Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykologia > psyka > Flashcards

psyka Flashcards

1
Q

Mitä erilaisia psykologisia suuntauksia on?

A

Kehityspsykologia, kognitiivinen, biologinen, kliininen, emootio, persoonallisuus, sosiaalipsyka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä kehityspsykologia tutkii

A

kehitystä eri ikävaiheissa
elämänkaaren aikana tapahtuvia muutoksia
mikä vaikuttaa kehitykseen/ miten kehitystä voi tukea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä kognitiivinen psykologia tutkii

A

Tiedonkäsittelyä ja ajattelua, havaintoja

  • ihminen aktiivisessa suhteessa ympäröivään todellisuuteen
  • kritiikkiä: biologiset tekijät pitäis ottaa huomioon, temperamentti: tulkitaan asioita eri tavoin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä biologinen psykologia tutkii

A

kehon toimintojen yhteyksiä mieleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä kliininen psykologia tutkii

A

psyykkistä hyvinvointia (mitkä asiat lisää onnellisuutta, stressin hyöty)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä emootiopsykologia tutkii

A

tunteita ja motivaatiota

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitä persoonallisuuspsykologia tutkii

A

persoonallisuutta ja yksilöllisiä eroja
- persoonallisuuden piirteinä
- kokonaisvaltaisuus, yksilöllisyys, jatkuvuus,
ennakoitavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä sosiaalipsykologia tutkii

A

vuorovaikutusta, ryhmiä, yhteisöä ja kulttuuria

- tutkii yksilön reaktioita, vastauksia, käytöstä yms. suhteessa muihin ihmisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Arkiajattelu ja tieteellinen ajattelu

A

Arki: tiedon käsittelyyn, subjektiivista, monet tekijät vaikuttaa, monet harhat ja oletukset muuttavat käsitystä: esim. tarinat, vahvistus, selitysten etsiminen yms.
tieteellinen: objektiivista, luotettavuus, tutkimukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Tutkimuksen kulku

A
  1. Tutkimusongelma/hypoteesi/koeteltavuus
  2. Menetelmä, (otos, tiedonkeruu, tutkimusasetelma)
  3. Aineiston keräys+ analysointi
  4. analysointi ja raportti eettisyys
  5. julkaisu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Korrelaatio

A

kuvataan yhteyttä kahden muuttujan välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Kuvaileva ja tapaustutkimus

A

Kuvaileva: ominaisuuksien tarkkaan ja ymmärtävä kuvaileminen
Tapaustutkimus: monipuolinen, syvä tieto yksittäisestä ihmisestä, ryhmästä, tapahtumasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Millä eri tasoilla psykologiaa voi tarkastella

A

Biologinen, psyykkinen ja sosiaalinen/kulttuurinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Biologinen taso

A

Ihmisen toimintaa säätelee hermostolliset tapahtumat ja muut kehoon liittyvät tekijät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Sosiaalinen taso

A

Ihminen on riippuvainen yhteisöstään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Psyykkinen taso

A

Ihminen on riippuvainen biologisesta ja sosiaalisesta perustasta. Jokaisella asialla jälki aivotoiminnassa-> liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Psyykkinen toiminta/psyyke

A

Koostuu kognitiivisista toiminnoista, emootioista ja motivaatiosta

  • tietoista ja tiedostamatonta
  • ajatukset tunteet, halut
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Reflektiivisyys

A

kyky kohdistaa tarkkaavaisuus omaan tietoisuuteen ja kuvata sitä sanallisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Tietoisuuden osat

A
  • perustietoisuus
  • reflektiivinen tietoisuus
  • itsetajunta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kaksi eri tiedostamattomuutta

A

Dynaaminen tiedostamaton (Freud) ja tiedostamaton tiedonkäsittely

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Dynaaminen tiedostamaton:

A

Sigmund Freud
Ihmismielen rakenne ja toiminta
- Tietoinen, esitietoinen ja tiedostamaton

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Tiedostamaton tiedonkäsittely

A

kaikesta tiedosta ei tule tietoiseksi, sitä on niin paljon

- osa asioista automatisoitunut esim. lukeminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Kognitiivinen toiminta

A

Erilaiset tiedonkäsittelyn tapahtumat

- Tarkkaavaisuus, havainnot, muisti, ajattelu, oppiminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Skeemat

A

=sisäiset mallit

  • kokemusten ja tulkintojen avulla oma kuva todellisuudesta
  • jokainen havainnoi eri tavoin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

havaintokehä

A

Ulrich Neisser:
kuvaa miten sisäiset mallit ohjaa muun tiedon muodostumista: skeemat->ympäristön havainnot->kokemus todellisuudesta ->skeemat
- esim havaitsee tiettyjä asioita kokoajan koska skeema on aktiivinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Skeemojen hyöty

A

Osa tiedosta on turhaa
aivoille ei tule liikaa ärsykettä
helpottaa havaintoja
etsitään jatkuvuutta, tukea omaan ajatteluun
- todellisuus on sellainen mikä sopii minäkäsitykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Minäkäsitys ja sen muodostuminen

A
  • Miten ajatellaan ja havainnoidaan itseä

- muodostus koostuu kokemuksista ja muiden reaktioista meihin, roolit ja asemat vaikuttaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Itseään toteuttava ennuste:

A

guidano ja liotti
- Uskomus alkaa muokata todellisuutta niin että se toteutuu
Nainen joka pilaa itse parisuhteensa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Motivaatio

A

motiiveista koostuva kokonaisuus

  • flow
  • ulkoinen motivaatio
    • tavoitteena jokin asia toisessa onnistumisen seurauksena esim. hyväksyntä arvosanat ammatti
  • Sisäinen motivaatio: tehdään siksi että tuntuu arvokkaalta (leikki)
    • Ryanin ja Decin motivaation synty
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Sisäisen motivaation syyt

A

Ryanin ja Deci

kokemus autonomiasta, pätevyydestä ja yhteenkuuluvuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Emootiot ja mieliala

A

E: lyhytaikaisia voimakkaita kokemuksia
M: pidempiaikainen, moni eri tapahtuma voi vaikuttaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Tunteisiin vaikuttaminen

A
  • Tilanteeseen hakeutuminen
  • Vaikuttaminen
  • Tarkkaavaisuuden kohdistus
  • Tilanteen uudelleen arviointi
  • Tunteen ilmaisu ja toiminta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Aivojen toiminta yksinkertainen Paul MacLean

A
  • Matelijan aivot aivorungon rakenne
    • Tahdosta riippumattomat toiminnot
  • Limbinen järjestelmä esim. Mantelitumake ja hippokampus
    - monipuoliset emootiot
  • Isoaivojen rakenteet
    - pätteöy, ongelmanratkaisu, suunnittelu
  • Kaikki osallistuvat yhdessä vuorovaikutukseen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Neuronit

A

Eli hermosolut
- muodostavat yhteydeksien verkoston, viestit kulkee hermoimpulseilla
- tukisolut kuljettaa ravintoaineita, happea ja poistaa kuonan
+ piirrä kuva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Välittäjäaineet synapseissa

A
  • Vievät viestejä
    • Asetykoliini: muisti, vireystila, oppiminen
    • Dopamiini: liikkeidenohjaus, palkkiojärjestelmä
    • Serotuniini: mieliala, univaiheiden sääätely
    • GABA: hillitsevä, rauhoittava
    • glutamaatti: kiihdyttävä, vaikuttaa vireyteen, oppimiseen, muistiin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Aivojen yhteyksiin vaikuttaa

A
  • Yhteyksien käyttäminen

- Plastisiteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Koheesio

A

Ryhmän kiinteys ja kyky pysyä koossa

- normit edesauttaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Roolit ryhmissä

A
  • Yhteiset tavoitteet
  • rooliodostukset
  • rooliristiriita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Sosiaalinen kognitio

A

=Tiedonkäsittely ihmisistä ja ympäristöstä

- skriptit ja attribuutiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Skriptit

A

toiminnan käsikirjoitukset, ihminen tietä miten tilainteissa toimitaan ja mitä odotetaan muilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Attribuutio

A

Käyttäytymistä koskeva selitys

  • Oman edun attribuutiovääristymä
  • Attribuution peruserhe
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Stanley Milgramin sähköshokkikoe

A

Ryhmän tottelevaisuus

tulokset yms

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Oppiminen

A

oppija jäsentää ja muokkaa aktiviisesti uutta tietoa

- yksilö ja ympäristö vaikuttaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Muisti

A

Kyky painaa asioita mieleen, pitää mielessä ja palauttaa mieleen

  • sensorinen muisti: tiedon käsittely ja tulkinta
  • Työmuisti: valikoi sensorisesta, käsittelee 2-5 asiaa kerralla
  • Säilömuisti: tiedot taidot ja muistot jota ei juuri käytetä mutta tarvitaan nykyhetken ymmärrykseen
  • rekonstruktiivisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Rekonstruktiivisuus

A

Tieto muokkautuu jatkuvasti ja vanhaan tietoon lisätään uutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Motivaatio ja siihen vaikuttavat tekijät

A
  • sisäinen ja ulkoinen

- Pystyvyysuskomukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Metakognitio

A

Tietoisuus omista ja muiden kognitiivisista toiminnoista

  • aka ajattelun ajattelua esim. voi miettiä onko ymmärtänyt tehtävän (hidas ajattelu)
  • tiedot (oma ajattelu,oppiminen, tehtävien piirteet, tekniikat) ja taidot (tavoitteet säätely onnistumsen arvio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Lähestymistavat opiskeluun

A

Pintasuuntautunut-> suoriutuminen
Syväsuuntautunut -> ymmärrys
Suunnitelmallinen -> johdonmukaisuus ja tavoitteellisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Oman kognitiivisen toiminnan tulkintatyylit

A

Optimistinen strategia=korkeat odotukset ja vahva usko suoriutumiseen, halu kehittyä
Defensiivis-pessimistinen strategia=Pyrkii hyvään suoritukseen, mutta tilanne koetaan stressaavammaksi -> odotetaan huonoa tulosta - ei pettymystä
Itseä vahingoittava strategia= Pelkää epäonnistumista, ahdistuneita. Ei keskitytä, keksitään selityksiä epäonnistumisille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Kehityksen osa-alueet

A

Fyysis-motorinen kehitys: kasvu, liikkeet, kehon toiminnan muutokset
Kognitiivinen: havainnot, muisti, ajattelu, kieli
Sosioemotionaalinen: tunne-elämä, sosiaaliset suhteet ja persoonallisus
* kaikki toimii yhdessä esim. minuus identiteetti ja minäkäsitys
*hermoston kehittyminen
*toiminnan ohjaus liittyy myös kaikkiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Kehitykseen vaikuttavat tekijät

A

Perimä
Ympäristö (fyysinen, ihmiset, kulttuuri)
Omat valinnat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Psykososiaalinen kehitys

A

Erik H Erikson
Ihmisen psyykkiset ominaisuudet muodostuu vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa
Ihmissuhteet ja ympäristö laajenee
- eri ikävaiheissa eri kehitystehtävät
- lähiympäristö ja etäympäristö (bronfenbrenner)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Geenit+ympäristö ja niiden vaikutus

A

Eli perintötekijät ohjaavat kehitystä
- vaikuttavat yhdessä ympäristön kanssa
- ympäristö voi vaikuttaa ratkaisevasti geenin
toimintaan
- taipumukset vaikuttaa millaiseen ympäristöön
hakeutuu
- Ympäristö muokkaa perinnöllisten taipumusten
ilmenemistä
- Piirteet vaikuttaa millainen ympäristö on esim.
muiden reagointi
- oma reaktio ympäristötekijöihin (voikukka-orkidea-hypoteesi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Aivojen plastisiteetti

A

Eli muotoutuvuus

  • yhteydet joita käytetäään vahvistuvat ja päin vastoin
  • ympäristöön sopeutuminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Hermoston kehitys/kypsyminen

A

Geenit+ympäristö+kokemukset ohjaavat

  • uusia taitoja voi oppia hermoston kypsymisen ansiosta
  • herkkyyskausien aikana tietyn taidon oppimiseen erityisen hyvä valmius
  • kun taitoa opitaan ärsykkeet ovat erittäin tärkeitä jotta taidon oppii oikeasti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Vauvaikäisen liikkeet ja taidot ja ajattelun taso

A

perusaistit kehittyneitä
motoriikka rajallista-> refleksejä
- kehittyy ensimmäisten vuosien aikana (taputus, pinsettiote)
- omat liikkeet tärkeitä -> tajuaa oman toimintansa
Ajattelu
- havainnot tarkentuu, keskittyminen/tarkkaavaisuus, kielellinen kehitys!!
- objektipysyvyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Objektipysyvyys

A

Jean Piaget

  • teoria lapsen ajattelun kehityksestä
  • kuvaa sitä että tajuaako lapsi että asiat eivät katoa vaikka niitä ei näe
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Temperamentti

A

Suhteellisin pysyviä piirteitä, perustuu biologisiin ominaisuuksiin
- reagointi yms. vuorovaikutus, vierastilannemenetelmä, kiintymyssuhde
- eri temperamentit sopii yhteen eri ympäristön kanssa -> ei siis ole hyvää/pahaa temperamenttiä (kiinavsUsa)
- eri ikäisenä erilainen ilmeneminen
+ ympäristö muokkaa ja vaikuttaa
- Thomas ja Chess vauvojen temperamentti koe
-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Kiintymyssuhde ja mallit

A

Bowlby (teoria) ja Ainsworth (kokeet)
=lapsen muodostama suhde hoitajiin
- testattu Ainsworthin vierastilannemenetelmällä
-krittiikkiä temperamentin vaikutuksesta
1. Turvallinen- läheisyys ja ymmärrys
2. Turvaton
2.1 välttelevä- ei reagoi erotilanteisiin, lasta ei
huomioitu
2.2 ristiriitainen- varovaisuus, passiivisuus, vihaisuus;
vahvempi on reagoinut epävarmasti tarpeisiin, eli
välillä kaikki hyvin välillä ei (lapsi ei tiedä miten
reagoi)
3. Hajanainen- vanhemman käytös ailahtelevaa; lapsi ei vastaa vanhemmalle, leiki yms.

Vaikutus

  • suojaa kehitystä
  • jos lapsi ei saa käsiteltyä tunteita saattaa jäädä yksin niiden kanssa, ei uskalla luottaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Vauvan minuuden kehitys

A

Daniel Stern

  • 0-2kk: ei juuri sisäisiä malleja, äryskkeet ei merkityksellisiä, aistit toimivat yhdessä
  • 2.5-6kk: katsekontakti, sosiaalinen hymy, perustunteet, kokemus olemassaolosta, protokeskustelu
  • 7-15kk: ilmaisu, eleet, ilmeet, tietoisuus itsestä, sosiaalinen mallinnus
  • 1v: kokemukset kielen avulla, symbolit (ukki-laiva), siirtymäobjektit (nalle/turvapeitto)
  • 2v: puhe, lauseet, muisti, uhmaikä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Sosiaalinen kognitio (lapsilla)

A

Kyky lukea sosiaalisia tilanteita: ymmärtää ja ennakoida muita

  • opetellaan leikin avulla
    • roolit, tapahtumat-> myöhemmin säännöt, ristiriita
      jne. aggressio- ei osaa käsitellä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Mielen teoria

A

Kyky ymmätyää toisten mielten tapahtumia (2)

  1. Helpompaa tunnistaa toisen haluja, tunteita, havaintoja kuin ymmärtää uskomuksia ja ajatuksia
  2. Helpompaa ymmärtää mieltä kun omien ajatusten kanssa samanlaisia
    - esim. keksi/parsakaali tutkijalle
    - Salli/Anne koe
    * vuorovaikutus kehittää erit. isosisarukset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Emotionaalinen kehitys

A

Tulkinta, tunnistus ja ilmaisu

  • kehittyvät iän myötä
  • lapsi oppii käsittelemään myös sanallisesti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Tunteiden säätely (lapset)

A

Lapset ottavat erityisesti mallia läheisistä suhteista
1. Mallintaminen: havainnoiti aikuisesta
2. Ohjaus: vanhemmat ohjaa ilmaisua
3. Tunteisiin vastaus: vanhempi reagoi lapsen tunteisiin
-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Emootioihin vaikuttavat tekijät (lapset)

A 
Temperamentti
Hermoston kypsyminen
Säätelykeinot
Varhainen vuorovaikutus
Sosiaalinen ympäristö
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Lapsen käsitys itsestään

A

Minäkäsitys

  • sanallistetaan
  • Peilisuhteet eli miten muut näkee vaikuttaa
  • samaistuessa lapsi haluaa samanlaiseksi
  • minän kuvailu yksinkertaista

Sukupuolikäsitys

  • biologinen ja sosiaalinen sukupuoli
  • tyttö/poikaryhmiin hakeutuminen -> vahvistaa yhteisiä piirteitä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Lapsen kielellinen kehitys

A
  • Eri ikävaiheessa eri tapa (jokeltelu, nauru, puhe)
  • Symbolifunktioden käyttö
  • Kielioppi opitaan ilma opettelua
  • hermostolliset yhteydet lisääntyy
  • Tarinat egosentrisiä (Piaget)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Kognitiivinen kehitys

A

Jean Piaget

  • tieto rakentuu toimintaan ja skeenoja pitää muuttaa jos ei sovi
    1. Sensomotorinen vaihe: vauvaikä
  • aistitieto, motorisen toiminnan yhteydet
    2. Esioperationaalinen vaihe: Leikki-ikä
  • Tekemimstä ohjaa suora havainto
  • ei pysty miettiä määrän säilyvyyttä (veden kaato, laskeminen)
    3. Konkreettisten operaatioiden vaihe: Kouluikä n. 7v-
  • Looginen ajattelu, tukeudutaan havantoihin
  • Skriptit vahvistuu ja toimitaan niiden mukaan
    4. Formaalin ajattelun vaihe: Nuoruus
  • Ymmärrys itselle tuntemattomista ajattelutavoista
  • matikka - vertailu

-vaiheet ei etene nykykäsityksen mukaan hypäten vaan pikkuhiljaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Lähikehityksen vyöhyke

A

Lev Vygotski

  • Toiminta tasolla joka on haastavempaa mutta ei mahdotonta
  • Ohjaus tärkeää ja vihjeet jotta onnistuu
70
Q

Toiminnanohjaus

A

Kognitiiviset prosesit, mahdollistaaa toiminnan suunnitelun, kognitiivisen joustavuuden, itsesäätelyn ja toiminnan toteutuksen

  • kehittyy hitaasta lapsuudessa+ nuoruudessa
  • tehostaa metakognitiota
71
Q

Puberteetti vs. murrosikä

A

Puberteetti=biologiset muutokset

Murrosikä= Nuoren kokemat psykologiset ja sosiaaliset muutokset

72
Q

Nuoruusiän kehityksen osa-alueet

A

fyysinen, kognitiivinen, minuuden ja identiteetin ja sosiaalinen kehitys

-perheestä irtaudutaan

73
Q

Nuoruuden fyysinen kehitys (mitä, miksi, puuteet)

A

Hypotalamus kemialliset signaalit-> hormoonit
-> kudokset kasvaa-> kasvupyrähdys
-> sukupuolihormonien eritys kasvaa -> sukukypsyys
vaikuttaa myös lilmbiseen järjestelmään
-> tunteiden säätelyyn

74
Q

Etuotsalohko (erit. nuoret)

A

Ihmisen toiminnanohjauksen keskus

  • prospektiivinen muisti=tapahtumat, asiat
  • keskittyminen
  • > Nuorilla ei kehittynyt
  • -> selittää riskienottoa, harkitsemattomuutta
  • > dopamiinin eritys myös suurta
  • > addiktio helposti, hermosolun yhteyksiä uusitaan kokoajan
75
Q

Nuoruusiän kognitiivinen kehitys

A
  • Tiedon käsittely nopeutuu
  • formaali ajattelu (ei kaikilla)
  • -> postformaali ajattelu
    • metakognitio, kehittynyt ajattelu
76
Q

Identiteetti

A
  • Henkilökohtainen identiteetti rakentuu minäkäsityksestä ja itsetunnosta
  • Sosiaalinen identiteetti: kaverit/muut ihmiset määrittää ->jokainen haluaa olla ainutlaatuinen mutta samalla haluaa kokea yhteenkuuluvuutta
77
Q

Identiteetin muodostus

A

James Marcia
Kaksi limittäin etenevää prosessia
1. vanhojen arvojen ja valintojen muudelleen arvio ja uusien mietintä
2. sitoutuminen arvoihin ja ratkaisuihin

Identiteetin tilat

  1. Selkiytymätön
  2. Selvittelyvaiheessa
  3. Valmiina omaksuttu
  4. Saavutettu
78
Q

Nuoren sosiaalisen elämän muutuminen

A
  • Suhde perheeseen muuttuu
  • -> systeeminen lähestymistapa
  • ystävät ja vertaiset tärkeitä (identiteetin arvio ja asioiden kertominen)
  • seksuaalisuus, rakkaus ja ihastuminen
79
Q

Kehityksen muutos aikuisuudessa

A
  • Elämässä paljon muutoksia
  • Fyysiset muutokset itsestä kiinni
  • ajattelu formaali&postformaali (kiteytynyttä ja joustavaa älykkyyttä)
80
Q

Psykososiaalinen teoria kehityksen jatkuvuudesta

A

Erik H Erikson (Vaillant tarkensi)

  • Näkemys kehityksen jatkuvuudesta
  • Jokaisessa ikävaiheessa (8) kohdataan kehitystehtäviä
    1. Vauva: luottamus/epäluottamus
    2. Taapero: Autonomia/häpeä
    3. Leikki-ikä: Aloitteellisuus/syyllisyys
    4. Kouluikä: Uutteruus/alemmuus
    5. Nuori: Identiteetti/roolihämmennys
    6. Varhaisaikuisuus: Läheisyys/eristäytyneisyys
    7. Aikuisuus: Tuotteliaisuus/pysähtyneisyys + keski-iän korjausliikkeet
    8. Vanhuus: Eheytyminen/epätoivo

*kritisoitu yleistyksestä, vaiheet voi jatkua

81
Q

Ammatillinen identiteetti

A

Kompetenssi, sitoutuminen, tyytyväisyys ja pätevyys

Vaikuttavat työn kokemiseen mielekkääksi, tärkeäksi yms.

82
Q

Kiintymystyylit

A

Pohjautuvat lapsuuden kiintymyssuhteista

  1. Turvallinen kiintymystyyli: läheisyyden tarve tyydyttyy+ tasapaino tarvitsevuudessa ja itsenäisyydessä
  2. Itseriittoinen: Ylikorostunut itsetunto, läheisyyden välttäminen-> ei kerro tunteista
  3. Pelokas: heikko itsetunto, arka suhteissa
  4. Takertuva: käsitys itsestä kielteinen (laiminlyönnit lapsena yms.)
    * tyyli voi muuttua vaikka olisi lapsena turvaton
83
Q

Muutokset vanhuudessa (f, p, s)

A
  • Temperamentti suht. sama
  • Aktiivisuus laskee
  • biologiset muutokset kehossa
  • muisti: uudet asiat hankalia, vanhat muistaa
  • piirteet pysyvät vahvistuvat ja heikkenevät
    + tunnollisuus ja sovinnollisuus - neuroottisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus
  • VOK malli auttaa selviytymään toimintakyvyn heikkenemisestä
    1. Valikointi 2. Optimointi 3. Kompensaatio
84
Q

Kognitio/kognitiivinen toiminta

A

Informaation prosessointi

  • Tarkkaavaisuus, ajattelu, havainnot, kieli, muisti, ongelmanratkaisu yms.
  • biologiset tekijät ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat
  • esim. reppu ja mäen nousu
85
Q

Representaatio

A

Uudelleen esittämistä

  • jokin mielikuva jostain asiasta mm. mieleenpalautus
  • representaatioden kautta muodostuu skeemat
  • Eivät vastaa suoraan ärsykettä
  • Representaatiot myös täydentyvät skeemojen avulla
  • Asioita ymmärretään vähäisten havaintojen avulla-> skeemat
86
Q

Ajattelun kaksoisprosessointiteoria

A

Osa ajattelusta hidasta ja osa nopeaa

  1. Automaattinen, vaivaton, nopea
  2. Hidas, kontrolloitu, ponnistelua vaativa
    * osa taidoista kehittyy vähitellen esim. lukeminen
87
Q

Mikä on hermosto ja mitä se tekee? + yksittäisen hermosolun rakenne

A

Hermoston avulla tapahtuu vuorovaikutus ympäristön kanssa. eli prosessoi tietoja ja muuttaa käyttäytymistä ja elimistön sisäisiä tiloja
Eli
- Hermosto vastaanottaa ärsykkeitä
- Siirtää, yhdistelee ja säilyttää tietoa hermostojen osien välillä
- Käyttäytymisen muutokset eli lihasliikkeet
Dendriitit eli tuojahaarakeet vastaanottaa tietoa ja aksonit eli viejähaarakkeet lähettää tietoa eteenpäin

88
Q

Hermoston rakenne

A

Hermosto koostuu
1. Keskushermosto
- aivot:
1. Isoaivot (aivolohkot) 2. Väliaivot 3. Taka-aivot
ja selkäydin
2. Ääreishermosto
- Somaattinen: tahdonalaiset liikkeet
- autonominen: säätelee elimistön sisäistä tilaa
– parasympaattinen:levossa
– sympaattinen: kriisi, ponnistelu, fyysinen

89
Q

Hermoston tutkimisen menetelmät

A

TT-kuvaus tietokoneresonanssi (röntgeniin perustuva)
MRI= magneetti resonanssi (tarkka rakenne, harmaa ja valkoinen aine)
EEG=elektroenkefalogrammi eli aivosähkökäyrä
MEG=magnetoenkefalografia =sähköisen toiminnan synnyttämät magneettikentät
PET= verenkiertoon radioaktiivista ainetta, voi seurata aivojen verenkiertoa
fMRI= veren happipitoisuuden muutoksia

90
Q

Lateralisaatio

A

Kognitiivisten toimintojen painottuminen toiseen aivokuoreen

  • Esim. vasen puoli säätelee oikeaa vs.
  • eniten lateralisaatiota brocan ja wernicken alueella
91
Q

Havainnon muodostuminen

A

Ärsykelähtöinen prosessointi: ympäristön ärsykkeet esim katsominen
Skeemalähtöinen prosessointi: Yksilön sisäiset mallit+odotukset vaikuttavat
*toimii vuorovaikutuksessa ja täydentää toisiaan

  • Tietoa siirretään aivolta molempiin suuntiin: aistielimistä aivokuorille ja päinvastoin
    pätee kaikkiin aisteihin (skeemat)
92
Q

Näkeminen

A

Valo pupillin linssin läpi-> taittaa valon->verkkokalvolle
linssi auttaa että valoa mahd. paljon foveaan
- Verkkokalvolla on sauva ja tappisoluja
- näköhermo kulkee keskellä, sokea piste
- Ihminen liikuttaa katsetta jotta koko näkökenttä hahmottuu

93
Q

Näkötiedon käsittely

A

Mikä- ja miten-reitti
- näköjärjestelmä jakautuu kahteen näköaivokuorelta
Mikä
- tunnistaa kohteita, jos ei toimi: visuaalinen agnosia
Miten
- avaruudellinen tieto, kohteiden ja oma sijainti
jos ei toimi: Ataksia

94
Q

Konstanssi

A

Pyrkimys vakioisuuteen

- esim. tuoli havaitaan tuolina vaikka näköhavainto muuttuu sitä kiertäessä

95
Q

Tarkkaavaisuus+ tarkkaavaisuuden suuntautumiseen vaikuttavat tekijät

A

Välttämätöntä, aivot ei pysty käsitellä kaikkea

  • Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus: ihminen ohjaa itse tarkkaavaisuuden, Päälakilohkon kautta
  • Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus: ulkoinen ärsyke esim. kova ääni Ohimolohko
  • orientaatioreaktio ja habituaatio, muutossokeus ja tarkkaamattomuussokeus
96
Q

Cocktail-party ilmiö + dikoottinen kuuntelu

A

Colin Cherry
Dikoottinen kuuntelu:
- kahta eri tarinaa, pitää yrittää keskittyä toiseen ja kertoa sitten siitä mihin ei keskittynyt
- jos kuule oman nimen toisessa tapahtuu cocktailparty-ilmiö ja huomio kiinnittyy siihen

97
Q

Neglect

A

Oikean päälaenlohkon takaosien vaurio-> ei reagointia vasemmalta jos oikeallakin ärsykkeitä
-> johtuu siitä että tarkkaavaisuus on painottunut oikealle

98
Q

Muistin osat ja toiminta

A
  1. Sensorinen muisti
    - vastaanottaa aistiärsykkeet
    - kuvamuisti ja kaikumuisti (esim. häh)
    – pieni osa tiedosta eteenpäin
  2. Työmuisti
    - käytössä nyt, käsittely, ajattelu, päättely
    - ainesta verrataan, muokataan, jäsennetää jo oleviin tietoihin
    - kapasiteetti 2-5 asiaa, mieltämisyksiköillä enemmän
    koostuu osatoiminnoista (4)
    1. keskusyksikkö 2. fonologinen silmukka 3.
      visuospaattinen lehtiö 4. episodinen puskuri
  3. Säilömuisti
    - Tiedot, taidot muistot jota ei juuri käytetä mutta tarvitaan
    - sisältö&taitomuisti (s=tieto ja episodinen muisti)
99
Q

Mieleenpalautus

mikä vaikuttaa ja miten

A

=Tietojen hakeminen takaisin säilömuistista työmuistiin

  • huom! mieleenpalauttaminen ja tunnistus erillisiä toimintoja
  • Muistin rekonstruktiivisuus
    • mieleenpalauttaessa tiedot/muistot rakentuu uudelleen aka yhdistyy, täydentyy ja muuttuu
  • tietoa muistivihjeiden ja sääntöjen avulla, konteksti
100
Q

Muistijälki+ käsittely + mieleenpalautus

A

Hermosolujen pysyviä reittejä, muuttuu oppimisen/unohtamisen vuoksi

  • Eri aivojen osat käsittelee eri informaatiota
    • esim. Brocan alue informaation ylläpito työmuistissa: mieleenpalautus
  • Hippokampukset
  • -sisältömuisti -> ensin hk sitten muualle
  • etuotsalohkot koordinoi muihin osiin tallennettuja tietoja eli aktivoi, arvioi
101
Q

Unohtaminen

A
  • Käsittely ei riittävää, ei pysty palauttaa mieleen
  • sisäiset mallit ohjaa huomiota, kaikkea ei huomaa
  • SmKtMpMsMp + matkalla voi tapahtua jotain
102
Q

Unohtamiseen liittyvät sairaudet ja vauriot

A

Anterogradinen amnesia
- ei pysty muistamaan uusia asioita, vanhat muistissa
Alzheimer
- uusien muistikuvien tallennuksen vaikeus, myöhemmin vanhatkin
Retrogradinen
- ei pysty muistamaan vanhoja mutta uudet muistaa

*kaikissa kohdistuu hippikampukseen jaohimolohkojen sisäosiin

103
Q

Kielialueet aivoissa

A
  • Brocan alue
    • puheen tuotto, vasen otsalohko
    • Brocan afaksia
    • tuotto hidasta mutta puhetta ymmärretään
  • Wernicken alue
    • Puheen ymmärrys, ohimolohkon takaosa
    • Wernicken afaksia
    • lauseet sekavia, sanat epäsanoja
  • vasemmalla puolessa enemmän kielellistä käsittelyä
  • aivohalkio- aivokurkiaisen katkaisu
    • oikea puolisko, eli kun katsoo vasemmalle ei pysty nimetä
104
Q

Päätöksentekoon vaikuttavat tekijät

A
  • Rationaalinen ajattelu
  • Heuristiikat
  • Vaihtoehtojen esitys
  • Emootiot

*päätösväsymys

105
Q

Heuristiikat

A
  • Saavutettavuusheuristiikka
  • Edustavuusheuristiikka
  • Ankkurointi
  • Vedonlyöjän harha
  • Valitse parempi
  • Kuuman käden harha

*Ohjaavat jättämään osan informaatiosta huomiotta ja keskittymään riittävän hyvän valinnan tekemiseen

106
Q

Ongelma, ratkaisut

A
  • Tavoite mutta ei ratkaisu
  • hyvin määritelty ja avoin ongelma
  • Ongelman representaatio
  • ratkaisu
  • yritys&erehdys, sisäisten mallien käyttö, strategia, resurssit

Ajattelun tyyli
- konvertti vai divergentti

107
Q

Asiantuntijuus

A
  • Tietopohja ja taidot +
  • kognitiot
  • Laajat mieltämisyksiköt, skeemat, automaatio, hiljainen tieto
  • kehittyminen
    • kulttuuriin osallistuminen, lähikehityksen vyöhyke, tavoitteellinen harjoittelu, haastetta
108
Q

Emootioden moniuloitteisuus

A
  1. Tunne-elämys
  2. Kognitiivinen arviointi
  3. Neurofysiologiset reaktiot
  4. Tunneilmaisu
  5. Toimintavalmius
    * toimii yhdessä kaikki
109
Q

Affekti

A

Tunteiden pohjalla olevia järjestelmiä

  • biologinen perusta
  • esim. uhkaaviin tilanteisiin reagoiminen
  • Affektiivisia järjestelmiä monia -> edistävät lajin selviytymistä
110
Q

Aivojen emootiojärjestelmän osat ja tehtävä

A

Aivorungon, limbisen järjestelmän ja etuotsalohkon osia

*rekisteröi ulkoisia ärsykkeitä ja synnyttää kehon sisäisiä tuntemuksia ja kokemuksia

111
Q

Interoseptio

A

Antonio Damasio

  • kehollisten tuntemusten aistimista
    • Syntyy tod. näk. aivorungossa
112
Q

Mantelitumake

A

Tunteita herättävien ärsykkeiden ja tilanteiden mieleenpainaminen

  • esim. pelkoehdollistumisessa aktivoituu
  • muiden havainnointi ja pelkoreaktio (taistele-pakene) yhteys hypotalamukseen
113
Q

Tunteiden säätely

A

Tunteita säädellään etuotsalohkossa - orbitofrontaalisessa osassa

  • tietoinen säätely, mitä on järkevä tehdä
    esim. tavata ystävä vai lukea kokeeseen
114
Q

Tunteen syntyminen ja tarkentuminen ja tehtävä

A
  • lähtökohta emotionaalinen ärsyke
  • Damasion mukaan tärkein tehtävä homeostaasin säilyminen
  • Opitaan ehdollistumalla
  • Sisäiset mallit ohjaa havaintoja
115
Q

Mitä tarvitaan päätöksen teossa ja mikä siihen vaikuttaa

A
  • emootio ja kognitio ovat tarpeellisia päätöksessä
  • esim ihmisen tapaaminen
  • onnellisuuskysely + sään vaikutus
  • emootiot suuntaa kognitiivista toimintaa
    • e on ns. hälyytys että pitää miettiä
116
Q

Tunteiden vaikutus toiseen ihmisen

A
  • tunteet antaa tietoa toisen tekemisestä
  • peilisolut -> empatia
  • Duchennen hymy
  • tunteet tarttuu ja vastatunteet
117
Q

Greenberg: emootioiden kokeminen

A
  • Ensisijaiset adaptiiviset tunteet
    • herää heti, edistää selviytymistä
  • Ensisijaiset epäadaptiiviset
    • esim. pelko/ahdistus voi lamaannuttaa
  • Toissijaiset tunteet
    • reaktio muihin tunteisiin / ei tunnisteta ensisijaisia
  • Välineelliset tunteet
    • tapoja, sosiaaliset tilanteet edellyttää esim. anteeksi
118
Q

Psyykkinen tasapaino ja sen ylläpito

A

Asioiden käsittely mielessä, tavoite eheä kokemus suhteessa muihin ihmisiin

119
Q

Hallintakeinot

A

Ayalon

  • erilaisia keinoja selvitä tilanteesta
  • kognitiivinen, emotionaalinen, luovuus, sosiaalisuus, henkinen ja fyysinen
120
Q

Defenssit

A

George Vaillant

  • tietostamattomia
  • Jaetaan adaptiivisuus perusteella
  • Kypsät/adaptiiviset defenssit
    • sublimaatio, altruismi, arvonkielto
  • Neuroottiset
    • reaktionmuodostus, älyllistäminen, torjunta
  • Kehittymättömät/epäadaptiiviset
    • projektio, fantasia, passiivinen aggressio, acting out
  • Psykoottiset defenssit
    • kieltäminen, vääristäminen, hallusinaatiot
121
Q

Adaptiivinen

A

Sopeutumista edistävä

122
Q

Mikä säätelee vireystilaa

A

ulkoiset ärsykkeet, sähkökemiallinen toiminta ja kehon biologiset toiminnot

123
Q

Vireyden säätely ja uni-valverytmi

A
  • Aivoverkosto eli retikulaarijärjestelmä säätelee
  • Univaiheet
  • kevyt ja syvä uni
  • rem-uni
124
Q

Nukkumisen merkitys

A
  • Aivojen toimintojen korjaaja ja eheyttävä
  • REM-uni edistää kehitystä
  • oppiminen ja muistitoiminnot
  • aivojen puhdistus ja aivojen terveyden ylläpito
125
Q

Stressi

A
  • haasteet ylittää voimavarat
    • eustressi ja distressi
  • Stressin kokemiseen vaikuttavat tekijät
    • biologiset, psykologiset ja ympäristö
126
Q

Richard Lazarus: kognitiivinen malli, ihmisen arvio kuormituksessa

A
  1. primaariarvio: tilanteen merkitys, vaikutus

2. sekundaari: omat keinot ja voimavarat

127
Q

Mitä tapahtuu stressireaktiossa

A
  • Sympaattinen hermosto aktivoituu-> adrenaliini

- pitkä ja lyhytkestoinen, eri vaikutuksia

128
Q

Resilienssi

A

lannistamattomuus, sinnikkyys, joustavuus

129
Q

Kriisit

A

Kehityskriisi: kehityskulkuun kuuluva, esim. itsenäistyminen, eläke
Elämänkriisi: kuormittava pitkäkestoinen tilanne: sairaus, ero
Äkillinen kriisi: yllättävä, esim onnettomuus

130
Q

Mistä mielenterveys koostuu?

A 
Hyvinvoinnin tila
Pystyy toteuttaa itseä
Hallita stressiä
Tuottava työ
Osallisuus
131
Q

Mielenterveyden ulottuvuuksia

A 
Tyytyväisyys
stressinhallinta
Toimintakyky
Vahvuudet
Myönteiset tunteet
Persoonallisuuden kypsyys/eheys
Sosioemotionaaliset taidot
132
Q

Mielenterveyden häiriöt (pääluokat)

A

Kolme pääluokkaa

  1. Mieliala ja ahdistuneisuushäiriöt
  2. Persoonallisuushäiriöt
  3. Psykooottiset häiriöt ja skitsofrenia
133
Q

Mielialahäiriöt

A

Masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö

Masennus

  • Pitkä alakuloinen mieliala, ei mielihyvää + uupumus
  • vaikeus vaihtelee
  • Freud: tärkeän ihmissuhteen/kuvitteellisen menetys
  • Kohut: minäihanteen saavuttamattomuus
  • Lapsuuden tapahtumat, turvaverkko
  • hoito terapia ja lääkkeet

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

  • Masennusjaksojen lisäksi maanisia jaksoja, itsetunto ja mieliala korkealla-> hullut päätökset
  • Lääkkeet
134
Q

Ahdistuneisuushäiriöt

A
  • Ahdistuessa autonominen hermosto aktivoituu

Paniikkihäiriö

  • Paniikki, ahdistuksen tunne, kontrollin menetyksen pelko
  • kohtauksia, interoseptio = kehotietoisuuden herkkyys eli tulkitaan kehon reaktioita ja tulkitsee paniikkikohtaukseksi -> nostaa riskiä
  • osittain periytyvää

Sosiaalisten tilanteiden pelko

  • vuorovaikutus ahdistaa, rajoittaa elämää
  • osittain perinnöllistä, opitaan myös ehdollistumalla

Fobia

  • tiettyyn asiaan kohdistuva pelko
  • voi olla realistinen tai ei, ehdollistuminen vaikuttaa

Pakko-oireinen häiriö

  • pakkoajatukset/toiminnot
  • itsellekkin epämiellyttävää
  • usein toiminnaohjauksen häiriöitä

*kaikkiin saatavilla lääkehoitoa ja käyttäytymisterapioita

135
Q

Persoonallisuushäiriöt

A
  • Pitkäaikaisia, pysyviä, normeista poikkeavaa käytöstä, haittaa sopeutumista
  • usein lapsuudesta -> hoiva+vuorovaikutus häiriintynyt

Jaetaan kolmeen ryhmään

  1. Outous ja erikoisuus
  2. tunne-elämä/ epävakaat piirteet
  3. Pelot ja ahdistuneisuus
  • Usein puolutstetaan kieltämällä ja projisoimalla, vääristely
136
Q

Psykoottiset häiriöt & skitsofrenia

A

Psykoosi

  • tietoisuuden tila muuttunut, ei tiedä mikä on totta
    • hallusinaatiot, harhaluulot

Skitsofrenia

  • Pitkäkestoinen ja vakva
  • Aivojen säätelyhäiriö
  • Geneettiset tekijät altistaa + tietyt tekijät voi laukaista
  • Positiivisia oireita(hallusinaatiot, harhat, puheen sekavuus) ja negatiivisia (puutteet psyykkisissä toiminnoissa: puhe, tunne-elämä)
137
Q

Mielenterveyden häiriöiden syyt

A
  • Periytyvyys ja ympäristö
    • y voi laukaista, kotona ei turvaa
  • Keskushermoston toiminnan poikkeukset
  • Mielensisäiset ristiriidat
    • tiedostamattomat mielen ristiriidat, traumat
  • Kulttuuri vaikuttaa
    • esim. suomenruotsalaiset terveempiä
138
Q

Psykoterapia

A
  • Tavoitteena psyykkisten häiriöiden tai elämäntilanteen kärsimyksen lievitys
  • sen avulla voi tukea psyykkistä kehitystä ja löytää voimavaroja
  • integratiivista eli yhdistellään toimintatapoja
  • vuorovaikutussuhde, lähikehityksen vyöhyke, empatia, yms.
  • käytetään myös transferenssiä eli tunteen siirtoa
139
Q

Psykodynaaminen teoria

A

Sigmund Freud

  • Psykoanalyysi: psyykkisten häiriöiden pitkäkestoinen ja intensiivinen hoito
  • yksilöterapia: tavoitteena selvittää syvälisesti
  • Mielen tasot tietoinen, tiedostamaton ja esitietoinen
    • terapiassa tutkitaan tiedostamatonta
  • Transferenssi
    • tunteensiirto eli kokee esim. terapeutin uhkaavana jos kokee muutkin
      • vastatransferenssi eli terapeutti tarkkailee omaa toimintaa. Tuntee potilaan tunteita
  • Objektisuhdeteoria
    • heijastetaan muihin mielikuvia -> toistamispakko
  • Persoonallisuuden rakenne eli (ID, ego, superego)
    • voi olla ongelmaa tasapainossa
    • Defenssit auttavat
140
Q

Objektisuhdeteoria

A

Kuvaa varhaisia vuorovaikutussuhteita

1) vauva muodostaa kokemuksen objektista joka on erillinen itsestä
2) Oppii ylläpitämään mielikuvaa esim. erotilanteessa
3) nuoruusiän itsenäistyminen (toinen yksilöityminen)

141
Q

Kognitiivinen psykoterapia

A

Painotus käyttäytyminen, ajattelumallien ja suuntautumistavat
Kehitys kolmessa aallossa
1) käyttäytymisen tutkiminen, behabiorismin pohjalta
- ehdollistuminen, väline-ehdollistuminen, (vahvistuminen/väheneminen) mallioppiminen

2) Automaattiset ajatukset, tunteet, reaktiot ja toiminta yhteydessä toisiinsa (esim. stressi ja varmistelu)
- perususkomukset vaikuttaa

3) Korostettiin terapeuttista työskentelyä, rauhallista havainnointia ja suhdetta mieleen
- hyväksyvä tietoinen läsnäolo esim. hengitys
- hankalien tunnetilojen hyväksyntä

  • arvioita
  • kohdistuu tiettyyn asiaan, joskus tarvii laajaa käsittelyä
  • painotetaan järkeä, tietoisuutta ja hallintaa mutta ei tunteita
142
Q

Persoonallisuuden kolme tasoa

A

Dan MacAdams

  1. Tilanteisiin reagoiva ihminen
    - ihminen suhteessa muihin, ärsykkeisiin reagointi
  2. Suunitelmia toteuttava ihminen
    - motiivit, arvot, suunnitelmat
  3. Tarinaansa kertova ihminen
    - identiteetti ja elämäntarina
143
Q

MItä eri asioita liittyy siihen että tunnistaa itsensä erillisenä muista ja pystyy havainnoida omia ajatuksia ja kokemuksia?

A

Subjektiminä: aistii, tuntee, ajattelee, toimii

Objektiminä: Minäkäsitys, itsetunto, identiteetti

144
Q

Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus

A
  1. Reaktiivinen: reagoi geneettisten taipumusten pohjalta
  2. Evokatiivinen: piirteet herättää reaktion ympäristössä
  3. Proaktiivinen: Yksilön päätökset missä elää
  • Geenit ja ympäristö vaikuttaa toisiinsa, vanhemmat myös tukee
  • > piirteet vahvistuu
145
Q

Ihmisen tutkiminen

A
  • Subjektiivista kokemusta ei voi tajuta objektiivisesti
  • Kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen tutkimus
  • Voi tutkia: haastattelul, itsearvio,havainnot, testit, tieto
    • reliabiliteetti, validiteetti, standardoitu
146
Q

Buss&Plom kriteerit temperamenttipiirteille

A
  1. Esiintyy myös eläimillä
  2. Pysyvä, ei muutu
  3. Perinnöllisyys
  4. Varhain havaittavissa
  5. Riippumattomia muista tekijöistä
    - > emotionaalisuus, aktiivisuus, sosiaalisuus
147
Q

Temperamentin pysyvyys

A
  • Thomas ja Chess vauvojen temperamentti
  • Kagan koe välittömistä ja estyneistä
  • mantelitumakkeen aktivaaatio estyneillä
148
Q

Piirre

A

Ihmisen suhteellisen pysyvä tapa ajatella, tuntea ja toimia

  1. tapoja ajatella tuntea, toimia
  2. yksilöt eroaa piirteiltä
  3. piirrettä voi olla eri määrä
  4. melko pysyviä
  5. säännöllisyys, yleisyys ja johdonmukaisuus
149
Q

Piirreteoriat

A

Cattelin 16 piirteen teoria
Eysenckin kolmen piirteen teoria
Grayn BAS/BIS teoria
Costa ja McCrae BIG FIVE: NESTA

150
Q

Sosiokognitiivinen teoria

A 
Albert Bandura
- Painottaa yksilön aktiivisuutta
- aikaisempien kokemusten merkitys
-Perustana vastavuoroisten vaikutusten malli
  sisäiset tekijät käytös  ympäristö
- Pystyvyysuskomukset vaikuttavat myöskin suuresti
 - attribuutiot
neljä tekijää jotka vaikuttavat uskomuksiin
1. Pystyvyyden kokemukset
2. Mallioppiminen ja sijaiskokemukset
3.Palaute ja kannustus
4. Kehon tila ja affektit
151
Q

Persoonalisuus sisäisten mallien valossa

A

Guidano ja Liotti
- persoonallisuutta kuvataan itseä ja todellisuutta koskevina skeemoina- yksilö jäsentää koekmuksia ja ohjaa toimintaa

Koostuu neljästä tasosta

1) Sanaton taso: toiminta asenteet, varhain, ennenkun alkaa puhua
2) Suojaava taso: minäkuvan ja identiteetin ylläpito, defenssit
3) Pintataso: sanallistettavat käsitykset itsestä, henk.koht. identiteetti
4) Maailmankuva ja realiteettimallit: säännöt jotka ohjaavat maailmankuvan muodostumista=realiteettimallit, rajaavat sitä mikä otetaan osaksi itseä

152
Q

Psyykeen rakenne

A

ID, Ego ja SuperEgo

153
Q

Ambivalenssi

A

Ristiriitaiset tunteet, toiveet ja ajatukset

  • hankala käsitellä yhtäaikaa, usein käsitellään helppoa
  • torjuttu puoli usein ilmenee käytöksessä esim. koulu ja kaverin auttaminen
154
Q

Persoonallisuuden kypsyys

A 
Itsetuntemus
Defenssit
Elämäntarinan hyväksyntä
Ristiriitojen sieto
kyky rakastaa, työskennellä ja nauttia
155
Q

Tarvehierarkia

A

Maslow

pyramidin muodossa, edellinen asia pitää olla saavutettuna ennenkun voi saada ylemmän

156
Q

Postiivinen psykologia

A

Seligman ja Csikszentmihalyi (flow)
Perinteinen psyka ei tuota tarpeeksi tietoa siitä miksi elämä on elämisen arvoista
- seligman hyvet ja onnellisuuteen liittyvät asiat

157
Q

Optimismi

A
  • Suht pysyvä yleistynyt odotus hyvästä lopputuloksesta
  • Strateginen optimismi: ei mietitä ennen suoritusta, myönteiset realistiset mielikuvat
  • Epärealistinen optimismi: yliarviointi
  • Defensiivinen pessimisti: odotukset matalalla, mietitään kielteisiä tuloksia, tulokset kuitenkin hyviä
158
Q

Älykkyys

A

selittää yksilöiden välisiä eroja

Ei pelkästään tiedon määrä vaan valmius ratkaista ongelmia

159
Q

Älykkyystestejä

A

Binet-Simon: älykkyysosamäärä

Wechsler: WAIS, standardoitu, normaalijakauma, gaussi

160
Q

Älykkyyden eri muotoja ja teorioita siitä

A

Spearman: Yleinen(abstrakti päättelykyky), joustava (ongelma ja päättelykyky) ja kiteytynyt älykkyys (muistissa oleva tieto)
Teoriaa tuetaan mutta tutkimuksessa havaittiin kielillistä älykkyyttä, hahmotuskykyä ja mentaalista rotaatiota -> sopii käsitykseen lateralisaatiosta

Sternberg: Älykkyyden määrittely perustuu siihen mihin sitä tarvitaan
- älykkyyttä on: analyyttistä, käytännöllistä luovaa

Gardnerin moniälykkyysmalli:laajentaa älykkyyden käsitettä ja haastaa ajatuksen älykkyysosamäärästä ja yleisestä älykkyydestä
- kielellinen, loogis-matemaattinen, musikaalinen, kehollis-kinesteettinen, varuudellienn, interpersoonallinen, intrapersoonallinen

161
Q

Älykkyyteen vaikuttavat tekijät

A
  • Sosioekonominen asema
  • työmuistin toiminta ja toiminnanohjaus (aktivaatio älykkäillä)
  • Uskomukset ja sisäiset mallit vaikuttaa suoriutumiseen
162
Q

Ryhmän toiminta

A
  • Tärkeää yhteiset toimintatavat
    • motivaatio ja koordinaatiohukka
  • Normit
  • koheesio
  • Roolit ryhmässä
  • Johtajat
  • ryhmäpolarisaatio
163
Q

Ryhmäpolarisaatio ja konformisuus

A

Vastausten keskiarvo siirtyy/polarisoituu siihen suuntaan missä enemmistön kanta oli jo

Konformisuus on enemmistöön näkemyksiin mukautumista

164
Q

Ryhmien välinen toiminta ja stereotypiat

A
  • Sosiaalinen identiteetti liittyy tiettyyn ryhmään
    • sisäryhmä se mihin kokeee samaistuvansa

arvioita muista ohjaa stereotypiat

  • helpottavat toimintaa, pystyy ennakoida muiden toimintaa
  • itseään toteuttava ennuste
    • stereotypiat ohjaa toimimaaan tietyllä tapaa
165
Q

Miksi omaa ryhmää suositaan

A
  • Realistisen konfliktin teoria ja samojen resurssien havittelu
  • suhteellisen deprivaation teoria: jos ennen ollut enemmän jotain sitä pitäisi olla nytkin
  • sosiaalisen identiteetin teoria
  • uhkateoria
  • Attribuutiot
166
Q

Kulttuurien väliset erot ja ulottuvuudet

A

Hofstede
1.kulttuurin valtaetäisuus 2. individualismi ja kollektivismi 3. epävarmuuden välttäminen 4. maskuliinisuus-feminiinisyys

Schwartz
kulttuurin arvot
1. korostetaanko henk.koht vai yhteisön eroja
2. ollaanko avoimia muutokselle vai pysytäänkö vanhassa
*yksilö/yhteisöllisyys

167
Q

Aggressiivisuus

A

Tahallinen, vahingoittava käyttäytyminen tai uhkaaminen

  • väkivalta, emotionallinen, instrumentaalinen, frustraatio-aggressio
  • Banduran sosiokognitiivinen teoria korostaa aikaisempia kokemuksia ja oppimista aggresiivisuuden kehityksessä
168
Q

Altruismi

A

Toista hyödyttävä pyyteetön toiminta

  • Vastavuoroinen altruismi: jos ei tarjoa apua ei saa itsekkään
  • Yleistetty vaihto: vastavuoroisuutta edellyttävä auttaminen, koko yhteisön tasolla
  • Prososiaalisuus: toista hyödyttävä, vapaehtoinen toiminta
169
Q

Empatia

A

Tunnekokemus, että ymmärtää toisen tunteen
- Epämukavuuden helpottamismalli
-ihminen auttaa lieventääkseen omaa ahdistusta joka
tulee toisen kärsimyksestä
-Empatiateoria
- halutaan auttaa jotta toisen olo paranee

170
Q

Tilanteen vaikututs auttamiseen

A
  • Ohikulkija vaikutus: avun saannin todennäköisyys pienenee mitä enemmän ihmisiä paikalla
  • Joukkoharha: yksilöt ei tuo näkemystä esille koska kuvittelee olevansa ainoita näkee asian niin
  • Vastuunhajaantuminen: kaikki tulkitsee että omalla toiminnalla ei ole merkitystä
  • Arviointiarkuus: yksilö pelkää että hän on arvioinut väärin ja muiden reaktiota

Psykologia (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions