio

A

Epätäydellinen meioosi. Esim toislele puoellle tulee liikaa kromosomeja ja toiselle puolelle liian vähän

316
Q

Ihmisen kromosomimäärä

A

46

317
Q

DNA muutokset, jotka johtaa syöpägeenin syntymiseen

A

Onkogeenit (solujen keskeisen toiminnan säätlijä. Kasvutekijä ja kasvutekijäreseptorit, …)
Tuumorisuppressorigeenit (koodittaa kasvua hillitseviä proteiineja esim p53. Resessiivinen muutos, eli tarvitaan molempien alleelien muutos. Inaktivoituminen/häviäminen aiheuttaa syövän synnyn)

318
Q

Mihin ihmisen MSCt voi erilaistua

A

Mesenkymaaliset solut. Luuta muodostaviksi osteoblasteiksi, kondrosyyteiksi ja rasvasoluksi

319
Q

Kerro A ja O veriryhmien antigeenit ja vasta-aineet

A

A: A-antigeenejä, Anti-B
O: Ei antigeenejä, Anti-A, Anti-B

320
Q

Kuinka monta DNA kierrosta on nukleosomissa? Mikä on kahden nukleosomin väli?

A

1,65 kierrosta. 200bp välein

321
Q

Topoisomeraasi II:n toiminta

A

Kiinnittyy DNAn molempiin juosteisiin ja katkaisee molemmat.

322
Q

Adherens liitos

A

Yhdistää naapurisolut samantyyppisellä aktiiniliitoksella ja liittää aktiinitukirangan solukalvolle. Signaalinvälitys solukalvolta tumaan

323
Q

Mikrotubulusten sijoittuminen soluissa

A

Lähtee tuman viereltä putkina muualle soluun

324
Q

Mien Down merkitään kromosomeilla?

A

47,XY(/XX),+21

325
Q

Kimmorusto

A

Korvalehdessä, korvatorvessa ja kurkunkannessa.
Rustosolut lakuunoissa, perikondrium.
Paljon elastisia säikeitä soluväliaineessa

326
Q

Transfektio

A

Vieraan DNAn ilmentäminen soluissa. Saadaan esim fluoresoiva tagi

327
Q

Sytosoli

A

Solulima. Ei sisällä soluelimiä

328
Q

Miten epiteeli toimii osana immuniteettia?

A

Se on fyysinen este, erittää paikallisesti antibiotteja (antimikrobiset peptidit) ja tappaa mikrobeja epiteelin sisäisillä lymfosyyteillä.

329
Q

Suola

A

Ionisidoksella syntynyt ioni. Atomi on luovuttanut toiselle elektronin

330
Q

Mitokondrioiden sijainti soluissa

A

Yleensä mikrotubulusten yhteydessä = alueilla joissa energiankulutus on runsasta

331
Q

Erilaisia solukalvoreseptoreja

A

Ionikanavaan liittyvä reseptori. G-proteiineihin liittyvä reseptori. Entsyymiin liittyvät reseptorit

332
Q

Spliseosomi

A

snRNP. Leikkaa silmukoinnissa

333
Q

Tumajyvänen

A

Sis rRNAta ja ribosomien alayksiköitä. Jos monta/kookkaita, se indikoi runsasta proteiinisynteesiä

334
Q

Eri tapoja viestin siirtymiseen solujen välillä

A
  1. Endokriininen
  2. Parakiininen
  3. Hermovälitteinen
  4. Solu-solukontakti/solu-soluväliainekontakti
335
Q

Retrotransposoni

A

Kopioituja RNA välivaiheen kautta

336
Q

Tukikudossäikeet

A

Kollageeni (28 tyyppiä), elastiini

337
Q

Komplementaarisuus

A

Kumpikin DNA rihma voi toimia mallina uudelle rihmalle

338
Q

Sarkomeerin rakenne

A

Aiktiinisäikeet polaarisia; pluspää kinnittyy Z-levyyn. Tropomyosiini kulkee aktiinin uurteissa ja siihen kiinnittyy tropiinikompleksi. Tropiini I estää myosiinin sitoutumisen ja Tropiini C sitoo kalsiumia jonka sitoutuminen mahdollistaa myosiinin sitoutumisen aktiiniin.

339
Q

Promoottori

A

Transkription aloituskohta - RNA-polymeraasi tarttuu siihen. Monia. Sisältää konsensus sekvenssejä (näyttää kumpaan suuntaan lähetään lukemaan)

340
Q

Luun tehtävät?

A

Elimistön tukiranka, elimistön kalsium- ja fosforivarasto, luuytimen koti ja endokriininen elin (vapauttaa tiettyjä kasvutekijöitä)

341
Q

Esimerkki follikulaarisesta endokriinisestä rauhasesta

A

Kilpirauhanen

342
Q

Synaptinen plastisiteetti

A

Synaptien ja neuronien rakenne ja yhteydet muuttuu ja mukautuu läpi elämän

343
Q

Multipotentti kantasolu

A

Pieniä määriä eri kudoksissa. Erilaistuu tietyiksi solutyypeiksi

344
Q

Monitekijäinen periytyminen

A

Geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus. Monet aikuisiän sairauksista

345
Q

Epiteelisolujen polaarisuus ja niiden tehtävä

A

Apikaalinen osa osallistuu epiteelin suojaustehtäviin ja kuljetukseen epiteelin läpi.
Basolateraalinen osa sisältää soluliitokset ja kiinnittää epiteelin tyvikalvoon

346
Q

Mikä toimii tumassa tuman tukirankana?

A

Tuman matriksi

347
Q

DNA ketjun keskipituus

A

2m

348
Q

Kantasolun jakautuminen

A

Itsenäisesti, hitaasti. Voi olla epäidenttinen (syntyy kantasolu ja erilaistuva solu)

349
Q

Nukleosidi

A

Nukleotidi - fosfaatti

350
Q

Mikä säätelee solusyklin etenemistä?

A

Sykliinien ja sykliineistä riippuvaiset kinaasit (Cdk).

351
Q

Iniaattoritekijä

A

Prokaryooteilla sigma-tekijät ja eukaryooteilla transkriptiotekijät

352
Q

G-proteiiniin liittyvät reseptorit

A

Reseptoriproteiini läpäisee solukalvon seitsemän kertaa. Aktivoi ionikanavia ja kalvoon sitoutuneita entsyymejä. Aktivoi esim adenyylisyklaasin (entsyymi) joka aktivoi cAMPin

353
Q

Mitokondrion funktioiden paikat

A

Matriksissa sitruunahapposykli (sis myös DNA, RNA, ribosomit). Poimuisessa sisäkalvossa elektroninsiirtoketju

354
Q

Hormonit, jotka vaikuttavat luun soluihin

A

Estrogeeni, D-vitamiini ja PTH (parathormoni)

355
Q

Missä on primaarinen ja missä sekundaarinen luutumiskeskus?

A

Primaarinen epifyysissä ja sekundaarinen ihan luun päässä

356
Q

Hermokudoksen kaksi solutyyppiä

A

Neuronit ja gliasolut

357
Q

Gangliot

A

Neuroneiden soomaosien kertymiä keskushermoston ulkopuoellla. Spinaaligangliot (sensoristen neuronien soomaosat). Sympaattiset (selkäytimen lähellä) ja parasympaattiset gangliot (kohde-elimen lähellä)

358
Q

Primaarisoluviljelmä

A

Solu eristetään kudoksesta ja siirretään viljelyolosuhteisiin. Ei yleensä jakaudu siellä

359
Q

Miten tumahuokosen läpi kuljetukseen saadaan energiaa?

A

GTPn hydrolyysistä

360
Q

Elongaatio

A

??????

361
Q

Retikuliinisäikeet

A

Tyypin 3 kollageeni. Tyvikalvon alla. Tukiverkkona imukeräsissä, pernassa, luuytimessä. Tukena mm maksassa ja munuaisissa

362
Q

Lopetuskodonit

A

UAG, UAA, UGA

363
Q

Ihmisne kolme eri rustotyyppiä

A
  1. Hyaliini- eli lasirusto
  2. Elastinen rusto
  3. Syyrusto
364
Q

Missä telomeraasi on aktiivisimpana?

A

Spermassa ja munasoluissa

365
Q

Periosteum

A

Luukalvo. Ympäröi luuta, ja on muodostunut ohuesta sidekudoksesta. Kaksi kerrosta: Ulombi fibroottinen (verisuonet, kollageenisäikeet). Sisämpi osteogeneettinen (preosteoblastit, aktivoituvat sidekudossolut)

366
Q

Mitokondrion dna

A

Koodaa 13 proteiinia, 22 siirtäjäRNAta ja 2 ribosomaalista RNAta

367
Q

Nukleotidi

A

Typpeä sisältävä rengas (emäs) + sokeri + fosfaatti

368
Q

Ruston kasvu on rajoitettua, mutta kun sitä kasvaa niin miten?

A

1) Appositionaalisesti (ruston pinnalle rustokalvon kondroblastien ansiosta)
2) Interstitiaalisesti (ruston sisäosat kasvavat lakuunoissa olevien kondrosyyttien jakautuessa)

369
Q

Akrosentrinen kromosomi

A

Kromosomin p- ja q-palat selkeästi eripituisia

370
Q

Eosinofiilien toiminta

A

Erityisesti loisinfektiossa ja joissain allergisissa reaktioissa. Reseptorit tunnistaa IgEn. Paikalle Mastsolujen ja lymfosyyttien erittämien aineiden takana. Hillitsee mast-solujen aikaansaamaa paikallista reaktiota

371
Q

Tyypin 1 kollagen

A

Ihmisen yleisin proteiini. Kaksi alfa-1-ketjua ja yksi alfa-2-ketju = trimeeri. Mineralisaation alusta luissa. Ligamenteissa ja jänteissä. VETOLUJA

372
Q

Tomografia

A

Kolmiulotteinen kuva

373
Q

Twin spotting

A

Kromatidi, joissa sama alleeli, päätyy samalle puolelle > paikkaan syntyvät solut ovat homologisia. > Kudokseen spotti, jossa erilainen fenotyyppi. Nähtävillä esim ihon pigmenttiläikät

374
Q

Mikä aloittaa eukaryootin transkription?

A

RNA polymeraasi II

375
Q

Kerro RNAn hännästä

A

AKA 3’ pään polyadenylaatio. Merkitystä RNAn stabiloimisessa ja siirtymisessä tumasta

376
Q

Terminaattori

A

Kohta, johon transkriptio päättyy. RNA-polymeraasi irtoaa

377
Q

Fetaalifraktio

A

Sikiön vapaan DNAn osuus kaikesta vapaasta DNAsta

378
Q

Trivalentti

A

Kolme kromosomia synapsissa

379
Q

NOn vaikutus verisuonen seinämään

A

Esimerkki nopeasta ja lyhytkestoisesta signaloinnista.

  1. hermoimpulssi
  2. NOn muodostuminen ja vapautuminen endoteelisoluista
  3. Sileän lihaksen relaksoituminen
380
Q

Kerro ionikanavaan liittyvästä reseptorista

A

Vaikuttaa plasmamembraanin kykyyn läpäistä tiettyjä ioneja ja muuttaa membraanin potentiaala > kemiallisesta signaalista tulee sähköinen. Keskeinen hermosoluissa ja hermo-lihasliitoksessa.

381
Q

Imukudokset jaetaan..

A

Primaariset lymfaattiset elimet (valkosolujen tuotto ja kypsyminen)
Sekundaariset lymfaattiset elimet (=perifeerinen imukudos)
Tertiaariset lymfaattiset elimet (elimistön kaikki muut kudokset ja elimet)

382
Q

Emäksen substituutiomutaation akksi alatyyppiä

A

Transitiomutaatio (pyrimidiini vaihtuu pyrimidiiniksi tai puriini vaihtuu puriiniksi)
Transversiomutaatio (puriini vaihtuu pyridiiniksi tai toisin päin)

383
Q

Tumakuljetuksen 3 tärkeää tekijää

A

Proteiinin signaali, kuljetusproteiinit, GTP/GDP

384
Q

Tyydyttynyt/tyydyttämätön rasvahappo

A

Tyydyttynyt = vain yksöissidoksia. Kova, eläinrasva

385
Q

Tarkka selitys ATP-synteesistä

A
  1. Protoni kulkee gradientin mukaan ATP-syntaasin (entsyymi, sijaitsee miton sisäkalvolla) keskellä olevaa kanavaa pitkin
  2. Virtaus saa aikaan entsyymin pyörimisliikkeen
  3. Pyörimisliike aiheuttaa konformaatiomuutoksen katalyyttisessä osassa
  4. Entsyymi katalysoi ADP > ATP
386
Q

ATPn keskimääräinen elinikä

A

1-2min

387
Q

Luettele yleisimmät disakkaridit

A 
Sakkaroosi = glukoosi + fruktoosi
Laktoosi = glukoosi + galaktoosi
Maltoosi = glukoosi + glukoosi
388
Q

Bipolaarinen hermosolu

A

Dendriitti > sooma > aksoni. Esim silmässä ja korvassa

389
Q

Miten hybridisaatio estetään replikaation aikana kahden vastakkaisen ketjun välillä?

A

DNAhan tarttuu proteiineja. Prokaryootilla Single strand DNA-binding proteins (SSB)
Eukaryooteilla Replication Protein A, RPA

390
Q

Neutrofiilin tuntomerkit

A

Liuskottunut 2-5 osainen tuma. 40-70% veren valkosoluista. Naisten neutrofiileissä voi näkyä Barrin kappale. Jyväset ei värjäydy HE värjäyksessä.
Energia glykolyysistä, elinikä pari vrk

391
Q

Miten proteiinit kuljetetaan mitokondrioon?

A

Niillä on tietty signaalisekvenssi, aj ne kulkee mitokondrion matriksiin ei-laskostettuna. Synteesi vapaalla ribosomilla

392
Q

Northern blot

A

Geelille ajetaan RNAta. Mittaa geenin ilmentymistasoja

393
Q

Aikuisen miehen veritilavuus

A

5,5l

394
Q

Kerro aktiinifilamenteista?

A

Koostuu aktiinista. Taipuisia. Pienin kolmesta. Solukalvon alla on aktiinista muodostunut korteksi. Aktiinifilamentit kasvaa pluspäästä ja lyhenee miinuspäästä. Välittää soluejn liikettä alustaa pitkin ja organellien liikettä aktiinifilamentteja pitkin (myosiiniperheen proteiinit kuljettavat). Aktiini sitoutuu myosiiniin ja muodostaa supistuvia rakenteita

395
Q

Cell Survival

A

Signaalit estävät apoptosomin muodostusta esim lisäämällä Bcl2-proteiinia (joka estää apoptosomia)

396
Q

Miten suonitus menee luussa?

A

Haverisn kanavat pituussuuntaan ja Volkmanin kanavat poikkisuuntaan

397
Q

Miten välitetään signaaleja solunsisäisesti?

A

Fosforylaatio (fosfaattiryhmän lisäys) ja G-proteiinit (GTPtä sitovat proteiinit)

398
Q

Mikä sitoo sisarkromatidit yhteen? Ja mikä kumoaa sitomisen?

A

Kohesiini. APCn aktivoituminen johtaa koheiinisidoksen hajotukseen

399
Q

Holliday Junction

A

Liikkuva risteys neljän DNA nauhan välillä. Voi liikkua ylös/alas. Luonnollinen rekombinaatiotapa

400
Q

Edwardin syndrooman kromosomiluku

A

47,XX,+18 (ei yleensä selviä pitkään)

401
Q

Submetasentrinen kromosomi

A

Sentromeeri lähempänä jompaa kumpaa päätä

402
Q

Mitä tekee astrosyytit?

A

Keskushermoston gliasolu. Ympäröi esim aivojen verisuonia > muodostaa osan veri-aivoesteestä.

403
Q

Leukosytoosi

A

Valkosolujen määrä on lisääntynyt

404
Q

Mitä UV-valo aiheuttaa?

A

2 pyrimidiiniä sitoutuu kovalentisti toisiinsa > pyrimidiinidimeeri (yleensä T-T)

405
Q

Sileän ERn tehtävä

A

Steroidihormonien synteesi, lipoproteiinien synteesi (maksa), haitallisten rasvaliukoisten aineiden muunto vesiliukoisempaan muotoon. Kalsiumin varastointi

406
Q

Volkmanin kanava

A

Poikittain Haversin kanavista. Laajentuu osteoporoosissa ja alsten leukemiassa

407
Q

Mitokondrion ulkokalvon rakenne

A

Päästää läpi isojakin moelkyylejä (proteiinit, aminohapot, ionit). Poriinikanavia

408
Q

p27 (ja p21, p16)

A

Inhiboi sykliini-cdk kompleksia ja estää solusyklin etenemisen G1-vaiheesta S-vaiheeseen

409
Q

DNA-only-transposonit

A

Transposoni, joka ei tarvitse RNA välivaiheita. Yleinen bakteereissa.

410
Q

Ground substance

A

Lasimainen, läpinäkyvä geelimäinen aine tukikudossäikeiden välissä. GAGs. Esim silmän lasiainen ja rusto

411
Q

RFLP

A

Bakteerin katkaisukohta genomissa.

412
Q

Heterokromatiini

A

Tiukkaan pakattu, ei yleensä transkriboida (= ei avaudu) Paljon mm Y-kromosomissa

413
Q

Mesenkyymi

A

Alkeistukikudos, -sidekudos

414
Q

DNAn vaihtoehtoiset muodot (ja milloin on niissä/miten eroaa tavallisesta)

A

B-muoto (luonnollinen. vesipitoinen, matalasuolainen ympäristö. 20Å halkaisija)
A-muoto (korkeasuolainen, vähävetinen. 9 emästä/kierros. Halkaisija 23Å)
Z-DNA (vasenkätinen Helix. Major groove lähes poissa)

415
Q

Aneuploidia

A

Organismin kromosomiluku yhtä kertalukua pienempi/suurempi

416
Q

Aminohappojen määrä

A

20 erilaista. Essentiellit 9 (saatava ravinnosta)

417
Q

Mikä on p53?

A

Genomin vartija. Vaurion sattuessa inhiboi solusyklin etenemistä. Jos aktivoituu S-vaiheessa, seuraa solukuolema. Viallinen p53 johtaa mutaatioihin, ehkä syöpään

418
Q

Basofiilien toiminta

A

Solupinnan lgE reseptorit tunnistaa allergeenit > välitön histamiinin vapautus granuloista

419
Q

Lihassolutyypit

A

Luuranko-, sydän-, sileälihassolut ja myoepiteliaalisolut (korisolut), myofibroblastit, perisyytit

420
Q

CAMs tyypit ja toiminta (cell adhesion molecule)

A
  1. Kalsiumriippuvaiset (kadheriinit ja selektiinit)

2. Kalsiumista riippumattomat (integriinit ja adheesiomolet).

421
Q

Missä happiradikaaleja syntyy?

A

Inflammaatiossa, ionisoivassa säteilyssä ja normaalisti mitokondrioissa

SKB (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions