Sakari Melander: Johdatus rikosoikeuteen

Question 1

Mikä on Rikosprosessioikeus?

Answer 1

Rikosprosessioikeus käsittää sen prosessuaalisen ja institutionaalisen normiston, jonka kautta rikosvastuu käytännössä toteutetaan ja kohdennetaan

Question 2

Yleisten oppien ja erityisen osan ohella rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä on olennainen osa rikosoikeutta, Mikä On Rikosoikeudellinen Seuraamusjärjestelmä ?

Answer 2

Seuraamusjärjestelmän alaan kuuluvat rikosoikeudellisten seuraamusten lajit, niitä koskevat säännökset ja opit, rangaistuksen määräämistä koskevat säännökset ja opit sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat säännökset ja opit

Question 3

Mikä on Eurooppalainen rikosoikeus?

Answer 3

Eurooppalainen rikosoikeus on yleiskäsite, joka kattaa sekä Euroopan neuvoston että Euroopan unionin puitteissa toteutetut rikosoikeudelliset toimenpiteet

Question 4

Mikä on EU-rikosoikeus?

Answer 4

EU-rikosoikeus laajassa merkityksessä taas on yleiskäsite Euroopan unionin puitteissa toteutetuille rikosoikeudellisille tai rikosoikeuteen liittyville toimenpiteille. . EU-rikosoikeus suppeassa merkityksessä taas käsittää EU:ssa toteutetun varsinaisen rikosoikeudellisen yhteistyön

Question 5

Mikä on Aineellinen rikosoikeus ja mihin oikeudenalaan se voidaan lukea EU:n järjestelmässä?

Answer 5

Aineellisen rikosoikeuden lähentäminen kohdistuu ennen muuta rikossäännösten tunnusmerkistöihin ja seuraamuksiin. Käsitteellä aineellinen rikosoikeus tarkoitetaan näin EU:n järjestelmässä lähinnä rikoslain erityistä osaa, mutta osin myös seuraamusjärjestelmää, kun lähentämisen kohteena ovat tiettyjen rikosten lajit ja niitä koskevat seuraamukset

Question 6

Mikä on Rikoskäyttäytyminen?

Answer 6

Yhteisön sääntöjen moitittavaksi katsottua rikkomista, joka herättää muissa yhteisön jäsenissä paheksuntaa. Usein tällainen toiminta on myös yhteisön virallisten normien vastaista. Nämä viralliset normit
löytyvät keskeisesti rikoslaista

Question 7

Mikä on Rikollisuus?

Answer 7

Rikollisuus voidaan yhden lähestymistavan mukaan määritellä poikkeavaksi käyttäytymiseksi yhteiskunnassa tai tarkemmin yhdeksi poikkeavan käyttäytymisen muodoksi. Rikollisuudessa on kysymys toiminnasta, joka on yhteiskunnassa hyväksytyn normin
vastaista. Rikollisuudeksi määriteltävä käyttäytyminen, joka on myös yhteisön virallisten normien vastaista, ei ole alaltaan sama kuin moraalisesti moitittava käyttäytyminen tai sosiaalisten normien rikkominen. Rikollisuudeksi voidaan järjestäytyneessä
yhteiskunnassa määritellä sellaiset teot, jotka rikkovat valtion asettamaa normia, joka mahdollistaa rangaistukseen tuomitsemisen

Question 8

Mikä on Kriminologia?

Answer 8

Kriminologia on yhteiskuntatieteisiin kuuluva tieteenala, joka tutkii muun ohessa rikoskäyttäytymisen sosiaalisia syitä

Question 9

Mikä on Evoluutiokriminologia?

Answer 9

Evoluutiokriminologiassa ihmisen käyttäytymistä ja valintoja selitetään evoluution seurauksena ihmislajille kehittyneiden käyttäytymispiirteiden avulla

Question 10

Mikä on Valikoitumisteoria?

Answer 10

Valikoitumisteorioissa esitetään, että tietyt ihmiset syyllistyvät rikoksiin muita useammin henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi

Question 11

Mikä on Sosiaalisen paineen teoria?

Answer 11

Sosiaalisen paineen teoriassa taas esitetään, että yhteiskunnallisten olosuhteiden seurauksena ihmiset valitsevat rikosten tekemisen. Teorian klassisessa muodossa on esitetty, että kulttuuri asettaa ihmisten tavoitteeksi vaurastumisen, mutta se on todellisuudessa mahdollista vain harvoille

Question 12

Mikä on Sosiaalisen kontrollin teoria?

Answer 12

Sosiaalisen kontrollin teorian mukaan taas rikoskäyttäytymiseen vaikuttavat yksilöllä olevat halut ja tarpeet, joita pyritään tyydyttämään

Question 13

Mitä on Oppimisteoriat?

Answer 13

Oppimisteorioiden mukaan rikoskäyttäytymistä opitaan ryhmässä ja sosiaalisissa tilanteissa ja rikoksen tekemisen mahdollistaa rikoksen tekemiseen vaadittavan käyttäytymismallin omaksuminen

Question 14

Mitä on Leimaamisteoriat?

Answer 14

Leimaamisella viitataan siihen, miten rikokseen syyllistynyt yksilö muiden silmissä ”leimataan” rikolliseksi

Question 15

Mikä on Sekundaarinen rikoskäyttäytyminen?

Answer 15

Leimaamisteoria selittääkin ennen muuta sekundaarista rikoskäyttäytymistä eli rikosten jatkamista ensimmäiseen rikokseen syyllistymisen jälkeen

Question 16

Mikä on Kriminaalipolitiikka?

Answer 16

Kriminaalipolitiikalla viitataan laajimmillaan kaikkiin niihin toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan rikollisuuteen. Kriminaalipolitiikka voidaan määritellä myös rikollisuutta ja sen kontrollia koskevaksi yhteiskunnalliseksi päätöksenteoksi, jolloin kriminaalipolitiikka määrittyy osaksi laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa

Question 17

Mikä on Järkiperäinen kriminaalipolitiikka?

Answer 17

Järkiperäisellä kriminaalipolitiikalla tarkoitetaan ennen muuta arvoja vaikutustietoisuutta – sekä myös vaihtoehtotietoisuutta

Question 18

Mikä on Minimoimistavoite?

Answer 18

Rikollisuudesta ja sen torjumisesta aiheutuvien kustannusten ja haittojen minimoiminen

Question 19

Mikä on Jakamistavoite?

Answer 19

Rikollisuudesta ja sen torjumisesta aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jakaminen eri osapuolten kesken

Question 20

Mikä on Esivalmistelu?

Answer 20

Esivalmistelussa kerätään tietoa lainvalmistelua koskevassa aloitteessa tarkoitetusta teemasta ja suunnitellaan tulevan lainvalmisteluhankkeen tavoitteet, toteutustapa ja aikataulu

Question 21

Mikä on Perusvalmistelu?

Answer 21

Perusvalmistelussa toteutetaan varsinaista lainvalmistelutyötä joko virkatyönä tai valmistelutyötä toteuttamaan asetetun työryhmän toimesta

Question 22

Mitä Lausuntomenettelyn aikana keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään?

Answer 22

Lausuntoja valmisteltuun hallituksen esitysluonnokseen

Question 23

Mikä on Jatkovalmistelu?

Answer 23

Jatkovalmistelussa tavallisesti virkatyönä valmistellaan asiassa annettava hallituksen esitys

Question 24

Mikä on Lähetekeskustelun tarkoitus?

Answer 24

Evästää tulevaa lakiehdotuksen käsittelyä eduskunnan valiokunnissa

Question 25

Mikä on Perustuslakivaliokunta?

Answer 25

Perustuslakivaliokunta tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin

Question 26

Mikä on Kriminalisointi?

Answer 26

Tietyn teon rangaistavaksi säätäminen

Question 27

Mitä ovat Kriminalisointiperiaatteet?

Answer 27

Kriminalisointiperiaatteet asettavat tiettyjä edellytyksiä tietyn toiminnan rangaistavaksi säätämiselle. Kriminalisointiperiaatteita on alun perin kehitetty
rikosoikeustieteessä, mutta sittemmin niihin on viitattu useissa lainvalmisteluasiakirjoissa, minkä vuoksi niiden asemaa voidaan pitää rikosoikeudellisessa lainvalmistelussa suhteellisen vakiintuneena.
Suomessa kriminalisointiperiaatteiksi on perinteisesti luettu oikeushyvien suojelun periaate, ultima ratio -periaate ja hyöty–haitta-punninnan periaate.
Edellisten lisäksi myös rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate on luettu kriminalisointiperiaatteiden joukkoon

Question 28

Mikä on Oikeushyvien suojelun periaate?

Answer 28

Rikosoikeutta on lupa käyttää vain oikeushyvien suojeluun

Question 29

Mikä on Oikeushyvä?

Answer 29

Oikeushyvän käsitteellä tarkoitetaan vakiintuneesti oikeudellisesti suojattua intressiä

Question 30

Mikä on Ultima ratio-periaate?

Answer 30

Ultima ratio -periaate edellyttää rangaistavaksi säätämisen ja yleisesti rikosoikeudellisen järjestelmän käyttämistä vasta viimesijaisena keinona. Periaatteen ydinsisällön mukaan rikosoikeutta on lupa käyttää vain, jos käsillä ei ole toista rikosoikeutta moraalisesti hyväksyttävämpää ja sitä tehossaan kohtuullisissa määrin lähestyvää ja kohtuullisin kustannuksin toimeenpantavissa olevaa järjestelmää

Question 31

Mikä on Hyöty-haitta-punninnan-periaate?

Answer 31

Kriminalisoinnista on aiheuduttava enemmän haittaa kuin hyötyä. Periaatteen on katsottu laajentavan näkökulman rikosoikeuteen kokonaisyhteiskunnalliseksi, koska sen puitteissa voidaan ottaa huomioon lähtökohtaisesti kaikenlaisia kriminalisoinneista aiheutuvia hyötyjä ja haittoja

Question 32

Mikä on Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (PL 8§)?

Answer 32

Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa rangaistavaksi säädetty

Question 33

Mitkä on Perustuslain rajoitusedellytykset?

Answer 33

Perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluvat esimerkiksi lailla säätämisen vaatimus sekä tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimus.
Ne edellyttävät perusoikeuden rajoituksen toteuttamista eduskuntalailla ja rajoituksen muotoilemista tarkkarajaiseksi ja
täsmälliseksi. Perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluu myös hyväksyttävyysvaatimus. Rikosoikeuteen suhteutettuna se edellyttää, että kriminalisoinnille ja rikosoikeudelliselle seuraamussääntelylle on oltava esitettävissä painava yhteiskunnallinen tarve ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste.

Question 34

Mikä on Kirjoitetun lain vaatimus?

Answer 34

Kirjoitetun lain vaatimuksen kautta rikosoikeudellinen
laillisuusperiaate sitoo syyksilukevan rikostuomion aina
eduskuntalakiin

Question 35

Mikä on Blankorangaistussääntely?

Answer 35

Usein merkitsee rangaistavan käyttäytymisen aineellisen alan määrittämistä muualla kuin eduskuntalain tasoisessa sääntelyssä

Question 36

Mikä on Analogiakielto?

Answer 36

Laillisuusperiaatteen sisältämän analogiakiellon mukaan rikosoikeudellista säännöstä ei saa soveltaa tapaukseen, johon se sanamuotonsa mukaan ei sovellu mutta joka näyttäisi olevan samankaltainen kuin säännöksessä nimenomaisesti tarkoitettu tilanne

Question 37

Mikä on Epätäsmällisyyskielto?

Answer 37

Epätäsmällisyyskiellon ydinsisältö on eduskunnan
perustuslakivaliokunnan asiaa koskevassa melko runsaassa käytännössä muotoutunut seuraavaksi: kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on enna-koitavissa, onko jokin
toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa

Question 38

Mikä on Taannehtivan rikoslain kielto?

Answer 38

Taannehtivan rikoslain kielto nimensä mukaisesti tarkoittaa, että rikokseen syylliseksi saa tuomita vain sellaisen teon perusteella, joka on tekohetkellä rangaistavaksi säädetty

Question 39

Mikä Lievemmän lain periaate?

Answer 39

Periaatteen mukaan jos rikoksen tekemisen jälkeen voimaan tullut uusi laki johtaisi syytetylle lievempään lopputulokseen, uutta lakia on sovellettava. Jos taas muuttuneen lain seurauksena rangaistavuus on ankarampaa, on sovellettava vanhaa lakia

Question 40

Mitä ovat Erityiset vääryystunnusmerkistöt?

Answer 40

Tietyn toiminnan rangaistavaksi säätämistä koskevat
kriminalisointisäännökset. Nämä rikoslain erityisen osan vääryystunnusmerkistöt ovat kuitenkin itsessään sisällöllisesti tyhjiä, koska niiden soveltaminen edellyttää aina näiden rikostunnusmerkistöjen kannalta merkityksellisten rikosvastuun yleisten edellytysten täyttymistä

Question 41

Mikä on Seurausrikos?

Answer 41

Seurausrikoksissa erityisissä tunnusmerkistöissä on nimenomaisestimainittu itse teosta erillinen ulkoinen seuraus, jonka syntymistä tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää.

Question 42

Mikä on Tekorikosoikeuden periaate?

Answer 42

Rikosoikeudellinen moitearvostelu kohdistetaan aina tehtyyn konkreettiseen tekoon tai laiminlyöntiin

Question 43

Mikä on Tekorikos? (Anna esimerkki)

Answer 43

Tekorikoksissa edellytetään aktiivista tekemistä, eikä edellytetä, että rangaistavaksi säädetystä toiminnasta aiheutuu mitään seurausta (esim. rattijuopumus)

Question 44

Mikä on Tekijärikos?

Answer 44

Tekijärikosoikeudessa moitittavuusarvostelu taas kiinnittyy tekijään liittyviin piirteisiin, esimerkiksi tekijän yleiseen asosiaalisuuteen tai hänen ”pahoihin aikomuksiinsa”.

Question 45

Mikä on Teko?

Answer 45

Rikosoikeudessa ilmaisulla ”teko” on kaksi merkitystä. Ensinnäkin sillä viitataan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen käyttäytymiseen,
joka voi ilmetä joko aktiivisena tekemisenä tai laiminlyöntinä. Tällöin ilmausta teko käytetään rikosoikeudellisesti merkityksellisen toiminnan tai laiminlyönnin yläkäsitteenä. Toiseksi käsitteellä
viitataan nimenomaan rikosoikeudellisesti merkitykselliseen aktiiviseen tekemiseen

Question 46

Mikä on Vaarantamisrikos?

Answer 46

Suomen rikoslainsäädännössä erotetaan kolme vaarantamisen kategoriaa, tekorikokset, joiden osalta tekojen vaaraa aiheuttava luonne on oletettu eivätkä nämä rikossäännökset sisällä mitään vaarantamista ilmaisevaa kriteeriä, konkreettista vaaraa edellyttävät
tunnusmerkistöt ja abstraktit vaarantamisrikokset

Question 47

Mikä on Filosofisen teon teoria?

Answer 47

Filosofisessa teon teoriassa erotellaan perusteot (primääriteot) rikosoikeudellisesti merkityksellisistä teoista

Question 48

Mikä on Sosiaalisen teon teoria?

Answer 48

Sosiaalisen teon teoriassa ei sen sijaan eroteta primääritekoja ja rikosoikeudellisesti merkityksellisiä tekoja vaan painotetaan sitä, että teko on sosiaalisesti merkityksellistä inhimillistä käyttäytymistä. Sosiaalinen teon teoria painottaa toimintaa kokonaisuudessaan, toiminnan sosiaalista merkitystä sekä sitä, että rikosoikeudellisesti merkityksellisessä toiminnassa on kysymys hallitusta tai hallittavissa olevasta sosiaalisesti merkityksellisestä käyttäytymisestä

Question 49

Mikä on Epävarsinainen laiminlyöntirikos?

Answer 49

Epävarsinaisella laiminlyöntirikoksella tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijää voidaan rangaista laiminlyönnistä sellaisen rikostunnusmerkistön perusteella, jossa laiminlyöntiä ei ole nimenomaisesti mainittu. Kysymys on tällöin tietyn rikostunnusmerkistössä rangaistavaksi säädetyn teon
toteuttamisesta laiminlyönnillä

Question 50

Mikä on Vastuuasemaoppi?

Answer 50

Vastuuasemaopissa on kyse siitä, onko käsillä erityinen oikeudellinen velvollisuus vahinkoseuraamuksen estämiseen. Se, jolla on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen, on
vastuuasemassa. Epävarsinaisessa laiminlyöntirikoksessa edellytetään, että tekijällä
on ollut tähän erityinen oikeudellinen velvollisuus, joka voi perustua 1) virkaan, toimeen tai asemaan, 2) tekijän ja uhrin väliseen suhteeseen, 3) tehtäväksi ottamiseen tai sopimukseen tai 4) muuhun näihin rinnastettavaan syyhyn

Question 51

Mikä on Suojeluvastuu?

Answer 51

Suojeluvastuussa on kysymys tiettyyn henkilöön kohdistuvasta edellytyksestä suojella tiettyä henkilöä tai tiettyjä henkilöitä erityyppisiltä vaaroilta ja tilanteilta

Question 52

Mikä on Valvontavastuu?

Answer 52

Valvontavastuu tarkoittaa henkilön velvollisuutta valvoa vaaran lähdettä ja estää ne loukkaukset, jotka ovat peräisin hänen valvomastaan lähteestä.

Question 53

Mikä on Syyllisyysperiaate?

Answer 53

Nulla poena sine culpa, ei rangaistusta ilman syytä

Question 54

Mikä on Tahallisuus?

Answer 54

Voidaan sanoa, että arkikielisen määritelmän mukaan tahallaan toimiva tietää, mitä tekee, ja tahtoo tehdä juuri sen, minkä tekee. Tahallaan toimijan voidaan myös sanoa toimivan ”tieten tahtoen”. Määritelmä paljastaa, että tahallisuus pitää sisällään sekä tahdollisen,
volitiivisen, että tiedollisen, kognitiivisen,
ulottuvuuden. Rikosoikeudellinen tahallisuus kohdistuu joko seurauksiin tai olosuhteisiin. Jos rikossäännöksessä edellytetään seurauksen syntymistä, tekijän tahallisuuden tulee kohdistua tämän
seurauksen syntymiseen

Question 55

Mikä on Seuraustahallisuus?

Answer 55

Seurauksen syntymistä voi tavoitella ja sitä voi pitää varmana, jolloin seurausten syntymisen suhteen sekä tahallisuuden tahdollinen että tiedollinen ulottuvuus ovat merkityksellisiä

Question 56

Mikä on Tarkoitustahallisuus?

Answer 56

Tarkoitustahallisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen

Question 57

Mikä on Varmuustahallisuus?

Answer 57

Varmuustahallisuudella taas tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on pitänyt seurausta varmana tai tekoonsa varmasti liittyvänä

Question 58

Mikä on Todennäköisyystahallisuus?

Answer 58

Todennäköisyystahallisuuden ollessa käsillä kysymys on tilanteesta, jossa tekijä on pitänyt seurauksen aiheutumista varsin todennäköisenä

Question 59

Mikä on Tuottamus?

Answer 59

Tuottamus on siis syyksiluettavuuden toinen muoto tahallisuuden ohella ja sillä tarkoitetaan huolimattomuutta – sitä, että tietyssä tilanteessa ei ole toimittu riittävän huolellisest

Question 60

Mikä on Tekijän huolimattomuus?

Answer 60

Tekijän menettely on rikosoikeudellisesti arvioiden huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan.
Tekijän huolimattomuuden suhteen edellytetään, että tekijältä olisi tilanteessa voitu vaatia huolellisempaa toimintaa ja hän olisi myös kyennyt häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta noudattamaan. Kysymys voi olla joko tietoisesta riskinotosta tai tiedostamattomasta huolimattomuudesta

Question 61

Mikä on Olosuhteiden edellyttämä huolimattomuus?

Answer 61

Olosuhteiden edellyttämällä huolellisuudella tarkoitetaan teon huolimattomuutta. Kysymys on esimerkiksi siitä, että toimitaan lainsäädännössä vahvistettujen huolellisuusvelvollisuuksien
vastaisesti. Joskus huolellisuusvelvoite voi ilmetä tietynlaisista teknisistä normeista, tai perustua myös vakiintuneeseen tapaan tai käytäntöön, kuten hyvään asianajotapaan tai vastaavaan. Olennaista
on, että toimitaan asetetun tai noudatetun huolellisuusvelvollisuuden vastaisesti

Question 62

Mikä on Tekosyyllisyys?

Answer 62

Syyllisyyttä arvioidaan myös rikosoikeudellisesti merkityksellisen teon kautta. Puhutaan tekosyyllisyydestä, jolloin tarkoitetaan syyllisyyttä, jota teko tekijässään ilmentää

Question 63

Mikä on Syyntakeisuus?

Answer 63

Tekijä on teon tehdessään toiminut täydessä ymmärryksessä ja ymmärtänyt tekonsa oikeudellis-moraalisen luonteen sekä kyennyt aidosti kontrolloimaan käyttäytymistään. Jos tekijän mielenterveys on järkkynyt tavalla, joka vaikuttaa hänen ymmärryskykyynsä tai toimiensa kontrollointiin, rankaiseminen olisi syyllisyysperiaatteen
kannalta ongelmallista

Question 64

Mikä on Syyntakeettomuus?

Answer 64

Syyntakeettomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on tehnyt teon psyykkisessä poikkeavuustilassa (esim. psykoottisessa tilassa) eikä tämän vuoksi kykene ymmärtämään tekonsa luonnetta taikka ei
ole psyykkisen poikkeavuustilan vuoksi kyennyt kontrolloimaan käyttäytymistään. Syyntakeetonta ei tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen

Question 65

Mikä on Alentunut syyntakeisuus?

Answer 65

Alentunut syyntakeisuus sijoittuu syyntakeisuuden ja
syyntakeettomuuden väliin ja sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijä on toiminut vailla täyttä ymmärrystä. Tällöinkin edellytetään,
että tekijällä on tekohetkellä ollut psyykkinen poikkeavuustila, mutta sen vaikutus ymmärrys- tai kontrollikykyyn on ollut syyntakeettomuutta vähäisempää

Question 66

Mikä on Rikoskumppani?

Answer 66

Rikoskumppanuus tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi tai useampi ovat tehneet teon yhdessä. Rikoskumppanuus eli tekijäkumppanuus edellyttää yhteisymmärrystä. Objektiivisessa merkityksessä yhteisymmärrys taas edellyttää jonkinlaista osallistumista tunnusmerkistössä tarkoitetun rikoksen tekemiseen. Osallistumista
varsinaisen teon tekemiseen ei välttämättä tarvita, mutta tekijäkumppanin osuuden tulee olla tekokokonaisuuden kannalta olennainen. Subjektiivisessa merkityksessä se tarkoittaa, että oma
toiminta yhdessä muiden kanssa kattaa rikostunnusmerkistön

Question 67

Mikä on Avunantaja?

Answer 67

Se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muulla tavoin tahallaan auttaa toista rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä. Avunantaja tuomitaan lievemmän rangaistusasteikon mukaan kuin tekijä, koska avunanto ilmentää päätekoa vähäisempää
syyllisyyttä. Avunantovastuu edellyttää vain avunantajan tietoisuutta omasta toiminnastaan ja sen päätekoa edistävästä vaikutuksesta

Question 68

Mikä on Yllyttäjä?

Answer 68

Yllyttäjä on rikoksen ”henkinen alkuunpanija”. Yllyttäjä on näin se, joka saa aikaan rikoksentekopäätöksen tekijässä. Yllyttäjää rangaistaan samoin kuin tekijää

Question 69

Mikä on Yllytys?

Answer 69

Toisen tahallista taivuttamista tahallisen rikoksen tekemiseen. Yllytysvastuun perusedellytyksenä on, että nimenomaan yllytys saa aikaan tekijässä rikoksentekopäätöksen. Lisäksi edellytetään, että
yllytetty tekee rikoksen

Question 70

Mikä on Vastuuvapausperuste?

Answer 70

Kaikki sellaiset poikkeukselliset perusteet, jotka voivat vapauttaa tekijän uhkaavalta rikosvastuulta. On välttämätöntä, että rikosoikeudessa on vastuusta vapauttavia perusteita, koska tietyissä
tilanteissa sinänsä lainsäädännön kieltämän teon tekeminen voi olla poikkeuksellisesti oikeutettua.
Laaja vastuunvapausperuste: Vastuusta vapauttavien perusteiden käsilläollessa kysymys on siis lähtökohtaisesti tilanteesta, jossa on
tehty rikosoikeudellisesti kielletty teko, mutta sen tekeminen katsotaan poikkeuksellisesti oikeutetuksi. Suppea vastuunvapausperuste: tekijään ei voida kohdentaa rangaistusvastuuta, koska tekoa ei voida rikosoikeudellisesti moittia

Question 71

Mikä on Rangaistusteoria?

Answer 71

Lähtökohtaisesti ja yksinkertaistettuna rangaistusteoria tarkoittaa teoriaa rikosoikeuden tai rikosoikeudellisen järjestelmän käytön perusteista

Question 72

Mitä on Sovitusteoriat?

Answer 72

Sovitusteorioiden mukaan rangaistuksen oikeutus saadaan tehdystä teosta. Sovitusteoriat eli retributiiviset teoriat ovat korostuneesti
orientoituneet tapahtuneeseen rikokseen. Rangaistuksen perustelu ja oikeutus saadaan tehdystä rikoksesta. Teoriat perustuvat lähtökohtaisesti ajatusmalliin, jonka mukaan rangaistuksen oikeutus
ja tarkoitus voidaan johtaa menneisyyteen suuntautuvalla tapahtunutta rikosta koskevalla tarkastelulla riippumatta rangaistuksen suppeammista tai laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista

Question 73

Mitä on Retributiiviset rangaistusteoriat?

Answer 73

Retributiiviset rangaistusteoriat perustetaan esimerkiksi
rikoksentekijän rikosteollaan saavuttamaan epäoikeudenmukaiseen hyötyyn tai etuun suhteessa (ns. unfair advantage -teoriat) muihin
samojen sääntöjen mukaan toimiviin. Teorioiden ajatuksena on, että oikeuden tarkoituksena on turvata tiettyjä etuja, kuten vapaus tai turvallisuus, kaikille kansalaisille ja että rikoslaki on yksi keino tässä
oikeuksien turvaamisen tehtävässä

Question 74

Mitä on Yleispreventiiviset teoriat?

Answer 74

Yleispreventiiviset teoriat tarkastelevat rangaistuksen vaikutusta laajalti, ennen muuta rangaistuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia

Question 75

Mikä on Positiivinen yleispreventio?

Answer 75

Positiivinen yleispreventio tukeutuu tiettyihin hypoteeseihin rikoslain noudattamisesta

Question 76

Mitä on Erityispreventiiviset teoriat?

Answer 76

Erityispreventiivisissä teorioissa huomio sen sijaan kiinnitetään rikoksentekijään

Question 77

Mikä on Rikesakko?

Answer 77

Rikesakko on kiinteämääräinen varallisuuteen kohdistuva seuraamus, joka määrätään vähäisistä rikkomusluonteisista teoista yksinkertaisessa ja selvässä asiassa. Rikesakko on rangaistusjärjestelmään sisältyvä lievin seuraamuslaji

Question 78

Mikä on Liikennevirhemaksu?

Answer 78

Käytetään nykyisin tieliikenteen vähäisten rikkomusten
seuraamuksena. Liikennevirhemaksu on hallinnollinen
seuraamusmaksu eikä se näin kuulu rikosoikeudellisiin
rangaistuksiin

Question 79

Mikä on Sakko?

Answer 79

Sakkorangaistus on rikesakkoa ankarampi varallisuuteen kohdistuva rikosoikeudellisen seuraamus. Suomessa on käytössä niin sanottu
päiväsakkojärjestelmä

Question 80

Mikä on Nettoperiaate?

Answer 80

Päiväsakon rahamääräinen vahvistaminen perustuu
nettoperiaatteeseen. Ajatuksena on, että yksi päiväsakko vastaisi yhtä kuudeskymmesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennetty tietyt verot ja maksut sekä
kiinteä peruskulutusvähennys

Question 81

Mikä on Ehdollinen rangaistus?

Answer 81

Ehdollisella rangaistuksella tarkoitetaan yleisesti rangaistusta, jota ei panna täytäntöön tuomion tultua täytäntöönpanokelpoiseksi vaan rangaistuksen täytäntöönpano on tietyn koeajan riippuvainen tekijän
käyttäytymisestä

Question 82

Mikä on Ehdonalainen vapauttaminen?

Answer 82

Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeuteen tuomitun vapauttamista suorittamaan loppuosa vankeudesta vapaudessa

Question 83

Mikä on Jäännösrangaistus?

Answer 83

Vanki on ehdonalaisen vapauttamisen jälkeen jäännösrangaistuksen eli hänelle määrätystä rangaistuksesta jäljellä olevan ajan mittaisella
koeajalla, jonka aikana tehdyn uuden rikoksen johdosta myös jäännösrangaistus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi

Question 84

Mikä on Reaalirangaistusjärjestelmä?

Answer 84

Tuomioistuin määrää rangaistuslaitoksessa suoritettavan vankeuden keston ja tuomioistuimen langettaman rangaistuksen pituus merkitsee samaa kuin rangaistuslaitoksessa vietettävä aika.

Question 85

Mitä on Varsinaiset yhteiskuntaseuraamukset?

Answer 85

Varsinaisia yhdyskuntaseuraamuksia suomalaisessa
rikosoikeudellisessa järjestelmässä ovat yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Myös ehdollinen vankeus voidaan lukea
yhdyskuntaseuraamukseksi, koska siinä tuomittua vankeutta ei panna täytäntöön vankilassa vaan se on edellä todetun mukaisesti luonteeltaan varoitus vankilaan joutumisesta

Question 86

Mikä on Yhdyskuntapalvelu?

Answer 86

Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomittava rangaistus. Se käsittää vähintään 14 ja enintään 240 tuntia valvonnan alaisena tehtävää säännöllistä, palkatonta työtä

Question 87

Mikä on Seuraamusselvitys?

Answer 87

Rikosseuraamuslaitos laatii tuomitusta seuraamusselvityksen, jossa arvioidaan henkilön edellytykset ja valmiudet suoriutua yhdyskuntapalvelusta

Question 88

Mikä on Valvontarangaistus?

Answer 88

Valvontarangaistus on seuraamusmuoto, jossa siihen tuomittu suorittaa rangaistuksen kotonaan siellä asuen, mutta häneen kohdistetaan rangaistuksen aikana sähköistä valvontaa ja muita valvontatoimenpiteitä

Question 89

Mikä on Yhdistelmärangaistus?

Answer 89

Yhdistelmärangaistus on uusi vuoden 2018 alusta rikoslakiin lisätty vaarallisille rikoksenuusijoille tarkoitettu seuraamuslaji. Yhdistelmärangaistus muodostuu tapaukseen sovellettavan
rikossäännöksen rangaistusasteikon puitteissa tuomittavasta rangaistuksesta sekä sitä välittömästi seuraavasta vuoden mittaisesta valvonta-ajasta.

Question 90

Mitä on Rangaistuksen määrääminen?

Answer 90

Tuomioistuimessa tapahtuva toiminta, jossa päätetään rikoksen johdosta langetettavasta rangaistuksesta. Tuomioistuimessa on ensin vahvistettava tapaukseen sovellettava rangaistusasteikko ja päätettävä myös asiassa tuomittavan rangaistuksen lajista

Question 91

Mikä on Lajinvalinta?

Answer 91

Tilanne, jossa tapaukseen soveltuvan rangaistusasteikon vahvistamisen jälkeen huomataan, että asteikko sisältää useampia rangaistuslajeja. Pääsääntöisesti kysymys on sellaisen rangaistuslajin valinnasta, joka vastaa tekijälle syyksiluetun teon moitittavuutta.

Question 92

Mikä on Suhteellisuusperiaate?

Answer 92

Rangaistuksen tulee olla oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen nähden. Suhteellisuusperiaatteella pyritään turvaamaan se, että rikoksista tuomittavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden

Question 93

Mikä on Yhdenvertaisuusperiaate?

Answer 93

Yhdenvertaisuus pitää sisällään ensinnäkin asiallisen ulottuvuuden. Tämä tarkoittaa, että samanlaisia tapauksia olisi kohdeltava samalla
tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Kun tapaukset vastaavat riittävässä määrin toisiaan, niistä olisi tuomittava samanlaiset rangaistukset. Toiseksi yhdenvertaisuus pitää sisällään alueellisen ulottuvuuden. Tuomitun asemaan ei saisi vaikuttaa, missä hän rikoksensa on tehnyt.

Question 94

Mikä on Normaalirangaistusajattelu?

Answer 94

Normaalirangaistus ei ole lainsäädännössä määritelty tietty rangaistus tietystä teosta vaan oikeuskäytännössä vakiintunut keskimääräinen rangaistuslinja. Käytännössä tietyn rikoksen tyyppitapauksesta olisi tuomittava normaalirangaistus, jollei ole syytä poiketa normaalirangaistuksesta joko ankarampaan tai lievempään suuntaan – suhteellisuusperiaatteen asettamien vaatimusten mukaisesti

Question 95

Mikä on Ulosotto?

Answer 95

Ulosotto merkitsee ulosottoviranomaisen suorittamaa laiminlyödyn velvoitteen, esimerkiksi maksamattoman maksun, pakkotäytäntöönpanoa

Question 96

Mikä on Vankeuden haittojen vähimmäisperiaate?

Answer 96

Vapaudenmenetyksestä aiheutuvia haittoja on pyrittävä ehkäisemään. Tätä voidaan toteuttaa muun muassa sillä, että vangille sallitaan sekä lainsäädännöllisesti että tosiasiallisesti riittävät mahdollisuudet tavata esimerkiksi läheisiään

Question 97

Mikä on Normaalisuusperiaate?

Answer 97

Vankilan olot on järjestettävä mahdollisimman pitkälle niin, että ne vastaavat yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja

Question 98

Mikä on Rangaistusajansuunnitelma?

Answer 98

Keskeinen väline vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa on jokaiselle vangille laadittava rangaistusajan suunnitelma. Suunnitelma on yksilöllinen ja se laaditaan rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten

Question 99

Mikä on Rikosprosessi?

Answer 99

Rikosprosessilla tarkoitetaan lailla järjestettyä menettelyä, jossa ratkaistaan kysymys syytetyn eli rikosasian vastaajan rikosoikeudellisesta vas-tuusta väitetyn rikoksen johdosta. Rikosprosessin vaiheet ovat poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen rikosepäilyn johdosta suorittama esitutkinta, syyttäjän toteuttama syyteharkinta, rikosasian tuomioistuinkäsittely ja rangaistuksen täytäntöönpano

Question 100

Mikä on Prosessioikeus?

Answer 100

Prosessioikeudessa on pelkistetysti kysymys niiden normien kokonaisuudesta, jotka sääntelevät lainsoveltamismenettelyjä ja niissä noudatettavia käytänteitä. Prosessioikeudessa säännellään
näin erilaisia menettelytapoja ja viranomaisorganisaatioita, joita käyttäen pyritään oikeussuojan antamisen tarkoituksessa soveltamaan ja toteuttamaan aineellista oikeutta

Question 101

Mikä on Akkusatorinen menetelmä?

Answer 101

Syyttäminen ja todisteiden hankinta kuuluvat tuomioistuimen ulkopuoliselle taholle. Akkusatorinen menetelmä yleensäkin korostaa syyttäjälaitoksen asemaa rikosprosessin toimijana

Question 102

Mikä on Inkvisitorinen menetelmä?

Answer 102

Tuomioistuin sekä johtaa oikeudenkäyntiä että huolehtii

oikeudenkäyntiaineiston hankkimisesta ja asian selvittämisestä

Question 103

Mikä on Esitutkinta?

Answer 103

Esitutkinta on rikosprosessin ensimmäinen vaihe. Esitutkinnan ensisijaisena tavoitteena on riittävän selvityksen hankkiminen rikosasian syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä varten. Esitutkinnassa
selvitetään tätä varten asian laadun edellyttämällä tavalla epäilty rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syyteharkintaa ja rikoksen
johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Esitutkinnassa on näin olennaista kerätä riittävä näyttö epäillystä rikoksesta, jotta asian myöhemmät käsittelyvaiheet ovat mahdollisia

Question 104

Mikä on Tasapuolisuusperiaate?

Answer 104

Esitutkinnassa on noudatettava tasapuolisuusperiaatetta, joka edellyttää, että esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon niin rikosepäilyä puoltava kuin sitä vastaan puhuva näyttö ja selvitys

Question 105

Mikä on Syyttömyysolettama (esitutkinnassa)?

Answer 105

Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä

Question 106

Mitä on Pakkokeinot?

Answer 106

Yksilön lailla suojattuihin oikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä. Pakkokeinojen käytölle on asetettu useita edellytyksiä, nimenomaan niiden perusoikeuksiin puuttuvan luonteen vuoksi. Pakkokeinojen käyttäminen edellyttää ensinnäkin aina rikosta tai epäiltyä rikosta ja niillä pyritään rikosprosessin häiriöttömän kulun turvaamiseen,
todisteiden talteen ottamiseen tai varmentamiseen, varmistamaan rikoksella loukatun oikeustilan palauttamiseen, rikoksella saadun hyödyn poisottamiseen ja estämään rikollisen toiminnan jatkaminen. Toiseksi pakkokeinojen käyttö on usein sidottu epäillyn rikoksen vakavuuteen tai törkeysasteeseen

Question 107

Mikä on Devoluutio-oikeus?

Answer 107

Valtakunnansyyttäjä voi esimerkiksi ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian

Question 108

Mikä on Substituutio-oikeus?

Answer 108

Valtakunnansyyttäjä voi määrätä alaisensa ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt

Question 109

Mikä on Syytepakkoperiaate?

Answer 109

Syyttäjän on nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syytetyn tueksi

Question 110

Mitä on ”Todennäköiset syyt”?

Answer 110

Syyteharkinnan tehnyt syyttäjä pitää asiaa riittävästi selvitettynä ja tämä riittävä selvitys selvästi tukee epäillyn syyllisyyttä ja että asiassa ei syyttäjän näkökulmasta ole riittävää mahdollisuutta
vaihtoehtoiselle epäillyn syyllisyyttä vastaan puhuvalle
tapahtumainkululle

Question 111

Mikä on Korkein oikeus ja mikä on sen rooli?

Answer 111

Korkein oikeus on ennakkopäätöstuomioistuin, joka antaa ennakkopäätöksiä sellaisista asioista, joihin laki ei anna selvää vastausta

Question 112

Mikä on Equality of arms?

Answer 112

Asianosaiset ovat prosessuaalisesti mahdollisimman tasa-arvoiset

Question 113

Mikä on Kontradiktorinen periaate (Asianosaisen kuulemisperiaate)?

Answer 113

Asianosaisille tulee antaa tasa-arvoinen mahdollisuus antaa ja saada informaatiota

Question 114

Mikä on Asiaesittely?

Answer 114

Vastaajan vastineen jälkeen asianosaisilla on tilaisuus puolin ja toisin tarkemmin perustella kantansa

Question 115

Mikä on Syytesidonnaisuus?

Answer 115

Tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu.

Question 116

Mikä on Jura novit curia-periaate?

Answer 116

Vakiintuneesti katsotaan, että tuomioistuin sen sijaan tuntee lain, minkä vuoksi tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän esittämään näkemykseen teonkuvauksessa kuvattuun menettelyyn soveltuvasta lainkohdasta eli siitä, mikä rikosnimike tulisi asiassa sovellettavaksi

Question 117

Mikä on Oikeusturvaperusoikeus (PL 21§)?

Answer 117

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden turvaamista rikosprosessissa. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusosia ovat käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, vaatimus päätöksen
perustelemisesta sekä oikeus hakea muutosta.
Rikosprosessin kannalta merkittäviä oikeusturvatakeita ovat lisäksi
esimerkiksi käsittelyn suullisuus, oikeus saada – tarvittaessa julkisen vallan kustannuksella – oikeudellista apua ja oikeus itse valita
oikeusavustajansa ja neuvotella tämän kanssa luottamuksellisest

Question 118

Mikä on Syyttömyysolettama?

Answer 118

Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä

Question 119

Mikä on Itsekriminointisuoja?

Answer 119

Kenelläkään ei ole velvollisuutta edistää oman syyllisyytensä selvittämistä

Question 120

Mikä on Näyttökynnys?

Answer 120

Rikosasiassa edellytetään, että asiassa esitetään epäillyn syyllisyydestä sellaista näyttöä, jonka perusteella tuomioistuimelle ei jää syyllisyydestä varteenotettavaa epäilystä. Näyttökynnyksestä voidaan puhua myös tuomitsemiskynnyksenä

Question 121

Mikä on Todistustaakka?

Answer 121

Rikosasioissa syyttäjällä on todistustaakka, mikä merkitsee, että syyttäjän on näytettävä toteen ne seikat, joihin rangaistusvaatimus perustuu

Question 122

Mitä on Oikeudenkäynnin julkisuus?

Answer 122

Lähtökohtaisesti kuka tahansa voi seurata julkista oikeudenkäyntiä niin riita- kuin rikosasioissa.
Kuuluu olennaisena osana perustuslain 21§ oikeusturva ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeihin

Question 123

Mikä on In dubio pro reo- periaate?

Answer 123

Epäselvässä asiassa asia on ratkaistava syytetyn eduksi

Question 124

Mitkä on tapon oikeusseuraukset?

Answer 124

Joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi