Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykayo > Psykologia Yo Poimintoja > Flashcards

Psykologia Yo Poimintoja Flashcards

Psykologian yokirjoituksiin

1
Q

Ainsworthin kiintymyssuhdeteoriassa kiintymysmallit

A

Turvallinen, välttelevät, ristiriitainen, jäsentymätön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Tutki Suomessa aikuisten kiintymyssuhdemalleja

A

Männikkö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Ikä jolle Ainsworthin vierastilannemenetelmä sopii

A

12-20kk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Greenbergin kritiikki Ainsworthin vierastilannemenetelmälle

A

Olemassa vältteleviä ja ristiriitaisia jotka eivät turvattomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Liisa Keltikangas-Järvinen alle 4v tunnesäätelystä

A

Ei siedä turhautumista, vähitellen aikuisen kanssa emotionaalinen kontrolli paranee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Vygotsky lapsen itsesäätelykyvyistä

A

Kehittyvät sosiokulttuurisen ympäristön avulla lähikehityksen vyöhykkeessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Temperamentin ja itsesäätelyn yhteys

A

Esim impulsiivinen joutuu kehittämään enemmän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Milloin mentalisaatio

A

4-6v

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mentalisaatio

A

Oman ja toisten käyttäytymisen taustalla olevien mielentilojen ymmärtäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mentalisaation kehitykseen vaikuttavat..

A

Varh vuorovaikutussuhde, leikki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Identiteetin osatekijöitä

A

Sukupuoli, seksuaali, henkkoht, sos, kulttuuri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Marcia identiteetin vaiheet

A

Epäselvä, lainanneeet, etsintävaihe, saavuttaneet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Kyselykaudet

A

Mikä 2.ikävuoden lopulla, miksi 3-6v

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Jokeltelu alkaa

A

6kk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Sanojen tunnistaminen alkaa

A

8-10kk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Vygotsky puheen kehityksen vaiheet

A
  1. Sos. Eli ulkoinen puhe
  2. Egosentrinen puhe 3-6v
  3. Sisäinen puhe eli ajattelu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kogn kehityksen vaiheet piaget

A
  1. Sensomotorinen 0-2v
  2. Esioperationaalinen 2-6v
  3. Konkreettisten operaatioiden 6-12v
  4. Formaalisten operaatioiden 12-
  5. Lisäys: postformaali
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Operaatio Piagetilla

A

Mielensisäinen toiminto, jossa lapsi voi mielessään kelata tapahtumaa eestaas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Piaget: leikin vaiheet

A
  1. Harjoitusleikki ja esineleikki
  2. Symbolifunktio
  3. Roolileikki
  4. Sääntöleikki eskari-
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kontruktivistinen oppimiskäsitys

A

Ihminen yhdistää uusia tietoja uusiksi kokonaisuuksiksi, aktiivinen toiminta, tiedon rakentaminen ja luominen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kielen ja ajattelun kehityksen vaiheet Piaget

A
  1. Sanat
  2. Ajattelu
  3. Vuorovaikutus toisiin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Lähikehityksen vyöhykkeen pedagoginen sovellus

A

Scaffolding

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Psykososiaalinen -käsitteen alkuperä

A

70-l psykoanalyyttisesti orientoitunut psykiatria

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kohlbergin ja Piagetin teorioiden yhteys

A
  • kohlbergin teoria jjjjatkep iagetin teorialle
  • kognitiivinen viitekehys
  • vaiheittaisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Moraalin kehityksen tasot Kohlbergilla

A
  • esisovinnainen
  • sovinnainen
  • periaatteellinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kritiikki Kohlbergin moraaliteoriaa kohtaan

A
  • ei huomioi kulttuurin arvoja

- sukupuolisidonnainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Daniel Sternin teorian kokevan minän vaihe

A 
0-2kk
Perustarpeiden ilmaisu
Uudet elämykset
Valmiudet vuorovaikutukseen
Kiinnostus ihmiskasvoihin
Itku keskeinen, monia merkityksiä
Hoitajan kyky vastata itkuun
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Daniel Sternin teoriassa 2-3kk vaihe

A

Ydinminä

  • kokemus itsestä
  • kokemus kehosta, kehonkaava, kosketus!
  • kokemus tunteista
  • kokemus toisesta ihmisestä
  • kokemus omasta tavoitteellisesta toiminnasta (pään kääntäminen)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Vuorovaikutuksellisen minän vaihe sternillä

A

3-6kk

  • tarkkaavaisuus ihmisiin
  • vastavuoroisuuden periaate eli vanhempi ymmärtää mitä vauva viestii ja vauva kokee, että voi vaikuttaa

sosiaalinen mallintaminen:
vauva tarkkailee toisen ihmisen tunneraktioita ja päättelee niiden pohjalta, kuinka hänen tulisi suhtautua uuteen tilanteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Sternin subjektiivisen minän vaihe

A

7-9kk

  • oman ja esim äidin mielen erottaminen
  • itsen erottaminen muista
  • mielen teoria alkaa kehittyä
  • toiminnan ja kokemusten subjekti
  • jakaa huomion esim lelusta
  • tärkeää tunteiden yhteensoinnutus eli vanhempi tulkitsee vauvan viestejä
  • tuttujen erottaminen muista, vierastaminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Sternin teorian viimeiset vaiheet

A

Kielellinen minä 15kk

  • symbolifunktio
  • siirtymäobjektit

Kertova minä 3v

  • pukee elämän ja kokemukset sanoiksi
  • alkaa usein uhmaiällä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Sternin koulukunta

A

Psykoanalyyttinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Sternillä keskeistä

A

Lapsen kokemus, vuorovaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Sternin teorian vaiheet

A
  1. Kokeva minä 0-2kk
  2. Ydinminä 2-3kk
  3. Vuorovaikutuksellinen minä 3-6kk
  4. Subjektiivinen minä 7-9kk
  5. Kielellinen minä 15kk
  6. Kertova minä 3v
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Eriksonin mukaan ihmisen olemassaololle välttämättömät 3 osa-aluetta

A
  • biologinen
  • psyykkinen
  • yhteisöllinen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Eriksonin psykososiaalisen kehityksen vaiheet

A
  1. Vauvaikä 0-2v perusluottamus-epäluottamus
  2. Varhaislapsuus 2-3v itsenäisyys-häpeä
  3. Leikki-ikä 3-6v aloitteellisuus-syyllisyys
  4. Kouluikä 7-12v ahkeruus-alemmuus
  5. Nuoruus 12-20v identiteetti-roolien hajaannus
  6. Varh aik 20-35v läheisyys-eristäytyminen
  7. Keski-ikä 35-65v tuottavuus-lamaannus
  8. Vanhuus 65- minän eheys -epätoivo
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Baumrindin näkemys persoonallisuuden synnystä

A

Persoonallisuus muovautuu kasvatusmallin mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Baumrind: kasvatusmallit

A
  • määräävä
  • salliva
  • auktoriteettiin perustuva
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Hermoston pääjako

A

Keskus ja ääreis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Keskushermoston jako

A

Aivot, selkäydin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Ääreishermoston jako

A

Somaattinen ja autonominen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Hermosolu eli

A

Neuroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Tukisolu eli

A

Gliasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Välittäjäaine eli

A

Transmitteri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Solurako eli

A

Synapsi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Sentraalinen hermosto

A

Keskushermosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Periferinen hermosto

A

Ääreishermosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Selkäytimen tehtävä

A

Välittää viestejä aivojen ja ääreishermoston välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Miten neuronit erikoistuvat

A

Sen perusteella, miten geenit ohjaa niiden proteiininmuodostusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Gliasolujen tehtävät

A
  • solujen hajoamistuotteiden käsittely
  • synapsien eristäminen toisistaan
  • myeliinituppien muodostus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Huolehtivat myeliinituppien muodostumisesta keskushermostossa

A

Oligodendrosyytit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Neurotransmitterien tehtävä

A

Hermosolujen välinen kemiallinen tiedonsiirto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Neurotransmitterien perusjako

A

Ehkäisevät eli inhiboivat ja kiihdyttävät eli eksitoivat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Pienet kalvon muodostamat pussit, joihin välittäjäaine varastoidaan

A

Synaptiset rakkulat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Mihin välittäjäaine kulkeutuu synapsista?

A

Postsynaptisen hermosolun dendriitin reseptorimolekyyliin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Sentraalisen hermoston pääjako

A

Aivot ja selkäydin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Aivojen perusjako

A

Isot aivot, pikkuaivot, aivorunko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Aivokuori eli

A

Korteksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Aivojen puoliskot eli

A

Hemisfäärit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Aivokurkiainen eli

A

Corpus callosum

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Aivopuoliskojen ristiinkytkennän periaate

A

Oik aivopuolisko vastaanottaa aistitietoa vas puolelta kehoa ja hallitsee vas puolen lihaksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Selkäytimen tehtävät

A

Refleksit, liike-ja tuntohermoradat eli tieto aivojen ja muun kehon välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Aivorungon tehtävät

A

Vireys ja peruselintoiminnot, väliasema aivojen ja muun hermoston välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Aivorungon osat

A

Väliaivot, keskiaivot, aivoverkosto, aivosilta, ydinjatkos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Väliaivojen osia

A

Hypotalamus, talamus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Lateralisaatio

A

Osa toiminnoista keskittynyt jompaankumpaan aivopuoliskoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Afasiat eli

A

Kielellisen tiedon käsittelyn ja puheen tuottamisen vaikeudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Puheen tuottamisen häiriö

A

Brocan afasia, vas otsalohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Wernicken afasia

A

Vas ohimolohko

Puhuminen onnistuu mutta merkityksetöntä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Brocan ja wernicken alueiden yhteysvaurio

A

Konduktioafasia

Toistaminen vaikeaa, ajatusvirheet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Oik hemisfäärin tehtäviä

A
  • avaruudellinen hahmotus
  • etäisyydet ja suunnat
  • silmän ja käden yhteistyö
  • ilmeiden tunnistaminen
  • puheen intonaatio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Alkoholin vaikutus aivoissa perustuu

A

Lisää estävien ja estää kiihottavien välittäjäaineiden toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Aivoalueet joiden toimintaan alkoholi erit vaikuttaa

A

Kuorikerros ja pikkuaivot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Humalatila hermostollisessa mielessä

A

Eksitoivien ja inhiboivien välittäjäaineiden epätasapainotila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Isojen aivojen lohkot

A

Frontaalilohko eli otsalohko
Parietaalilohko eli päälakilohko
Temporaali eli ohimolohko
Okkipitaali eli takaraivolohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Ohimolohkon tehtäviä

A

Puhe, kuulo, tunteet, muisti, näkö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Päälakilohkon tehtäviä

A

Kehosta tulevan tiedon käsittely

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Otsalohkon tehtäviä

A

Toiminnansuunnittelu
Tunteiden tulkinta
Liikkeiden säätely
Muisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

3 pääassosiaatioaluetta

A
  • monimutkainen motoriikka prefrontaalisella
  • ympäristön hahmottaminen ja puhe parietaalisella
  • muisti, tunteet, motivaatio limbisellä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Somaattisen hermoston tehtävät

A

Viestit aistimista keskushermostoon ja sieltä lihaksiin ja elimistöön eli nousevat ja laskevat radat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

Plastisiteetti eli

A

Aivojen muovautuvuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Fysiologinen psykologia

A

Vaikutetaan suoraan aivoihin ja hermostoon ja tutkitaan mitä tutkittava kokee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

Tekniikka jolla saadaan tietoa aivopuoliskojen lateralisaatiosta

A

WADA-tekniikka, toinen aivopuolisko hiljennetään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Rakenteellisia aivokuvantamismenetelmiä

A
  • MRI (magneetti)
  • CT (kerros, röngten)
  • PET (radioaktiivinen merkkiaine)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Psykofysiologisia, toiminnallisia, aivokuvantamismenetelmiä

A
  • MEG
  • EEG
  • FMRI (Magneetti, verenkierto)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Aistijärjestelmän pääjako

A

Kauko-ja lähiaistit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Aistitiedon kahdenlainen käsittely aivoissa

A

Hierarkinen ja rinnakkainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

Talamuksen merkitys aistitoiminnoissa

A

Välittää muut paitsi hajun aivokuorelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Primaarit aistialueet ja sijoittuminen

A

Liike, otsalohko
Tunto, päälakilohko
Kuulo, ohimolohko
Näkö, takaraivolohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Mihin lähiaistit reagoivat?

A

Kehon sis. tilaan, esim. liike-ja tasapainoaisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Miten ääni syntyy

A

Kun ilman värähtely muuttuu korvassa hermosolujen sähköisiksi signaaleiksi ja kulkee aivojen kuuloalueelle ohimolohkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Miten hajuaistimus menee aivoissa

A

Suoraan limbiseen järjestelmäään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

Kaksi visuaalista järjestelmää, joihin tieto kulkee primaarilta näköalueelta

A

Mikä (ventraalinen, ohimo)

Missä (dorsaalinen, päälaen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Tietoisuuden ja tajunnan ero

A

Tietoisuus on kullakin hetkellä koetut aistimukset, elämykset, ajatukset, tietoisuus itsestä ja ympäristöstä, liittyy valvetilaan, tarkkaavaisuus valikoi mitä tietoisuuteen tule

Tajunta on laajempi käsite sis tietoinen tila ja ajatukset ja tunteet, primaarinen (omakohtainen) ja reflektiivinen (tarkasteltu) tajunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

Tietoisuuteen vaikuttavia aivo-osia

A

Mm frontaali aivokuori, motorinen alue, näköaivokuori, talamus (tarkkaavaisuus, ärsykkeet), hippokampus (muistot)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

Reflektiivinen tajunta eli kyky tarkastella itseä, tietoista ajattelua, kehittyy

A

1,5v

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

Edellytys että voimme kokea psykologisen todellisuuden

A

Tajunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

Tarkkaavaisuus =

A

Huomion kohdentuminen tiettyyn kohteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

Tarkkaavaisuuden kohdentumiseen vaikuttavia asioita

A
  • vireystila
  • mieliala
  • tunteet
  • tavoitteellinen toiminta
  • ympäristön ärsykkeet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

Malli joka kuvaa maailmankuvan vaikutusta tarkkaavaisuuteen ja havaitsemiseen

A

Neisserin havaintokehä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

Tarkkaavaisuuden kohdentumisen mekanismit

A
  • suuntautumis-eli orientaatiorefleksi
  • automatisoitunut tarkkaavaisuus
    (Perustuu säilömuistiin, yliopittu, ei vaadi tarkkaavaisuutta)
  • tarkkaavaisuuden tahdonalainen säätely
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

Tarkkaavaisuuden muodot

A
  • kohdistettu
  • pitkäkestoinen
  • valikoiva
  • vuorotteleva
  • jaettu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

Tarkkaavaisuuden osatekijät

A
  • suuntaaminen eli keskittyminen
  • jakamisen kyky
  • valikointikyky
  • ylläpitäminen eli jatkuvuus
  • siirtäminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

Tarkkaavaisuuden suodatinteoria

A

Broadbent, suodatin päästää tietoiseen käsittelyyn vain yhden ärsykkeen kerrallaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

Treismanin koe

A

Kuulokkeista eri korviin eri sanoma, vaihtoivat kesken kokeen paikkaa mikä huomattiin eli suodatin ei täysin torju sivusanomaa, vain vaimentaa sen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

Mihin Treismanin tarkkaavaisuuden vaimennus perustuu?

A

Mentaalinen sanakirja, muistissa tunnistusjärjestelmä itselle merkityksellisille sanoille, kullakin oma merkityksellisten assosiaatioiden verkko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

Deutch & Deutchin teoria

A

Myöhäisen valinnan teoria. tarkkaillut ja ei-tarkkaillut viestit täydellisesti käsittelyssämme, sen sisältöä että merkitystä myöten. Vasta viestin kuultuamme, me voisimme päättää siitä, kumman viesteistä valitsemme tietoisuuteemme. Tätä on kuitenkin sanottu hyvin epätarkoituksenmukaiseksi teoriaksi, koska se käsittelisi tarkasti myös ne tiedot jotka ovat meidän oman toimintamme kannalta tarpeettomia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
108
Q

Jaetun tarkkaavaisuuden resurssiteoriat

A

Tehtävän vaativuus sitoo käytössä olevaa tarkkaavaisuutta. Jos tehtävä vaikea, resursseja ei jää muuhun. Tarkkaavaisuutta ei voi tehokkaasti jakaa kahden samantyyppisen tehtävän kesken vaikka yliopittuja, koska kuormittavat samaa prosessointijärjestelmää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
109
Q

Havaitseminen

A

Psyykkinen tapahtuma, jossa aistien välityksellä saadaan tietoa ympäristöstä ja oman elimistön tilasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
110
Q

Havainto =

A

Aistien välittämän tiedon varassa syntyvä elämys havaitsemisen kohteesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
111
Q

Havaintokynnys

A

Heikoin ärsyke, jonka aistit havaitsevat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
112
Q

Sensorinen adaptaatio

A

Sopeutuminen vallitsevaan ärsykeympäristöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
113
Q

Aistimus vs havainto

A

Aistimus syntyy aistielimen vastaanottaessa aistiärsykkeen. Havainto syntyy kun aistimus tulkitaan ja jäsennetään keskushermostossa, eli tulkitaan muistitiedon ja oman tulkintatavan mukaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
114
Q

Havaintoharhat

A

Ulkoisen ärsykkeen havaitseminen väärin, aivot pyrkivät autom jäsentämään havaintoa järkevästi(mielekkyysperiaate)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
115
Q

Havaintojen syntyä ohjaavat

A
  • sisäiset mallit
  • havaintokonstanssit
  • hahmolait
  • syvyysvihjeet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
116
Q

Syvyyshavainnon syntyyn vaikuttavat vihjeet

A
  • monokulaariset
  • binokulaariset
  • okulomotoriset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
117
Q

Stereopsis

A

Kyky kolmiulotteiseen näkemiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
118
Q

Syvyyden havaitsemisen monokulaariset vihjeet

A
  • suhteellinen koko
  • lineaariperspektiivi
  • tekstuurin tihentyminen
  • ilman aiheuttama utuisuus
  • lähempi peittää kauemman eli okkluusio
  • suhteelliset liikenopeudet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
119
Q

Binokulaarinen dispariteetti

A

Eroavuus kahden silmän verkkokalvoille tulevissa kuvissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
120
Q

3-vaiheinen tapahtuma, jossa ärsyke muuttuu havainnoksi

A
  1. Vastaanotto (fyysinen energia saapuu reseptoreihin)
  2. Muuntaminen (fyysinen energia sähkökemialliseksi neuroneissa)
  3. Koodaus. Sähkökemiallinen viesti neuronaissa muuttuu viestiksi aivoissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
121
Q

Verkkokalvo eli

A

Retina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
122
Q

Keskellä retinaa on

A

Tarkkaan näköön erikoistunut fovea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
123
Q

Sokea piste

A

Kohta verkkokalvossa jossa ei ole aistisoluja, näköhermo alkaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
124
Q

Koe jolla tutkittiin syvyysnäköä

A

Gibson ja Walk: näköjyrkännekoe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
125
Q

Syvyysnäön kehittyminen

A

Synnynnäistä, mutta kehittyy kokemuksen myötä (konttaaminen..)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
126
Q

Reseptorisolujen sijoittuminen verkkokalvolla

A

Tapit (värit, tarkka) keskellä, sauvat laidoilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
127
Q

Agnosia

A

Havaintotoiminnon häiriöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
128
Q

Agnosiatyypit

A

Visuaalinen, auditiivinen, taktiilinen, yhdistelyagnosia, prosopagnosia, neglect

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
129
Q

Välittää aistielimille saapuvan tiedon aivoille

A

Hermorata

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
130
Q

Alue jolle aistitieto saapuu aivoissa

A

Talamuksen jälkeen primaari sensorinen alue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
131
Q

McGurk-efekti

A

Aistien integraation, esim kasvot ja ääni eri tavu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
132
Q

Mitä bartlettin pöllösarja havainnollisti

A

Muistin rekonstruktiivisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
133
Q

Aistimuisti jaetaan

A

Ikoni, kaiku, kosketus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
134
Q

Millä perusteella aistimuistista siirtyy tieto työmuistiin

A

Tarkkavaisuuden kiinnittymisen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
135
Q

Mitä työmuistissa käsitellään?

A

Säilömuistista haettua tai aisteilta saatua tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
136
Q

Työmuistin osat

A

Keskusyksikkö, episodinen , fonologinen silmukka, visuaalisspatiaalinen lehtiö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
137
Q

Pitkäkestoisen muistin osat

A

Deklaratiivinen (semanttinen, episodinen)

Proseduraalinen (taidot)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
138
Q

Mikä jakaa muistettavan sisällön oikeisiin paikkoihin?

A

Hippokampus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
139
Q

Missä työmuistin keskusyksikkö sijaitsee?

A

Otsalohkolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
140
Q

Mikä varmistaa ettei episodista muistijälkeä luulla tämän hetken tapahtumaksi?

A

Otsalohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
141
Q

Amnesia=

A

Muistin häiriöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
142
Q

Muistihäiriötyypit

A

Retrogradinen amnesia
Anterogradinen
Posttraumaattinen
Dissosiatiivinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
143
Q

Unohtaminen psykoanalyysissa

A

Repressio eli torjunta, defenssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
144
Q

3 tapaa jolla synapsit muuttuvat oppimisessa

A
  • pre-ja postsynaptisten solukalvojen pinta-ala kasvaa
  • postsynaptisen potentiaalin kesto pitenee
  • neuronien laukeamiskynnys alenee
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
145
Q

Miksi hippokampus muistamisessa välttämätön?

A
  • Kestokorostuminen siellä

- siirtää tietoa aivokuorelle ylläpitämällä niitä jopa viikkoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
146
Q

2 oppimisen tapaa neurotieteen näkökulmasta

A

Assosiatiivinen ja ei-assosiatiivinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
147
Q

Ei-assosiatiivisen oppimisen muotoja

A

Sensitaatio (hermosolu herkistyy syötteelle ja vie sitä eteenpäin pienestäkin syötteestä) ja habituaatio (hermosolu tottuu saamaansa syötteeseen, ei vie eteenpäin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
148
Q

Assosiatiivinen oppiminen

A

Hermosolu saa samanaikaisia syötteitä useammasta hermosolusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
149
Q

Eksplisiittinen ja implisiittinen muisti

A

Eksplisiittinen: voidaan kertoa, nimetä..
Implisiittinen: ei voi sanoin kuvata

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
150
Q

Symbolifunktio

A

Esittävien yleisten merkkien eli symbolien käyttö yksilöiden välisen kommunikoinnin välineenä. Tärkein ilmenemismuoto puhuttu/kirjoitettu kieli, sopimuksenvaraista,erottaa eläimistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
151
Q

Chomskyn universaalin kieliopin teoria

A

Vastusti behavioristien näkemystä kielen oppimisesta. Olemassa joukko muuttumattomia biologisperäisiä kielellisiä kategorioita, jotka geneettisesti määräytyneitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
152
Q

Kahnemanin päätöksentekomalli

A
  1. Nopea systeemi
  2. Hidas systeemi
    Vuoropuhelussa keskenään
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
153
Q

Kognitiivisten vinoumien synty Kahnemanin mukaan

A

Nopea ja intuitiivinen systeemi tuottaa automaattisia vastauksia silloin, kun looginen pohdinta olisi tarkoituksenmukaisempaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
154
Q

Hahmopsykologinen koe ongelmaratkaisusta

A

Köhlerin apinakoe, oivallus perustuu ongelman uudelleen hahmottamiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
155
Q

Mitä yhteistä Liisa Keltikangas-järvisellä ja Vygotskylla?

A

Molempien mukaan lapsi tarvitsee tunnesäätelyyn muiden apua. Keltikangas-Järvisen mukaan alle 4v ei kestä turhautumista, tarvitsee aikuista sen oppimiseen. Vygotskyn mukaan lapsen itsesäätely kehittyy lähikehityksen vyöhykkeellä sosiokulttuurisessa kontekstissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
156
Q

Missä koulukunnassa on mentalisaation tausta

A

Psykoanalyyttinen

157
Q

Mentalisaation ja empatian suhde

A

Mentalisaatio edellyttää empatiaa, on sitä laajempi, empatia mentalisaation osa

158
Q

Mentalisaatio

A

Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta.

159
Q

Mentalisaatiokyvyn hyödyt

A

Mentalisaatio suojelee ihmistä.Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja, luo vakautta ihmissuhteisiin ja edistää hyvää perheensisäistä kommunikaatiota. Se myös vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä ja traumatisoivaa vaikutusta. Mentalisaatiokyky on yhteydessä hyvään vuorovaikutukseen lapsen kanssa, turvalliseen kiintymykseen, suotuisaan kognitiiviseen ja tunne-elämän kehitykseen sekä lapsen omaan mentalisaatiokykyyn.

160
Q

Miten mentalisaatiokyky kehittyy

A

Vaikka varhaisvaiheen vuorovaikutuskokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä mentalisaation kehittymisessä, kyky voi myös vahvistua myöhempien hyvien ihmissuhteiden ja tarkasti suunnatun hoidon avulla.

161
Q

Mentalisaation sovelluskohteita

A

Mentalisaatiota vahvistavien ajattelu- ja työtapojen soveltaminen laajemmin myös kouluihin, johtajakoulutuksiin, työyhteisöihin ja kansainvälisten konfliktien ratkaisumalleihin olisi perusteltua.

162
Q

Brittiläinen mentalisaatioteorian ja -työskentelyn kehittäjä ja vaikutteet

A

Brittiläiset psykoanalyytikot ovat Peter Fonagyn johdolla 1990-luvulta lähtien kehittäneet mentalisaatioteoriaa ja -työskentelyä yhdistämällä ideoita psykoanalyyttisestä teoriasta, kognitiivisesta psykologiasta ja kiintymyssuhdeteoriasta

163
Q

Puutteellisen mentalisaatiokyvyn syitä

A

Puutteellinen mentalisaatiokykyon yhteydessä vakaviin varhaisiin traumakokemuksiin, elämänhallinnan ja ihmissuhteiden ongelmiin, psyykkisiin häiriöihin sekä päihdeongelmiin

164
Q

Kaksi erilaista mentalisaation osa-aluetta

A

Mentalisaatio sisältää sekä tietoisen (eksplisiittisen) että automaattisen ja vähemmän tietoisen (implisiittisen) mielen tilojen pohdinnan.

165
Q

Mentalisaatiota lähellä olevia käsitteitä

A

Käsitteenä mentalisaatio on lähellä useita muita psykologisia käsitteitä kuten metakognitiota, mielen teoriaa ja “mindfulnessia”. Mentalisaatio koskee kuitenkin nimenomaisesti mielen tiloja ja kohdistuu sekä itseen että toisiin.

166
Q

Mitä mentalisaatio edellyttää

A

Se edellyttää laajoja kognitiivisia kykyjä, kuten huomion keskittämistä, ja tunne-elämän kykyjä kuten kykyä empatiaan. Mentalisaation käsite on kuitenkin empatian käsitettä laajempi. Empatia sisältää kyvyn tunnistaa toisen ihmisen tunnetila, samaistua ja reagoida siihen. Mentalisaatio sisältää empatian toisia ja itseä kohtaan sekä kyvyn säädellä tunnetta. Mentalisaatio kohdistuu tunteiden lisäksi myös muihin mielen tiloihin kuten tarkoitusperään ja toiveisiin.

167
Q

Miten mentalisaatio liittyy hyvään vanhemmuuteen

A

Mentalisaatio kuuluu myös hyvään vanhemmuuteen, ja sen myötä mahdollistuu moni muukin ominaisuus: herkkyys ja tarkkuus lapsen viesteille vuorovaikutustilanteissa, mahdollisuus ymmärtää ja tulkita lasta riittävän usein oikein sekä lapsen mahdollisuus kiintyä vanhempaansa turvallisesti

168
Q

Mitä mentalisaatiota vahvistava työskentely edellyttää työntekijältä

A

Mentalisaatiota vahvistava työskentely edellyttää työntekijältä omaa mentalisaatiokykyä ja mentalisaatiota vahvistavaa asennetta: avoimuutta, kiinnostusta, leikillisyyttä, yhdessä ihmettelyä. Tietämisen ja asiantuntijuuden painottaminen ei ole keskeisellä sijalla.

169
Q

Mihin kiintymyssuhdeteoria perustuu

A

Kiintymyssuhdeteoria perustuu brittiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon John Bowlbyn ajatteluun, jossa tietyt psykoanalyysin periaatteet yhdistyvät havaintoihin eläinten leimautumisesta.

170
Q

Miten Bowlby määrittelee kiintymyssuhdeteorian?

A

Bowlbyn omin sanoin »kiintymyssuhdeteoria on yritys käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmeneviä stressin muotoja, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä».

171
Q

Affektien ja kognitioiden käyttö turvattomissa kiintymyssuhteissa

A

Turvattomissa kiintymyssuhteissa affektien ja kognition käyttö ei ole tasapainossa. Välttelevälle kiintymykselle (kirjainsymboli A) on ominaista loogisuuden ja järkiperäisyyden painottuminen. Tunteiden ilmaiseminen on vähäistä, koska lapsi on kokenut jääneensä selviämään niistä yksin. Hän oppii kylläkin hillitsemään itseään hyvin mutta voi ääritapauksessa menettää kokonaan yhteyden tunteisiinsa.

172
Q

Turvallisesti kiintyneiden lasten affektien ja kognitoiden käyttö

A

Turvallisesti kiintyneet lapset osaavat käyttää ihmissuhteissaan sekä järkeä että tunnetta; he ovat empaattisia ja usein toveripiirissäkin suosittuja.

173
Q

Varhaisia ongelmanratkaisun teorioita

A
  • Behaviorismi: yritys-erehdys, esim kissa häkissä -kokeet
  • Hahmopsykologia: keskiössä oivallus, joka perustuu ongelman uudelleenhahmottamiseen, Köhlerin apinat
  • Kognitiivinen psykologia: ratkaisuun johtaneen ajatuksen kulku
174
Q

Operaattorit ongelmanratkaisussa

A

Yksinkertaisia toimintoja, jotka muuntavat yhden ongelman tilan toisenlaiseksi eli välitilaksi

175
Q

Ongelma-avaruusteorian osatekijöitä

A

Ongelma-avaruus,, tavoitetila, operaattorit

176
Q

Ongelma-avaruus

A

Välitilojen sokkelu, jossa jokainen polku vastaa yhtä operaattoria

177
Q

Newellin ja Simonin määritelmä ongelmanratkaisusta

A

Ongelma-avaruudessa kulkemista tavoitellen lähtötilan muuttamista asteittain tavoitetilaksi

178
Q

Havaintosalpauma

A

Ongelmanratkaisuun vaikuttava, joskus aiemmasta kokemuksesta haittaa

179
Q

Funktionaalinen takertuma

A

Vaikuttaa ongelmanratkaisuun, nasta-tulitikkurasia..

180
Q

Heuristiikat

A

Ongelmanratkaisussa erilaisia tiedostettuja strategioita ja peukalosääntöjä, jotka ohjaavat ongelmanratkaisua, paljon erilaisia

181
Q

Esim heuristiikoista

A
  • edustavuuden heuristiikka, ihmisellä taipumus tehdä arvioita tapahtumien yleisyydestä sen perusteella, miten vaivaton on palauttaa mieleen esim tästä tapahtumasta
  • ankkuroituminen: kiinnekohtaan takertuminen, esim oliko gandhi yli vai alle 120v
182
Q

Kahleman: tappiokammo

A
  • alkukantainen kognitiivinen vinouma
  • ohjaa toimintavaihtoehtojen arviointia
  • reagoimme tappioihin emotionaalisesti enemmän kuin voittoihin
  • odotettavan tappion määrä ohjaa odotuksiamme enemmän kuin odotettava voitto
183
Q

Aivot ja tappiokammo

A

Esim pelkokeskus amygdala

184
Q

Älykkyystestien alku

A

Binetin tehtävissä

185
Q

Tekoäly

A

Tietokoneiden ja muiden laitteiden toiminnot, jotka jäljittelevät ihmisen ajattelutoimintoja

186
Q

Miksi asiantuntija voi kiertää tiedonkäsittelyn staattisia reunaehtoja?

A

Mieltämisyksikön koko laajempi

187
Q

Freud luovuudesta

A

Luova fantasia on turvallinen ja hyväksyttävä tapa purkaa aggressiivisia ja seksuaalisia viettejä

188
Q

Luovuuden mahdollistuminen ja aivot

A

Luovuus mahdollistuu, kun rentoutunut tila näkyy aivoissa alfa-aaltojen lisääntymisenä

189
Q

Mitä greenberg tutki?

A

Emootioiden muuttumista terapiaprosessin aikana

190
Q

Greenbergin tunnejako

A 
Primaarit
- adatiiviset
- epäadaptiiviset
Sekundaariset
Välineelliset
191
Q

Miten Greenbergin mukaan sekundaariset tunteet syntyvät?

A

Reaktioina primaaritunteisiin monimutkaisten prosessien kautta

192
Q

Tunteiden merkityksiä

A
  • antavat merkityksen koetuille asioille
  • merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle
  • vaikutus kogn toimintoihin ja motiiveihin
  • vaikuttaa ympäristön kokemisen tapaan
  • ohjaa tulkintoja itsestä, ympäristöstä, muita
  • vaikuttavat koko olemiseen
193
Q

Tunnekokemus

A

Prosessi, jossa yksilö tulee tietoiseksi tunnetilastaan ja sen aiheuttajista, yksilö havaitsee, nimeää ja arvioi tunteen
Vrt. Tunnereaktio, joka tapahtuu tiedostamattomalla tasolla (fyys muutokset, käyttäytyminen, tunneilmaisu)

194
Q

Tunteita selittävien teorioiden jako

A

Biologispainotteiset, evoluutio
Oppimista korostavat
Kognitiiviset
Sosiaaliskonstruktiiviset

195
Q

Millä perusteella Greenberg jaottelee tunteet

A

Miten hyvin tunne edistää ihmisen sopeutumista ympäristöön

196
Q

Damasion tunneteoria

A
  • emootioilla ja tunteilla biologinen perusta

- tunteet kehon toimintojen representaatioita, aivot kehon palvelija

197
Q

Miten damasio erotteli emootion ja tunteen?

A

Emootio on näkyvä aistittava reaktio, tunne mielen aistimus kehon tilasta

198
Q

Miksi Damasion näkemys että emootioilla ja tunteilla on biologinen perusta ei johda mekanistiseen ihmiskäsitykseen?

A

Ihminen on laajentuneen tietoisuuden ansiosta jossain määrin vapaa, voi tietyissä rajoissa valita toiminnon, suhtautumisen, käyttäytymisen

199
Q

Mihin tunteen ohjaamisen haasteellisuus luitty?

A

Keho reagoi tunteeseen aina jotenkin. Tämä tapa on henkkohtainen.

200
Q

Mitkä asiat vaikuttavat yksilön henkkoht tapaan reagoida tunteeseen keholla?

A

Temperamentti, autonomisen hermoston toimintaherkkyys

201
Q

Miksi tunteiden nimeämiben on haasteellista?

A

Aikuisen tunteet monikerroksisia ja sekoittuvat, useita tunteita yhtäaikaa

202
Q

Seikkkoja joihin tunteidensäätely voi kohdistua?

A
  • tunnekokemus
  • tunteisiin liittyvä käyttäytyminen
  • tunteita herättävä tilanne
203
Q

Aikuisen ja lapsen defenssit

A

Lapsella puolustusmekanismit käytössä hyvin varhain, kun lapsi pyrkii pääsemään eroon tunteen aiheuttajasta
Aikuisen puolustuskeinot monivivahteisia, jonka vuoksi alkusyyn löytäminen voi olla vaikeaa

204
Q

Emotionaalinen kyvykkyys

A

Kyky tunnistaa ja nimetä omia tunteita

205
Q

Tunteiden operationalisoinnin haasteita

A
  • tunteiden tarkkaa määrittely
  • voimakkuuden arviointi
  • käsitteiden yhtenevä ymmärtäminen
206
Q

Limbisen järjestelmän tehtävät

A
  • vaistomainen käyttäytyminen ja tunnekokemukset

- isoaivokuoren ja aivorungon yhdistävä

207
Q

Mihin hajuhermo päättyy

A

Limbiseen järjestelmään suoraan kytkeytyvään hajukäämiin

208
Q

Missä limbisen järjestelmän välittämästä tiedosta tulee tietoisia tunteita?

A

Otsalohkossa

209
Q

Talamuksen merkitys tunteissa?

A

Osallistuu informaation käsittelyyn ja siirtää tunneinfoa limbisen järjestelmän käsittelyä varten

210
Q

Corpus callosumin merkitys tunteissa?

A

Siirtää tunteita aivopuoliskojen välillä

211
Q

Pääterihman merkitys tunteille

A

Etenkin ahdistus ja stressi

212
Q

Nucleus accumbens ja tunteet

A

Mielihyvän tunteet

213
Q

Hippokampuksen merkitys tunteille

A

Muistot

214
Q

Tunteisiin liittyviä aivojen osia

A
  • aivokurkiainen siirtää tunteita puoliskosta toiseen
  • otsalohko säätely, tietoinen tunnekokemus
  • pihtiuurre
  • hajukäämi (hajut)
  • hippokampus (muistot)
  • amygdala (uhat, pelko)
  • pääterihma (ahdistus, stressi)
  • talamus (tunneinfon siirto limbiseen)
  • nucleus accumbens (mielihyvä)
215
Q

Mitä Bowlbyn ja Ainsworthin mukaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen laatu ennustaa?

A

Myöhempien elämänvaiheiden turvallisuudentunnetta

216
Q

Mayerin ja Saloveyn tunneälymalli

A
  1. Tunteiden havaitseminen!!!
  2. Tunteiden tunnistaminen!!!
  3. Tunteiden hallitseminen ja hyödyntäminen(itselle)
  4. Tunteiden hallitseminen muita hyödyntäen
217
Q

Vireyden säätelyyn osallistuvat aivojen osat

A

hypotalamus liittyy keskeisesti vireyden säätelyyn uni-valverytmin säätelyn kautta
Aivoverkosto, eli retikulaarinen aktivaatiosäätöjärjestelmä RAS, vastaa vireyden hermostollisesta säätelystä. Se on aivorungossa sijaitseva verkkomainen rakenne, joka on yhteydessä esimerkiksi talamukseen ja isojen aivojen pohjaosiin

218
Q

Häiriintyneen unen kehollisia seurauksia?

A
  • stressijärjestelmä jatkuvasti aktiivinen
  • sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy
  • tulehdustekijöiden lisääntyminen
219
Q

Miten näköaisti liittyy vireytilaan ja uneen?

A

Valon määrä -> hypotalamus -> käpyrauhanen -> melatoniini

220
Q

Miten talamus liittyy vireyteen?

A

Sinne tulevat aistitiedot voivat räväyttää vireyden päälle

221
Q

Unen yhteyden oppimiseen

A

Nykytieto:
Non-rem taidot
Rem muu oppiminen

222
Q

Oppimiselle merkittäviä tapahtumia aivoissa unessa

A

Rem taidot
Non-rem muu oppiminen
Muistitiedon järjestely ja poistaminen
Lapsen aivojen kehitys

223
Q

Uneen liittyvät aivojen aineet

A

Adenosiini, välittäjäaine, lisääntyy valvottaessa

Melatoniini, hormoni, valon määrä - hypotalamus - käpyrauhanen - melatoniini

224
Q

Nukkumisen ja unen merkityksiä

A
  • keho lepää ja palautuu
  • lapsen aivojen kehitys rem
  • Muistijälkien vahvistuminen
  • non rem muu , oppiminen rem taidot
  • kogn: eril tapa käsitellä tietoa
  • Freud: viettipaineen väheneminen
  • turha tieto pois
225
Q

Kehon nopeat ja hitaat stressireaktiojärjestelmät

A

Kehomme reagoi stressaavassa tilanteessa samalla tavalla kuin monta tuhatta vuotta sitten. Taistelu –pako-järjestelmän aktivoituminen ja siihen liittyvät voimakkaat keholliset muutokset

  • nopea: autonominen hermosto, sympaattinen hermosto aktivoituu
  • hidas: umpieritys, hypotalamus - lisämunuainen - kortisoli
  • adrenaliini ja noradrenaliini on stressihormoneja,
226
Q

Kriisien pääjako

A

Traumaattiset kriisit

Kehitys-tai elämänkriisi

227
Q

Trauma ja muisti

A

Traumaattiset tapahtuman tallentuvat muistin toisin kuin norm tapahtumat. Traumaattinen aines voi tallentua muistiin ainakin osittain ei-kielellisessä muodossa: visuaaliset kuvat, hajut, tunnetilat, äänet, keholliset tuntemukset

228
Q

Traumaattisen kriisin vaiheet

A
  1. Shokkivaihe (tietoisuuden muutos, tunteiden puute)
  2. Reaktiovaihe (voimakkaat tunteet ja kehoreaktiot, tietoisuus mitä tapahtunut)
  3. Työstämisvaihe (vetäytyminen, keskittymiskyvyttömyys)
  4. Trauman käsittelyprosessin haluttu lopputulos
229
Q

Ptsd

A

Posttraumaattinen stressireaktio

Trauman jälkeinen reaktio, ero norm traumanjälk surureaktioon: tilanne tulee aina uudelleen mieleen

230
Q

Psyykkisen itsesäätelyn taustalla oleva periaate

A

Mielekkyysperiaate

231
Q

Mistä itsesäätelyn käsite lähtöisin

A

Psykoanalyysista

232
Q

Miten Vaillant luokitteli defenssit?

A

Kypsyyden mukaan, miten ne vääristävät itsen, toisten ja tunteiden kokemista

233
Q

Vaillantin defenssiluokittelu

A
  1. Alkukantaiset
    - tosiasioiden kieltäminen, splittaus
  2. Kypsymättömät
    - torjunta, kieltäminen, projektio, acting out..
  3. Neuroottiset
    - voimakas superego
    - älyllistäminen..
  4. Kehittyneet
    - hallitaan uhkaan liittyviä tunteita
    - sublimaatio, huumori
234
Q

Resilientti ja aivot

A

Resilientin aivojen palkkiojärjestelmä herkistynyt reagoimaan myönteisiin ärsykkeisiin (vrt joillakin taas murehtiminen aktivoi mielihyväkeskusta

235
Q

Hyvän mielenterveyden 3 ulottuvuutta

A
  1. Sis eheyden kokeminen, hyvän ja pahan integroiminen itsessä ja muissa
  2. Monipuoliset kypsät hallinta-ja puolustuskeinot
  3. Todellisuuden tulkitseminen realistisella tavalla
236
Q

Mielenterveyden 2-ulotteinen malli

A

Mielenterveys ja mielen sairaus nähdään eri janoilla sijaitsevina käsitteinä. Ihminen joka hetki jollain kohtaa molempia.

237
Q

Tavat määritellä (mielenterveyden) normaalius

A

Yksilöllinen
Tilastollinen
Yhteisöllinen

238
Q

Miten psykologiset testit määrittelevät normaaliuden?

A

Tilastollisesti

239
Q

Mielenterveyden häiriöiden luokittelu

A

Mielialahäiriöt
Ahdistuneisuushäiriöt
Persoonallisuushäiriöt
Psykoottiset häiriöt

240
Q

Ahdistuneisuushäiriöitä

A

Fobiat, paniikkihäiriö, pakko-oireiset häiriöt, posttraumaattinen stressihäiriö

241
Q

Psykoottisia häiriöitä

A

Kaksisuuntainen, paranoidinen skitsofrenia eli harhaluuloisuushäiriö, skitsofrenia

242
Q

Skitsofrenian syitä

A

Dopamiinin liiallinen aktiivisuus
Prenataaliset ja perinataaliset häiriöt, virus
Lapsuus (freud..)
Kasvatus, työ-perheympäristö

243
Q

Persoonallisuushäiriöille tyypillstä

A

Osa yksilön toiminnasta vinoutunutta, jäykkää, kaavamaista tai muista piittaamatonta, alk nuorella iällä, itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa

244
Q

Psykoterapioiden työtapoja ja ilmiöitä

A
  • Mentalisaatioon liittyvät
  • Psykoedukatiiviset tavat
  • Interventio
  • Reflektiivinen keskustelu
  • Identiteetin suojelutyö (esim neuvonannon arkaluonteisuus)
  • Liittymisen tekniikat (joining) “i am like you”
  • Voimavarakeskeisyys
  • Terapeutin roolin aktiivisuus
  • Transferenssi (tunteensiirto) ja vastatransferensdi
245
Q

Freudin kolme mallia

A 
Katarktinen malli
- hysteerinen neuroosi johtuu repressoituneista seks tunteista, joiden vapauttaminen hypnoosissa tai vapaassa assosiaatiossa ratkaisi ongelman
Typografinen malli
- tietoinen, tiedostamaton, esitietoinen
Strukturaalinen malli
- ego, superego, id
246
Q

Psykodynaaminen näkemys defensseistä

A

Tiedostamaton prosessi, joka auttaa välttämään psyykkistä kipua, joka aiheutuu ei-hyväksyttävistä konflikteista tai impulsseista
- universaaleja, eivät aina patologisia

247
Q

Tärkein defenssi freudin mukaan

A

Repressio eli torjunta, ei-hyväksytyt tunteet tai muistot

Jos totaalinen, muuta ei tarvita

248
Q

Jungin näkemys tiedostamattomasta

A

Jakoi tiedostamattoman henkilökohtaiseen (uniikki) ja kollektiiviseen (yhteinen; symbolit ja arkkityypit)

249
Q

Persoonallisuuspsykologia eli

A

Differentiaalipsykologia

250
Q

Persoonallisuus =

A

Sosiaalisten, psyykkisten ja fyysisten ominaisuuksien sekä tyypillisten kokemis-ja toimintatapojen yksilöllinen kokonaisuus

251
Q

Persoonallisuuden pysyvyys

A

Persoonallisuus on osittain muuttuva, mutta ihmisellä useimmiten vahva pyrkimys pysyä itsenään. Osa pers osa-alueista kuten persoonallisuuden piirteet ja temperamentti melko pysyviä, osa voi vaihdella paljonkin kuten tilanteiden tulkintatavat ja itsesäätelykeinot

252
Q

Nykykäsitys petsoonallisuudesta

A

Persoonallisuus ei passiivinen, vaikutuksia vastaanottava rakenne, vaan yksilö itse aktiivisella toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa ympäristöönsä ja rakentaa persoonallisuuttaan

253
Q

McAdamsin persoonallisuusteorian osat

A
  • taipumukselliset piirteet
  • tyypilliset sopeutumistavat
  • narratiivinen identiteetti eli tarinamuotoinen identiteetti
254
Q

McAdamsin pers osien kehittyminen

A
  • Jo pienellä lapsella on alin, peritty kerros eli taipumukselliset piirteet.
  • 5-7v lapsesta tulee enemmän tavoitesuuntautunut, jolloin pers 2. Krs, tyypilliset sopeutumistavat, alkaa rakentua.
  • nuoruusiästä eteenpäin narraation, tarinan kautta rakennetaan identiteetti eli 3. Krs
255
Q

Persoonallisuuden tasojen lisäksi mcadamsin mallissa keskeistä

A

Ihmisen evoluution huomioiminen sekä kulttuurin vaikutus persoonallisuuden eri tasoihin

256
Q

Persoonallisuuden The big five teoria

A

Psykologian tutkimuksen ehkä eniten tutkittu yhteenveto persoonallisuudenpiirteistä kulkee nimellä Big Five, joka on viiden faktorin malli kulttuuri- ja sukupuoliriippumattomista persoonallisuudenpiirteistä. Big Five ei ota kantaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, vaan kuvaa persoonallisuutta tosiasiallisen käyttäytymisen näkökulmasta. Big five -mallin viisi piirrettä ovatekstroversio, neuroottisuus, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus

257
Q

Kritiikkiä persoonallisuuden piirreteorioita kohtaan

A
  • peruspiirteiden lukumäärästä ei yksimielisyyttä
  • yksilö voi olla joskus piirteen molemmissa ääripäissä
    (- varautunut ja ujo tyyppi voi olla joskus railakas ja sosiaalinen)
  • yksilön persoonallisuus voi muuttua elämänkaaren varrella
  • tilannetekijät voivat vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen (esim. joukkoilmiöt)
  • väite, että piirteet synnyttävät yksilön käyttäytymisen, on liian mekanistinen ja yksipuolinen
  • yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat mm. hänen tavoitteensa ja motivaationsa
    (- piirteet -> persoonallisuus/käyttäytyminen -> tavoitteet, pyrkimykset)
  • itsearviointiin pohjautuvassa testissä henkilö voi huijata tai valita ihanneminänsä mukaisia kuvauksia itsestään
  • esim. kuka haluaisi olla “suvaitsematon”, “sovinnainen” tai “epäluova”
  • liika usko piirteisiin voi muodostua itsensä toteuttavaksi ennusteeksi ja se voi johtaa ihmisiä sortavaan luokitteluun
  • eri piirteiden arvottaminen voi olla pinnallista ja ennakkoluuloista (esim. ulospäinsuuntautuneisuutta saatetaan yliarvostaa, ujo ja varautunut voi olla arvokkaampi ystävä tai työntekijä)
258
Q

Persoonallisuuden piirreteorioiden keskeiset piirteet

A
  • piirre = ihmisen suhteellisen pysyvä ominaisuus tai toimintatapa
  • saadaan selville
    1. Ihmistä havainnoimalla
    2. Kyselyillä,yleensä itsearvioinneilla→tilastollinenanalyysi
259
Q

Persoonallisuuteen vaikuttavat tekijät

A

Perimä, geenit, genotyyppi
Ympäristö (mikro, makro)
Elämänkaari

260
Q

Persoonallisuuden rakenne Freudin mukaan

A

Id, ego, superego

261
Q

Freudilla persoonallisuuden osien noudattamat periaatteet

A

Ego todellisuusperiaate
Superego moraaliperiaate
Id mielihyväperiaate

262
Q

Behaviorismin persoonallisuusteoria

A

persoonallisuus on opittua käyttäytymistä

263
Q

George Kellyn persoonallisuusteoria

A

ihmisellä on persoonallisia konstruktioita (=rakennelmia) eli käsityksiä todellisuudesta
• todellisuus on se, millaiseksi kukin oman todellisuutensa rakentaa
psyykkiset häiriöt johtuvat vääristä ajattelumalle

264
Q

Empatian kolme ilmenemisaluetta

A

Neurotiede jakaa empatian kolmeen eri muotoon. Ajatusten tasolla empatia on ymmärrystä siitä, mitä toinen ihminen ajattelee – itsensä laittamista toisen asemaan. Empatia tunteiden tasolla taas on taito, jossa voimme aistia, mitä toinen tuntee ja kokee. Empatia toiminnan tasolla tarkoittaa sitä, mitä teet sen perusteella, mitä huomaat, koet ja näet.

265
Q

Persoonallisuus =

A

Psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten ominaisuuksien sekä tyypillisten kokemis- ja toimintatapojen yksilöllinen kokonaisuus

266
Q

Miten persoonallisuus ilmenee?

A
  • ulospäin näkyvänä käyttäytymisenä

- sisäisenä kokemusmaailmana

267
Q

Mitä persoonallisuus sateenvarjokäsitteen alla?

A
  • coping-keinot
  • motivaatio
  • käsitys itsestä
  • asema yhteisöissä
  • elämänkaaren aikana tapahtuva kehitys
268
Q

Gordon Allport, persoonallisuus =

A

Ihmisen sisäinen psykofyysisten rakenteiden kokonaisuus, joka vaikuttaa siihen miten sopeudutaan ympäristöön. Se on dynaaminen, kehittyvä, ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa

269
Q

Osa-alueita joista väh 2 persoonallisuushäiriö ilme

A
  • kognitio, havainnointi-tai tulkintatavat
  • tunnereaktio
  • vuorovaikutuskyky
  • impulssikontrolli
270
Q

McAdamsin persoonallisuusteorian ensimmäinen taso

A

ajasta ja roolista riippumattomat yksilön perustavanlaatuiset, biologiseen perustaan pohjautuvat ominaisuudet kuten temperamentti ja persoonallisuuden piirteet jotka on määritelty esim. Big Five-piirreteoriassa:

  • neuroottisuus
  • ekstraversio
  • avoimuus uusille kokemuksille
  • sovinnollisuus
  • tunnollisuus
271
Q

Ryan&Deci itseohjautuvuusteoria

A

Pyrkimys autonomiaan, pystyvyyteen ja yhteisöllisyyteen

272
Q

Miksi temperamentilla kuvataan erit lasten persoonallisuutta?

A

Aivojen ja kogn ominaisuuksien kehittyessä temperamenttipiirteet peittyvät niiden päälle rakentuvien tavoitteellisen toiminnan ja sopeutumistapojen alle

273
Q

Temperamenttipiirteiden homo-ja heterotyyppin en pysyvyys

A

Homotyyppinen = jotkin temperamenttipiirteet ilmenevät iästä riippumatta samanlaisina

Heterotyyppinen= temppiirteen ilmenemismuoto muuttuu iän mukana

274
Q

Persoonallisuuden pysyvyys ja muutokset

A
  • jonkin verran pysyvyyttä
  • pers muuttuu sitä vakaammaksi mitä vanhemmaksi tulee
  • pers rakenne pysyy samanlaisena ja ominaisuuksien väliset suhteet samansuuntaisina
  • pers kehittyy kohti parempaa sopeutumista
  • lapsesta aikuiseksi: emotionaalinen epävakaus väheni etenkin varh.aikuisuudessa
  • ekstraversio ja avoimuus uusille kokemuksille lisääntyvät varh.aikuisuuteen asti, sitten vähenee
  • kaikkein muuttuvin mcadamsin mallin tyypilliset sopeutumistavat
275
Q

Persoonallisuuserot aivoissa

A
  • ekstravertit reagoivat voimakkaasti pos ärsykkeisiin
  • neuroottiset reagoivat voimakkaasti neg ärsykkeisiin
  • erot välittäjäainetasapainossa
  • korkea dopamiinipitoisuus: pos tunteet, ekstraversio
  • serotoniini matalina pitoisuuksina: impulsiivisuu, ärsyyntyvyys
  • vas puoli dominoiva: pos tunteet, lähestyminen
  • oik puoli dominoiva: neg tunteet, välttäminen
  • ekstroverttien aivot tarvitsevat enemmän ulk ärsykkeitä
276
Q

Miten Steven Reissin motivaatioteoria erosi aiemmista?

A

Korosti enemmän yksilöllisyyttä

Ensimmäinen empiirisesti kehitetty, koko ihmispersoonallisuuden kattava motivaatioteoria

277
Q

Sisäisen motivaation 2 oninaisuutta Steven Reissin mukaan

A
  • mitä halutaan (universaali)

- miten paljon halutaan (yksilöllinen)

278
Q

Steven Reissin motiiviteorian persoonallisuus

A
  • perustarpeet persoonallisuuden syvintä ja vaikuttavinta aineista, liittyy arvoihin
  • perustarpeet ohjaavat persoonallisuuden ulompia rakenteita, asenteita, tietoja, taitoja, käyttäytymistä
  • elämän perustarpeet liittyvät vahvasti temperamenttiin
  • arvopohjainen onnellisuus (onnellisuus kun perustarpeet tyydytetty)
279
Q

Miten banduran minäpystyvyysuskomukset liittyvät persoonallisuuteen?

A

Ne ovat persoonallisuuden tyypillisiin sopeutumistapoihin kuuluva ilmiö

280
Q

Syypäätelmät eli

A

Kausaaliattribuutiot

281
Q

Kausaaliattribuutioiden oninaisuuksia

A
  • ulkoinen/sisäinen
  • pysyvä/tilapäinen
  • kontrolloitava/ei-kontrolloitava
282
Q

Motiivikonfliktityypit

A

Lähestymis-lähestymis
Lähestymis-välttämis
Välttämis-välttämis

283
Q

Teemat persoonallisuuden tarinamuotoisessa identiteetissä

A
  • joillain erotettavissa
  • ympäröivä kulttuuri antaa aineksia
  • kulttuuri määrittelee sopivat teemat
  • pers piirteillä yhteys teemoihin
  • omaksutuilla teemoilla yhteys mielenterveyteen ja motivaatioon
284
Q

Narratiivinen psykoterapia

A

Tukee yksilön mielenterveyttä nostamalla elämäntarinassa esille vahvuuksia ja voimavaroja ongelmien sijaan.tarina paljastuu keskustelun lomassa, on usein alussa ongelmiin keskittyvä, yhdessä rakennetaan tarinaa uudelleen (muistin rekonstruktiivisuus hyöty)

285
Q

Mitä joharin ikkuna kuvaa?

A

Persoonallisuuden ja minuuden suhdetta
Ihminen itselleen minä, muille persoona
Tunnettu, sokea, yksityinen ja salattu alue

286
Q

Egopsykologian tunnetuin edustaja

A

Erik H Erikson

287
Q

Egopsykologian perusero Freudiin

A

Idin merkitys vähäisempi, ego itsenäisempi suhteessa idiin ja kehittyy koko elämän ajan

288
Q

Margaret Mahlerin lapsen minuuden syntyteorian vaiheet

A 
Autismi
Symbioosi
Eriytyminen
Harjoittelu
Uudelleenlähestyminen
Itsenäinen minä
289
Q

Alfred Adlerin individuaalipsykologian perusajatus

A

Keskeistä pätemisen tarve
Yksilö pyrkii kompensoimaan huonouden kokemuksen jollain alueella paremmalla suorituksella toisella alueella. Jos kompensaatio ei onnistu, itsetunto vaurioituu, vaarana alemmuuskompleksi

290
Q

Aikuis-ja vanhuusikää tutkinut psykodynaamikko

A

C.G.Jung

291
Q

Paul MacLeanin aivomalli

A

Paul MacLean esitti 1940-luvulla, että ihmisen aivot ovat kehittyneet kuin sipuli eri kerroksista. Alkukantaisin osa aivoistamme eli aivorunko on yhteinen matelijoiden kanssa. Seuraavan kerroksen tunneaivot jaamme nisäkkäiden kanssa. Aivokuoren avulla järkeilemme.(matelija, nisäkäs, järki)

292
Q

Kohlbergin kognitiivis-strukturalistisen moraaliteorian hyöty

A

Koska Kohlberg loi tutkijatovereineen selkeän ohjeiston ja pisteytysjärjestelmän, jonka mukaan moraalin kehitysvaiheita voisi mitata, on tällaisia tutkimuksia tehty myöhemmin runsaasti.

293
Q

Kohlbergin edustama suuntaus

A

kognitiivis-strukturalistinen (sama kuin Piaget)

294
Q

Kaksi kognitiivis-strukturalistisen suunnan edustajaa

A

Kohlberg (moraalin kehitys), Piaget (kognitiivinen kehitys)

295
Q

Kognitiivis-strukturalistisen käsityksen perusajatus (Kohlberg, Piaget)

A

lapsen kognitiivinen kehitys etenee laadullisesti toisistaan poikkeavissa vaiheissa. Nämä vaiheet edellyttävät tiettyä psykologista kypsyystasoa, niinpä niiden järjestystä ei voi muuttaa eikä niitä voi ohittaa. Jokaisella uudella tasolla lapsen ajattelu tekee laadullisen hyppäyksen. Kognitiivisen kehityksen tasoa ilmentävä ajattelun rakenne, struktuuri, esiintyy kaikessa yhteyksissä

296
Q

Miten Kohlberg teki moraalin kognitiivis-strukturalistisen kehitysteoriansa?

A

Haastattelemalla poikia moraalisista dilemmoista. Vastauksista eroteltiin eri moraalikehityksen vaiheita ilmaisevat lausumat ja ne pisteytettiin.

297
Q

Kohlbergin käytännön sovellus teorialleen

A

perusti ja johti myös kokeilukouluhankkeita, joissa moraalikehitystä haluttiin edistää suotuisalla sosiaalisella ilmapiirillä

298
Q

Asioiden ja tapahtumien tietoisen tallennuksen ja muistamisen keskeiset aivoalueet

A

sisemmän ohimolohkon rakenteet ovat keskeisessä asemassa, ja häiriöt näissä rakenteissa voivat johtaa amnesiaan.

299
Q

Erot erilaisen muistiaineksen unohtamisessa

A

Taidot ja tavat eivät juuri unohdu, mutta asioiden ja tapahtumien pitkäaikaismuistiin liittyy selkeämmin myös unohtamista

300
Q

Erot tietoisuudessa eri muistisisällöissä

A

asioiden ja tapahtumien osalta muistiprosessi on selvemmin tietoista, kun taas taitojen ja tapojen osalta suuri osa oppimista ja muistamista tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella

301
Q

Tietoisuuden ulkopuolella tapahtuvaa oppimista

A

Taidot ja tavat, klassinen ehdollistuminen, tuoreiden aistihavaintojen aiheuttamat viritysvaikutukset sekä opitut refleksit

302
Q

Muistin alueita aivoissa

A
  • Lyhytkestoisen työmuistin osalta otsalohkolla on keskeinen merkitys.
  • Lyhytkestoinen sensorinen muisti, esimerkiksi ikoni- ja kaikumuisti, tallentuvat eri aisteihin liittyville aivokuoren alueille.
  • Pitkäkestoisessa käsitteellisessä muistissa, asioiden ja tapahtumien muistiin sitomisessa, sisempi ohimolohko ja talamus ovat keskeisessä asemassa; muistiaines kuitenkin tallentuu aivokuoren assosiatiivisille alueille. –Amygdala on keskeinen tumake tunteiden prosessoinnissa, ja ilmeisesti se välittää tunnekomponentin osuutta muistijälkeen myös muualla. Niin ikään klassisessa ehdollistamisessa amygdala on pikkuaivojen ohella keskeisessa asemassa.
  • Taitojen oppimisessa tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen osuus on todettu merkittäväksi muistiaineksen tallentuessa motorisille aivoalueille ja pikkuaivoihin.
  • Tottuminen ja herkistyminen (esim. äänille) tapahtuu aisteihin liittyvissä refleksiradoissa
303
Q

Klassinen ehdollistuminen ja aivoalueet

A

Amygdala, pikkuaivot

304
Q

Tottumisen ja herkistymisen aivoalueet

A

aisteihin liittyvät refleksiradat

305
Q

Taitojen oppiminen ja aivot

A

tyvitumakkeiden ja pikkuaivojen osuus on todettu merkittäväksi muistiaineksen tallentuessa motorisille aivoalueille ja pikkuaivoihin.

306
Q

Asioiden ja tapahtumien tietoinen tallennus ja muistaminen aivoissa

A

ohimolohkon rakenteet ovat keskeisessä asemassa

307
Q

Sensorinen muisti aivoissa

A

esimerkiksi ikoni- ja kaikumuisti, tallentuvat eri aisteihin liittyville aivokuoren alueille..

308
Q

Hippokampuksen ja aivokuoren työnjako muistissa

A

Hippokampus huolehtii muistiinpainamisesta.Hippokampus ei ole käsitteellisen muistin lopullinen varastointipaikka, vaan muistiaineksen säilytyspaikka on mitä ilmeisimmin aivokuoressa, todennäköisesti niillä alueilla, joilla kyseisen tietoaineksen käsittely tapahtuu. Täten muisti on hajallaan aivokuorella

309
Q

Muistijärjen syntymekanismi

A

Muistijäljen synnyssä keskeinen ilmiö on mitä ilmeisimmin kahden hermosolun välisen yhteyden eli synapsin toiminnan pitkäaikainen tehostuminen (long-term potentiation, LTP)

310
Q

Konnektomi

A

Konnektomi aivojen neuronien muodostamasta kokonaisuudesta, kartta siitä kuinka keskushermoston solut liittyvät toisiinsa

311
Q

Aivojen 2 stressirektiotapaa

A

Aluksi aivojen havaitessa vaaran keho tuottaa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotta olisimme kaikissa voimissamme vastaamaan haasteeseen. Tämä on ns. nopea stressivaste,joka aktivoi sympaattisen hermoston.

Kehossa aktivoituu myös hidas stressivaste eli HPA-akseli. Tällöin kehoon erittyy muun muassa kortisolia.

312
Q

Bowlby: lapsen työskentelymallit

A

lapsen käsitykset siitä, miten aikuinen reagoi hänen aloitteisiinsa ja miten hyväksyttävä hän on aikuisen silmissä
Saamiensa kokemusten perusteella lapsi suosii käytöstä, joka tuo hoivaajan luotettavimmin hänen lähelleen, ja vastaavasti estää käytöstä, joka vie hoivaajan hänen luotaan. Tältä pohjalta syntyy ns. työskentelymalleja, tiedostamattomia psyykkisiä rakenteita, joilla on taipumus ohjata tulevaakin käyttäytymistä ja toimintaa

313
Q

Mihin kiintymyssuhteiden luokittelu perustuu

A

Kiintymyssuhteiden luokittelu perustuu Mary Ainsworthin havaintoihin ja niiden pohjalta kehitettyyn vieras tilanne -menetelmään

314
Q

Bowlbyn teorian biologinen perusta

A

Kiintymyssuhdeteorian lähtökohta onevoluution tuloksena ihmisessä kehittynyt kiintymyssysteemi, jonka tarkoitus on tarjota avuttomalle jälkeläiselle turvaa ympäristön vaaroilta.

315
Q

Bowlby: kiintymysjärjestelmä

A

Kiintymysjärjestelmä (Attachment Behavioral System) organisoi käyttäytymistä, joka edistää hengissä säilymistä. Se perustuu biologiseen, neuraaliseen ja evolutiiviseen pohjaan, ja on luonteeltaankyberneettinen: kiintymysjärjestelmä aktivoituu ja deaktivoituu riippuen tilanteesta ja hoivan tarpeesta.

316
Q

Bowly: kiintymyksen kehityksen vaiheet

A
  1. Esikiintymyksen vaiheessa(0-6vk)lapsi tuottaa synnynnäisiä signaaleja, jotka kutsuvat huoltajaa ja saavat huoltajan vuorovaikuttamaan lapsen kanssa yhä enemmän.
  2. Tekeytyvän kiintymyksen vaiheessa(6vk-7kk)lapsi vastaa ensisijaisesti vain tutuille ihmisille (hymyllä), joka lisää vuorovaikutusta lapsen ja tämän huoltajan välillä. Lapsi luo odotuksia, miten huoltaja vastaa lapsen tarpeisiin, ja sen pohjalta joko luo tai ei luo luottamusta huoltajaa kohtaan.
  3. Selväpiirteisen kiintymyksen vaiheessa(7kk-1,5v)lapsi hakee aktiivista kontaktia huoltajaan ja ilmentää eroahdistusta. Lapsen huoltaja (äiti) toimii safe basena mahdollistaen eksploraation.
  4. Vastavuoroisen suhteen vaiheessa(1,5v -)lapsen ymmärrys vanhempien tunteista ja motiiveista kehittyy kognitiivisten ja kielellisten kykyjen kehittymisen myötä. Lapsi hyödyntää tätä tietoa pysytelläkseen vanhemman lähellä ja ottaakseen aktiivisemman roolin kumppanuuden luomisessa. Tässä vaiheessa myös lapsen ilmentämä eroahdistus vähenee.
317
Q

Männikön teoria

A

SuomalaistutkijaKaisa Männikköon tutkinut aikuisten kiintymyssuhteita ja päätynyt neljään tyyliin: turvalliseen, itseriittoiseen, pelokkaaseen ja takertuvaan tyyliin. Usein lapsuudessaan turvallisesti kiintyneillä on myös aikuisuudessaturvallinen kiintymystyyli. Aikuisuuden kiintymystyylit muodostuvat omien kiintymyssuhteiden ja nuoruudessa rakennetun identiteetin perusteella: yksilö pyrkii tyydyttämään läheisyydentarvettaan ja muodostamaan ihmissuhteita itselleen ominaisella tavalla.

318
Q

Esinepysyvyys Piagetin teoriassa

A

Ilmaantuu lapselle ensimmäisen, sensomotorisen 0-2v vaiheen alavaiheen aikana 8-12kk

319
Q

Itsemääräämisteoria: Deci & Ryan

A

Itsemääräämisteoria on teoria ihmisen psykologisista perustarpeista, joiden pohjalle osallistuminen ja oppiminen rakentuvat. Nämä perustarpeet ovat:

  1. Vaikutusmahdollisuus itseä koskeviin päätöksiin.
  2. Kyky selvitä haasteista ja kokea onnistumisen elämyksiä.
  3. Ryhmään kuuluminen.

Itsemääräämisen toteutuminen tukee sisäistä motivaatiota, lisää sitoutumista tavoiteisiin ja kasvattaa tahtoa onnistua

320
Q

Ulkoinen ja sisäinen motivaatio decin ja ryanin teoriass

A

Jatkumo, sis motivaatio lisää hyvinvointia

321
Q

Motivaatioteorioita

A

Deci&Ryan
Steven Reiss
Ford

322
Q

Sternin vuorovaikutusteoriassa tärkeää

A

Yhteensoinnutus
sosiaalinen mallintaminen
Vastavuoroisuus

323
Q

Cannon-Bardin tunneteoria

A

Teorian mukaan tunnekokemus ja autonomisen hermoston reaktiot syntyvät samanaikaisesti, kun jokin ärsyke aktivoi ensin tunteita sääteleviä aivoalueita: “Käärmeen näkeminen saa sekä sydämeni jyskyttämään että minut pelkäämään.”

324
Q

Schachterin ja Singerin tunneteoria eli

A

Kahden komponentin tunneteoria

Levyautomaattiteoria

325
Q

Lazaruksen tunneteoria

A

Primaari- ja sekundaariarvio

326
Q

Tunteiden hidas ja nopea reitti aivoissa

A

Nopea: talamus-amygdala-reaktio
Hidas: talamus-aivokuori-amygdala
Primaari ja sekundaari

327
Q

Lazaruksen teoria alunperin

A

Stressiteoria

328
Q

Lazarus ja tunneilmaisu

A

Tunneilmaisu voi poiketa tunteesta

329
Q

Säätelee lämpötilaa, ruokahalua, janoa..

A

Hypotalamus

330
Q

Banduran mallioppimisen vaiheet

A

Huomio
Muistaminen
Jäljentäminen

331
Q

Sijaisvahvistaminen

A

Mallioppimisessa mallin saama palkkio

332
Q

Banduran suuntaus

A

Sosiokognitiivinen

333
Q

Mallioppimisen sovelluksia

A

Fobioiden hoito

334
Q

Bandura sai vaikutteita

A

Behaviorismi

335
Q

Hyvä malli, bandura

A

Palkittu, samankaltainen kuin itse

336
Q

Kenen teoriaa Bandura käytti sosiokognitiivisen teorian pohjana

A

Rotterin sosiaalisen oppimisen teoriaa

337
Q

2 oppimistapaa, bandura

A
  1. Oman toiminnan seuraukset

2. Sijaisoppimalla

338
Q

Minäpystyvyysuskomukset

A

Self efficacy, bandura

339
Q

Miten bandura. Mukaan minäpystyvyysuskomukset muodostuvat

A

Oppimisprosessissa

340
Q

Sosiaalinen vertailu

A

Bandura

341
Q

Sosiaalisen vertailun työkaluja, bandura

A

Mielikuvat, kieli, muisti, havainnointi

342
Q

Bandura, minäpystyvyysuskomuksiin vaikuttavat

A
  1. Omat tod suoriutumiskokemukset
  2. Toisten suoritusten havainnointi
  3. Verbaalinen uskottelu
  4. Emotionaalinen vaste
343
Q

Banduran koe

A

Bobo doll

344
Q

Banduran soskogn teoriaa pidetty siirtymänä

A

Behavioristisesta oppimisteoriasta kognitiiviseen

345
Q

Banduran kritiikki

A
  • liiallinen sis ja pers kehityksen yksinkertaistaminen

- painottaa liikaa ympäristöä

346
Q

Sosiokulttuurisen/sosiokonstruktiivisen suuntauksen edustajia

A

Vygotsky, Lurija

347
Q

Sosiokulttuurisen/konstruktiivisen suunnan taustat

A

Nl, marx, lenin, yhtkunnan korostus

348
Q

Neurotieteilijä Suzuki: liikunnan vaikutuksia

A
  • dopamiini, serotoniini, noradrenaliini
  • keskittymiskyky, reaktionopeus
  • hippokampus
349
Q

Maslowin motiivijako

A

Puute, kasvu

350
Q

Psyykkisen toiminnan oeriaatteita

A
  • mielekkyysperiaate
  • sisäiset mallit eli skeemat
  • tietoinen ja tiedostamaton
351
Q

Skeemoja käsitellyt filosofi

A

Kant: skeemat on välittäviä representaatioita, jotka kytkevät konkreettiset aistihavainnot ja mentaaliset kategoriat.

352
Q

Havaintokonstanssit

A

Ympäristön kohteiden uskotaan säilyvän ominaisuuksien suhteen vakioina

353
Q

Syvyyshavaintovihjeet

A

Monokulaariset
Binokulaariset
Okulomotoriset

354
Q

Vauvan näkö

A

Ei näe kaus

Katsoo enemmän kasvoja, yksityiskohtia

355
Q

Missä vas ja oik silmän näköhermot kohtaavat?

A

Optisessa kiasmassa

356
Q

Näköaistin reitti

A 
Verkkokalvo
Näköhermo
Optinen kiasma
Talamus
Takaraivolohkon primääri näköaivokuori v1
Sekundaarinen alueet v2-v5
357
Q

Primaarien ja sedundäärien näköalueiden lisäksi käytettävät radat

A

Monimutkaisempi tieto: ventraaliset ja dorsaaliset

358
Q

Muistitutkimuksen uranuurtaja

A

Ebbinghaus

359
Q

Miten ebbinghaus tutki muistia

A

ITsellään merkityksettömillä tavuilla

360
Q

Atkinson-shiffrin

A

Muistin monisäilömalli 60-l

361
Q

Hippokampus, urheilu

A

Tutkimuksissa on havaittu liikunnan lisäävän aivosolujen määrää ja erityisesti hippokampuksessa, tärkeä muistin kannalta.

362
Q

Baddeleyn mallin osien sijainti

A

Keskusyksikkö (tarkkaavaisuus, sensorisesta,jako yksikköihin)
Visuospatiaalinen lehtiö päälakilohkolla
Fonologinen silmukka (kieli)vas aivopuolisko
Episodinen puskuri

363
Q

Muistijäljen synty aivoissa

A

Muistijäljen synnyssä keskeinen ilmiö on mitä ilmeisimmin kahden hermosolun välisen yhteyden eli synapsin toiminnan pitkäaikainen tehostuminen (long-term potentiation, LTP)

364
Q

Muistin kulumisteoria

A

Muistijälki haalenee, tarpeeton

365
Q

Unohtamisen fysiologisia syitä

A

Aivotärähdys, infarkti, , onnettomuus, päihteet

366
Q

Neurologi Antonio Damasio piti tärkeänä emootioiden ja tunteiden erottelua. Miten hän ne erotteli?

A

Emootiot kuuluvat Damasion mukaan kehoon laukaisten joukon erityisiä kemiallisia ja orgaanisia muutoksia.Emootioiden jälkeen tulevat tunteet, joilla on paljon syvempi suhde ajatustemme kanssa.

367
Q

Miten damasio selittää vaaraan reagoimisen?

A

Antonio Damasio on tutkinut emootioita neurobiologian avulla ja hänen teoriansa mukaan aivoissa on synnynnäisiä hermoverkkoja, jotka tunnistavat vaaran tai uhkaavan tilanteen ja synnyttävät fysiologisen autonomisen reaktion

368
Q

Montako älykkyyttä Gardner löysi?

A

Alunperin 7, sittemmin pari lisää ja uskoo niitä olevan enemmäm

369
Q

Gardner älykkyyden syntymisestä

A

Peritty ja harjoitettu

370
Q

Primaarit perustunteet

A 
Pelko
Ilo
Viha
Inho
Hämmästys
Suru
371
Q

Mustasukkaisuus

A

Sekundääritunne: pelko plus viha

372
Q

Miten Greenberg tutki tunteita?

A

Terapiaprosessissa tunteiden muuttumista

373
Q

Miten greenberg jakaa tunteet

A

Primaarit adaptiiviset ja epäadaptiiviset, sekundäärit ja välineelliset

374
Q

Eri tunnetyyppien synty Greenbergin teoriassa

A

Adaptiiviset primaarit autoja, tilanteesta syntyviä esim suru

Epäadaptiiviset primaarit muuttuneet adaptiivista oppimisen kautta esim fobia

Sekundäärit reaktioita primaareihin jos ei tunnisteta tai haluta näyttää

Välineelliset: opittuja, vaikutetaan muihi

375
Q

Greenberg ja kogn terapian tunnetyöskentely

A

Tavoite löytää perustuneet jotta päästään adaptiivisempaan kokemiseen

376
Q

Tutkineet ilmeiden yleismaailmallisuutta

A

Paul ekman

Darwin

377
Q

Minkä tunneteorian jatke laajennus damasion on?

A

James-langen

378
Q

Goleman ja lapsuudessa kehittyvät suojakeinot

A

Opittava jo lapsuudessa suhtautumaan elämän ennalta arvaamattomiin ja kaoottisiin puoliin, muuten ei kehitys emotionaalisia suojakeinoja, pettymykset!

379
Q

Pospsy Vaillantis defensseistä

A

Kypsät defenssit edistää hyvin

380
Q

Unihäiriöiden jaottelu

A

Dyssomniat
Parasomniat
Sekundaariset unihäiriöt

381
Q

Uni ja vireys aivoissa

A

Hypotalamus siirtyminen unitilaan
Ras aivorunko vireys

Talamus estää unessa signaalit
Aivokuori hiljentynyt
Mantelitumake unen tunteet
Näköaivokuori vis elementit
Hippokampus uudet muistot
Päälakilohko liikeakt estyy
382
Q

Uni ja vrkrytmi

A

Ihmisen luontaista uni-valverytmiä säätelevät hermoston sisäsyntyinensirkadiaaninen vuorokausirytmisekä valveillaoloajan pituus elihomeostaattinen unentarve. Väsymme iltaisin, kun aivojen ”keskuskellon” vaikutuksestakäpylisäkealkaa tuottaa uneliaisuutta aikaansaavaamelatoniiniaja kun unipaine eli kehon sisäinen (homeostaattinen) vaatimus levosta kasvaa.

383
Q

Unisyklin pituus ja kesto

A

Kukin vaihe toistuu 3-5 kertaan yhden yön aikana ja yksi unisyklikestää aikuisella noin 90-100 minuuttia

384
Q

Univaiheiden vaihteluita säätelevät aivoalueet

A

Aivorungon ja väliaivojen tumakkeet

385
Q

Vaillantin suuntaus ja luokittelu

A 
Positiivinen psykologia
Defenssit:
Alkukantaiset
Kypsymättömät
Neuroottiset
Kehittyneet
386
Q

Alkukantaisia defenssejä

A

Tosiasioiden kieltäminen, splittaus

387
Q

Kypsymättömiä defenssejä

A

Torjunta, kieltäminen, projektio

388
Q

Neuroottiset defenssit

A

Kaikilla
Ihmiseen itseen
Superego
Älyllistäminen

389
Q

Kehittyneet defenssit

A

Tunteita hallitaan

Sublimaatio, huumori

Psykayo (2 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions