SKB 1 Flashcards
1
Q
Tila, jossa luuta hajotetaan enemmän kuin muodostetaan
A
Osteopenia (massa vähän vähentynyt) > Osteoporoosi
2
Q
Epätyypilliset periytymistavat
A
Toistojaksotaudit (Huntington), geenien leimautuminen (ilmentyminen riippuu siitä, kummalta vanhemmalta peritty), Vinoutunut X-inaktivaati > kantajanainen voi sairaustua)
3
Q
Eikosanoidit
A
Signaalimolekyylejä. Lyhytikäisiä rasvayhdisteitä
4
Q
PCR vaiheet
A
1) Denaturaatio (94C)
2) Annealing (alukkeen kiinnittyminen, 50-65C)
3) Ekstensio (uuden DNAn syntentisointi, 72C)
5
Q
Leukopenia
A
Valkosolujen määrä on vähentynyt
6
Q
Leukosyytti aka
A
Valkosolu
7
Q
Missä on kerrostunutta levyepiteeliä?
A
Ei-keratinisoitunutta emättimessä, keratinisoitunutta ihossa
8
Q
DNAta sitovien proteiinien yleisrakenne
A
1) helix-turn-helix
2) zinc finger
3) leucine zipper
9
Q
Endokondraalinen luutuminen
A
Mesenkyymisolut erilaistuu ensin rustosoluiksi, sitten luusoluiksi. Rusto kalkkeutuu ja korvataan luulla
10
Q
Mitä telofaasissa tapahtuu?
A
Tumakotelo rakennetaan. Kromatidien kierteisyys purkautuu
11
Q
cfDNA
A
Soluvapaa DNA. Äidin veressä sikiön soluvapaata DNAta- Sekä istukasta vapautuvaa että apoptoosin kautta.Näkyy yli 7 raskausviikolla - tuntien jälkeen syntymästä
12
Q
Millainen on syöpäsolun aineenvaihdunta?
A
Anaerobinen. Käyttää vain glykolyysiä, eli glukoosia
13
Q
RNA interferenssi
A
Solujen puolustusmekanismi kaksiketjuista RNAta vastaan (virukset, transposonit). Hajottajana toimii siRNA
14
Q
Punasolun halkaisija
A
noin 7 mikrometriä
15
Q
Miten proteiinia koodaavan alueen mutaatio vaikuttaaa?
A
a) intronin alussa/lopussa tunnistussekvenssissä (exon skipping)
b) mRNAn ei-koodittavalla alueella > sen stabiilisuus muuttuu
c) geenin säätelyalueilla > säätely muuttuu
16
Q
Penetranssi
A
Kertoo taudin ilmenemisyleisyyden. Kuinka iso osa genotyypeiltä näyttää taudin fenotyypissä
17
Q
Kolme tapaa kuljettaa proteiineja kalvon rajaamiin organelleihin
A
1) Tumahuokosten kautta
2) Kalvon läpi
3) Vesikkeleillä
18
Q
Mitä profaasissa tapahtuu?
A
Sentrosomi kahdentuu ja kulkee solun eri napoihin. Perintöaines kiertyy sisarkromatideiksi. Tumakotelo häviää
19
Q
Solujenvälisten liitosten perustyypit epiteeleissä
A
Desmosomit ja adherens liitokset (ankkuroivia), aukkoliitokset ja tiiviit liitokset
20
Q
Osteoklastin erilaistuminen
A
Hematopieettinen kantasolu > Monosyytti > Preosteoklasti > Osteoklasti
21
Q
Kerro välikokoisista filamenteista
A
Vahvoja, köyden kaltaisia. Antaa mekaanista lujuutta. Tumakoteloa tukee näistä koostuva verkkomainen tumalamina. Ei polaarisia > molemmat päät samanlaisia. Vain joissakin eläinsoluissa. Yhdistää desmosomeja. Koostuu kahdeksasta tetrameeristä.
22
Q
Geneettinen antisipaatio
A
Sairauden ilmiasu vaikenee sukupolvien myötä
23
Q
Enhancer aka
A
Tehojasta-alueet. Säätelee transkriptiota promoottorialueiden lisäksi
24
Q
Mitkä muodostaa koordinaatiosidoksia?
A
Siirtymämetallit
25
Karsinooma
Epiteeliperäinen
26
Zinc finger
alfa-helix ja beeta-laskos, joiden välissä on sinkki
27
ATPn muodostus miton sisäkalvolla
1) H+ gradientin muodostus. Pumpataan siis sisälle paljon protoneja
2) ATP-synteesi. Käytetään protonigradientti siihen, että ADP > ATP. Syljetään siis matriksiin tämä protonigradientti, mikä saa fosfaatin yhdistymään ADPn
28
Pluripotentti kantasolu
Alkion kantasolu > 4vrk. Erilaistuu lähes kaikiksi solutyypeiksi
29
Mitä anafaasissa tapahtuu?
Tumasukkulan rihmat lyhenee > sisarkromatidit kuljetetaan solun eri napoihin mikrotubulusten avulla
30
NK-solut
Suuri granulaarinen lymfosyytti. Tuhoaa tiettyjä viruksia sisältäviä soluja sekä syöpäsoluja. Tuma munuaisen muotoinen
31
Mitokondrion sisäkalvon rakenne
Läpäisemätön, vain selektiivinen kuljetus. Hyvin poimuinen, poimuissa paljon kalvoproteiineja
32
Mihin kilioiden ja flagellojen liiek perustuu? Mitä ne on?
Kiliat on apikaalisten solujen pinnalla olevia värekarvoja. Flagellat eism siittiön häntä. Perustuu mikrotubuluksiin
33
DSB
Souble strand break. Homologisessa rekombinaatiossa (crossing over), tahallinen
34
Genomisen ja cDNA-kirjaston ero. Ja miksi cDNA eikä RNA?
Genomisessa sekä intronit että eksonit. cDNA vain eksonit (/vaihtoehtoisella silmikoinnilla saadut tuotteet). cDNA säilyy paremmin kuin RNA
35
Tila, jossa luun mineralisaatio ei tapahdu kunnolla (esim Dvitamiinin puute)
Riisitauti, osteomalasia
36
Mitä kofaktoreita erityisesti kollageenisynteesi tarvitsee?
Fe2+, O2, C-vitamiini
37
Faagi
Bakteereja tappava virus
38
Kasvutekijän ja mitogeenin ero
Mitogeeni VAIN aloittaa mitoosin. Kasvutekijä kasvattaa ja aloittaa mitoosin
39
Mitokondrion DNA mtDNA
37 tunnettua geeniä. 2 rRNA, 22 tRNA, 13 proteiinia koodaavaa
40
Kommeksoni
Kuusi yhteenliittynyttä konneksiinia. Aukkoliitosten hemichannel
41
Soluproliferaatio
Solusykli. Käynnistyy solun saadessa mitogeenin välittämän signaalin
42
Mikä on kaikista yleisin geeni-ilmentymisen säätelyn kohde?
Transkription aloitus
43
Miten luuydin muuttuu vanhetessa?
Hematopoieettisen kudoksen määrä vähenee ja rasvan määrä lisääntyy
44
Sliding Clamp, PCNA
Polymeraasiin kiinnittyvä liikkuva puristin (rengas). AUttaa DNA-polymeraasia pysymään kiinni DNAssa. Kootaan proteiinikompleksin avulla (kuluttaa ATP)
45
Tiivisliitos tehtävä
Sitoo naapurisoluja yhteen epiteeleissä välttääkseen molekyylivuotoja
46
Emäsparin vaihdon seuraukset
1. Hiljainen mutaatio (aminohappo ei muutu)
2. Missense mutaatio (aminohappo muuttuu)
3. Nonsense mutaatio (aminohappo muuttuu lopettavaksi)
47
Hematokriitti
Verisolujen osuus koko veren tilavuudesta
48
Imusolmukkeen rakenne
Useita tuovia (afferentteja) ja yksi lähtevä (efferentti) imusuonia. Kapseli ja ydin. Histonisesti rakkulamainen/sienimäinen rauhanen
49
Southern blot
?????
50
Imprinting
Isältä/äidiltä perityn alleelin johdonmukainen inaktivointia
51
Telomeraasi
Entsyymi, joka lisää telomeerejä
52
Murtuman paranemisen vaiheet
1. Inflammaatiovaihe (1-3pv) Koagulaatio
2. Korjautumisvaihe (vk-kk) Rustokalluksen muodostus, uudisluun muodostus
3. Uudelleenmuovautumisvaihe (kk-v) Remodelaatio luun muodon palauttamiseksi
53
Primosomi
Prokaryooteilla kompleksi (primaasi + helikaasi)
54
Glykokalyksi
Solun ulkopinnalla oleva hiilihydraattikerros. Glykoproteiinien ja glykolipidien aikaansaama
55
Kuinka iso osa syövistä voitaisiin estää elämäntapamuutoksilla?
50%
56
Mitofagia
Autofagian (itsesyönti) alamuoto. Solu siis tuhoaa oman vahingoittuneen osasensa
57
Monadi
Meioosin lopputulos. Sisältää sekä maternaalia että paternaalia informaatiota koska crossing over
58
Kypsässä rustossa, missä on kondrosyytit?
Rustomatriksin sisällä lakuunoissa
59
Oogeneesin erikoisuus
Kaikki osat saavat yhä paljon geneettistä materiaalia, mutta ei yhtä paljon sytoplasmaa.
60
Monosyytit
Suuria agranulosyyttejä. Tuma soikea/hevosenkenkämäinen. Sytoplasma värjääntyy heikosti. Tulehdusperäisiä ja kudosspesifisiä makrofageja.
Tuottavat mm IL-1
61
Solusyksin vaiheet
M (Mitoosi) ja I-vaihe (välivaihe), joka sisältää G1, S, G2
62
Enemmän luuta muodostetaan kun hajotetaan
Osteopetroosi. Luun rakenne viottuu
63
Solun tukitangan kolme päätyyppiä
Aktiinifilamentti < Välikokoinen filamentti < Mikrofilamentti
64
Supercoilit
Negatiivisia, vasenkätisiä kierteitä
65
Golgin laitteessa proteiinien suunta
ER > cis Golgi > trans Golgi > lysosomi/solukalvo/veiskkeli
66
Ohnon teoria
Dublikaatiot nopeuttaneet muaatiota edesauttamalla uusien geenien syntymistä. Kun vanha hoitanuut geenin tehtävän, uusi voi mutatoitua rauhassa
67
Mistä tukikudos on peräisin?
Mesodermaalisesta alkiokerroksesta
68
Osteosyyttien toiminta solussa
Aistii mekaanista rasitusta, signaali osteoblateille mikromurtumien korjaamiseksi, elimistön mineraalitasapainon säätely
69
Multippeli alleeli
Geenillä on useampi kuin kaksi eri alleelia
70
Mitä nekroosissa tapahtuu solulle?
Se räjähtää > seuraa tulehdus
71
Kuinka monta mutaatiota tarvitaan syöpään?
3-10
72
Hermosolun perusosat
Sooma, dendriitit (tuojahaarake) ja aksoni (viejähaarake)
73
Bakteerista eristetty pcr:lle ominainen entsyymi (kestää korkeita lämpötiloja)
Taq
74
Luettelo yksikerroksiset ja kerrostuneet epiteelit
1) levy, kuutio, lieriö, valekerrostunut
| 2) levy, kuutio, välimuotoinen
75
(Pseudo)unipolaarinen hermosolu
Sooma j aaksoni. Sensorisessa aivo- ja selkäydinhermossa
76
Sytoplasma
Solulima + soluelimet
77
Solukalvon yleisin lipidi
Fosfolipidit
78
Leucine zipper
Kaksi alfa-helixiä kiertyy yhteen leusiinien avulla. Näyttää pyykkipojalta
79
Ribosomeiss aolevat kiinnittymiskohdat
A, P, E (exit)
80
Basofiilien tunnusmerkit
Baso= tummansininen, emäksninen väri
| Kaksilohkoinen tuma. Jyväset värjäytyvät basofiilisesti
81
tRNAn keskeiset rakenteet
Antikodoni. Lopussa yksiketjuinen rakenne 3'päässä, joka sitoutuu spesifisesti yhteen aminohappoon
82
Esimerkki kahden molekyylin kuljetuksesta kalvon yli (suolessa, kun toinen konsentraatiogradientin mukaan, ja toinen vastaan)
Na+ menee mukaan, glukoosi vastaan
83
Nukleosomi
Kromatiinin osa. Koostuu 8 histoniproteiinista
84
Rakenteellisia glykoproteiineja
Fibrilliini (osa elastisia säikeitä), lamiini (osa tyvikalvoa)
85
Mitä uusien kudosten valmistukseen tarvitaan?
Pehmytkudosta (jostai poistettu solut)/tukirakenteita (biomateriaalia)
Kantasoluja
Induktioaineita
Kauan soluviljelyä
86
Krebsin kierto yksinkertaistettuna
Pyruvaatti asetyyli-CoAksi, joka hapetetaan sitruunahapposyklissä. Kantajamolet NADH ja FADH2 siirtää elektroneja (energiaa) matriksista sisäkalvolle. Vapautuu CO2
87
Dispersiivinen replikaatio
Dna katkottu puolesta. Ylhäällä vain vanhaa juostetta ja alhaalla uutta
88
In vitro
Keinotekoisessa ympäristössä (viljellyt solut)
89
Endoteelin ja mesoteelin ero ja alkuperä
Endoteeli on verisuonten seinämän epiteeli. Mesoteeli on ruumiinonteloiden epiteeli. Voi olla peräisin mistä tahansa alkiokerroksesta
90
Mitä tekee ependyyma?
Keskushermoston gliasolu. Verhoaa aivokammioita, epiteelilevy, jonka alla ei ole tyvikalvoa.
91
Mitkä diffuntoituvat tumahuokosten läpi?
Pienet molekyylit ja ionit
92
Sydänlihaksen piirteet
Poikkijuovainen, yksitumaien. Muodostaa spesifisiä solu-solu liitoksia. Huono regeneraatiokyky. Desmosomit liittää viereisiin soluihin
93
Kerro RNAn hupusta
Lisätään lähetti-RNAn 5'päähän. Tarvitaan mRNAN kulkeutumiseen tumasta ja ribosomiin kiinnittymiseen
94
Solun pinnan hiilihydraattien merkitys reseptoreina
1. Valkosolujen kohdentuminen tulehdusalueelle
2. Mikrobien tarttumismekanismi
3. Toksiinien sitoutuminen ja endosytoottinen otto soluihin
95
Basolateraalinen solukalvo
Solukalvo, joka kiinnittyy johonkin. Esim toiseen soluun
96
Eukaryoottien DNA-polymeraasit ja niiden funktio
DNA pol-alfa toimii RNA primerien synteesissä
DNA-pol-delta toimii lagging strandien synteesissä
DNA-pol-epsilon toimii leading strandien synteesissä
97
Kerro tumakotelosta
Kaksi kalvoa, joiden välissä perinukleaaritila. Tumahuokosia. Ulompi kalvo jatkuu ERnä ja sisemmässä kiinni tumelevy
98
Kerro mikrotubuluksista
Onttoja putkia. Jäykempiä kuin aktiini. Miinuspää kiinni sentrosomissa. Solussa sijaitsee kulkusuunnan edessä.. GTP-hydrolyysi säätelee dynaamista epästabilisuutta.
99
Missä sikiökaudella tapahtuu verisolujen tuotto?
Ruskuaispussissa, maksassa, pernassa ja 7kk jälkeen luuytimessä
100
Polymorfismin tyypit
SNP, mikrosatelliitit, minisatelliitit ja CNV (yli 500 nukleotidin muutos)
101
Kuinka yleistä on syöpä ja paraneminen
Joka kolmas sairastuu syöpään, mutta 2/3 paranee
102
Valkoisen ja ruskean rasvan lyhenteet
White: WAT
Brown: BAT
103
Mihin molekyylien välinen interaktio (yhteisvaikutus) perustuu?
Useisiin ei-kovalentteihin sidoksiin molekyylien välillä. Esim ligandin sitoutuminen
104
Sarkooma, leukemia, lymfooma
Mesenkyymiperäinen (alkeissidekudos)
105
Erityisesti mitä immuunipuolustuksen soluja löytyy sidekudoksesta?
Mast-soluja ja makrofageja
106
Topoisomeeri
Molekyylit, jotka eroavat vain L:n suhteen (emäsparien lkm / kierteiden lkm)
107
Perusinfoa kollageenista
Tavallisin säietyyppi tukikudoksessa. Tuo vetolujuutta. Tuotetaan prokollageenina (kolme ketjua) > polymerisoituu solunulkoisessa tilassa kollageeniksi
108
Miten primaasin tekemä RNA aluke hajotetaan?
RNAasi H hajottaa sen. Bakteereilla DNA pol I
109
Ääreishermoston gliasolut
Schwannin solut
110
Semikonservatiivinen replikaatio
Uusissa DNA juosteissa puolet vanhaa ja puolet uutta
111
Meioosi I Profaasin vaiheet
1. Leptoteeni (kromatiinirihmat kondensoituu, homologien etsintä)
2. Tsygoteeni (Kromosomit lyhenee ja paksunee. Synaptonemaalinen kompleksi muodostuu)
3. Pakyteeni (pakkautuminen jatkuu. Kompleksista tulee synapsi)
4. Diploteeni (kiasmat, crossing over)
5. Diakineesi (kromosomit alkavat erota, mutta löyhästi yhteydessä kiasmojen kohdalta
112
Millainen kohta toimii restriktioentsyymille tunnsistuskohtana?
Palindrominen jakso. Luetaan samalla tavalla molemmista suunnista (esim saippuakauppias). Usein 4-8bp
113
Robertsonin translokaatio
Takaptuu kahden akrosentrisen kromosomin välillä (13,14,15,21,22). Pitkät käsivarret menee yhteen ja lyhyet > lyhyt häviää. geeniä ei katoa. Voi aiheuttaa lapsettomuutta ja periytyy
114
Fagosytoosi
Partikkelin solusyönti
115
Nisslin kappale
Granula, jonka pinnalla vapaita ribosomeja. Löytyy neuroneista soomasta j adendriittien tyviosasta. Tehtävä sama kuin ER ja golgin laitteella
116
Kerro DNA-polymeraasin katalyyttisistä kohdista
P: polymeraasi. Suunta 5'-3'.
E: eksonukleaasi. Suunta 3'-5' (tarkistusluku)
117
Turnerin syndrooman kromosomiluku
45, X0
118
Verihyytymä
Fibriiniverkko, jossa verisoluja
119
Western blot
Geelielektroforeesi denaturoiduille proteiineille. Detektio antibodeilla, jotka spesifisiä kohdeproteiinille
120
Eosinofiilien tunnusmerkit
Eosin=punainen, hapan väri.
| Kaksilohkoinen tuma.Jyväset värjäytyy punaiseksi HE-värjäyksessä
121
Milloin uusia nukleosomeja syntentisoidaan?
Vain S-vaiheessa
122
Metyloitu sytosiini
3% sytosiinista metyyli-sytosiinia, joka deaminoituu tymiiniksi. Korjausmekanismit ei havaitse.
123
Neutrofiilien toiminta
Aktiivisinta inflammaation alussa. Erityisesti bakteeri-infektioissa. Fagosytosoi vain sellaisia partikkeleita, joihin voi tarttua. Neutrofiilin muoto muuttuu tarttumisen jälkeen ja se kuolee pian fagosytoosin jälkeen.
124
Klinefelter syndrooman kromosomiluku
47,XXY
125
Mitkä genotyypit sietää laktoosia ja mitkä ei?
C/T ja T/T sietää maitoa, C/C ei
126
Missä on yksikerroksista kuutioepiteeliä?
Munuaisten pienissä kokoojatiehyissä
127
Hermoston jako
Keskushermosto (CNS) aivot ja selkäydin.
| Ääreishermosto (PNS) ääreishermostot ja gangliot
128
Telomeeri?
Itseensä kiinnittyvä silmukka kromosomin päässä. Heterokromatiinia. Histonit ei-asetyloituneita
129
Kromosomimutaatioita
```
Deleetio (häviämä)
Inversio (kääntymä)
insertiomutaatio (lisäys)
Translokaatio (DNAn siirtyminen kromosomista toiseen)
Dublikaatio (monistuma)
```
130
Myelinaation vaiheet
Tukisolu kiertyy aksonin ympärille ja tuppi muodostuu tukisolun solukalvosta. Oligodendrosyytin alla ei tyvikalvoa. Schwannin solu muodostaa tupen vain yhden neuronin aksonin ympärille. Keskushermostossa astrosyytin uloke on kiinni ranvierin kuroumassa.
131
Keskushermoston gliasolut
Oligodendrosyytit, astrosyytit, mikrogliasolut ja ependyyma
132
Mikä on pienen molekyylin ja biopolymeerin raja Daltoneissa?
1000 Da
133
Juosteista käytettyjä nimiä
Koodaava juoste = Sense
| Mallijuoste = Antisense
134
In situ -hybridisaatio
Hybridisaatio tapahtuu kudosleikkeellä. Mittaa geenin ilmentymistä in vivo
135
Missä muokataan proteiinien hiilihydraattiosia?
Golgin laitteessa
136
Goblet solu
Valekerrostunut solu, jossa EI värekarvoja
137
Missä on yksikerroksista levyepiteeliä?
Keuhkorakkuloissa ja verisuonten seinämissä
138
Kuinka montaa solut jakautuu normaalisti?
50-70 kertaa
139
mtDNAn mutaatiot
Ei yleensä aiheuta ongelmaa, koska soluissa mitokondrioiden sekapopulaatiot
140
Miten kolestroli kulkee veressä?
Se kuljetetaan lipoproteiineissa
141
Aktiinifilamenttien sijoittuminen soluissa
Peittää reunoja. Mikrovillukset
142
Karyokineesi
Tuman jakautuminen
143
Sielä lihas
Kaikkien putkimaisten rakenteiden ympärillä. Kerroksina/yksittäisinä soluina. Autonominen hermosto säätelee.
144
Miten toimii mitokondrioiden laadunvalvonta?
Terve mito voi korjaa vahingoittuneen jakamalla niiden kanssa rakenneosasiaan. Fuusio.
Vahingoittunut mito voidaan myös poistaa mitofagialla
145
Totipotentti kantasolu
Alkion kantasolu < 4vrk. Erilaistuu kaikiksi solutyypeiksi
146
Metafyysi
Epifyysin (kasvulevy) ja ja diafyysin (pitkän luun varsi) välissä oleva luun osa, jossa muodostuu luukudosta ruston tilalle.
147
Lymfosyytin tunnusmerkit
Määrä nousee kroonisessa tulehduksessa. Aikuisella 20-50% valkosoluista. Lapsilla yleisin. Tuma peittää melkein koko solun
148
DNAn eksikisiokorjaus
BER (emäksen).
| NER (nukleotidin)
149
Apoptoosi kemiallisella tasolla
Käynnistää Bcl2-perheen avainproteiinit (Bax ja Bak). Ne vapauttavat sytokromi-Ctä mitokondriosta. Se käynnistää proteiinikompleksin, apoptosomin, muodostuksen. Käynnistyy kaspaasien signaaliketju, jota ei voida pysäyttää
150
Kodominanssi
Molemmat alleelit vaikuttavat fenotyyppiin (eism ABO)
151
Luun perusyksikkö
Osteoni
152
Intramembranoottinen luutuminen
Tapahtuu kalvon sisällä. Mesenkyymisolut erilaistuu osteoblasteiksi. Muodostuu luusolumassaa, joak mineralisoituu
153
Mini- ja mikrosatelliittien kokoero
Mini: 15-70bp
Mikro: 2-4bp
154
Endosteum
Luun sisäpinnoilla, periosteumin alapuolella
155
Kasvutekijäreseptori
Solukalvon proteiini. Kasvutekijä sitoutuu ulkoiseen osaan, ja viesti välittyy solun sisälle
156
Miten osteoblasti rakentaa luuta?
(Osteoblasti poistaa entsyymiä joka estää mineralisoitumista > mineralisoituminen tapahtuu)
Syntentisoi soluväliainetta ja mineralisoi sen. Vapauttaa kasvutekijöitä
157
Paten syndrooman kromosomiluku
47,XX,+13 (70% kuolee ekan vuoden aikana)
158
Luuytimen tehtävä
Verisolujen tuotanto, B-solujen kypsyttely, rautavarasto ja vanhojen verisolujen tuhoaminen
159
Peruskudokset
Epiteelit, hermokudos, lihaskudos, side- eli tukikudos (varsinainen sidekudos(löyhä, tiivis), luu, rusto)
160
Mikä on plasmogeeni?
Myeliinin rakenneosa. Ilman sitä hermosolujen myeliinit eivät toimisi kunnolla. Biosynteesi tapahtuu peroksisomeissa
161
Mastsolu
AKA syöttösolu. Vapauttaa histamiinia. Torjuu parasiitteja, bakteereja ja viruksia. Sytoplasma täynnä rakkuloita.
Löytyy erityisesti epiteelin alta, verisuonten ympäristöstä ja ruumiinonteloita verhoavalla kalvolla
162
Desmosomi
Yhdistää plakilliset naapurisolut välikokoisilla säikeillä
163
Mitä happiradikaalit tekee?
Sitoutuu kovalentisti emäksiin, aiheuttaa yhden/kahden juosteen katkoksia ja emästen irtoamista.
164
Proteasomi
Proteiinia hajottava proteiinikompleksi
165
Polymorfismi
DNAn rakenteen vaihtoehtoinen muoto. Ei aiheuta fenotyypin muutoksi (mikä on keskeisin ero mutaation kanssa)
166
Organellien kuljetus mikrotubuluksissa
Moottoriproteiinit kuljettaa organelleja mikrotubuluksia pitkin. Dyneiinit kuljettaa sentrosomiin päin (miinuspuolelle) ja kinesiinit pois siitä (plussaa kohti)
167
Ainut aminohappo jossa S (eli joka voi muodostaa rikkisillan)
Cys, kysteiini
168
Retikulosyytti
Epäkypsä punasolu, jolla vielä soluorganellien jäänteitä ja RNAta
169
Perifeerinen proteiini
Assosioitunut löyhästi toiseen proteiiniin
170
Välittäjäaineen kaksi tyyppiä
Eksitatorinen tai inhibitorinen
171
Kromosomin osat (ylhäältä alas)
Telomeeri, p-haara (lyhyt), sentromeeri, q-haara (pitkä), telomeeri
172
Mitokondrion DNAn osuus koko ihmisen genomista
<1%. Pieni DNA, mutta mitoja on niin paljon, ja niissä on useita kopioita
173
Bakteerien genomin suuruus
1000-4000 geeniä
174
Solukalvossa lipidit/proteiinit molekyylien määrä, massa (suhteet)
50/1, massa 50/50
175
Lihaskudoksen järjestäytyminen
Lihassyytä(lihassolu) ympäröi endomysium (hiussuonet ja motoneuronise aksonit kulkee sen sisällä). Ne muodostaa kimppuja, jota ympäröi sidekudoskerros perimysium. Lihas on monta lihassyykimppua, joita peittää epimysium
176
Sytokromi C
Mitokondrion välitilassa oleva proteiini. Apoptoosissa vapautuu sytoplasmaan. Hajottaa solun rakenteita > solukuolema
177
Mihin asti naisen oogeneesi jatkuu?
Profaasi I:n. Juuri ennen ovulaatiota jatkuu, mutta menee loppuun vain hedelmöityksessä
178
Resiprokaalinen translokaatio
Tapahtuu kahden kromosomin välillä = ne vaihtaa ainesta. Mitään ei häviä, vain pienet pätkät vaihtaa paikkaa
179
Voiko kaksoiskalvon vastakkaiset fosfolipidit vaihtaa paikkaa keskenään?
Voi, Flippaasi-entsyymillä
180
Yleisimmin käytetty värjäys ja mikä väri?
HE-värjäys, hematoksyliini-eosiini. Punertava yleisväri
181
Sentrosomi
Kokonaisuus, jossa kaksi sentrolia ja proteiinimassa PCM. Ohjauskeskus
182
Uncoupling
Elektroninsiirron irtikytkentä. Ruskeassa rasvassa. Uncoupling-molet kuljettaa pumpatut protonit kalvon läpi kiertoteitse - ei ATP-syntaasin kautta. Syntyy lämpöä energian sijaan
183
Eukromatiini
Normaali geenit sisältävä kromatiini
184
Mikä tuhoaa punasolut?
Pernan makrofagit
185
Aikuisen kantasolu
Aikuisilla eri kudoksissa. Korvaa kuolelita ja toimimattomia soluja
186
Peyerin laikku
Ohutsuolessa oleva valkosolukasauma
187
Mikä käynnistää solusyklin?
Retinoblastoomaproteiinin fosforylaatio (irroittaa sen E2F proteiinista, josta tulee aktiivinen)
188
Polyploidian kaksi alalajia
Autopolyploidia (kromosomistot samasta lajista=
| Allopolyploidia (kromosomistot eri lajeista)
189
Kantasolupesä
Kantasolua ympäröivä alue. Ylläpitää solujen erilaistumista, jakautumista ja mobilisaatiota
190
Osteonien sijainti
Kuoriluu
191
Akrosentrinen kromosomi
Kromosomin centromeer tosi ylhäällä, ja sen yläpuolella olevassa osassa ei käyännössä mitään tärkeää
192
Missä luissa aikuisilla muodostuu verisoluja?
Kallon luissa, selkänikamissa, rintalastassa, lantiossa ja reisiluun proksimaalipäässä
193
Syyrusto
Nivelkierukoissa, häpyliitoksessam nikamavälilevyjen reunassa.
"Välimuotorusto"
Suuri vetolujuus (paksuja kollageenisäikeitä)
194
iPS solut
Indusoidut monikykyiset kantasolut. Terminaalisesti erilaistuneesta solusta indusoitu monikykyinen kantasolu istuttamalla transkriptioekijöitä. Voidaan käyttää mm lääkeainetutkimuksessa
195
RT-PCR
Monistettava PCR mRNAsta kopioitua cDNAta. Ei kvantitatiivinen
196
Verihiutaleet
Pieni, tumaton kiekko. Syntyy lohekeilemalla megakaryosyyteistä. Sisältää neljänlaisia jyväsiä:
Alfa, delta, lysosomeja ja peroksisomeja
197
microRNAn tehtävä
Pariutuu mRNAn kanssa > sen hajotus/translaation inhibitio > vähemmän syntyvää proteiinia.
198
Kovalentti sidos
Atomit jakavat elektroneita. Poolinen/pooliton. Kovalenttisella sidoksella muodostuu molekyyli
199
Osittainen monosomnia
Vain osa toisesta kromosomista puuttuu
200
Miltä hohkaluu näyttää histologisesti?
Sienimäiseltä. Epäsymmetrisiltä pisaroilta. Pisarat hohkaluuta (nähtävissä myös vhän lamellaarista rakennetta). Muu on luuydintä. Sis myös plajon rasvaa
201
Peroksisomista kolme faktaa
1. Yhden lipidikaksoiskalvon ympäröimä
2. Sisältää hapettavia entsyymejä (katalaasi)
3. Kuluttaa happea
202
Tissue-spesific genes
Kudos-/soluspesifisesti ilmentyvät geenit, tarkoin säädeltyjä
203
Faktoja toisiolähetistä cAMP
Adenosyklaasin tuottama. Syntentisoidaan ATPsta, hajotetaan nopeasti
204
Luu- ja rustokudoksen solut. Rasvasolu. Luhassolu
Osteoblasti, kondroplasti, abidosyytti, myofibroblasti
205
Agranulosyytit
Lymfosyytit ja monosyytit
206
Tumahuokosen rakenne
8-kulmainen glykoproteiinirengas, josta lähtee rihmoja keskelle, nukeoplasmaan ja sytoplasmaan. Kanavan keskellä valkuaistulppa
207
Antigeeniä esittelevät solut, tehtävä ja esimerkki
APC. Ottaa mikrobin/antigeenin sisäänsä. Prsessoi sen/vie perifeerisiin lymfaattisiin elimiin esiteltäväksi. Esim dendriittisolu
208
Geenirikkaat vs geeniköyhät kromosomit
Rikkaat: 17,22,19
| Köyhät: 13,18,X
209
Mihin rasva luokitellaan?
Löyhäksi sidekudokseksi. (Tosin spesifisiä funktioita)
210
Glykosidi sidoksen muodostumisen nimi ja sen vastakohta
Kondensaatioreaktio vs hydrolyysi
211
Mitä geenin kuuluu?
Säätelyalue, eksonit ja intronit
212
Tyvikalvo/Basal lamina
Levymäinen rakenne kudoksen varsinaisten solujen ja sidekudoksen välillä. solujen ja allaolevan ECMn välinen kiinnittymispaikka. Koostuu lähinnä tyypin 4 kollageenista ja lamiinista.
213
Millainen on luurankolihas?
Tukevasti ankkuroitunut muuhun rakenteeseen hyvin järjestäytyneen sidekudoksen välityksellä. Tiheä verisuonitus. Monitumaisia. Satelliittisoluja (kantasoluja), jotka tarvittaessa jakautuu uusiksi lihassoluiksi.Supistusta aistii lihaskäämit. Erilaistuneet hermopäätteet
214
ECMn komponentit
= soluväliaine. 1)säiemäiset proteiinit (kollageenit)
| 2) Proteoglykaanit/glykosaminoglykaanit GAG
215
Eri DNAn korjausmekanismeja
Tunnisut, ekskisio, resynteesi, ligaatio
216
Eri tavat muodostaa luuta
1. Suora, eli intramembranoottinen luutuminen. Mesenkymaalinen sidekudos muuntuu suoraan luuksi (kallon, kasovojen luut)
2. Endokondraalinen luutuminen, luutuminen tapahtuu rustoisen välivaiheen kautta (pitkät luut, murtumat)
217
Lasirusto
Kasvulevyissä ja nivelpinnoilla, kylkiluiden kiinnityskohdissa, ennän, kurkunpäänja ilmateiden tukirakenteissa
Sitä ympäröi perikondrium (rustokalvo)
218
Usein käytettyjä vektoreita
Plasmidit, landba-faagit (kaksinauhainen), M13-faagit (yksinauhainen), kosmidit (kaksinauhaisen faagin ja plasmidin välimuoto), vurukset ja keinotekoiset kromosomit
219
In vivo
Luonnollisessa ympäristössä (elimistössä tehty koe)
220
Yleisin sidekudossolu
Fibroblasti
221
Triasyyliglyserolin (triglyreridin) rakenne
3 rasvahappoa + glyseroli
222
MIssä on kerrostunutta kuutioepiteeliä?
Sylkirauhasessa
223
GAP liitos (aukkoliitos)
Muodostaa kanavia, jotka päästää vesiliukoisia molekyylejä ja ionia kulkemaan solusta soluun. Muodostuvat konneksiineista
224
ERn laadunvalvonta
Väärin laskostuneet proteiinit eivät pääse ulos solulimakalvostosta kuroutuvien vesikkeleiden avulla. Väärin laskostuneet kuljetetaan proteasomille hajotettavaksi
225
Integriinit
Solukalvon proteiini, liittää solunsisäisen aktiinitukiverkoston solunulkoisiin proteiineihin
226
Hemidesmosomi
Ankkuroi solun välikokoisilla säikeillä tyvikalvoon
227
Kromosomin rakenteidne nimet
p (lyhyt käsivarsi), sentromeeri, q (pitkä käsivarsi)
228
Elastiset säikeet
Ohuempia kuin kollageenisäikeet, tuo justavuutta (KIMMOisuutta). Ligamenteissa, ihossa, elastisissa valtimoissa
229
Wolffin laki
Luupalkit voivat muuttaa orientaatiotaan luuhun kohdistuvan rasituksen mukaan > toiminnallinen adaptaatio
230
Mitä etuja MSCllä on soluterapiassa?
Helppo eristää ja kasvattaa. Leviää nopeasti kudoksiin ruiskutettua. Säädelty solunjakautuminen ja apoptoosi. Mutta saattaa lisätä syöpäsolujen aktiivisuutta
231
Pyriini/Puriini
Pyriini= C, T, U
| Puriini=G, A (GAGA is big (kaksirenkainen))
232
Verisolujen pluripotentti solu
Hematopoieettinen kantasolu
233
Mendelin genetiikka
1) Geenit esiintyy pareittain
2) Homotsygootit risteyttämällä resessiivinen alleeli tulee näkyviin F2-sukupolvessa
3) Sattuman kautta vain toinen alleeleista siirtyy sukusoluun. Voi olla kumpi tahansa
4) Vapaan kombinaation sääntö. Eli geeniparit siirtyy sukusoluihin toisistaan riippumatta
234
Cdk
Sykliineistä riippuvat kinaasit. Aktiivinen vain sitoutuneena sykliiniin. Aktiivisena fosforylosoi proteiineja > kohdegeenien transkriptio alkaa
235
Transmembraaninen proteiini
Kalvon läpäisevä proteiini
236
Mitäs peroksisomit tekee?
Poistaa vetyä orgaanisista molekyyleistä hapetusreaktiolla. Etenkin maksassa ja munuaisissa muuttaa haitallisia aineita vähemmän haitallisiksi. Plasmogeenin biosynteesin ensimmäinen vaihe
237
Wobble - hypoteesi
Samaa aminohappoa koodittaa monesti kodonit, joissa vain viimeinen kirjain on erona. > pariutuminen ei aina komplementaarinen, mutta tästä ei ole harmia
238
Pylväsepiteelisolujen väliset liitokset
TJ (tight junction) tiivis liitos
ZA (Zonula Adherens) vyöliitos
D, desmosomi
239
Silmikoinnin vaiheet
1) Intronin 5' pää irtoaa ja liittyy An 2' kohtaan.
2) Intronin 3'pää irtoaa
3) Vapaat eksonit yhdistyy
240
Esimerkkejä tuumoriviruksista
HPV, Hep B, Hep C
241
Miten vesi pääsee nopeasti solukalvon läpi?
Aquaporiini -kanavien kautta
242
Konservatiivinen replikaatio
Replikaatio kuin semikonservatiivisessa. Lopulta uudet yhteen ja vanhat yhteen
243
Kerro entsyymiin liittyvistä reseptoreista
Reseptorityrosiinikinaasit (RTK). Solunulkoinen osa sitoo ligandia, sisäinen osa on proteiinikinaasi. Monet niistä aktivoi Ras-proteiinin.
Sytokiinireseptorit. Ei entsyymiaktiivisuutta, mutta aktivoi solunsisäisen kinaasin JAK, joka välittää signaalin. Aktivoi transkriptiotekijän STAT
244
Miten LDL pääsee soluihin?
Reseptorivälitteisen endosytoosin avulla
245
Mitä RNAn prosessoinnissa tapahtuu?
hnRNA > mRNA.
| Lisätään 5' cap, 3' polyadenylaatio. Silmukointi
246
Sanger sekvensointi
Kaikkia lopettavia nukleotidejä. Luettava genomi tulee tietokoneelle.
247
Yleisiä transkriptiotekijöitä
TFII, TBP
248
SNP
Polymorfismin tyyppi pienimmillään. Yhden emäksen muutos
249
Solusyklin tarkastuspisteet
G1, S-faasi, G2, Metafaasi
250
Missä on yksikerroksista lieriöepiteeliä?
Sappirakon seinämässä. Värekarvallista munanjohtimessa
251
Miselli vs kaksoiskalvo vs liposomi
Miselli = Hydrofiiliset päät muodostaa renkaan ja hydrofobiset kohtaa keskellä.
Kaksoiskalvo: kaksi kerrosta fosfolipidejä
Liposomi: Kaksoiskalvon muodostama ympyrä, jonka sisällä vettä
252
Hankittu immuniteetti
Adaptiivinen/spesifinen. Hidas mutta tehokas. Lymfosyytit
253
Geenikonversio
Crossing over > toiseen sisarkromatidiin uutta genomia > toinen sisarkromatidi käyttää uutta mallina > molemmilla sisarkromatideissa vain uutta genomia
254
Sarkoplasmisen kalvoston tärkeä tehtävä lihassolussa
Kalsiumin vapautuminen ja takaisinotto säätelee lihassupistumista
255
Topoisomeraasi I:n toiminta
Kiinnittyy kovalentisti DNAhan ja katkaisee toisen juosteen yhdestä kohtaa
256
Eksokriinisten rauhasten eritystavat
Merokriininen erittää pieniä molekyylejä. (eksokriininen)
Apokriininen erittää isompia kalvollisia osia (maito)
Holokriinisessä koko solu ottaa ja lähtee (tali)
257
Osteoblastin erilaistuminen
Mesenkymaalinen kantasolu > Preosteoblasti > Osteoblasti > Osteosyytti
258
Peroksisomin tehtävät
Vetyperoksidin tuotto, orgaanisten aineiden detoksifikaatio (myrkyn poisto), rasvahappojen beta-oksidaatio, maksasoluissa sappihappojen tuotto.
259
Helix-turn-Helixin perusrakenne
2 alfa-helixiä tietyssä kulmassa toisiinsa nähden. C-terminaalinen
260
Mihin lisätään golgin laitteessa mannossi-6-fosfaattileima?
Liukoisiin lysosomeihin kuuluviin proteiineihin
261
Lihassolun määritelmä
Solu, joka on erilaistunut tuottamaan liikettä. Supistuminen perustuu aktiinin ja myosiinin interaktioon.
262
Selite anemialle
Hemoglobiinin puutteesta johtuva hapen kuljetuksen häiriö
263
Luun 1. toimijasolut 2. säätelijäsolut
1. Osteoblastit ja osteoklastit
| 2. Osteosyytit ja pintasolut
264
Kodonien määrä ja jako
64 kodonia, niistä 61 koodittaa aminohappoa ja 3 on lopetussignaaleja
265
B- ja T-lymfosyyttien antigeenireseptorit
B: tunnistaa monentyyppisiä makromolekyylejä.
T: tunnistaa peptidejä ja vaatii antigeenin esittelyn
266
Apikaalinen solukalvo
Solukalvo, joka ei osu mihinkään
267
MHC 1
Kaikissa tumallisissa molekyyleissä. Sytotoksiset T-solut tunnistaa (Tappaja-T). Antigeeni napattu sytosolista
268
IP3 ja DAG
Fosfolipaasi Cn tuottamia toisiolähettejä
269
Multipolaarinen neuroni
Monta dendriittiä ja yksi aksoni. Motorisissa neuroneissa. Esim pyramiidisolu (kolmion muotoinen sooma) ja purkinjen solu (ympyrä sooma)
270
Esimerkki deaminaatiosta
Metyloitu sytosiini
271
Molekyylit, jotka lähettää signaaleja soluille
Liukoiset signaalimolekyylit (hormonit, välittäjäaineet, sytokiinit, kasvutekijät), kaasut (NO, CO), solukalvon/soluväliaineen signaalimolekyylit
272
Luun uusiutuminen aka
Remodelaatio. Aikuisne ihmisen luusta 10% uusiutuu vuosittain
273
Mitä metafaasissa tapahtuu?
Kromatidit ovat solun keskiosassa ja tumasukkularihmat kiinnittyneet sentromeerialueelle
274
SYR
Ihmisen Y-kromosomissa PAR-alueen alapuolella sijaitseva Y-sukupuolen määrittävä alue. Tuottaa testis-determing factorya
275
Mihin -oligo viittaaa?
Käytetään kun monomeerejä 3-50
276
Solusyksiln kolem tärkeintä tarkistuspistettä ja mitä niissä tarkistetaan?
1. S-vaiheen alussa onko solu tarpeeksi suuri, onko entsyymejä
2. G2-vaiheessa katsotaan onnistuiko replikaatio, onko ympäristö ok. Onko entsyymejä
3. Metafaasin lopussa onko kromosomit ekvaattoritasossa ja kiinnittyneinä tumasukkulaan
277
Miten osteoklasti hajotata luuta?
Niiden protonit liuottaa mineraaleja.
Protolyyttiset entsyymit pilkkoo kollageenimatriksia.
Osteoklasti kiinnittyy luuhun ja muodostaa suljetun alueen. Erittää protoneja > happamoittaa ja liuottaa mineraalit > entsyymit pilkkoo
278
HI-viruksen genomi
Koodaa 9 geeniä. Retrovirus
279
Autofagia
Solun oman materiaalin kuljetus lysosomeihin
280
Onko vaihtoehtoinen silmikointi yleistä?
On. 60% geeneistä hyödyntää
281
Mitä tekee mikrogliasolu?
Keskushermston gliasolu. Kudosspesifinen makrofagi. Syö
282
Housekeeping geenit
"Taloudenhoitajageenit". Ilmentyminen ei säädeltyä, koska niitä tarvitaan solun perustoimintoihin.
283
Topoisomeraasi (DNA-Gyraasi)
Entsyymi, joka estää DNAn supercoilingia. Katkoo DNAta sen takia
284
Miten lagging strandin rna alukkeet korvataan dnaksi?
Ottamalla telomeerista > lagging strandin telomeeri lyhenee
285
Mikä estää kolestrolisynteesiä? Eli hoito hyperkolesterolemiaan?
Statiinit
286
Tukikudoksen perusominaisuuksia
Paljon soluväliainetta (tuo mekaanista tukea), rekenteellinen ja metabolinen tuki muille kudoksille
287
Miten simpanssin ja ihmisen genomt eroaa?
Eniten eroja Y-kromosomissa, vähiten X-kromosomissa. Numero 2 jakautunut kahteen simpanssilla
288
Desmosomien merkitys
Ankkuroi keratiinisäikeet solukalvoon. Luo epidermikselle mekaanista kestävyyttä. Osallistuu signaalivälitykseen solun ulkopuolelta sisälle. Keratinosyyttien normaali erilaistuminen edellyttää normaaleja desmosomeja
289
Mistä saadaan restriktioentsyymit ja miksi niitä on alunperinkään?
Bakteereista. Puolustautumiskeino viruksia vastaan (leikkaa viruksen DNA-genomeja)
290
Erilaisia soluliitoksia
Tiivisliitos, ankkuriliitos, kommunikaatiojunktio
291
Millaista on valekerrostunut epiteeli ja sen tunnuspiirteet?
Kaikki solut osuvat tyvikalvoon, mutta ei luumeniin. Yleensä värekarvallista. Esim henkitorvessa
292
Nekroosin vaiheet
1. Solu turpoaa ja hajoaa
2. Solun sisältö (esim lysosomaaliset entsyymit) ääsee ympäristöön
3. Kudokseen tulehdusreaktio, inflammaatio
293
Mitä väliaineita rusto pääasiassa sisältää?
Kollageenisäikeitä (tyyppi 2) ja proteoglykaaneja (aggrekaania)
294
MHC-järjestelmä
Esittelee peptidiantigeenejä T-soluille
295
Synnynnäinen immuniteetti
Luonnollinen. Alkuvaiheen vaste infektioille. Epiteelit, fagosyytit, komplementtijärjestelmä
296
Milloin solun nimen loppuun tulee -blasti ja milloin -syytti?
-blasti on aktiivinen (voi erilaistua vielä), -syytti on inaktiivinen (erilaistunut jo viimeiseksi muodoksi).
297
Mikä määrittää proteiinin sijainnin solussa?
Signaalisekvenssi
298
Yleisimmät solukalvo lipidit ja niiden sijainti kalvolla
Fosfolipidit(kahdessa kerroksessa), Sterolit (kolestroli, molemmissa kerroksissa), Glykolipidit (solun ulkopinnalla)
299
GTP:n hydrolyysi
Ran GDP yleensä sytosolissa > menee tumaan (jossa muutetaan GTPsi).
Ran-GTP yleensä tumassa > menee sytoplasmaan (jolloin yksi fosfaatti irtoaa)
300
Verisolujen kantasolut
CLP Lymfaattinen kantasolu
| CMP Myelooinen kantasolu
301
Benigni/Maligni
Hyvälaatuinen/pahanlaatuinen (kasvu)
302
Apoptoosin vaiheet
1. SOlu poimittuu ja kondensoituu
2. Sytosoli ja tuma hajoavat rakkuloiksi
3. Fagosytoivat solut syövät rakkulat
Koska solun sisältö ei pääse ympäristöön, ei synny tulehdusreaktiota
303
Metasentrinen kromosomi
Sentromeeri keskellä
304
Välikokoisten filamenttien sijoittuminen soluissa
Ympäriinsä vähän kaikkialla sekaisin
305
Millainen on välimuotoinen epiteeli ja missä?
Piirteitä sekä kerrostuneesta levyepiteelistä ja kerrostuneesta kuutioepiteelistä. Esim virtsarakko
306
Mitä anterogradinen ja retrogradinen kuljetus tarkoittaa?
Anterogradinen aksonien mikrotubuluksia pitkin vesikkeleissä kineesin avulla (pluspuolelle eli synapsia päin)
Retrogradinen dyneiinin avulla (miinuspuolelle soomaa päin)
307
MHC 2
Vain APCssä (antigeeniä esittelevät solut), proteiiniantigeeni solun ulkopuolelta. Auttaja-T solut tunnistaa.
308
Dyadi
Meioosi I syntynyt kromosomi (kromosomi, jossa vaihtunutta perimää)
309
Kolme esimerkkiä membraanilipideistä
Glyserofosfolipidi, Sfingolipidi, glykosfingolipidi
310
Plaque eli Plakki eli
Solukalvon alainen levy
311
Miten osataan silmikoida intronit pois?
Intronin ja eksonin välissä tunnistusjaksoja, intronin sisässä on Adeniini, jonka snRNP-kompleksit tunnistaa.
312
Prostaglandiini
Rasvahappo, jossa viisi hiiltä muodostaa renkaan. Välittäjäaineita
313
Glykokalyksi
Glykokalyksi on yleisnimitys solun ulkoisesta, polysakkarideja sisältävästä materiaalista, joka voi bakteerien tapauksessa muodostua kapselista tai limakerroksesta.
314
Tuman lamiinit ja niiden sijainti
Lamiini A-C, kiinni tumakotelon sisäkalvossa, kromatiinissa ja matriksin muissa proteiineissa.
Tumakalvossa lamiini B-reseptoreja, A ja C kiinnittynyt B:hen (Tumalevy on Lamiini-Bstä)
315
Non-disjunktio
Epätäydellinen meioosi. Esim toislele puoellle tulee liikaa kromosomeja ja toiselle puolelle liian vähän
316
Ihmisen kromosomimäärä
46
317
DNA muutokset, jotka johtaa syöpägeenin syntymiseen
Onkogeenit (solujen keskeisen toiminnan säätlijä. Kasvutekijä ja kasvutekijäreseptorit, ...)
Tuumorisuppressorigeenit (koodittaa kasvua hillitseviä proteiineja esim p53. Resessiivinen muutos, eli tarvitaan molempien alleelien muutos. Inaktivoituminen/häviäminen aiheuttaa syövän synnyn)
318
Mihin ihmisen MSCt voi erilaistua
Mesenkymaaliset solut. Luuta muodostaviksi osteoblasteiksi, kondrosyyteiksi ja rasvasoluksi
319
Kerro A ja O veriryhmien antigeenit ja vasta-aineet
A: A-antigeenejä, Anti-B
O: Ei antigeenejä, Anti-A, Anti-B
320
Kuinka monta DNA kierrosta on nukleosomissa? Mikä on kahden nukleosomin väli?
1,65 kierrosta. 200bp välein
321
Topoisomeraasi II:n toiminta
Kiinnittyy DNAn molempiin juosteisiin ja katkaisee molemmat.
322
Adherens liitos
Yhdistää naapurisolut samantyyppisellä aktiiniliitoksella ja liittää aktiinitukirangan solukalvolle. Signaalinvälitys solukalvolta tumaan
323
Mikrotubulusten sijoittuminen soluissa
Lähtee tuman viereltä putkina muualle soluun
324
Mien Down merkitään kromosomeilla?
47,XY(/XX),+21
325
Kimmorusto
Korvalehdessä, korvatorvessa ja kurkunkannessa.
Rustosolut lakuunoissa, perikondrium.
Paljon elastisia säikeitä soluväliaineessa
326
Transfektio
Vieraan DNAn ilmentäminen soluissa. Saadaan esim fluoresoiva tagi
327
Sytosoli
Solulima. Ei sisällä soluelimiä
328
Miten epiteeli toimii osana immuniteettia?
Se on fyysinen este, erittää paikallisesti antibiotteja (antimikrobiset peptidit) ja tappaa mikrobeja epiteelin sisäisillä lymfosyyteillä.
329
Suola
Ionisidoksella syntynyt ioni. Atomi on luovuttanut toiselle elektronin
330
Mitokondrioiden sijainti soluissa
Yleensä mikrotubulusten yhteydessä = alueilla joissa energiankulutus on runsasta
331
Erilaisia solukalvoreseptoreja
Ionikanavaan liittyvä reseptori. G-proteiineihin liittyvä reseptori. Entsyymiin liittyvät reseptorit
332
Spliseosomi
snRNP. Leikkaa silmukoinnissa
333
Tumajyvänen
Sis rRNAta ja ribosomien alayksiköitä. Jos monta/kookkaita, se indikoi runsasta proteiinisynteesiä
334
Eri tapoja viestin siirtymiseen solujen välillä
1. Endokriininen
2. Parakiininen
3. Hermovälitteinen
4. Solu-solukontakti/solu-soluväliainekontakti
335
Retrotransposoni
Kopioituja RNA välivaiheen kautta
336
Tukikudossäikeet
Kollageeni (28 tyyppiä), elastiini
337
Komplementaarisuus
Kumpikin DNA rihma voi toimia mallina uudelle rihmalle
338
Sarkomeerin rakenne
Aiktiinisäikeet polaarisia; pluspää kinnittyy Z-levyyn. Tropomyosiini kulkee aktiinin uurteissa ja siihen kiinnittyy tropiinikompleksi. Tropiini I estää myosiinin sitoutumisen ja Tropiini C sitoo kalsiumia jonka sitoutuminen mahdollistaa myosiinin sitoutumisen aktiiniin.
339
Promoottori
Transkription aloituskohta - RNA-polymeraasi tarttuu siihen. Monia. Sisältää konsensus sekvenssejä (näyttää kumpaan suuntaan lähetään lukemaan)
340
Luun tehtävät?
Elimistön tukiranka, elimistön kalsium- ja fosforivarasto, luuytimen koti ja endokriininen elin (vapauttaa tiettyjä kasvutekijöitä)
341
Esimerkki follikulaarisesta endokriinisestä rauhasesta
Kilpirauhanen
342
Synaptinen plastisiteetti
Synaptien ja neuronien rakenne ja yhteydet muuttuu ja mukautuu läpi elämän
343
Multipotentti kantasolu
Pieniä määriä eri kudoksissa. Erilaistuu tietyiksi solutyypeiksi
344
Monitekijäinen periytyminen
Geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus. Monet aikuisiän sairauksista
345
Epiteelisolujen polaarisuus ja niiden tehtävä
Apikaalinen osa osallistuu epiteelin suojaustehtäviin ja kuljetukseen epiteelin läpi.
Basolateraalinen osa sisältää soluliitokset ja kiinnittää epiteelin tyvikalvoon
346
Mikä toimii tumassa tuman tukirankana?
Tuman matriksi
347
DNA ketjun keskipituus
2m
348
Kantasolun jakautuminen
Itsenäisesti, hitaasti. Voi olla epäidenttinen (syntyy kantasolu ja erilaistuva solu)
349
Nukleosidi
Nukleotidi - fosfaatti
350
Mikä säätelee solusyklin etenemistä?
Sykliinien ja sykliineistä riippuvaiset kinaasit (Cdk).
351
Iniaattoritekijä
Prokaryooteilla sigma-tekijät ja eukaryooteilla transkriptiotekijät
352
G-proteiiniin liittyvät reseptorit
Reseptoriproteiini läpäisee solukalvon seitsemän kertaa. Aktivoi ionikanavia ja kalvoon sitoutuneita entsyymejä. Aktivoi esim adenyylisyklaasin (entsyymi) joka aktivoi cAMPin
353
Mitokondrion funktioiden paikat
Matriksissa sitruunahapposykli (sis myös DNA, RNA, ribosomit). Poimuisessa sisäkalvossa elektroninsiirtoketju
354
Hormonit, jotka vaikuttavat luun soluihin
Estrogeeni, D-vitamiini ja PTH (parathormoni)
355
Missä on primaarinen ja missä sekundaarinen luutumiskeskus?
Primaarinen epifyysissä ja sekundaarinen ihan luun päässä
356
Hermokudoksen kaksi solutyyppiä
Neuronit ja gliasolut
357
Gangliot
Neuroneiden soomaosien kertymiä keskushermoston ulkopuoellla. Spinaaligangliot (sensoristen neuronien soomaosat). Sympaattiset (selkäytimen lähellä) ja parasympaattiset gangliot (kohde-elimen lähellä)
358
Primaarisoluviljelmä
Solu eristetään kudoksesta ja siirretään viljelyolosuhteisiin. Ei yleensä jakaudu siellä
359
Miten tumahuokosen läpi kuljetukseen saadaan energiaa?
GTPn hydrolyysistä
360
Elongaatio
??????
361
Retikuliinisäikeet
Tyypin 3 kollageeni. Tyvikalvon alla. Tukiverkkona imukeräsissä, pernassa, luuytimessä. Tukena mm maksassa ja munuaisissa
362
Lopetuskodonit
UAG, UAA, UGA
363
Ihmisne kolme eri rustotyyppiä
1. Hyaliini- eli lasirusto
2. Elastinen rusto
3. Syyrusto
364
Missä telomeraasi on aktiivisimpana?
Spermassa ja munasoluissa
365
Periosteum
Luukalvo. Ympäröi luuta, ja on muodostunut ohuesta sidekudoksesta. Kaksi kerrosta: Ulombi fibroottinen (verisuonet, kollageenisäikeet). Sisämpi osteogeneettinen (preosteoblastit, aktivoituvat sidekudossolut)
366
Mitokondrion dna
Koodaa 13 proteiinia, 22 siirtäjäRNAta ja 2 ribosomaalista RNAta
367
Nukleotidi
Typpeä sisältävä rengas (emäs) + sokeri + fosfaatti
368
Ruston kasvu on rajoitettua, mutta kun sitä kasvaa niin miten?
1) Appositionaalisesti (ruston pinnalle rustokalvon kondroblastien ansiosta)
2) Interstitiaalisesti (ruston sisäosat kasvavat lakuunoissa olevien kondrosyyttien jakautuessa)
369
Akrosentrinen kromosomi
Kromosomin p- ja q-palat selkeästi eripituisia
370
Eosinofiilien toiminta
Erityisesti loisinfektiossa ja joissain allergisissa reaktioissa. Reseptorit tunnistaa IgEn. Paikalle Mastsolujen ja lymfosyyttien erittämien aineiden takana. Hillitsee mast-solujen aikaansaamaa paikallista reaktiota
371
Tyypin 1 kollagen
Ihmisen yleisin proteiini. Kaksi alfa-1-ketjua ja yksi alfa-2-ketju = trimeeri. Mineralisaation alusta luissa. Ligamenteissa ja jänteissä. VETOLUJA
372
Tomografia
Kolmiulotteinen kuva
373
Twin spotting
Kromatidi, joissa sama alleeli, päätyy samalle puolelle > paikkaan syntyvät solut ovat homologisia. > Kudokseen spotti, jossa erilainen fenotyyppi. Nähtävillä esim ihon pigmenttiläikät
374
Mikä aloittaa eukaryootin transkription?
RNA polymeraasi II
375
Kerro RNAn hännästä
AKA 3' pään polyadenylaatio. Merkitystä RNAn stabiloimisessa ja siirtymisessä tumasta
376
Terminaattori
Kohta, johon transkriptio päättyy. RNA-polymeraasi irtoaa
377
Fetaalifraktio
Sikiön vapaan DNAn osuus kaikesta vapaasta DNAsta
378
Trivalentti
Kolme kromosomia synapsissa
379
NOn vaikutus verisuonen seinämään
Esimerkki nopeasta ja lyhytkestoisesta signaloinnista.
1. hermoimpulssi
2. NOn muodostuminen ja vapautuminen endoteelisoluista
3. Sileän lihaksen relaksoituminen
380
Kerro ionikanavaan liittyvästä reseptorista
Vaikuttaa plasmamembraanin kykyyn läpäistä tiettyjä ioneja ja muuttaa membraanin potentiaala > kemiallisesta signaalista tulee sähköinen. Keskeinen hermosoluissa ja hermo-lihasliitoksessa.
381
Imukudokset jaetaan..
Primaariset lymfaattiset elimet (valkosolujen tuotto ja kypsyminen)
Sekundaariset lymfaattiset elimet (=perifeerinen imukudos)
Tertiaariset lymfaattiset elimet (elimistön kaikki muut kudokset ja elimet)
382
Emäksen substituutiomutaation akksi alatyyppiä
Transitiomutaatio (pyrimidiini vaihtuu pyrimidiiniksi tai puriini vaihtuu puriiniksi)
Transversiomutaatio (puriini vaihtuu pyridiiniksi tai toisin päin)
383
Tumakuljetuksen 3 tärkeää tekijää
Proteiinin signaali, kuljetusproteiinit, GTP/GDP
384
Tyydyttynyt/tyydyttämätön rasvahappo
Tyydyttynyt = vain yksöissidoksia. Kova, eläinrasva
385
Tarkka selitys ATP-synteesistä
1. Protoni kulkee gradientin mukaan ATP-syntaasin (entsyymi, sijaitsee miton sisäkalvolla) keskellä olevaa kanavaa pitkin
2. Virtaus saa aikaan entsyymin pyörimisliikkeen
3. Pyörimisliike aiheuttaa konformaatiomuutoksen katalyyttisessä osassa
4. Entsyymi katalysoi ADP > ATP
386
ATPn keskimääräinen elinikä
1-2min
387
Luettele yleisimmät disakkaridit
```
Sakkaroosi = glukoosi + fruktoosi
Laktoosi = glukoosi + galaktoosi
Maltoosi = glukoosi + glukoosi
```
388
Bipolaarinen hermosolu
Dendriitti > sooma > aksoni. Esim silmässä ja korvassa
389
Miten hybridisaatio estetään replikaation aikana kahden vastakkaisen ketjun välillä?
DNAhan tarttuu proteiineja. Prokaryootilla Single strand DNA-binding proteins (SSB)
Eukaryooteilla Replication Protein A, RPA
390
Neutrofiilin tuntomerkit
Liuskottunut 2-5 osainen tuma. 40-70% veren valkosoluista. Naisten neutrofiileissä voi näkyä Barrin kappale. Jyväset ei värjäydy HE värjäyksessä.
Energia glykolyysistä, elinikä pari vrk
391
Miten proteiinit kuljetetaan mitokondrioon?
Niillä on tietty signaalisekvenssi, aj ne kulkee mitokondrion matriksiin ei-laskostettuna. Synteesi vapaalla ribosomilla
392
Northern blot
Geelille ajetaan RNAta. Mittaa geenin ilmentymistasoja
393
Aikuisen miehen veritilavuus
5,5l
394
Kerro aktiinifilamenteista?
Koostuu aktiinista. Taipuisia. Pienin kolmesta. Solukalvon alla on aktiinista muodostunut korteksi. Aktiinifilamentit kasvaa pluspäästä ja lyhenee miinuspäästä. Välittää soluejn liikettä alustaa pitkin ja organellien liikettä aktiinifilamentteja pitkin (myosiiniperheen proteiinit kuljettavat). Aktiini sitoutuu myosiiniin ja muodostaa supistuvia rakenteita
395
Cell Survival
Signaalit estävät apoptosomin muodostusta esim lisäämällä Bcl2-proteiinia (joka estää apoptosomia)
396
Miten suonitus menee luussa?
Haverisn kanavat pituussuuntaan ja Volkmanin kanavat poikkisuuntaan
397
Miten välitetään signaaleja solunsisäisesti?
Fosforylaatio (fosfaattiryhmän lisäys) ja G-proteiinit (GTPtä sitovat proteiinit)
398
Mikä sitoo sisarkromatidit yhteen? Ja mikä kumoaa sitomisen?
Kohesiini. APCn aktivoituminen johtaa koheiinisidoksen hajotukseen
399
Holliday Junction
Liikkuva risteys neljän DNA nauhan välillä. Voi liikkua ylös/alas. Luonnollinen rekombinaatiotapa
400
Edwardin syndrooman kromosomiluku
47,XX,+18 (ei yleensä selviä pitkään)
401
Submetasentrinen kromosomi
Sentromeeri lähempänä jompaa kumpaa päätä
402
Mitä tekee astrosyytit?
Keskushermoston gliasolu. Ympäröi esim aivojen verisuonia > muodostaa osan veri-aivoesteestä.
403
Leukosytoosi
Valkosolujen määrä on lisääntynyt
404
Mitä UV-valo aiheuttaa?
2 pyrimidiiniä sitoutuu kovalentisti toisiinsa > pyrimidiinidimeeri (yleensä T-T)
405
Sileän ERn tehtävä
Steroidihormonien synteesi, lipoproteiinien synteesi (maksa), haitallisten rasvaliukoisten aineiden muunto vesiliukoisempaan muotoon. Kalsiumin varastointi
406
Volkmanin kanava
Poikittain Haversin kanavista. Laajentuu osteoporoosissa ja alsten leukemiassa
407
Mitokondrion ulkokalvon rakenne
Päästää läpi isojakin moelkyylejä (proteiinit, aminohapot, ionit). Poriinikanavia
408
p27 (ja p21, p16)
Inhiboi sykliini-cdk kompleksia ja estää solusyklin etenemisen G1-vaiheesta S-vaiheeseen
409
DNA-only-transposonit
Transposoni, joka ei tarvitse RNA välivaiheita. Yleinen bakteereissa.
410
Ground substance
Lasimainen, läpinäkyvä geelimäinen aine tukikudossäikeiden välissä. GAGs. Esim silmän lasiainen ja rusto
411
RFLP
Bakteerin katkaisukohta genomissa.
412
Heterokromatiini
Tiukkaan pakattu, ei yleensä transkriboida (= ei avaudu) Paljon mm Y-kromosomissa
413
Mesenkyymi
Alkeistukikudos, -sidekudos
414
DNAn vaihtoehtoiset muodot (ja milloin on niissä/miten eroaa tavallisesta)
B-muoto (luonnollinen. vesipitoinen, matalasuolainen ympäristö. 20Å halkaisija)
A-muoto (korkeasuolainen, vähävetinen. 9 emästä/kierros. Halkaisija 23Å)
Z-DNA (vasenkätinen Helix. Major groove lähes poissa)
415
Aneuploidia
Organismin kromosomiluku yhtä kertalukua pienempi/suurempi
416
Aminohappojen määrä
20 erilaista. Essentiellit 9 (saatava ravinnosta)
417
Mikä on p53?
Genomin vartija. Vaurion sattuessa inhiboi solusyklin etenemistä. Jos aktivoituu S-vaiheessa, seuraa solukuolema. Viallinen p53 johtaa mutaatioihin, ehkä syöpään
418
Basofiilien toiminta
Solupinnan lgE reseptorit tunnistaa allergeenit > välitön histamiinin vapautus granuloista
419
Lihassolutyypit
Luuranko-, sydän-, sileälihassolut ja myoepiteliaalisolut (korisolut), myofibroblastit, perisyytit
420
CAMs tyypit ja toiminta (cell adhesion molecule)
1. Kalsiumriippuvaiset (kadheriinit ja selektiinit)
| 2. Kalsiumista riippumattomat (integriinit ja adheesiomolet).
421
Missä happiradikaaleja syntyy?
Inflammaatiossa, ionisoivassa säteilyssä ja normaalisti mitokondrioissa
