Muistikortit

Question 1

Totuuden jälkeinen aika

Answer 1

on julkiseen viestintään liittyvä ilmiö tai tila, jossa modernin tieteellisen tiedon asema ainoana legitiiminä tietona murenee

Question 2

Fake news

Answer 2

Uutista muistuttava sisältö jonka tarkoitus on tahallaan johtaa lukijansa harhaan.

Question 3

Ketkä tekevät valeuutisia

Answer 3

Valtiot, instituutiot, yritykset, kansalaiset

Question 4

Missä valeuutiset ovat

Answer 4

Some, vastamedia, massamedian ulkopuolilla

Question 5

Miksi valeuutisia tehdään

Answer 5

Pyrkimys on vaikuttaa kohteen asenteisiin ja ajatteluun, äänestyskäyttäytymiseen tekijän hyväksi

Question 6

Valeuutisten vastavoima

Answer 6

Tutkiva journalismi

Question 7

Relativismi Waisbordin mukaan

Answer 7

Olisi virheellistä väittää totuudenpuutteen olevan määrittävä tekijä nykyaikaisessa viestinnässä ja journalismissa, koska mitään täydellistä relativismia ei ole tai edes voi olla.

Question 8

Artikkelin lähtökohtana on tyytymättömyys argumenttiin, jossa…

Answer 8

feikkiuutiset tai totuuden jälkeinen aika ilmiöinä johtuisivat tietämättömyydestä tai lukijan viattomuudesta → sen sijaan, että ongelma ratkeaisi esimerkiksi sillä, että koulutettaisiin kriittistä medialukutaitoa tai vaatimalla sosiaalisen median palveluita siistimään sivustojaan (Facebookin ja Twitterin, myös Instagramin yritykset esimerkkeinä), Waisbord argumentoi, että feikkiuutiset ja totuuden jälkeisyys eivät ole ohimeneviä villityksiä, vaan ne ovat perustavanlaatuisella tavalla osa nykyistä monitasoista kaoottista julkista viestintää

Question 9

Waisbord argumentoi, että feikkiuutiset ja totuuden jälkeisyys eivät ole ohimeneviä villityksiä, vaan….

Answer 9

ne ovat perustavanlaatuisella tavalla osa nykyistä monitasoista kaoottista julkista viestintää

Question 10

Teknokraattinen (asiantuntijavaltainen) valta-asema heikentynyt, mikä aiheuttaa, että…

Answer 10

missä ennen journalismin tuli olla tietoon perustuvaa ja faktapohjaista jo tiedon niukkuuden ja massamedian (perinteinen media) vuoksi, nykyään asiantuntijoiden arvostus sekä luotto tietoon, tilastoihin ja journalismiin on kuppikuntaistunut

Question 11

Tiedollinen demokratia

Answer 11

monet erilaiset tietämykset kilpailevat julkisesta huomiosta, legitimiteetistä sekä vallasta. Tämän on synnyttänyt julkisen viestinnän radikaali rakennemuutos.

Question 12

Julkinen viestintä on kokenut

Answer 12

radikaalin rakennemuutoksen

Question 13

Keiden kommunikaation some/digitaaliset alustat mahdollistavat?

Answer 13

muuten hajanaisten, mutta samanlaisten poliittisten ajatusten, ideologioiden, uskontojen ym. yhteisöjen kommunikoimisen keskenään

Question 14

vaikka tiedon leviäminen on horisontaalisempaa…

Answer 14

niin tieto ei ole kuitenkaan demokratisoitunut, eli eri tahot eivät saa samanarvoisesti agendaansa läpi näkyville ja leviämään laajalle

Question 15

Muuttuneet tiedon olosuhteet tuoneet esille… (+ Mikä tiedossa on muuttunut ja mikä mahdollistaa leviämisen)

Answer 15

anti-tieteellisiä/tiedekriittisiä näkökulmia. Tiedossa on muuttunut tieteenteon prosessit, koska niissä luotettavuus kiistetään, ja tietoa kiistetään oman teorian tai ideologian vahvistamiseksi. Internet mahdollistaa näiden väärien tietojen nopean ja laajan leviämisen

Question 16

Väärän tiedon levittämiseksi on kehitelty erilaisia keinoja (keinoja vaikuttaa lukijan mieleen)

Answer 16

epäilyksen kylväminen, hämmennyksen lisääminen, näennäisesti virheettömän tiedon tarjoaminen sekä asioiden liittäminen osaksi suurempaa salaliittoteorioiden verkkoa

Question 17

Totuus ihmisten välisenä sopimuksena on mahdollista vain…

Answer 17

jos ihmiset jakavat saman epistemologian eli miten tuotetaan ja keskustellaan tiedosta, faktoista, näkemyksistä ja virheistä.

Question 18

Totuudesta on tullut enemmän yksilö- ja ryhmäkysymys sen sijaan…

Answer 18

että se heijastelisi tarkkaa tieteellistä käsitystä todellisuudesta. Totuuden kertominen on monimutkainen prosessi, ja totuudesta väitteleminen on päättymätöntä

Question 19

Journalismin ja totuuden suhde ei kosketa vain journalismia vaan myös mitä ilmiötä? Mitä tässä ilmiössä syntyy?

Mitä tähän on sidoksissa?

Answer 19

laajempaa ilmiötä, jossa totuus syntyy kollektiivisesti. Tähän johon journalistiset ihanteet ovat sidoksissa.

Question 20

Totuus käy järkeen kontekstissaan osana…

Mihin totuus viittaa?

Answer 20

lukijakunnan ja uskon sopimuksia joita lukijakunta sitoo sosiaalisissa suhteissa. Totuus viittaa siis sosiaalisiin suhteisiin, joissa argumentit kehitetään, jaetaan ja keskustellaan.

Question 21

Mitä tarvitaan siihen, että voidaan määrittää ovatko ideat tosia vai eivät? Mitä tällöin kielletään myös?

Answer 21

Yhtenäisyyttä. Samalla kielletään totuuden mahdollisuus.

Question 22

Jos keskitytään vain uutisten hämäävyyteen, journalismin etiikkaan tai harhaan johdettuihin lukijoihin, laajempi viestinnän kuva jää näkemättä joka on…

Answer 22

esimerkiksi: julkisen keskustelun areenat, tiedon hajauttaminen, eri peisteemisten yhteisöjen lisääntyminen ja niiden erilaiset uskomisen logiikat

Question 23

Hyvät journalismin vaikutukset demokratiaan

Answer 23

useammat saavat äänensä kuuluviin

Question 24

Journalismin huonot puolet ja niiden vaikutukset demokratiaan (2 asiaa)

Answer 24

• Vihapuhe ja trollaus sekä disinformaatiokampanjat ja valvonta muistuttavat demokratian dystopiaa
• Journalistinen faktapohjainen kerronta kyseenalaistetaan tai ohitetaan.

Question 25

Kolme jatkotutkimusehdostusta, joiden avulla ymmärtää paremmin uutisia ja totuutta aikana, jona journalismin rooli julkisen viestinnän kannalta on murroksessa

Answer 25

Nykyisessä ympäristössä pitää tarkastella tarkemmin journalismin normeja, rutiineja ja etiikkaa. Tässä ympäristössä muuttuvat myös julkinen viestintä ja totuuden kertominen. Tulee ymmärtää erilaisia vaikuttavia konteksteja ja yhteyksiä.

On tärkeää muistaa journalismin ja totuuden perinteisten argumenttien historiallinen konteksti, kun niitä tarkastellaan. On myös hyvä muistaa, että modernistisen journalismin kritiikki voi helposti muuttua antidemokraattiseksi.

Koska perinteisen journalismin asema julkisessa viestinnässä on heikentynyt, journalismissa ja sen standardeissa tulisi ottaa laajemmin huomioon muuttunut tilanne. Miten journalismi voi nykypäivänä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja demokraattisia arvoja?