Sanastoa Flashcards
Objektivismi
Suuntaus, joka perustuu ajatukselle, että todellisuus on objektiivinen ja että tieto voidaan hankkia objektiivisten havaintojen, järjen ja loogisen päättelyn avulla. Objektivismin keskeisiä periaatteita on usko siihen, että todellisuus on olemassa riippumatta yksilön tajunnasta tai uskomuksista.
Subjektivismi
Näkemys, joka korostaa yksilön tunteita, mielipiteitä ja kokemuksia totuuden perustana. Subjektivistit väittävät, että todellisuus on suhteellinen ja tulkinnanvarainen, ja se riippuu yksilön henkilökohtaisista havainnoista ja näkemyksistä.
Teoria
Auttaa luokittelemaan ilmiöitä, entiteettejä, prosesseja ja kasuaalisuhteita. Luo ekspliittisen ja rajatun näkökulman johonkin tarkastelun kohteena olevaan ilmiöön. Eri teoria voi selittää saman ilmiön uudella tavalla.
Teoria liittää tutkimuksen aiempaan tutkimukseen ja aiempiin tutkimuskohdetta koskeviin selitysmalleihin. Teoria ohjaa toimintoa ja käytäntöä.
Durkheim
Yhteiskunnan arvot, normit, moraalit, kieli, kulttuurit. Durkheim konsensusteoriat (funktionalimsi, systeemiteoriat).
Durkheim kiinnostunut siitä, miten yhteiskunta pysyy koossa; Huomio normeissa, moraalissa ja sosiaalisissa faktoissa. Sosiaalinen fakta: “Koostuu vaikuttamisen, ajattelemisen ja tuntemisen tavoista, jotka ovat ulkoisia yksilöön nähden ja joilla on häneen väkevästi vaikuttavaa pakottavaa voimaa”. Yhteiskuntatieteen tutukittava sosiaalisia faktoja.
Weber
Yksilön subjektiiviset merkitykset ja rationaalinen toiminta. Konfliktiteoriat Weber. Weberin mukaan yhteiskuntatieteiden tulee lähteä toiminnan ja subjektiivisten merkitysten ymmärtämisestä: huomio yksilössä, heidän arvoissa, motivaatioissa sekä asioille, tapahtumille ja objekteille antamissa merkityksissä.
Ontologia
Teorian oppi siitä, millainen todellisuus on. Durkheim uskoi että olennaista sosiaalisessa maailmassa ovat ulkopuoliset, rakenteelliset tekjiät. Weber uskoi että todellista on yksilöt, merkitykset ja toiminta.
Kollektivismi
Yhteiskunta enemmän kuin yksilöiden summa.
Yhteiskuntaa ei voi palauttaa yksilön valintoihin.
Yksilöt syntyvät keskelle jo olemassa olevia yhteiskunnallisia käytäntöjä.
Individualismi
Yksilön toiminta, valinnat, motivaatiot, miletymykset ja uskomukset keskeisiä.
Yhteiskunnalliset ilmiöt kuten instituutiot, systeemit yms, on ymmärrettävä vain kun ne palautetaan yksilön toimintaan ja valintoihin
Ts. sosiaaliset ilmiöt syntyvät ihmisten toiminnnan tuloksena, siksi yksilöt ja toiminta on ainoa mahdollinen tutkimuskohde
Relationalismi
Hylkää ajatuksen, että tutkimuskohde voi olla irrallinen yksikkö kuten yhteiskunta tai yksilö.
Ilmiöiden, entiteettisen yms välisten keskinäisten suhteiden ja verkostojen tulisi olla yhteiskuntatieteiden tutkimuskohde.
Dramaturginen lähestymistapa
Painottaa teatterin, presentaation, vaikutuksen hallinnan (impression management) ja roolin käsitteitä kuvaamaan sosiaalista vuorovaikutusta ja toimintaa. Keskeistä ajatus, että sosiaaliset tilanteet ovat kulttuurisesti käsinkirjoitettu.
Front Stage
Vuorovaikutuksen näyttämö, jossa ihminen tietoinen yleisöstä eli siitä, että häntä tarkkaillaan, esittää roolia ja pyrkii antamaan strategisesti parhaan vaikutelman. Erving Goffman
Backstage
Roolista ja vaikutuspyrkimyksistä vapaampi, rentoutuneempi tila; myös tila, jossa valmistaudutaan menemään front stagelle (ravintola esimerkki) Erving Goffman
Emotionaalinen työ (emotional labour)
Työnantajat/Organisaatiot olettavat työntekijöiltä tunteiden muokkaamista vastaamaan organisaation tavoitteita (esim: ystävällisyys ja hymyileminen palveluammateissa, mistö tulee osa myytävää tuotetta)
Feeling rules
Miten yksilöt ja yhteiskunta asettavat normeja/sääntöjä sille, mitä tunteita tulisi tuntea ja ilmaista tietyssä kontekstissa.
Symbolinen interaktionismi
Yhteiskunta ei ole staattinen kokonaisuus, joka edeltää yksilöitä, vaan se muodostaa dynaamisen ja jatkuvasti kehittyvän prosessin, joka koostuu konkreettisten yksilöiden toimista, reaktioisya ja vuorovaikutuksesta.
Sosiaalinen järjestys luodaan vuorovaikutuksessa.
“Society is nothing other than people doing things together” (Howard S. Becker)
Fenomenologia
Keskeistä yksilön tietoisuus sekä tieto, havainto, ymmärrys, kokemus
Fenomenologia pyrkii saavuttamaan toimijoiden näkökulman ja merkitykset; miten ihmiset havaitsevat ja kokevat maailman ympärillään
Rationaalisen valinnan teoria
This theory states thatindividuals use their self-interests to make choices that will provide them with the greatest benefit. People weigh their options and make the choice they think will serve them best.
Sosiaalisen vaihdon teoria
Huomio prosesseissa ja vuorovaikutuksessa, jossa yksilöt saavat ja vastaanottavat resursseja aka yksilöt vaihtavat keskenään jotakin. Idea vastaanottaa taloudellisia markkinoita ja kaupankäyntiä, mutta vaihdon välineenä voi olla mikä tahansa yksilön haluama palkinto.
Kapitalismi
Talousjärjestelmä, jossa tuotantovälineet ovat yksityisomistuksessa ja niiden käyttöä ohjaa voitontavoittelu. Se perustuu vapaaseen markkinatalouteen, jossa hinnat määräytyvät tarjonnan ja kysynnän mukaan ilman keskitettyä ohjausta. Kapitalismissa korostuvat yksilönvapaus, kilpailu ja innovaatio.
Marx kapitalismi
Marx näki kapitalismin taloudellisena järjestelmänä, joka perustuu luokkahierarkiaan, jossa on sisäänrakennettuna luokkien välisiä ristiriitoja. Hän korosti, että kapitalismi luo luokkajaon omistajien ja työläisten välille, joista jälkimmäiset ovat riippuvaisia palkkatyöstä ja joutuvat hyväksikäytetyiksi luokkajärjestelmän seurauksena.
Weber kapitalismi
Weberin mukaan kapitalismi ei ole pelkästään taloudellinen järjestelmä, vaan myös arvojen järjestelmä. Weberin mukaan kapitalismissa korostuvat rationaalinen laskelmoivuus, tehokkuus ja itsekuri.
Rationalismi
Ajattelu- ja toimintatapa, jossa päätökset ja valinnat perustuvat järkeilyyn ja loogiseen päättelyyn. Se korostaa objektiivisten faktojen, todisteiden ja logiikan merkitystä mielipiteiden, uskomusten tai perinteiden sijaan. Rationalismi pyrkii optimoimaan toiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden järkiperäisten päätösten kautta.
Gemeinschaft
tarkoittaa sosiologiassa yhteisöä, joka perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin, perinteisiin ja läheisyyteen. Tämä termi, jonka esitti sosiologi Ferdinand Tönnies, viittaa usein maaseutu- tai pienyhteisöihin, joissa sosiaaliset siteet ovat vahvat ja yhteisöllisyys korostuu.
Gesellschaft
Yhteiskunta, jossa suhteet ovat epähenkilökohtaisempia ja perustuvat sopimuksiin tai sopimuksellisiin suhteisiin. Tämä termi, jonka esitti sosiologi Ferdinand Tönnies, viittaa usein kaupunki- tai suurkaupunkiyhteisöihin, joissa sosiaaliset siteet ovat vähemmän henkilökohtaiset ja perustuvat enemmän yksilön rooliin ja asemaan yhteiskunnassa.
