Radiologia > Rad > Flashcards
Rad Flashcards
Miksi aivoinfarkti täytyy nopeasti erottaa kallonsisäisistä verenvuodoista?
Aivoinfarktit voidaan hoitaa liuotushoidolla ja ymmärrettävästi liuotushoito pahentaa kallon sisäistä verenvuotoa.
Verenvuodot tulee sulkea pois nopeasti, sillä nopea liuotushoidon aloitus pelastaa aivokudosta.
Minkä väristä on tuore verenvuoto TT-kuvassa? Entäpä yli viikon vanha subduraaliverenvuoto?Sisällytä vastaukseen termit hyperdensi, hypodensi ja isodensi.
Tuore verenvuoto on ylitiheää (hyperdensi, valkoisempaa). Noin 2 viikon kuluttua verenvuoto muuttuu saman väriseksi (isodensi, yhtä tiheää) kuin aivokudos ja edelleen ajan kuluessa (noin 4 viikon päästä) vanha verenvuoto muuttuu alitiheäksi (hypodensi) eli lähes mustaksi, likvorin väriseksi.
MK on tarkin menetelmä aivojen kuvantamisessa. Miksi TT-kuvausta käytetään kuitenkin useammin?
MK on hidas ja elintoimintojen seuraaminen ja avustaminen on hankalaa kuvauksen aikana. Näistä syistä TT on ensisijainen aivoinfarktia tai -verenvuotoa epäiltäessä. Muissakin tilanteissa, joissa potilaalla on vaikeuksia pysyä paikallaan MK:n ajan, on TT soveltuvampi, koska TT:ssä on vähemmän liikeartefaktaa. Toisaalta myös elektiivisissä
kuvauksissa TT on edelleen(vuonna 2015) paremmin saatavilla kuin MK.
Miltä näyttää pään TT-kuvassa aivokudoksen ödeema eli turvotus?
Terveen aivokudoksen TT-kuvassa aivokuoren poimujen eli gyrusten välissä näkyy likvoria uurteissa eli sulcuksissa.
Aivokudosten turvotessa aivokudoksen tilavuus kasvaa hieman ja työntää sulcuksista likvorin muualle ja sulcukset (eli ne lähes mustana näkyvät likvortilat) näkyvät tavallista kapeampina. Terveen pään TT-kuvauksessa harmaa aine on tiheämpää (eli TT-kuvassa vaaleampaa) kuin valkea aine. Tämän ominaisuuden perusteella aivokuori ja tyvitumakkeet on mahdollista erottaa viereisestä valkeasta aineesta. Turvonneen aivokudoksen TT-kuvassa etenkin
aivokuori ja tyvitumakkeet ovat ödeemisiä, niissä vesipitoisuuden nousu johtaa tiheyden alenemiseen ja samaan väriin valkean aineen kanssa, jonka jälkeen harmaan ja valkean aineen raja hämärtyy ja häviää. Turvotuksen edetessä sekä harmaa että valkea aine muuttuvat selkeästi hypodenseiksi eli tummemmiksi kuin terve aivokudos.
Minkä takia aivokudoksen herniaatiot ovat hengenvaarallisia?
Esimerkiksi verenvuoto voi aiheuttaa kallonsisäisen paineen kasvua, lisäämällä periksi antamattoman kallon sisällä
olevan kudoksen määrää. Paine myös tukkii likvorin poistumisreitit painamalla kasaan esim. foramen Monroen,
aqueductus cerebrin tai nelosventrikkelin, ja tämä entisestään lisää kallon sisäistä painetta. Riippumatta
aiheuttaneesta tautiprosessista, terveen aivokudoksen painuminen esim. tentoriumia vasten painaa valtimoita
lyttyyn ja aiheuttaa aivokudoksen iskemiaa -> kudostuhoa elintärkeisiin alueisiin keskushermostoa. Iskeeminen alue
turpoaa ja aiheuttaa lisää painetta.
Herniaatiossa sairaan puolen aivokudosta työntyy falxin alta toiselle puolelle, keskiviiva siirtyy terveen aivopuoliskon
puolelle ja sairaan puolen aivokammiot painuvat kasaan. Tentoriumherniaatiossa isoaivojen kudosta painuu
tentoriumaukosta alas, aivorunko painuu kasaan ja poispäin herniaatiosta.
http://www.merckmanuals.com/professional/neurologic_disorders/coma_and_impaired_consciousness/overview_of_c
oma_and_impaired_consciousness.html
Nenän sivuonteloiden kuvantaminen on erittäin yleistä ja yleislääkärin tulee osata tulkita ainakin kuutamokuva.
Miksi alle 6-vuotialta ei kannata ottaa rtg-kuvia nenän sivuonteloista?
Nenän sivuontelot kehittyvät noin 6-ikävuoteen asti. Usealla alle 6-vuotiaalla on siis terveet kehittymässä olevat
sivuontelot, vaikka rtg-kuvassa olisi sinuiittiin sopiva löydös.
Millaisia tulehdusmuutoksia kuutamokuvassa voi näkyä?
Kuutamokuvasta näkyy luotettavimmin poskionteloiden tila, mutta myös kitaonteloiden ja seulalokeroiden etuosien
tilaa voi arvioida. Tulehdukseen viittaavia muutoksia ovat: erite(vaaka)pinnat, ontelon seinämän myötäistä
pehmytosaturvotusta, kokonaan varjostunut ontelo, kysta, polyyppi, mucosele.
Voiko sinuiittia tai tulehdusmuutoksia olla muissa nenän sivuonteloissa kuin poskionteloissa?
Kyllä
Miksi et voi kuitenkaan olla varma että poskiontelon todelliset luurakenteet ovat symmetriset?
Miten saattaisit kätevästi saada asiaan varmuuden?
Osalla aikuisistakin nenän sivuontelot ovat luonnostaan epäsymmetriset.
Vertaamalla nykyistä kuutamokuvaa aiemmin otettuun, jossa sivuontelot ovat kokonaan ilmatäyteiset.
Mitä huomioitava thx kuvan laadussa?
- seisten vai maaten
- Onko kuva suora
- onko sisäänhengitys riittävä
- onko valotus riittävä
- onko kuva rajattu oikein, näkyykö sopet, yläkaaret ja kylkiluut
Miten erottuu pneumothorax?
- toisella puolella ei erotu verisuonia(keuhko painunut kasaan
- nestepinta voi erottua
- trachea painonut terveelle puolelle (siellä alipaine, pelkkä neste harvoin riittää painamaan)
Mihin viittaa: suuri sydän+yläkenttien pullottavat laskimot+pleuraneste?
-pahentunut sydämen vajaatoiminta
mitä tarkoittaa keuhkojen atelektaasi?
-Keuhkolohkon kasaanpainuminen
Valtimon stenoosi
Valtimon ahtauma, johtuu ateroskleroosista eli valtimokovettumataudista eli tukkeavasta valtimotaudista
Varjoaine
Varjoaine on radiologisissa kuvantamistutkimuksissa käytettävä aine, jonka avulla parannetaan elimistön rakenteiden tai nesteiden näkyvyyttä. Varjoaine on ominaisuuksiltaan sellainen, että röntgensäteet läpäisevät sen eri tavalla kuin ympäröivät rakenteet, jolloin se muodostaa havaittavan kontrastieron. Useat varjoaineet ovat röntgensäteitä läpäisemättömiä.
Aneyrusma
Valtimon pullistuma
Valtimon tromboosi
tukos, verisuonitukos, verisuonitukkeuma, veritulppatukos; verihyytymän muodostuminen verisuonen sisälle, verihyytymän esiintyminen verisuonen sisällä
Embolia
veritulppien esiintyminen; yhden tai useamman emboluksen (tavallisesti verihyytymän) aiheuttama yhden tai useamman verisuonen tulppautuminen
Dissekoituma
suonen sisäkalvo repeää äkillisesti ja veri pääsee suonen seinämän kerrosten väliin.
Stentti
on yleensä metallista valmistettu verkkoputki, jota käytetään lääketieteessä tukemaan ja pitämään auki verisuonia tai muita tiehyitä sisäpuolelta.
Pallolaajennushoito
Pallolaajennus on sepelvaltimotaudin yleisin kajoava hoitomuoto. Se avaa sepelvaltimossa olevan tukoksen ja päästää veren virtaamaan sydänlihakseen.
Pallolaajennuksen tekee kardiologi paikallispuudutuksessa ranne- tai nivusvaltimon kautta, useimmiten varjoainekuvauksen yhteydessä. Toimenpiteessä valtimoon ohjataan pallokatetri, jonka kulkua seurataan röntgenlaitteella. Sepelvaltimon ahtauman kohdalla pallo laajennetaan paineen avulla, jolloin se puristaa tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa suonen. Samalla ahtaumakohtaan asennetaan yleensä metallinen tukiverkko eli stentti, joka pitää suonen paremmin auki. Stentti voi olla joko pelkkä metalliverkko tai lääkestentti, jolloin stentin pinnassa on solunjakautumista estävää lääkeainetta. Stentit estävät valtimon ahtautumista uudelleen.
- ALARA-periaate ja sen huomioiminen (huom. 0 p tästä esseestä = automaattinen hylkäys)
-ALARA= As Low As Reasonably Achievable
Säteilysuojelun tavoitteena on ehkäistä ennalta säteilyn terveyshaittojen syntyminen.
Periaatteena on, että kaikissa tilanteissa tulee torjua säteilyn aiheuttamat varhaishaitat. Säteilyn pitkäaikaishaitat, syöpä ja perinnölliset haitat, pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähäisiksi toisaalta annosrajojen avulla ja toisaalta soveltamalla periaatetta, jonka mukaan säteilyaltistus on aina pidettävä niin alhaisena kuin käytännön toimin on mahdollista (ALARA).
konsolidaatio
Keuhkoinfiltraatio eli konsolidaatio, jossa alveolit eli ilmarakkulat täyttyvät muulla materiaalilla kuin ilmalla
ilmabronkogrammi
Konsolidaation seasta erottuva ilmatäyteinen bronkus
interstitiaalitila
Keuhkojen välitila alveolien ja ilmateiden ympärillä
bronkiektasia
Laajentunut ja paksuuntunut bronkus
siluettioire
Keuhkokuvassa ilmapitoisen keuhkon ja pehmytkudoksen välinen raja hämärtyy, kun konsolidaatio tai pehmytkudosmassa on kontaktissa kyseiseen rakenteeseen
atelektaasi
Keuhkoista ja alveoleista häviää ilmaa eikä mitään tule tilalle eli keuhko kutistuu ja menee kasaan
Mitä tärkeitä anatomisia rakenteita on hilusalueella?
Hilusalueen merkittävimmät normaalirakenteet ovat pääbronkus, keuhkovaltimo, keuhkolaskimot ja näiden haarat. Radiologisesti vähemmän merkittäviä normaalirakenteita ovat imusuosuonet, imusolmukkeet ja bronkiaaliarteria.
emfyseema
- ilmapöhö; ilman esiintyminen sidekudoksen soluväleissä; 2. keuhkolaajentuma, emphysema pulmonum, (keuhko)emfyseema, keuhkolaajentumatauti; pitkäaikaisiin ahtauttaviin keuhkosairauksiin luettu tila, jolle on ominaista mm. keuhkorakkuloiden väliseinien tuhoutuminen ja keuhkojen ilmapitoisuuden kasvaminen; vrt. keuhkoahtaumatauti
Thorax kuva; onko hyvälaatuinen
Kuvan tulkinnan kannalta on tärkeää, että kuva on teknisesti hyvälaatuinen ts. hyvässä sisäänhengitysvaiheessa otettu, suora, oikein rajattu ja valotettu. Huonossa sisäänhengitysvaiheessa otetussa kuvassa sydän ja välikarsina saattavat näyttää poikkeavan leveiltä. Etukuvasta kuvan suoruuden voi todeta katsomalla solisluiden päiden etäisyyttä okahaarakerivistöstä. Etäisyyden tulisi olla sama molemmin puolin. Sivukuvassa takasoppien tulisi kuvautua päällekkäin ja rintalastan suorassa sivuprofiilissa. Kuvan vinous aiheuttaa helposti keuhkokenttien erilaisen tummuusasteen ja vaikeuttaa hilumien ja välikarsinan arviointia. Rajauksen tulee olla sellainen, että pleurasopet ja keuhkojen kärjet näkyvät. Mikäli kookkaiden henkilöiden thoraxkuvasta jää tärkeitä rakenteita kuvan ulkopuolelle, voidaan pois jääneet alueet kuvata erikseen. Kuvan tummuus on etukuvassa hyvä, kun alimmat nikaman solmut häämöttävät sydämen takaa. Oikein valotetussa etukuvassa sydämen takaa näkyy keskiviivan molemmin puolin keuhkosuonitusta
ALARA-periaate
ALARA-periaate
Optimointiperiaate eli ALARA (as low as reasonably achievable) tarkoittaa sitä, että tutkimukseen
käytettävä säteilyannos pidetään mahdollisimman pienenä. Tutkimukselle määrättyjen raja-arvojen alitus ei
siis riitä, vaan annosta tulee toiminnallisin keinoin pienentää niin paljon kuin mahdollista.
Optimointiperiaatteen toteutuminen on toiminnan järjestäjän vastuulla.
Luettele kuusi keinoa vähentää potilaan säteilyannosta
Luettele kuusi keinoa vähentää potilaan säteilyannosta
- Oikeutusperiaate tarkoittaa, että ionisoivan säteilyn käyttöön perustuvasta radiologisesta
tutkimuksesta saatavan hyödyn tulee olla suurempi kuin haitta.
- Optimointiperiaate eli ALARA (as low as reasonably achievable) tarkoittaa sitä, että tutkimukseen
käytettävä säteilyannos pidetään mahdollisimman pienenä.
-Yksilönsuojaperiaatteen mukaan säteilyaltistusta aiheuttava toiminta on järjestettävä ja
toteutettava niin että säteilylle altistuvan henkilön altistus ei ylitä annosrajoja.
- Potilaan ei-kuvattavien alueiden suojaaminen säteilysuojilla
- Hyvä lähete, radiologi tietää mitä etsiä
- Informoidaan potilasta tutkimuksesta, jolloin maksimoidaan tutkimuksen onnistuminen kerralla
- Kuvanlaadun varmistaminen, sopivien kuvarajauksien valinta, oikeanlaiset projektiot, oikea potilaan
asettelu (pysyy paikallaan), kuvan kunnollinen arkistointi
pneumonian löydökset thorax-kuvassa
pneumonian löydökset thorax-kuvassa
- Radiologisesti pneumoniat jaetaan kolmeen ryhmään: ilmatilapneumonia, bronkopneumonia sekä
interstitiaalipneumonia. - Normaali keuhkokuva ei varmuudella sulje pois pneumoniaa, koska pneumoniatiivistymät tulevat
kuvissa näkyviin vasta, kun muutokset ovat edenneet kyllin pitkälle (yleensä puolen vuorokauden
kuluttua oireiden alkamisesta kuvauslöydös voi olla vielä täysin normaali). - Ilmatilapneumonia:
o Keuhkokuvassa nähdään yksi tai useampi tiivistymä, konsolidaatti, jonka sisältä ei enää
erota keuhkosuonitusta. Muutos rajautuu yleensä keuhkon ääreisosiin ja leviää yli
segmenttirajojen. Muutoksen sisällä nähdään usein esiintyvän ilmabronkogrammi, koska
ilmatilat säästyvät.
o Mikäli keuhkomuutos, esimerkiksi tulehdus, on niin tiivis, että sen ja viereisen rakenteen
raja hämärtyy (rakenteiden välinen kontrastiero häviää), on kysymyksessä ns. siluettilöydös
o Yleisin keuhkokuumeen aiheuttajabakteeri on pneumokokki
o Pneumokokkibakteerille altistavat kaikki immunosuppressiota aiheuttavat tilat.
o Joskus pneumonia (pneumokokin aiheuttama) voi esiintyä pyörötiivistymänä ja muistuttaa
kasvainta
-Bronkopneumonia:
o Tavallisimpia aiheuttajia ovat Staphylococcus aureus, Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia
pneumoniae, Haemophilus influenzae, Moraxella catarrhalis, Eshericia coli, Pseudomonas
aeruginosa ja Francisella tularensis sekä adenovirukset.
o Onteloita (kavitaatioita) ja keuhkoabsesseja esiintyy vaikeissa tapauksissa, mm. S.
aureuksen aiheuttamissa pneumonioissa 15–30 %:ssa tapauksista.
o Bronkopneumoniassa nähdään 5–10 mm:n epätarkkarajaisia ilmatilanoduluksia, ilmatiet
ovat paksuuntuneet ja lisäksi on konsolidaatteja, jotka voivat yhdistyä laajoiksi tiivistymiksi
yhdessä tai useammassa segmentissä. Ilmabronkogrammeja ei yleensä esiinny.
- Interstitiaalipneumonia
o Tavallisimmin interstitiaalipneumoniaa aiheuttavat Mycoplasma pneumoniae ja virukset,
mm. influenssavirukset sekä RS-virus.
o Keuhkokuvassa nähdään peribronkiaalisten rakenteiden paksuuntumista, epätarkkarajaisia
retikulonodulatiivisia tiivistymiä ja levyatelektaaseja (ohuita juosteisia tiivistymiä pienen
keuhkoalueen kasaan painumisen seurauksena) (kuva 9). TT-kuvissa näkyy
mattalasitiivistymiä, sentrilobulaarisia noduluksia, pienten ilmateiden täyttöä (tree-in-bud
eli silmukuviointi) sekä pieniä läiskäisiä konsolidaatteja.
- Aspiraatio:
o Aspiraatiopneumonian aiheuttajina ovat usein gramnegatiiviset suolistobakteerit, joskus
Staphylococcus aureus. Aspiraatti kulkeutuu anatomisten olosuhteiden vuoksi useimmiten
oikealle puolelle. Keuhkokuvassa voi nähdä parin tunnin kuluttua mahansisällön
aspiraatiosta pumpulimaisia läiskäisiä tiivistymiä. Tärkeätä on kuvaa analysoidessa muistaa
erityisesti se, että huonokuntoiset potilaat saavat helposti aspiraatiopneumonian
Jodivarjoaineiden käyttö ja haitat
Jodivarjoaineiden käyttö ja haitat
- sivuvaikutukset (yliherkkyys): pahoinvointi, urtikaria, turvotukset, vaikeat reaktiot harvinaisia
- munuaisten vajaatoiminnassa: S-krea>120 mmol/l
o Metformiini ja anti-inflammatooriset lääkkeet lopetetaan 1 vrk ennen tutkimusta
o Nesteytys: 0.45% tai 0.9% NaCl 1000 ml iv edellisestä illasta tutkimukseen, per os nesteitä
ei 2 tuntia ennen toimenpidettä - Diabetes:
o Metformiini lääkitys voi aiheuttaa maitohappoasidoosin, jos potilaalle kehittyy akuutti
munuaisten vajaatoiminta
o Metformiini lääkitys keskeytetään 2 vrk ennen toimenpidettä ja sitä jatketaan jälleen 2 vrk
toimenpiteen jälkeen
o Päivystysindikaatioilla hyvä nesteytys yleensä riittävä varotoimi - Jodipitoisia röntgenkontrastiaineita käytetään eniten tietokonetomografiassa, jossa ne injisoidaan
usein nopeasti ruiskutuskoneella laskimoon ja kontrastiaineannos määräytyy yleensä potilaan
painon tai painoindeksin perusteella.
o Toinen tärkeä käyttökohde ovat valtimoiden, laskimoiden ja sappiteiden röntgenkuvaukset
sekä näihin alueisiin kohdistuvat toimenpiteet. Angiografioissa kontrastiaine ruiskutetaan
haluttuun kohtaan valtimo- tai laskimojärjestelmässä ja otetaan tarkkaan ajoitettuja
röntgenkuvia.
Reisiluun kaulan ja trochanter-alueen murtumat
Reisiluun kaulan ja trochanter-alueen murtumat
Reisiluun kaulan murtumat voidaan jaotella neljään ryhmään: kapitaalisiin, subkapitaalisiin, trans- ja
basiservikaalisiin. Nämä murtumat ovat nivelkapselin sisäpuolisia murtumia, joista kapitaaliseen ja
subkapitaaliseen liittyy suuri verenkierron häiriön riski, kun taas basiservikaalisessa riski on pienempi.
Nivelkapselin ulkopuolisia ovat puolestaan per- ja subtrokanteeriset murtumat. Hoito on yleensä
operatiivinen (ruuvaus, naulaus, proteesi), ja varsinkin iäkkäiden dislokoituneissa kaulan murtumissa
proteesi on yleinen vaihtoehto. Murtuman ollessa niin hyväasentoinen, ettei se näy röntgenkuvassa,
voidaan tehdä joko TT tai MK.
Reisiluun kaulan rasitusmurtumat esiintyvät liikunnallisesti aktiivisilla henkilöillä. Röntgenkuva on
alkuvaiheessa negatiivinen, ja potilas on syytä ohjata kiireelliseen magneettikuvaukseen, sillä dislokoitunut
murtuma luutuu varsin huonosti.
Lonkan iso sarvennoinen voi murtua suoran iskun seurauksena; patologiset murtumat ovat harvinaisia. Sen
sijaan iäkkään ihmisen pikkusarvennoisen murtumaa tulee pitää patologisena (syövän etäpesäke), kunnes
toisin on osoitettu (kuva 3). Kasvuikäisten pikkusarvennoisen apofyysi voi sen sijaan irrota iliopsoas-
lihaksen voimakkaan supistumisen takia.
Päivystyspotilas, oikean raajaparin heikkous ja epäselvä puhe. Miten kuvaat ja erotusdg
Päivystyspotilas, oikean raajaparin heikkous ja epäselvä puhe. Miten kuvaat ja erotusdg
- Tutkimuksilla pyritään ensi vaiheessa selvittämään, onko kyseessä kallonsisäinen verenvuoto vai
iskeeminen AVH, ja selvittämään välitöntä hoitoarviota vaativat päävaltimoiden tukokset - Ilman varjoainetta tehtävä pään tietokonetomografia (ns. natiivi-TT) on nopeasti saatavilla oleva
tutkimus, joka tehdään liuotusta harkittaessa potilaille heti. Sen avulla kallonsisäinen vuoto on
luotettavasti suljettavissa pois. - TT-angiografia ja TT-perfuusiokuvaus ovat täydentäviä tutkimuksia, joilla selvitetään iskemia-alueen
laajuus, arvioidaan pelastettavan kudosalueen laajuutta (penumbra) ja nähdään valtimotukoksen
sijainti, ateroskleroottiset ahtaumat ja muut valtimopoikkeavuudet. Näitä tutkimuksia käytetään
akuuttidiagnostiikassa erityisesti arvioitaessa soveltuvuutta valtimonsisäiseen (endovaskulaariseen)
toimenpiteeseen. - Pään magneettikuvaus (MK) on tietokonetomografiaa herkempi menetelmä osoittamaan tuoreen
iskemian erityisesti takakierron alueella ja arvioitaessa oireiden alkuajankohtaa, eikä se aiheuta
säderasitusta. - Heikomman saatavuutensa vuoksi MK-tutkimus ei useimmiten sovellu akuuttihoitoarvioon, mutta
se tuottaa täsmällisempää tietoa oireiden alkuajankohdasta esimerkiksi tilanteissa, joissa potilas on herätessään havainnut oireet. - Pään magneettikuvaus antaa keskeistä tietoa aivoinfarktin ja TIA:n etiologiasta erityisesti nuorilla
potilailla, muutoin epäselvän etiologian jatkoselvittelyssä ja esimerkiksi aivojen pienten suonten
taudin muutosten selvittelyssä. - Tutkimukseen voidaan yhdistää aivo- ja kaulavaltimoiden magneettiangiografia.
- Kaulasuonten dopplerkaikukuvaus on laajasti saatavilla oleva tutkimus yhteisen tai sisemmän
kaulavaltimon ahtauman tai tukoksen toteamiseksi. Tutkimuksella ei kuitenkaan saada riittävän
kattavaa kuvaa nikamavaltimoiden tilanteesta. - Kaulavaltimon dissekaatiota epäiltäessä tutkimuksiksi soveltuvat kaulavaltimon TT-angiografia ja
magneettiangiografia.
Lasten kuvantaminen ja säteilysuojelu
Lasten kuvantaminen ja säteilysuojelu
-Kaikukuvaus on turvallinen ensimmäinen tutkimusmenetelmä.
-Magneettitutkimuksissa (MK) ei myöskään käytetä ionisoivaa säteilyä.
>Alle kouluikäisen magneettikuvauksissa tarvittava sedaatio tai anestesia rajoittaa näiden kuvausten käyttöä.
-Tavanomaiset röntgenkuvaukset ovat kuitenkin edelleen yleisin pediatrinen kuvantamismenetelmä.
>Näistä thoraxkuvaus on yleisin.
>Muita yleisiä pediatrisia röntgenkuvauksia ovat luuston ja nivelten, kuten ranteen, nilkan ja polven, kuvaukset. -Suuren säteilyannoksen röntgentutkimuksia ovat lantion, vatsan ja selän kuvaukset. Erityisesti näitä tutkimuksia harkittaessa hyödyn ja haitan välisen suhteen punnitseminen on tärkeää.
>Oikealla kuvaustekniikalla ja huolellisella säteilysuojauksella voidaan vaikuttaa säteilyannokseen.
-Altistus ionisoivalle säteilylle ei ole ainoa pediatrisen kuvantamistutkimuksen haitta: kipu ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen voivat aiheuttaa fyysistä, psyykkistä ja kehityksellistä
haittaa.
Katetriangiografia laitteet ja tekniikat
Katetriangiografia laitteet ja tekniikat
- Perinteinen:
o Femoralisvaltimon punktio, sisäänviejäholkki
o Ohjainvaijeri kuvausalueelle, sen päällä diagnostinen katetri
o Jodivarjoaineruiskutus
o Kuvaus digitaalisella subtraktioangiolaitteella - Rotaatioangiografia:
o röntgenputki ja kuvanvahvistin pyörähtävät kohteen ympäri
o mahdollistaa verisuonen tarkastelun lähes mistä suunnasta tahansa
o 3-D rekonstruktiot: tarkat mittaukset
o suurin hyöty intrakraniellien suonten kuvauksessa: aneurysmat, verisuonimalformaatiot - mahdolliset komplikaatiot
o Punktiopaikan hematooma tai AV-fisteli -riski suurenee ak-hoitoa tai trombosyyttiestäjä
lääkitystä saavilla
o Verisuonidissekoituma, harvinainen
o Varjoainereaktio
o Munuaisvaurio: diabetes, dehydraatio
o Neurologiset komplikaatiot: supra-aortalisuonet (1-2%)
Radiusen tyyppimurtuma ja erotusdgk
Radiusen tyyppimurtuma ja erotusdgk
Radiuksen tyyppimurtuma (Collesin murtuma) eri variantteineen on hyvin yleinen vamma ja johtuu yleensä kaatumisesta ojennetun käden varaan. Radiuksen nivelpinta kallistuu tällöin dorsaalisuuntaan radiuksen pituusakseliin nähden. Myös ulnariksen processus styloideus voi murtua. Sivukuvassa havaitaan usein kolmioluun (os triquetrum) dorsaalisten ligamenttien aiheuttama repeämismurtuma. Kolmioluu onkin veneluun (os scaphoideum) jälkeen yleisimmin murtuva ranneluu.
Röntgenkuvista mitataan tavallisesti dorsaalinen kallistuma ja lyhentymä, ulnaarinen kallistuma
(inklinaatiokulma) sekä nivelpinnan pykälä. Normaalisti radiuksen nivelpinta kallistuu 10–15 astetta
volaarisuuntaan ja 17 astetta (15–25 astetta) ulnaarisuuntaan, ja ulnariksen distaalipää on tavallisesti 1–2 mm radiusta lyhyempi
Sydämen vajaatoiminta löydökset
Sydämen suureneminen eli kardiomegalia voidaan arvioida mittaamalla sydänvarjon ja thoraxin
suurimman leveyden suhde (cardio-thoracic ratio).
o Arvo yli 0.5 on poikkeava.
o Akuutissa vajaatoiminnassa sydämen koko voi olla normaali.
- Keuhkoverekkyyden arvioinnissa voidaan todeta yläkenttiin painottuva laskimoverekkyys,
lohkorajojen erottuminen ja KERLEYN B-viivoja. - Vaikeassa vajaatoiminnassa voidaan nähdä interstitiaalinen staasi (molemminpuolinen
pumpulimainen varjostus) ja nestettä pleurasopissa. - Voimakas keuhkokapillaaripaineen nousu aiheuttaa alveolaarisen nestekertymän (alveolaarinen
keuhkopöhö) seurauksena äkillisen vaikean hengenahdistuksen ja hypoksemian, joka vastaa
kliinistä akuuttia keuhkopöhöä. - Lievien verekkyysmuutosten tulkitseminen yksittäisestä kuvasta voi olla vaikeaa, varsinkin jos
potilaalla on muutoksi myös kroonisesta keuhkosairaudesta (fibroosia, arpia).
MS-taudin kuvantaminen
MS-taudin kuvantaminen
- CT:
o varhaisvaiheessa normaali
o voi näkyä tehostemuutoksia
o hypodensiteetit myöhäisvaiheessa - MK:
o MRI sensitiivisin kuvantamismenetelmä, sensitiivisyys noin 85%
o tyypillisiä löydöksiä - pyöreät tai soikeat plakit
- bull’s eye–konfluoivat leesiot
- hyperintensejä T2-, protoni-, ja FLAIR-kuvissa
- isointensejä tai hypointensejä T1-kuvissa
- optikusneuriitti
- periventrikulaariset muutokset,
- perivenulaariset ulokkeet syvässä valkeassa aineessa, ns. Dawson’s fingers
- corpus callosumin leesiot (sagittaalikuva)
- laajaan plakkiin voi liittyä massaefekti
o tehostumislöydökset: - leesion tehostuminen edustaa häiriötä blood-brain-barrierissa
- tehostumistapa vaihtelee
- tehostumisen aste vaihtelee, liittynee demyelinaation aktivaatioasteeseen
o Radiologi ei useinkaan voi tehdä ensimmäisestä kuvauksesta kategorista diagnoosia MS-
taudista, vaan rekisteröi lausuntoon seuraavat MS-tautiin sopivat löydökset: - Leesioiden lukumäärä
- Onko juxtakortikaalisia leesioita
- Onko infratentoriaalisia leesioita
- Onko tehostuvia leesioita
o Lopullisen MS-diagnoosin asettaa neurologi, jolla on tiedossa tarkka kliininen tilanne, MRI-,
likvor-ja neurofysiologinen löydös
Säteilyturvan kolme perusperiaatetta ja niiden toteuttaminen käytännössä
Säteilyturvan kolme perusperiaatetta ja niiden toteuttaminen käytännössä
- OIKEUTUSPERIAATE tarkoittaa, että ionisoivan käyttöön perustuvasta radiologisesta tutkimuksesta
saatavan hyödyn tulee olla suurempi kuin haitta. Tämä tarkoittaa sitä, että varmistutaan
tutkimuslähetteiden ja tutkimusindikaatioiden oikeellisuudesta eli siitä, että ne ovat perusteltuja ja
näyttöön perustuvia. Oikeutusperiaatteen toteutumisen valvonta on tutkimuksen suorittavan
LÄÄKÄRIN VASTUULLA. - OPTIMOINTIPERIAATE eli ALARA tarkoittaa sitä, että tutkimukseen käytettävä säteilyannos pidetään
mahdollisimman pienenä. Tutkimukselle määrättyjen raja-arvojen alitus ei siis riitä, vaan annosta
tulee toiminnallisin keinoin pienentää niin paljon kuin mahdollista. Optimointiperiaatteen
toteutuminen on toiminnan järjestäjän vastuulla. - YKSILÖNSUOJAPERIAATTEEN mukaan säteilyaltistusta aiheuttava toiminta on järjestettävä ja
toteutettava niin että säteilylle altistuvan henkilön – tässä yhteydessä työntekijän – altistus ei ylitä
annosrajoja. Annosrajat määrittelee Säteilyturvakeskus (STUK). Annosrajoja ei sovelleta säteilyn
lääketieteelliseen käyttöön, jossa tutkittava tai hoidettava henkilö altistetaan tarkoituksellisesti
säteilylle
- Käytännössä: mieti onko tutkimus tarpeellinen, käytä suojaimia, tee hyvä ja tarkka lähete,
työntekijänä noudata säteilyohjeita sairaalassa,
Keuhkotuumoreiden radiologiset löydökset
Keuhkotuumoreiden radiologiset löydökset
-Tuumorit näkyvät tiivistyminä, voi esiintyä myös mattalasimaista muutosta sekä ontelomaisuutta.
-Vertailu vanhoihin kuviin auttaa arvioimaan mahdollista pahanlaatuisuutta.
-Hilumien ja mediastinumin samoin kuin pleurojen arviointi ja niissä mahdollisesti näkyvät muutokset voivat edelleen tuoda lisävahvistusta maligniteettiepäilyyn.
-Keuhkojen alakenttien pyörötiivistymistä on suljettava pois nännien varjot tarvittaessa.
-Dorsaalisesti ja apikaalisesti osittain luurakenteiden päälle projisoituvat pienikokoiset keuhkokasvaimet
voivat jäädä näkymättä.
-Samoin hilumsummaatioon saattaa ovelasti kätkeytyä tuumori.
-Jos kasvain on
bronkuksen sisällä, kuvassa näkyvät usein vain sen aiheuttamat sekundaarimuutokset, kuten atelektaasi tai
pneumonia.
Kasvulevyjen murtumat ja niiden luokittelu
Kasvulevyjen murtumat ja niiden luokittelu
Kasvulevyn murtumat jaotellaan perinteisesti Salterin ja Harrisin mukaan luokkiin I–IV
- S–H I: Murtuma on pelkästään kasvulevyn hypertrofisessa vyöhykkeessä; epifyysi erkanee
metafyysistä - S–H II: Murtuma kulkee kasvulevyn halki metafyysiin. Tämä on epifyseolyyttisistä murtumista
tavallisin, eikä se yleensä aiheuta kasvuhäiriötä - S–H III: Murtuma kulkee kasvulevyn kautta epifyysin läpi nivelpintaan. Tässä murtumatyypissä on
tärkeää saada nivelpinta tasaiseksi, ettei niveleen tulisi myöhemmin kipua ja artroosia. - S–H IV: Murtuma kulkee metafyysin, kasvulevyn ja epifyysin läpi nivelpintaan. Tässä
murtumatyypissä kasvulukon kehittymisen riski on suuri, koska itusoluvyöhyke vaurioituu.
Nivelpintaan saattaa myös jäädä epätasaisuutta - S-H V: Murskautuminen yhteen
SALTER muistisääntö S traight across A bove L ower T hroug E verything c R ush
Sappirakon ja sappiteiden kuvantaminen
Sappirakon ja sappiteiden kuvantaminen
- Sappikivet:
o ensisijainen ja paras tutkimus sappirakon kivien toteamiseen on kaikukuvaus. Kivet erottuvat siinä jopa luotettavammin kuin TT:ssä tai MK:ssa.
o paras jatkoselvittely sappitiehytkiviepäilyssä on magneettikolangiografia (MRC). Siinä nähdään sappitiet hyvin spesifisesti ilman kajoavia toimenpiteitä tai varjoaineen käyttöä.
>TT ei ole puutteellisen resoluutionsa vuoksi sappitiehytkiviepäilyissä suositeltava menetelmä. - Primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSK)
o Kuvantamistutkimuksena paras on MRC, sillä se antaa hyvän kuvan sekä maksansisäisten
että -ulkoisten sappiteiden tilasta. MRC soveltuu hyvin ei-säteilytutkimuksena myös
seurantaan. - Sappiteiden hyvänlaatuiset kasvaimet ovat erittäin harvinaisia, eikä muutosten hyvän- tai
pahanlaatuisuutta voi todeta luotettavasti pelkästään kuvantamalla.
o Tietokonetomografia ei useinkaan anna lisäinformaatiota näissä tiehyensisäisissä
kasvaimissa, vaan radiologisista menetelmistä paras on magneettikuvaus täydennettynä MRC-tekniikalla.
> Sappirakon syöpä on harvinainen.
o TT:n rooli sappirakon kuvantamisessa tulee esiin lähinnä maligniteettitilanteissa, kun
halutaan selvittää kasvaimen paikallinen levinneisyys ja etäpesäkkeet. Myöskään MK ei anna merkittävää lisäarvoa UÄ:n jälkeen sappirakon muutosten primaaridiagnostiikassa.
Munuaisten vajaatoiminnan huomioiminen radiologisessa kuvantamisessa.
Munuaisten vajaatoiminnan huomioiminen radiologisessa kuvantamisessa.
-Munuaisen akuutille vajaatoiminnalle ei ole olemassa spesifistä kuvantamislöydöstä, mutta sen
toteamisella on merkitystä kuvantamista suunnitellessa.
-Röntgenkuvauksissa käytetyt jodivarjoaineet
voivat estää munuaisten normaalin toiminnan, eikä niitä tulee antaa potilaalle, jonka munuaistoiminta on
häiriintynyt.
-Myös virtsan kulun estyminen voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan. Tavallisin syy on miehillä
eturauhasen suurentuminen.
>Tämä johtaa siihen, että virtsaa kerääntyy rakkoon ja kehittyy virtsaumpi, joka
voi vaurioittaa munuaisia.
>Kun halutaan selvittää, missä virtsaumpea aiheuttava tukos tai ahtauma sijaitsee, on kaikukuvaus ensisijainen.
-Suurin merkitys munuaisten vajaatoiminnalla on kuvantamismenetelmän valinnassa ja kuvantamisen
teknisen toteutuksen suunnittelussa.
-Vitaali-indikaatiot, kuten akuutti trauma, arvioidaan erikseen, muttamuuten noudatetaan seuraavaa perusperiaatetta:
>Jodi- tai gadoliniumvarjoainetta ei suositella annettavaksi ollenkaan, jos GFR on alle 30 ja jos GFR on30–60, vain erityistilanteessa.
Ionisoivan säteilyn biologiset vaikutukset
Ionisoivan säteilyn biologiset vaikutukset
- sukurauhasten altistuminen: o 150 mGy siittiöiden väheneminen o 2 Gy tilapäinen steriliteetti o 6 Gy miehen pysyvä steriliteetti o 3 Gy steriliteetti >40 v naisella o 10 Gy steriliteetti nuorella naisella
- säteily ja raskaus:
o sikiölle aiheutuu haittaa, jos säteily aiheuttaa paljon solukuolemaa. Vaatii siis melko suuria annoksia
o säteilyn aiheuttamalle sikiövauriolle tyypillistä lapsen pienipäisyys, henkinen jälkeenjääneisyys, yleinen kasvuhäiriö - primaarinen biologinen vaikutus on DNA vaurio.
o Jos vaurio korjataan oikein (ei muutoksia emäsjärjestyksessä), vauriosta ei ole seurauksia.
o Jos korjauksessa syntyy muutos(mutaatio), uusi genotyyppi periytyy kaikille jälkeläissoluille.
o Mutaatiot somaattisissa soluissa saattavat johtaa syöpään, jos ne ovat “sopivissa” geeneissä
o Mutaatiot sukusoluissa voivat johtaa perinnöllisiin haittoihin seuraavissa sukupolvissa. - syövän elinikäinen kokonaisriski koko väestölle, yksilöllisiä eroja
o BEIR V (1990): 8,85%/Sv
o UNSCEAR (1988): 12%/Sv
Atelektaasin syyt ja radiologiset löydökset
Atelektaasin syyt ja radiologiset löydökset
-Altistavia tekijöitä ovat makuuasento, hengityslaitehoito, edeltävä rinta- ja vatsaontelokirurgia, lihavuus, korkea ikä ja aiemmat keuhkosairaudet.
-Atelektaasi voi aiheutua keuhkoputken ahtaumasta,
arpimuutoksista, ulkopuolisesta puristuksesta, heikentyneestä pallean toiminnasta tai passiivisesta
painovoiman aiheuttamasta keuhkon litistymisestä.
- Vasemman alalohkon atelektaasia nähdään hyvin
usein, ja sen syynä on yleensä sydämen vasemman kammion aiheuttama alalohkon keuhkoputkien
litistyminen.
>Löydöksenä on sydämen takana näkyvä homogeeninen varjostuma, joka häivyttää palleakaaren ja jonka keskellä on avoimia keuhkoputkia eli ilmabronkogrammeja.
>Oikealla alalohkossa vastaava löydös on selvästi
harvinaisempi.
-Ilmabronkogrammien puuttuminen ja merkit atelektaattisen keuhkon tilavuuden
pienentymisestä viittaavat keuhkoputken ahtaumaan, jonka syy on yleensä limatulppa.
-Harvinaisempia syitä ovat vieraesine ja bronkogeeninen kasvain.
-Tilavuuden pienentyminen saa aikaan sen, että lohkorajat, pallea tai välikarsina siirtyvät atelektaasin suuntaan ja bronkovaskulaariset rakenteet lähentyvät toisiaan.
-Ilmatilavarjostuksen epähomogeenisuus ja tilavuuskadon puuttuminen viittaavat enemmän
keuhkokuumeeseen, kuin atelektaasiin. -Pleuranestekertymä, verenpurkauma, kasvain tai märkäkertymä voi painaa viereisen keuhkon atelektaasiin.
Malignit luutuumorit
Malignit luutuumorit
-Primaarit pahanlaatuiset luukasvaimet ovat varsin harvinaisia ja tulevat usein esiin sattumalta.
- Kasvaimen luokittelu perustuu löydöksen systemaattiseen analysoimiseen röntgenkuvassa. Huomiota kiinnitetään
kasvaimen sijaintiin, paikkaan luussa, rajautumiseen, transitiokerrokseen (terveen ja sairaan luun raja),
periostireaktioon, mineralisoitumiseen, kokoon sekä mahdollisen pehmytosatuumorin olemassaoloon.
Pahanlaatuiset kasvaimet:
Ewingin sarkoomaa esiintyy lähes yksinomaan 10–20 vuoden ikäisillä potilailla. Ewingin sarkoomalla
on vain yksi esiintymishuippu.
Osteosarkoomalla on esiintymishuippu samoihin aikoihin, mutta myös toinen varttuneemmalla iällä
(yli 50 vuoden iässä), jolloin osteosarkooma saattaa esiintyä Pagetin taudin vaurioittamassa luussa
tai sädehoitoa saaneen alueen luussa sekundaarisarkoomana.
Pahanlaatuinen luumuutos yli 40-vuotiaalla on paljon todennäköisemmin etäpesäke, multippeli
myelooma tai non-Hodgkin-lymfooma kuin primaarinen luun sarkooma.
Sarkoomista osteosarkooman lempipaikka on luun nopean kasvun alueella metafyysissä
(olkavarren proksimaalipää, polvi), kun taas Ewingin sarkoomaa esiintyy punaisen luuytimen
alueella diafyysissä tai myöhemmin lantion alueen litteissä luissa.
Luukasvainepäilyssä ensisijainen kuvantamistutkimus on aina korkealaatuinen röntgenkuvaus. Se tehdään,
vaikka tietokonetomografia- (TT) tai magneettikuvaus (MK) olisi jo tehty.
Magneettikuvaus osoittaa herkimmin luuytimen patologisen muutoksen.
Tietokonetomografia on luutuumoridiagnostiikassa arvokas tutkimus, sillä se näyttää röntgenkuvaustakin
herkemmin tuumorin mineralisoitumisen.
Jos taas potilaan oire on epämääräinen eikä tarkasti rajautunut, luustokartalla voidaan arvioida koko
luuston tilaa.
metafyysi
- (kasvukaudella:) luun pituuskasvuvyöhyke; pitkän luun varren (diafyysin) ja kasvulevyn välissä oleva luun osa, jossa muodostuu kasvulevyn rustoa korvaava uusi luukudos.
kasvulevy1; 2. (kasvukauden päätyttyä:) diafyysin ja epifyysin välinen lyhyt luunosa; ks. diafyysi2, epifyysi3
Kasvulevy
kasvurusto; kasvavalla lapsella esiintyvä pitkän luun varren (diafyysin) ja pään (epifyysin) tai apofyysin (luuhaarakkeen) välinen uusiutuva rustoinen osa, jossa luun pituuskasvu tapahtuu siten, että rusto korvautuu metafyysissä muodostuvalla luukudoksella
Diafyysi
pitkä luun varsi
Epifyysi
- toiseen luuhun niveltyvä luun pää, joka on kasvulevyn (fyysin) välityksellä yhteydessä metafyysiin; ks. metafyysi1;
- käpyrauhanen, käpylisäke
Apofyysi
luuhaarake, luu-ulkonema; luun haarake, kyhmy tai sarvennoinen, joka on kasvulevyn (fyysin) välityksellä luussa kiinni mutta jossa ei ole nivelpintaa
Fibrous cortical defect
. Fibroottinen dysplasia. luun kehityshäiriö, jossa sidekudos korvaa luuta; lapsuus- tai nuoruusiässä; tyyppipaikoina femur, tibia, kylkiluut …
Non-ossifying fibrooma
Non-ossifying fibrooma on hyvin koteloitunut, kiinteä sidekudoksinen kasvain. NOF-leesio muodostuu pitkien luiden kasvulevystä diafyysiin päin. Tyyppipaikkana on reisiluun distaalinen ja tibian proksimaalinen kasvulevy. Jaffa-Campanacci-syndroomaan liittyy muiden oireiden ohella useiden non-ossifying fibroomien muodostuminen.
Fibrodysplasia
sidekudos korvaa normaalin luun, hyvänlaatuinen, esiintyy alle 20vuotiailla
Kellgren-Lawrence luokittelu
Atroosiluokittelu
0 No radiographic features of osteoarthritis
1 Possible joint space narrowing (normal joint space is at least 2 mm at the superior acetabulum)[7] and osteophyte formation
2 Definite osteophyte formation with possible joint space narrowing
3 Multiple osteophytes, definite joint space narrowing, sclerosis and possible bony deformity
4 Large osteophytes, marked joint space narrowing, severe sclerosis and definite bony deformity
Freibergin tauti
Freibergin tauti on toisen jalkapöytäluun pään kuolio, joka on todennäköisesti aiheutunut rasitusvammasta. Tätä harvinaista tautia esiintyy lähinnä murrosikäisillä tytöillä. Kipu voimistuu, kun potilas liikkuu. Lääkärintarkastuksessa todetaan, että toisen jalkapöytäluun pää aristaa ja jalka saattaa myös olla turvoksissa. Diagnoosi vahvistetaan röntgentutkimuksella. Muutokset alkavat kuitenkin näkyä ehkä vasta parin viikon kuluttua oireiden ilmaantumisesta. Hoidoksi riittää lepo ja pehmike jalkapöydän alla.
Bennetin murtuma
Peukalon kämmenenluun tyviosan murtuma.
dense media sign
Keskimmäisen aivovaltimon näkyminen kuvissa tiiviinä eli dense media sign ennustaa valtimotukosta ja laajaa infarktia
Säteilysuojelu
- Yleiset periaatteet
- oikeutus: toiminnasta aiheutuva hyöty on suurempi kuin haitta
- optimointi
o toiminnasta aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin
käytännöllisin toimenpitein on mahdollista - yksilönsuoja
o yksilön säteilyaltistus ei ylitä asetuksella vahvistettuja enimmäisarvoja - Haittavaikutukset
- säteilyherkkyys yksilöllistä, lapsilla jopa 10x herkkyys
- deterministinen haitta
o kynnysarvon ylittyessä haitan vakavuus kasvaa annoksen myötä
-ihon punoitus, palovammat, kuolio, säteilysairaus, harmaakaihi, sikiövaurio - stokastinen haitta
o ei kynnysarvoa, annoksen kasvaessa kasvaa haittojen (syövän) todennäköisyys eikä vakavuus - Säteilysuojelu
- yksikön säteilysuojeluohjeita on noudatettava ja tarvittaessa pyydettävä ohjausta
- raskaana oleva ei saa työskennellä esim. tutkimushuoneessa, jossa läpivalaistaan
- Vain lääkäri voi lähettää röntgentutkimukseen
- lähettäjä arvioi säteilylle altistavan toimenpiteen oikeutuksen
- viime kädessä oikeutuksen arvioi tutkimuksen suorittava radiologi
- Efektiivisiä annoksia (vrt. taustasäteily 3,2 mSv/v)
> thoraxkuva: PA 0,02 mSv, sivukuva 0,1 mSv
> vatsan natiiviröntgen 0,3 mSv
> vatsan tai rintakehän TT tai sydänlihaksen gammakuvaus n. 6 mSv
> 1 Sv lisäaltistus lisää 5 % elinikäistä syöpäkuolemariskiä
Röntgenkuvaus
- Röntgensäteitä käyttävät natiivi-, läpivalaisututkimukset, TT, ortopantomografia (hampaat), mammografia
Natiivitutkimukset
- filmi-vahvistuslevykuvaus
o absorptioerot näkyvät tummuuseroina filmillä
- digitaalinen levykuvantaminen
o puolijohdelevyn atomien virittyminen, jonka kuvalukija purkaa laserin avulla valoksi ja muuttaa digitaaliseksi kuvaksi
o suurempi dynaaminen alue ja lineaarisuus kuin filmillä
- suora digitaalikuvaus: digitaalinen sensori on osana kuvauslaitteistoa
- Läpivalaisulaitteet
> käyttöalueita maha-suolikanava ja angiografia
TT
> röntgenputki ja ilmaisimet pyörivät potilaan ympäri, erotuskyky 0.1 mm
o tärkeimmät kohteet: sisäelimet, aivot, selkäranka, verisuonet
> edut: tarkka, nopea (1 min), ei tekijäriippuvainen, soveltuu lähes kaikkien elinten kuvaukseen
> haitat: säderasitus, varjoaine, hinta, rekonstruktiot aikaavieviä, artefaktat (liike, metalli, rajapinnat)
> spiraalikuvaus, kolmiulotteinen kuvaus, hienopiirtokuvaus HRCT, verisuonien kuvaus CTA, ohjatut näytteenotot ja toimenpiteet, sädehoidon suunnittelu, perfuusiokuvaus
Magneettikuvaus
Periaatteet
- vety-ytimien spinit asettuvat magneettikentän suuntaisesti, mutta radiotaajuuspulssilla
aiheutetaan suunnan poikkeama = virittyminen
- magnetoitumisvektorin palautuessa eli relaksaatiossa ytimistä vapautuu radiotaajuussäteilyä
o T1-relaksaatio: kuinka nopeasti z-akselin suuntainen komponentti palautuu
o T2-relaksaatio: spinien epävaiheistumisen nopeus xy-tasossa
o myös protonitiheyspainotus ja runsaasti erityistekniikoita
o kerätystä signaalista muodostuu kuva matemaattisesti Fourier’n muunnoksen avulla
- Käyttöalueet
> tärkeimmät: aivot, selkäranka ja -ydin, nivelet, kallonpohja, kaula, silmä, korva, verisuonet, lihakset
> yleistyviä käyttöalueita: sydän, rinnat, vatsan ja lantion elimet - Paikkaresoluutio n. 1 mm, mielivaltaisia leiketasoja
- Edut: ei ionisoivaa säteilyä, tarkin CNS:n kuvaus, nivelkuvaus, verisuonet, leikesuunta vapaa,
pehmytkudoksissa korkea resoluutio - Haitat: saatavuus, kallis, hidas, herkkä liikeartefaktoille
- Vasta-aiheita: sydäntahdistin, klaustrofobia, ferromagneettiset esineet kriittisissä paikoissa
Ultraäänitutkimukset
Periaatteet
- kuvausanturin pietsosähköiset kiteet tuottavat värähtelyä ja samalla vastaanottavat kudoksista
heijastuvat kaiut, jotka muutetaan sähköksi ja kuvaksi
- väridoppler: heijastuvan äänen taajuussiirtymä on verrannollinen veren nopeuteen ja suuntaan
Etuja:
o nopeus, saatavuus, hinta, turvallisuus, tieto liikkeistä, reaaliaikaisuus, käyttö
toimenpiteissä, korkea paikkaresoluutio pinnan kudosten kuvauksessa
Rajoitukset:
o luun ja kaasun taakse ei näe
o runsaan rasvan, turvotuksen ja pehmytkudosten jälkeen näkyvyys rajoittunut
o diagnoosi tehdään potilaan ääressä, tekijäriippuvainen
Kaula
- UÄ kaulan pehmytosien tutkimiseen
o sylkirauhasten tuumorit, lisä-/kilpirauhasen muutokset, imusolmukkeet, kystat
- kaulasuonten UÄ: aivoverenkiertohäiriön etiologian selvittely
o leikkaamalla tai stenttaamalla ahtautunut kaulavaltimo voidaan ennustetta parantaa
- Pleuran UÄ ja punktio
- Vatsan UÄ, erityisesti sappikivet (ks. gastro- ja urokuvaus)
- Laskimoiden ultraääni: syvien laskimoiden tromboosi, laskimoinsuffisienssi
- Tuki- ja liikuntaelinten UÄ: rotator cuffin repeämä, akillesjänne, nivelneste
> muualla yleensä MRI parempi - Pattien UÄ
> kasvanut patti on malignisuspekti kunnes toisin todistetaan
o erotetaan nestekertymästä: bursa, kysta - Vastasyntyneellä aukileen kautta hyvä kaikuikkuna: vuodot, kammioiden koko
Varjoaineet
- Jodivarjoaineet
> trijodobentsoehapon johdoksia
> vesiliukoisia, ei sitoudu plasman proteiineihin, menevät ekstrasellulaaritilaan, erittyvät munuaisista
o munuaisten vajaatoiminta otettava huomioon
> metformiini ja anti-inflammatoriset lääkkeet keskeytetään ennen tutkimusta
>metformiini voi aiheuttaa maitohappoasidoosin, jos potilaalle kehittyy akuutti munuaisten vajaatoiminta - nesteytys 1000 ml keittosuola edellisestä illasta tutkimukseen, ei per os nesteitä 2h
ennen toimenpidettä - päivystysindikaatiolla hyvä nesteytys yleensä riittävä varotoimi
- sivuvaikutukset: pahoinvointi, urtikaria, turvotukset, vaikeat reaktiot harvinaisia
o jos lievä yliherkkyysreaktio, annetaan kortisoni- tai antihistamiiniprofylaksia - huomioitava: ionisoitunut/ionisoitumaton, vesiliukoisuus, pitoisuus, osmolaliteetti, viskositeetti
o ionisoitumaton varjoaine: lisääntynyt vesiliukoisuus, alhaisempi kemotoksisuus, ei häiritse
kehon omia sähköisiä järjestelmiä, alhainen osmolaliteetti - käyttökohteet: angio- / flebografia, TT:n tehostus, urografia, DSA, pediatria, myelografia, ontelot
- Bariumsulfaatti
- ei imeydy, ei vesiliukoinen, GI-kanavan tutkimuksiin
Magneettivarjoaineet
> muuttavat relaksaatioaikoja, pääsääntöisesti T1-relaksaatiota
> yliherkkyys harvinaisempaa kuin jodivarjoaineilla
- paramagneettiset: gadoliniumin kelaattiyhdisteet
o magneettinen momentti ulkoisessa magneettikentässä
o käyttäytyy elimistössä kuin jodivarjoaine
- ferromagneettiset
o magneettinen momentti myös ilman ulkoista magneettikenttää
o erityisesti maha-suolikanavan tutkimuksiin
o melko toksisia, ei rutiinikäytössä
Ultraäänivarjoaineet
- kaikuisuutta lisätään partikkeleilla tai esim. kaasukuplilla
- kardiologia, munuaissiirteet, stent graft -hoito, lekaasin osoittaminen
- ei kovin yleisessä käytössä
Toimenpiteet
- Biopsiat, punktiot, dreneeraukset
Valtimot
- valtimokovettumataudin pallolaajennus ja stenttaus: sepel-, alaraaja-, munuais- ja kaulavaltimot
- vuotojen tukkiminen suonensisäisesti: synnytyksen jälkeinen vuoto, nenäverenvuoto, traumavuoto,
GI-kanavan vuoto
- aneurysmien / AVM:n tukkiminen suonensisäisesti: aorta (stentti-graftit), aivovaltimot
- trombien katetriliuotus
Laskimot
- valtimo-laskimoporttien ahtaumien ja tukosten pallolaajennus: hemodialyysipotilaat
- SLT:n katetriliuotus: raajat
- Tukkiutuneen sappitien avaus ja stentin asennus, maksakasvaimen tai metastaasin hoito
neulakuumennuksella (RF- tai laserablaatio)
Thoraxkuva
Huomioitavaa
- hyvä monitori ja taustavalaistus
- PA- ja sivukuva sekä vanhat vertailukuvat (seulonta-/kontrollikuvissa voi riittää pelkkä PA-kuva)
- kuvan tekninen taso
o suoruus: solis- ja kylkiluut (PA); rintalasta ja keuhkojen dorsaaliseinä (sivukuva)
o rajaus: keuhkojen kärjet ja sopet
o kunnollinen inspirium
- systemaattinen tarkastelu
o sydän: koko ja muoto, lokerot, ääriviivat
o hilukset ja suuret suonet: koko, muoto, tiiviys (vasemmalla n. 1 cm korkeammalla)
o keuhkoverekkyys: alakentissä laajemmat suonet
o mediastinum: ääriviivat, ilmatiet, suuret suonet (trachea taipuu alaosastaan vähän oikealle)
o pleurat ja pallea: ääriviivat, sopet, lohkorajat
o keuhkoparenkyymi: kuvioitus, lohkot, sama tummuus samalla korkeudella
o luurakenteet
Pneumothorax
- etiologia: spontaani, kylkiluunmurtuma, pleurapunktio
- löydökset
o ylimääräinen keuhkon suuntainen röntgenpositiivinen viiva lähellä parietaalipleuraa
o verisuonikuvioitus ei jatku (ei normaalistikaan pleuraan saakka)
o keuhko painuu kasaan ja tiivistyy
o anteriorisesti oleva ilma korostaa siluetteja
o tensiopneumothorax: mediastinum siirtyy vastakkaiselle puolelle
> tarvittaessa varmistetaan CT-kuvalla
Atelektaasi: ilmaa on lähtenyt keuhkoista pois, keuhko vaalenee
- etiologia: jokin painaa keuhkoa kasaan, esim. pleuraneste, kasvain tai vierasesine
o ilma vähitellen häviää, kun uutta ei pääse tilalle
- konsolidaatio: ilman tilalla nestettä, tyypillisesti liittyy pneumoniaan
- keuhko muuttuu pienemmäksi, jolloin pallea, mediastinum ja/tai lohkoraja siirtyy atelektaasin
suuntaan
- ääriviiva usein tarkka, sileä, lohkoatelektaasit kiilamaisia
- levyatelektaasi: 2-5 cm pitkiä muutamia mm leveitä tiivistymäjuosteita, yleensä keuhkojen alaosissa
o syynä pidetään rajoittunutta pallealiikettä, yleistä vatsaleikkausten ja rintakehävammojen
jälkeen sekä pallean kohoamisen yhteydessä
Keuhkoemfyseeman löydökset
- palleat alhaalla, rintakehä tynnyrimäinen, sydän kapea ja pitkulainen, retrosternaalitila leventynyt,
keuhkojen periferiassa verisuonikuvioitus on niukkaa
- Pleuraneste
- etiologia: sydämen vajaatoiminta, infektio, maligniteetti, keuhkoinfarkti, munuaistauti, reumasairaudet, akuutti haimatulehdus, trauma, leikkauksen jälkitila
- neste komprimoi keuhkoa pois ja aiheuttaa nesteen alueelle attenuaation
Pleuran tuumorit
> paksuuntumat yleisiä ja usein benignejä
o tarkkarajaisia, karttamaisia, progredioivat hyvin hitaasti
o kylkiluunmurtuman paranemiseen liittyvä pleurapaksuuntuma kallus
o asbestoosiin liittyviä kalkkeutuneita pleuraplakkeja
- mesoteliooma (usein asbestialtistus)
Pneumonia - löydökset: o asymmetrinen konsolidaatio o sivukuvassa nikamat eivät tummene alaspäin o siluettioire (palleakaari ei erotu)
Tuberkuloottinen pneumonia
o keuhkojen kärjissä tai alalohkon apikaalisissa segmenteissä tai levinnyt
o paksuseinäinen ontelo + satelliittiontelot, parantuessa fibroottisia arpia
- sekundaarinen pneumonia: tuumori
- idiopaattiset interstitiellit pneumoniat
o etiologia tuntematon, etenevä keuhkosairaus
o tavallinen keuhkokuvaus epäherkkä varhaisdiagnostiikassa; diagnoosi viivästyy tai on väärä
o idiopaattinen keuhkofibroosi IPF on tärkein ja huonoennusteisin
> thoraxkuva: diffuusia juosteista kuviolisää basaalisesti ja lateraalisesti
> HRCT: retikulaarista kuvioitusta, bronkiektasioita, interlobulaariseptojen
paksuuntumista, hunajakennokuvioitus
Keuhkosyöpä
- mahdollisia löydöksiä:
o hilukseen liittyvä tiivis varjostuma tai mediastinumin leviäminen aikuisen pneumoniassa
> usein jo ensivaiheessa näkyy toispuolisena hiluksen suurentumisena
o pneumoniaan liittyvä atelektaasi
o hitaasti paraneva tai toistuva pneumonia
o imusolmukkeiden suurentuminen
- syöpäpotilaalle tehdään keuhkojen ja ylävatsan varjoainetehosteinen TT, biopsia
–> > 3 cm = massa, < 3 cm = nodulus
Syöpätyypit
o bronkogeeninen pienisoluinen karsinooma 20 %
o ei-pienisoluinen karsinooma: levyepiteelikarsinooma 43 %, adenokarsinooma 18 %,
suurisoluinen anaplastinen karsinooma 16 %
o karsinoidituumori 2 %, metastaasi
- tuumorin tilavuuden tuplaantumisnopeus
o 20-30 vrk: infektio, infarkti, lymfooma, metastaasi
o 20-400 vrk: keuhkosyöpä
o > 400 vrk: tyypillisesti benigni (karsinoidi tuumori)
Benignit keuhkotuumorit
- anomalia, av-malformaatio, bronkogeeninen kysta, pyöröatelektaasi, keuhkoabskessi, hematoma,
amyloidooma, keuhkoinfarkti, bronchiolitis obliterans-organising pneumonia BOOP
- kasvaimet: hamartoma, lipoma, fibroma ym.
- granuloomat: tuberkuloosi ja muut infektiot, reuma, Wegenerin granulomatoosi, sarkoidoosi
- Keuhkon etäpesäkkeet
> aikuisilla rinta-, munuais-, suolisto- ja kivessyöpä
> lapsilla Wilmsin tuumori, neuroblastooma ja luusarkoomat
- multippelit pyörövarjot lähes patognominen löydös
- Etumediastinumissa voi nähdä: tymooma, lymfooma, lisä-/kilpirauhastuumori, anterioriset tyrät,
pleuroperikardiaalit kystat, perikardiaalinen rasva, mesenkymaaliset tuumorit
- Keskimediastinumissa:
> bronkogeeniset kystat, imusolmukkeet, aneurysma, suurentunut pulmonaaliarteria, esofaguksen ja
trachean muutokset, perikardiumkysta
o laskevan aortan alun varjo ei pitäisi olla kupera (keuhkoluento dia 118) - Takamediastinum: hiatushernia, neurogeeniset tuumorit, paraspinaaliset tuumorit/abskessit, aneurysma
Sydämen kuvaus
Sydämen kuvaus
TT
- uudet monileikelaitteet, EKG-tahdistetut kuvaukset
o kammioiden koko, ejektiofraktio
- indikaatiot: koronaaritaudin seulontatutkimus, angiografia
MRI
- monipuolista anatomista ja funktionaalista informaatiota
o ejektiofraktio, läppäfunktio, iskemia, rasvadegeneraatio
- indikaatiot: kardiomyopatia, synnynnäiset viat, koarktaatio, koronaaritauti, angiografia
Sydämen vajaatoiminta
- vasemman kammion vajaatoiminta
o pulmonaalipaineen noustessa ensin käänteinen verekkyys (= yläkentissä enemmän
laskimoita kuin alaosissa), interstitielli ödeema ja sitten alveolaariödeema
o runsas verekkyys, pleuranestettä, perihilaarisuonten ääriviivojen utuisuus ja hennot
läiskävarjostumat, lohkorajaödeema, Kerleyn B-viivat
o sydämen koon suureneminen, mutta ei aina suurene akuutissa infarktissa - oikean puolen vajaatoiminta: suuri oikea eteinen, pleuranestettä
- vajaatoiminta voi korjaantua vuorokausia ennen kuvauslöydösten katoamista
- erotusdiagnostiikka: huono inspirium, obesiteetti, pneumonia, keuhkofibroosi, lymphangitis
carcinomatosa, Goodpasturen syndrooma
Kardiomyopatia
- kongestiivinen = dilatoiva kardiomyopatia: vasemman kammion ja usein koko sydämen
pallomainen suureneminen
- hypertrofinen kardiomyopatia: usein epäsymmetrinen vasemman kammion suureneminen
Synnynnäiset sydänviat
- ASD: oikea eteinen ja vasen kammio kookkaat, shunttiverekkyys
- aortan koarktaatio: vasen kammio hyvin suuri, nouseva aortta laaja, kylkiluu-usuraatiot
Mitraaliläppäviat
- stenoosi -> vasen eteinen ja oikea kammio kookkaat
- vuoto -> vasen eteinen ja kammio kookkaat
o keuhkovaltimopaineen nousu, josta seuraa keuhkopöhö, kroonisesti pistemäiset
parenkyymikalkkeumat, mitraaliläppäkalkit
Aorttaläppäviat
- stenoosi -> vasemman kammion hypertrofia ja nousevan aortan dilataatio, aorttaläppäkalkkia
- vuoto -> vasemman kammion ja usein nousevan aortan dilataatio
Verenkiertoelimistön kuvaus
Katetriangiografia
- verisuonikuvauksen kultainen standardi, lähes kaikki preoperatiiviset kuvaukset
- edut: paras paikka- ja aikaresoluutio
- haitat: invasiivinen, jodivarjoaine, säteily, ei tietoa plakin sisärakenteesta
- toteutus:
o femoralisvaltimon punktio, sisäänviejäholkki, ohjainvaijeri kuvausalueelle, sen päällä
diagnostinen katetri, jodivarjoaineruiskutus, DSA-kuvaus
- komplikaatiot: punktiopaikan hematooma tai AV-fisteli, verisuonidissekoituma, varjoainereaktio,
munuaisvaurio (diabetes, dehydraatio), neurologiset komplikaatiot
- rotaatioangiografia: 3D-rekonstruktiot, suurin hyöty intrakraniellien suonten kuvauksessa
TT-angiografia
- indikaatiot
o ensisijainen preoperatiivinen tutkimus: aortta, munuaisvaltimot
o ensisijainen tutkimus: kaulavaltimot, keuhkoembolia
o hyvä ensitutkimus: aivovaltimot
o alaraajavaltimot uusilla laitteilla
- edut: kajoamaton, rekonstruktiomahdollisuudet, kalkit näkyvät hyvin
- haitat: jodivarjoaine, kestää kauan, rajoitettu saatavuus, säderasitus
Magneettiangiografia
- indikaatiot: aortan, alaraaja- ja munuaisvaltimoiden ensitutkimus, porttilaskimokuvaus
o uusilla laitteilla myös kaulavaltimot
- tarvittaessa varjoaineeksi gadolinium
- edut: kajoamaton, ei jodia, ei säteilyä, run-off vessels visualisaatio jos DSA ei onnistu
- haitat: joskus angiografiaa huonompi resoluutio, yliarvioi leesioiden vakavuutta, suonien koko
erottuu huonosti, ei tahdistinpotilaille, kallis, rajoitettu saatavuus
Väridoppler
- indikaatiot: kaulavaltimoahtauman ja laskimotrombin ensitutkimus, alaraaja-ASO:n seulonta,
munuaissiirrännäisen seuranta
o stenoosiaste, virtausnopeudet, plakin morfologia ja rakenne
o käytetään preoperatiiviseen päätöksentekoon vain poikkeuksellisesti
- edut: ei-kajoava, turvallinen, tietoa myös ateroomaplakin morfologiasta
- haitat: tekijäriippuvainen, potilaan rakenne voi vaikeuttaa kuvausta (esim. lyhyt ja paksu kaula),
- Alaraajavaltimoiden kuvaus
- indikaatiot: ASO, Burgerin tauti, arteriitit
- katetriangiografia kroonisessa kriittisessä iskemiassa ->PTA
Munuaisvaltimoiden kuvaus
- indikaatiot: epäily renovaskulaarisesta hypertoniasta (ASO, fibromuscular dysplasia FMD)
- tarvittaessa katetriangiografia PTA-/stenttausvalmiudessa
- UÄ seurantatutkimuksena esim. PTA-restenoosia epäiltäessä, taitolaji
Aortan kuvaus
- indikaatiot: ASO, aneurysmat, dissekaatiot, arteriitti
- ASO:lle katetriangiografia toimenpidevalmiudessa
- UÄ: aneurysman koon seuranta
Kaulavaltimoiden kuvaus
- carotiksen endarterektomia on tehokas aivoinfarktin sekundaaripreventiossa, kun bifurkaation
ahtauma-aste on > 70 % (tai jopa vain 50 %)
-elektiivinen: TIA, lieväoireinen aivohalvaus
-kuvausaikataulu päivystysluonteinen: progredioiva aivohalvaus
Laskimoiden kuvaus
- indikaatiot: alaraajatrombin diagnostiikka, alaraajalaskimoläppäinsuffisienssi (venografia),
yläraajatrombi, TOS
- alaraajalaskimoiden venografia
o kultainen standardi, jodivarjoaine jalkapöydän laskimoon
o trombilöydös: puutosvarjo varjoaineen täyttämässä suonessa, osuvuus yli 98 %
TT-venografia
UÄ
o trombilöydös: komprimoitumaton laskimo
o osuvuus hyvä reidessä ja polvitaipeessa
- sääressä ongelmana pienet suonet ja vaihteleva anatomia, spesifisyys n. 95 %
Gastro- ja urokuvaus
- Natiivimaha
- indisoitu vain, jos epäillään jotain näistä: okkluusio, perforaatio, vierasesine
- okkluusio: suolenmutkien laajuus makuukuvasta, nestepinnat seisten
o jejunumissa tiheä haustraatio, paksusuolessa harvempi, ileumissa ei ollenkaan - Läpivalaisututkimukset
pääsääntöisesti vain, kun muut tutkimukset (skopiat) eivät onnistu tai toimenpiteen aikana
ERCP: choledochuskivien nuohous
PTC = perkutaaninen transhepaattinen kolangiografia
angiografia: lähinnä suonensisäisten hoitotoimenpiteiden yhteydessä, sillä TT-angiografiaa
käytetään diagnostiikassa
o indikaatiot: vatsan alueen vuodot, aneurysman sulkeminen verenkierron ulkopuolelle sekä
trombien hajotus, liuotus ja aspiraatio
esofagusröntgen: esofaguksen kaventumat, motiliteetti
PVP = passage: suolen vetämisen arviointi, voi olla hoidollinen toimenpide
TT
usein i.v. jodivarjoaine, kuvia varjoaineen eri kiertovaiheissa
kuvarekonstruktiot eri tasoissa helpottavat diagnostiikkaa
mitä kannattaa tutkia
o parenkyymielimet: kasvaimet, vammat, iskemia, anomalia
o abskessit, imusolmukkeet: lymfooma, metastaasit
o suoliston tulehdus ja tuumorit
Crohnin tauti: TT-enterografia/colongrafia
o GI-kanavan perforaatio: usein voi arvioida todennäköisen perforaatiokohdan
o verisuonet (TT-angiografia): aneurysmat, vuodot, tromboosit
o virtsatiekivet (ilman varjoainetta)
Ultraääni
- hyvä ensilinjan tutkimus, obesiteetti ja kaasukatveet huonontavat näkyvyyttä
o ennen kuvausta oltava syömättä 4 h
o rakkoa käytetään akustisena ikkunana -> virtsarakon on oltava täynnä
sappikivet, sappitiedilataatio
o terve sappirakko on kaiuton ja takana voimistuma
o tulehtunut on paksuseinäinen, aristava; voi olla sappikiviä ja sappirakon vierellä nesteilyä
maksan tuumorit, kystat, rasvoittuminen, kirroosi
munuaistuumorit, hydronefroosi, kysta
splenomegalia, tuumorit, pernaruptuura (= verta vatsaontelossa)
aortan aneurysma
pinnalliset tai hyvin kookkaat abskessit näkyvät ja voidaan dreneerata
askites tai muu neste; pienikin askites näkyy, dreneeraus
kivestuumorit, varico-, hydro- ja spermatocele, epididymiitti
jäännösvirtsan mittaaminen
o virtsarakon tuumorit ovat usein litteitä ja tutkitaan kystoskopialla
joskus haimatuumorit (näkyy huonosti, TT ensisijainen), suolen muutokset, appendisiitti
- MRI
erinomainen kyky erottaa normaalit ja poikkeavat kudokset toisistaan
käytetään, kun säteitä halutaan säästää = lapset, nuoret, raskaat
näyttää hyvin nestettä sisältävät tiehyet: sappi- ja haimatiehyet, fistelit
tuumorit, maksan parenkyymisairaudet, tulehdukselliset suolisairaudet, peräsuolen ja
kohdunkaulan syövän paikallislevinneisyys, endometrioosi
Neuroradiologia
- Kaulavaltimoiden TT-angiografia
kuvaus aortan kaaresta aivoihin
-yli 50 %:n ahtaumissa herkkyys 100 %
- Iskeemisten aivoverenkiertohäiriöiden diagnostiikka
perfuusio- ja angio-ohjelmat ensiapualueen TT-laitteessa
o perfuusio-TT:lla mm. veritilavuuskartta ja läpivirtausaikakartta
akuutin iskemian löydöksiä
o harmaan ja valkean aineen differentaation hämärtyminen (insular ribbon sign),
massaefekti, hypodensiteetti, hyperdensi arteria
liuotushoidon aikaikkuna 4,5 h
aivovaltimon avaaminen katetriavusteisesti
- Aivovammat ja vuodot
ensisijainen menetelmä CT, epäselvissä harkitse CTA, suurenergisissä vammoissa trauma-CT
o jatkotutkimuksena MRI tai MRA: vuodon etiologia, shaken baby, epilepsia
DAI = diffuse axonal injury: venytyksen tuottamat vauriot
vuotavan valtimon sulku koileilla
fokaaliset aivokontuusiot
subaraknoidaalivuoto
o etiologia: aneurysmaattinen 80 %, arteriovenous malformation AVM 5 %
o angioharkinta
intracerebraalivuoto
o etiologia: hypertonia, kavernoomat, muut vaskulopatiat, antikoagulaatio, metastaasi
o massa- ja herniaatio-oireet
o mikäli aneurysma tai AVM-epäily, tehdään päivystysangiografia tai CTA
o hematooman resorboiduttua n. 1 kk kuluttua tehdään MRI / MRA
o hypertoniseen basaalitumakevuotoon konservatiivinen hoito
subduraalivuoto
o akuutti: siltavenan ruptura
miehet, vanhukset, alkoholistit
oireet massaefektistä ja uhkaavasta herniaatiosta
hoitona laaja kraniotomia
o krooninen: osmoosi, toistuvat traumat
riskejä ikä, aivoatrofia, alkoholismi, antikoagulaatio ja shuntit
fokaalioireet, dementia
epiduraalivuoto
o tyypillisesti a. meningea mediasta, sinus sagittalis -vuoto kavala
o nuoren nopeasti progredioiva tajuttomuus, hemi ja pupillapuoliero
o ilmoitusvelvollisuus kirurgille
- Kohonnut kallonsisäinenpaine ja herniaatio
hoito: hematooman poisto, venapaluun helpottaminen, likvorin dreneeraus, sedaatio ja relaksointi,
hyperosmolaariset nesteet, lopuksi dekompressiivinen kraniektomia
Rintarauhasten kuvaus
Mammografia
perusmenetelmä yli 30-vuotiailla
seulonta
mikrokalkit
- Ultraääni
kaikkien kyhmyjen selvittely
alle 30-vuotiailla ensisijainen tutkimusmenetelmä
- Galaktografia
tiehyeeseen ruiskutetaan varjoainetta ja otetaan röntgenkuva
indikaatiot: vanha veri (musta), seröösi kirkas neste, yhdestä tiehytaukosta spontaanisti nestettä
o maitomainen, harmaa tai vihreä erite ei indisoi galaktografiaa
Lastenradiologia
- Keuhkot ja sydän
AP-kuva voidaan ottaa riiputtaen, istuen, seisten, erikoistapauksissa maaten
vastasyntyneen keuhkot
o kuvataan riiputtaen tai maaten
o RDS, TTN (transient takypnea of newborn), infektio, pneumothorax, synnynnäiset
anomaliat
tulehdukset
o interstitielli/alveolaarinen tiiviys, atelektaasi, dystelektaasi, yli-ilmastoituminen,
hilusadenopatia
o tarvittaessa TT tai HRCT
tuumorin tyypin ja levinneisyyden selvittämiseksi TT - Luusto
natiiviröntgen perustutkimus, MRI:lla näkyvät rustovammat
murtumien erityispiirteet
o paranevat nopeammin, asentovirhe voi korjaantua
o periosti paksu ja löyhästi kiinni
o torus-murtuma
kohtisuora kasaanpainuma tai luun taipuessa kovera puoli painuu ryppyyn
o greenstick-/pajunvitsamurtuma
luun taipuessa kuperan puolen cortex katkeaa
o avulsiomurtumat kasvutumakkeissa
o epifyseolyyttiset murtumat
Salter-Harris-luokitus: ennuste
aseptiset nekroosit, osteokondroosit
o osteochondritis dissecans, osteiitti, artriitti, Legg-Perthes-Calve, Osgood-Schlatter ym.
battered child, non-accidental injury
o esitietojen ja löydösten ristiriita -> pahoinpitelyn mahdollisuus
o KYS:ssa < 1 v: thorax, kukin pitkä luu erikseen, tarv. erikseen nivelet, kädet ja jalat, ranka
(AP ja sivu), kallo (AP ja sivu), tarv. pään CT/MRI
selkäranka: ap, sivu, dens, tarv. läpivalaisu
o selkäranka-anomaliat: yksittäiset yleisiä, VACTERL
o skolioosin tyypitys: suunta (kupera puoli), paikka ylimmän nikaman mukaan, non-
/strukturaalinen
- Kallo ja kasvot
NSO: vain kuutamokuva, alle 7-v. ei yleensä kuvata
kallo kuvataan vain erikoistapauksissa (battered child, tuumori) erikoissairaanhoidossa - Abdomen
UÄ perustutkimus: pylorusstenoosi, abskessien haku, tulehdus
natiivimaha: vierasesine, vastasyntyneen vetovaikeus, sunttiletkun paikannus
läpivalaisu
o nielemisfunktiotutkimus = videofluorografia
o esofagus-rtg harvoin, erikoistapauksena striktuuran dilataatio
o ventrikkeli-rtg: oksenteleva lapsi, malformaatioepäily, ventrikkelin muoto
o ohutsuolipassage: vetovaikeus, Crohnin tauti, anomaliat
o colongrafia: invaginaation repositio
o anografia: ummetus, Hirschprungin tauti
TT: tuumorit, traumat, infektiot
- Virtsatiet
UÄ perustutkimus: munuaiset, ureter, rakon seinämä, residuaalimittaus
miktiokystografia MCG: katetrin kautta täytetään rakko varjoaineella, kuvat virtsatessa
o vesikouretraalinen refluksi, anatomia
i.v. urografia, jos epäselvä anatomia
isotooppitutkimukset: munuaisten eritys toisiinsa verrattuna, tyhjeneminen, isotooppi-MCG
virtsatieinfektio -> akuuttivaiheessa UÄ; 3-4 vko kuluttua MCG < 1 v. tytöille ja < 3 v. pojille, UÄ-
seuranta
- Keskushermosto
pään UÄ on perustutkimus aukileen sulkeutumiseen saakka
o ventrikkelit, sulkukset, vuodot, iskemia
pään MRI aivojen perustutkimus säteilemättömyyden vuoksi
o synnynnäiset poikkeavuudet, tuumorit, traumat, epilepsia, iskemia
pään CT usein akuuttivaiheessa, joskus varjoainetehosteisena
o ventrikkelit, sulkukset, vuodot, iskemia, tuumorit
o spiraali-CT pään muodon poikkeavuuden tai saumojen ennenaikaisen luutumisen
yhteydessä
selkäydinkanavan UÄ vastasyntyneisyyskaudella, kun nikamat vielä rustoiset
o conuksen korkeus, filum terminale, ihomuutos sacrumin päälä
Ei-traumaattiset luu- ja nivelsairaudet
Nivelrikko
- nivelrako kapenee, osteofyytit, subkondraaliluuhun skleroosia ja kystia
- tyypilliset nivelet: polvi, lonkka, MTP I, käden DIP, ranne, MCP V, radiokarpaalinivel
Polven nivelrikko
o Kellgren-Lawrencen gradeeraus I-IV
I voi olla artroosi, mahdollisesti kaventunut ja osteofyytti
II varma artroosi, selvä kaventuminen ja osteofyytit
III kohtalaisia osteofyyttejä, selvä kaventuminen, vähän skleroosia ja mahdollinen
luiden päiden deformiteetti
IV kookkaita osteofyyttejä, merkittävä kaventuminen, vaikea skleroosi ja selvä
deformiteetti
Selkäranka
- natiiviröntgenillä hyvin tietoa nikamien linjasta, kompressiomurtumista, diskusten madaltumisesta
o kohtalainen tieto luuston rakenteesta ja kaarinivelten muutoksista
o viistokuvat, kun epäillään degeneratiivista hermojuuriaukkoahtaumaa (älä ota alle 30-v)
- MRI:n indikaatiot: prolapsit, spinaalistenoosi, diskiitit, luuparenkyymin tuumorit
Artriitit
- nivelreuman löydöksiä
o pehmytosaturvotus, nivelnesteily, niveltenläheinen osteoporoosi, nivelraon kaventuminen,
erosiivisia muutoksia tyyppinivelissä (MTP, MCP, PIP, radiokarpaalinivel)
Selkärankareuman löydöksiä
o selkärangan ja SI-nivelten tulehduksia, syndesmofyytit, entesopatiat (= lihas-
jänneinsertioiden inflammaatiot ja kalkkeumat)
o alkuvaiheessa SI-nivelrako voi leventyä, myöhemmin epätasaisuus ja ankylaatio
Avaskulaarinekroosi
aikuisilla; reisiluun caput, os lunatum, metatarsaalin distaalipää
diagnostiikka: MRI ja natiivikuvat
osteochondritis dissecans
o yleisin nuorilla; tavallisin paikka condylus medialis femoris, myös mm. talus
nivelpinnalla näkyy kuoppa, jossa saattaa olla kirkastumalinjan ympäröimä fragmentti
joskus nivelessä kalkkiutunut irtokappale
Rasitusmurtumat
- yleisimmät: tibia, metatarsaalit, rangan nikamien takakaaret, collum femoris, sacrum
- spontaanit: sacrum, raajat
- diagnostiikka: natiivikuvat, MRI, joskus TT
Osteomyeliitti
- etiologia: murtuman/nivelen leikkaushoito tai krooninen pehmytkudosinfektio
- löydökset: läiskäinen osteoporoosi, periosteaalinen uudisluumuodostus, kroonisessa skleroosi
- lisääntynyt kertymä isotooppikartoituksessa parin vrk:n sisällä
- natiivikuvamuutokset näkyvät noin 2 vko kuluttua, MRI herkempi
Tuumorit
- kuvien tarkastelu
o luupalkkien jatkuvuus ja tiheys, cortexin paksuus, ympäröivät pehmytkudokset
o normaalisti periosti ei näy röntgenkuvassa
- lyyttisiä muutoksia muodostavat
o etäpesäkkeet, primaarikasvaimet, osteomyeliitti alkuvaiheessa
- skleroottisia muutoksia
o etäpesäkkeet prostatasta, harvemmin rintarauhasesta, lymfooma, keuhkosyöpä - lyyttisskleroottisia muutoksia
o useimmat luun primaarituumorit, tulehdukset parantuessaan
o Paget’n tauti: paikallinen luun muodostuksen häiriö, lisääntynyt osteoklastien aktiivisuus,
tyypillisesti lantiossa
o fibroottinen dysplasia: sidekudos korvaa normaalirakenteisen luun
-Benigni luutuumori
o yleinen nuorilla
o tyypillinen radiologinen löydös: karttamainen rajautuminen, skleroottinen reuna, ei
periostireaktiota, ei pehmytkudosmassaa
o osteokondrooma = eksostoosi
-yleisin benigni luutuumori, tavallisimmin 10-40 vuoden iässä
-oireeton kyhmy, jossa cortex nousee kukkakaalimaiseksi kohoumaksi ja päällä on
rustohattu
- Codmanin kolmio =periostireaktio
- oireiset voidaan poistaa, malignisoitumisriski pieni
o jättisolutuumori: epifyysin lyyttinen destruktio, jossa raja terveeseen luuhun epätarkka
o osteoidi osteooma: 20-vuotiailla eniten, jomottaa öisin
- putkiluun laaja epäkeskeinen skleroosi, keskellä pieni tumma pesäke = nidus
o hemangiooma: hyvin yleinen nikamissa, sisältää rasvaa, skleroosia, karkea palkkirakenne
o enkondrooma: rustoa muistuttava, yleensä hyvänlaatuinen, usein sormet ja varvasluut
- röntgennegatiivinen ontelo phalanxin sisällä, cortexissa tai ulkopuolella, cortex voi
olla pullistunut, tuumorin sisällä kalkkihippuja
Maligni
o primaari maligni luutuumori on harvinainen
o löydös: epätarkasti rajautuva, epäsäännöllinen pehmytkudosmassa, katkeava
-periostireaktio
o osteosarkooma yleisin
- huippu 10-20-vuotiailla, tyyppipaikka polven seutu; jomotusta, kyhmy
- pehmytosatuumori, jossa voi olla kalkkeumaa
- röntgenlöydös vaihtelee lyyttisestä skleroottiseen, epäkeskeinen luudestruktio,
periostireaktio
Metastaasi
o tyyppipaikat: ranka, kylkiluut, lantio, pitkien luiden proksimaalipäät
o kipu, kyhmy, patologinen murtuma
- tuumorin kaltaiset muutokset
o nuorilla melko tavallisia
o non-ossifying fibroma = fibrous cortical defect
- erittäin tavallisia sattumalöydöksiä varsinkin lapsilla
-sidekudosta muodostava oireeton tuumori
- cortexin myötäinen skleroosireunainen luukudoksen puutosalue, joka iän myötä siirtyy kauemmas metafyysiin ja lopulta häviää
o fibroottinen dysplasia
- lapsilla ja nuorilla, tyyppipaikkoina femur, tibia ja kylkiluut
- sidekudos korvaa luuta, kasvaessaan laajentaa ydinonteloa ja cortex ohenee
- radiologisesti voi näkyä täysin skleroottisena tai mattalasimaisen
läpikuultavana
- seurauksena luun käyristyminen ja patologiset murtumat
o luukysta
- sattumalöydös tai ilmennyt patologisena murtumana
- yksilokeroinen ja ääriviivoiltaan aaltoileva ontelo metafyysin alueella
- cortex voi olla ohentunut, mutta ei katkea
