Säteily ja radioaktiivisuus

Question 1

Antihiukkanen

Answer 1

Jokaisella tavallisen aineen hiukkasella on antihiukkanen. Hiukkasen ja antihiukkasen massat ovat keskenään saman suuruiset ja niillä keskenään yhtä suuret mutta vastakkaismerkkiset sähkövaraukset.

Question 2

Neutriinot

Answer 2

Varauksettomia hiukkasia, joiden massa on pieni jopa elektroniin verrattuna.

Question 3

Alfahajoaminen

Answer 3

Ydin emittoi alfahiukkasen, eli heliumatomin ytimen

Question 4

Alfa-aktiivisuus

Answer 4

Jos tietyn aineen ytimet hajoavat alfahajoamisella

Question 5

Beeta-miinus-hajoaminen

Answer 5

Ytimestä emittoituu elektroni ja elektronin antineutriino. Ytimessä heikko vuorovaikutus muuttaa neutronin protoniksi, elektroniksi ja antineutriinoksi, joista protoni jää ytimeen ja elektroni ja antineutriino emittoituvat ytimestä.

Question 6

Beeta-plus-hajoaminen

Answer 6

Ytimestä emittoituu positroni ja elektronin neutriino. Ytimessä heikko vuorovaikutus muuttaa protonin neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi, joista neutroni jää ytimeen ja positroni ja neutriino emittoituvat ytimestä.

Question 7

Beeta-plus-hajoamisen seurauksia

Answer 7

Ydin emittoi positronin eli antielektronin. Positroni törmää hyvin pian joko atomin omaan tai läheisen atomin elektroniin ja annihiloituu -> syntyy gammasäteilyä.

Question 8

Elektronisieppaus

Answer 8

Elektroni putoaa atomin alimmilta kuorilta ytimeen ja ytimestä emittoituu neutriino. Elektronin pudotessa ytimeen heikko vuorovaikutus muuttaa ytimen protonin neutriinoksi ja tämän seurauksena ytimestä emittoituu neutriino.

Question 9

Elektronisieppauksen seurauksia

Answer 9

Ydin voi jäädä virittyneeseen tilaan, joka purkautuu nopeasti ja ytimestä emittoituu gammakvantti. Kun jokin ylempien kuorien elektroni täyttää alemmalta kuorelta kaapatun elektronin paikan, atomista emittoituu karakteristinen röntgenkvantti.

Question 10

Säteily

Answer 10

Säteilyllä tarkoitetaan yleisesti energian etenemistä joko sähkömagneettisen aaltoliikkeen (eli fotonien) tai hiukkasten mukana. Jaetaan joko sähkömagneettiseen tai hiukkassäteilyyn.

Question 11

Ionisoiva säteily

Answer 11

Säteilyä, jossa fotonien tai hiukkasten energiat ovat tyypillisesti riittävän suuria ionisoimaan atomeja. Suurissa määrin haitallista terveydelle (tuhoja ja mutaatioita soluissa)

Question 12

Gammasäteily

Answer 12

Sähkömagneettista säteilyä. Ytimen viritystilan purkautumisesta tai annihilaatiosta syntyvä korkeaenerginen sähkömagneettinen säteily. Fotonien aallonpituus tyypillisesti alle 10 pikometriä.

Question 13

Röntgensäteily

Answer 13

Sähkömagneettista säteilyä. Elektronin viritystilan purkautumisesta tai jarruuntumisesta syntyvä korkeaenerginen säteily. Aallonpituus tyypillisesti 10 pm - 10 nm.

Question 14

Ydinsäteily

Answer 14

Atomin ytimen emittoima säteily.

Question 15

Ultraviolettisäteily

Answer 15

Sähkömagneettista säteilyä. Matalaenergisempää kuin röntgensäteily, mutta korkeaenergisempää kuin näkyvä valo. Aallonpituus 10 nm - 380 nm.

Question 16

Hiukkassäteily

Answer 16

Voi syntyä esimerkiksi ytimen radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Erilaiset korkeaenergiset massalliset hiukkaset.

Question 17

Alfasäteily

Answer 17

Alfahajoamisessa emittoituvat alfahiukkaset. Hyvin ionisoivaa säteilyä, mutta vaarallista vain jos säteilyn lähde joutuu kehon sisään. Alfahiukkasten kantama ilmassa n. 10 cm ja ne pysähtyvät esim. paperiarkkiin

Question 18

Beeta-miinus-säteily

Answer 18

Beeta-miinus-hajoamisessa emittoituvat elektronit. Kantama pidempi kuin alfasäteilyllä, mutta pysähtyy esim. alumiinifolioon.

Question 19

Beeta-plus-säteily

Answer 19

Beeta-plus-hajoamisessa emittoituvat positronit

Question 20

Neutronisäteily

Answer 20

Neutronisäteilyä syntyy esim. fissiovoimaloiden ydinreaktoreissa.

Question 21

Ionisointi

Answer 21

Säteily irrottaa kohteensa atomien elektronikuorilta elektroneja.

Question 22

Puoliintumisaika

Answer 22

Aika, jonka kuluessa radioaktiivisesta näytteestä puolet ytimistä on hajonnut.

Question 23

Aktiivisuus

Answer 23

Kuvaa sitä, kuinka monta hajoamista näytteessä tapahtuu aikayksikössä. Aktiivisuus on suoraan verrannollinen hiukkasmäärään.

Question 24

Puoliintumispaksuus

Answer 24

Matka, jolla säteilyn intesiteetti puolittuu tietyssä väliaineessa.