Lääkeryhmien yleiset vaikutukset Flashcards
ACE:n estäjät
Esim. Enalapriili
Käyttöaihe:
Kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti
Vaikutukset:
Angiotensiini II:n muodostuminen vähenee. -> verenpaine laskee.
Aldosteronin eritys vähenee.
Muut vaikutukset – Bradykiniinin hajoaminen estyy – >Typpioksidin tuotanto lisääntyy -> vasodilaatio ja verenpaineen lasku.
Sympaattisen hermoston aktiivisuus ei muutu tai vähenee. Pulssi ei juuri muutu. Munuaisten verenkierto lisääntyy. Aivojen verenkierto saattaa parantua, myös sepelvaltimoverenkierto säilyy ennallaan.
Haitat: hypotensio, huimaus, yskä, hyperkalemia, ihottuma, munuaistoiminnan heikentyminen, angioneuroottinen ödeema (turvotusta joka paikassa).
AT1-reseptorien salpaajat (ATR-salpaajat)
Esim. Telmisartaani tai Losartaani
Käyttöaihe: kohonnut verenpaine
Vaikutustapa: angiotensiini II:n AT1-reseptorivälitteiset vaikutukset estyvät. Aldosteronin eritys laskee tai ei muutu. Sympaattisen hermoston aktiivisuus ei muutu tai vähenee. Plasman reniiniaktiivisuus ja angiotensiini II:n pitoisuus nousevat.
Vaikutukset verenpainepotilaalla: Valtimoiden laajeneminen, perifeerinen vastus ja verenpaine alenevat. Vasemman kammion hypertrofia vähenee. Pulssi ei juuri muutu. Munuaisten verenkierto säilyy ennallaan.
Haitat: Angioneuroottinen ödeema erittäin harvoin.
Huimaus, hypotensio, hyponatremia, hypovolemia, korkea plasman reniiniaktiivisuus ja diureettihoito altistavat.
Hyperkalemia mahdollinen, kaliumia säästävät diureetit, kaliumlisä, tulehduskipulääkkeet, munuaisten vajaatoiminta altistavat.
Munuaisten toiminnan heikkeneminen, molemminpuolinen munuaisvaltimon ahtauma.
Vasta-aiheita: raskaus ja imetys.
Reniinin estäjät
Esim. Aliskireeni
Käyttöaihe: kohonnut verenpaine
Vaikutus:
Sitoutuu reniinin aktiiviseen keskukseen estäen angiotensinogeenin muuttumisen angiotensiini I:ksi.
Haitat:
. Angioneuroottinen ödeema mahdollinen. Hypotensio. Ripuli 2-3 %.
B1-selektiiviset beetasalpaajat
Esim. Bisoprololi
Käyttöaihe:
kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, eräät rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta.
Vaikutus:
Salpaa sydämen B1-reseptoreja -> negatiivinen inotrooppinen ja kronotrooppinen vaiukutus -> verenpaine laskee.
Haitat:
Epäselektiiviset beetasalpaajat
Esim. Propranololi
Käyttöaihe:
kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, eräät sydämen rytmihäiriöt ja vajaatoiminta.
Vaikutus: sydämen B1-reseptorien kautta negatiivinen inotrooppinen ja kronotrooppinen vaikutus.
B2-vaikutus: tarkasta
Haitat:
Sentraalisella mekanismilla vaikuttavat
α2 -agonistit
Esim. klonidiini, moksonidiini
Käyttöaihe: kohonnut verenpaine
Vaikutus:
Alfa-2A reseptorien stimulaatio aivorungossa → sympaattisen hermoston aktiivisuus vähenee, verisuonet laajenevat ja syketaajuus hidastuu Presynaptisten alfa-2 reseptorien stimulaatio→ noradrenaliinin vapautuminen vähenee. ->
Verenpaine alenee,
Haitat: bradykardia, sedatiivisuus.
Kalsiumkanavan salpaajat,
Dihydropyridiinit
Esim. Amlodipiini
Käyttöaihe: kohonnut verenpaine
Vaikutus: selektiivisesti estävät kalsiumin virtausta solun ulkoisesta tilasta solun sisään estämällä L-tyypin kalsiumkanavia.
Sydän:
estävät depolarisaatiota sinoatriaali (SA) solmukkeessa, pulssi laskee
estävät johtumista eteiskammio (AV) solmukkeessa, johtumisnopeus hidastuu
-> vähentävät sydänlihassolujen supistusvoimaa, negatiivinen inotrooppinen vaikutus
Verisuonet: vasodilaatio, perifeerinen vastus ja verenpaine alenevat
estävät sepelvaltimoiden supistuksia
alentavat keuhkovaltimopainetta
Muut sileät lihakset:
relaksaatio (keuhkoputket, ruoansulatuskanava, kohtu, virtsatiet)
Haitat:
Liialliseen verisuonten laajenemiseen liittyvät haitat:
amlodipiini, felodipiini, nifedipiini ym. hypotensio, huimaus, kasvojen punoitus, päänsärky, voimattomuus takykardia, angina pectoris – oireet (sydänlihasiskemia) nilkkojen turvotus (2-10 %) gingiva hyperplasia (ikenien liikakasvu)
Sydämeen kohdistuvat haitat:
mm. verapamiili bradykardia, AV-johtumishäiriöt, AV-katkos sydämen vajaatoiminnan paheneminen
Tiatsididiureetit
Esim. hydroklooridiatsidi
Käyttöaihe: Kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, turvotukset maksasairauksien yhteydessä, turvotukset munuaissairauksien yhteydessä
Vaikutus:
Natrium-kloridi symportin esto distaalisen tubuluksen alkuosassa
Natriumin, kloridin ja veden eritys virtsaan lisääntyy; max. 5-(10) % natriumista virtsaan
Teho kaikilla tiatsideilla lähes sama
Kaliumin, vedyn ja magnesiumin eritys virtsaan lisääntyy myös
Virtsahapon ja kalsiumin eritys vähenee
Haitat:
Neste-, elektrolyytti- ja aineenvaihduntahäiriöt tavallisia
Hypovolemia, hypotensio
Hypokalemia, hyponatremia
Hypomagnesemia, hyperkalsemia
Hyperurikemia (diureettikihti)
Glukoositoleranssin huononeminen
Oraalisten sokeritautilääkkeiden vasteen heikkeneminen
Insuliinin erityksen väheneminen ja glukoosin aineenvaihdunnan muutokset
Hypokalemia altistaa hyperglykemialle – Triglyseridi- ja LDL-kolesteroliarvojen suureneminen
Muita haittoja: Huimaus, heikkous, parestesiat, iho-oireet, impotenssi, ruoansulatuskanavan oireet
Loop-diureetit
Esim. Furosemidi
Käyttöaihe: Sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, maksa- ja munuaisperäiset turvotukset, hyperkalsemia, keuhkoödeema
Vaikutusmekanismi:
Na+-K+-2Cl- -symportin esto Henlen lingon nousevassa, paksussa osassa.
Vaikutukset:
Natriumin eritys lisääntyy; jopa 25 % natriumin reabsorptiosta estyy.
Tehokkaimpia diureetteja
Kloridin, kaliumin, kalsiumin, magnesiumin ja vedyn eritys lisääntyvät
Munuaisten verenkierto saattaa lisääntyä
Prostaglandiinien muodostuminen lisääntyy
Tulehduskipulääkkeet (mm. indometasiini) heikentävät natriureettista vaikutusta
Laskimoita laajentava vaikutus
Sydämen vasemman kammion täyttöpaine alenee
Haitat: Liiallinen diureesi Hypovolemia, hypotensio, hyponatremia Suodattumisnopeus saattaa pienentyä Elektrolyytti- ja aineenvaihduntavaikutukset kuten tiatsididiureeteilla (poikkeus: hypokalsemia)
Elintoksiset vaikutukset: Ototoksisuus, tinnitus, kuulohäiriöt, huimaus
Yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa: Ototoksisuus, nefrotoksisuus
Ristiyliherkkyys: sulfonamidit, sulfonyyliureat
Kaliumia säästävät diureetit:
mineralokortikoidireseptorien salpaaja
Esim. eplerenoni,
spironolaktoni
Käyttöaihe:
Hyperaldosteronismi, Maksakirroosiin liittyvä turvotus ja askites, Sydämen vajaatoimintaan ja munuaissairauksiin liittyvä turvotus, Kohonnut verenpaine
Kaliumia säästävät diureettien toimintamekanismi:
Mineralokortikoidireseptori (aldosteronireseptori) solunsisäinen, liukoinen tumareseptori
• Distaalisen tubuluksen loppuosa, kokoojaputket
• Myös esim. suolessa, sylkirauhasissa, sydänsoluissa ja aivoissa
– Aldosteroni lisää natriumin reabsorptiota ja kaliumin ja vedyn eritystä
• Natriumin ja veden kertyminen elimistöön
– Spironolaktoni ja eplerenoni salpaajat kompetitiivisesti mineralokortikoidireseptoreita
• Aldosteronin säätelemien proteiinien synteesi ja toiminta heikkenee
• Natriumin eritys virtsaan lisääntyy, kaliumin ja vedyn eritys virtsaan vähenee
• Enintään n. 5 % natriumin reabsorptiosta estyy
Haitat:
Hyperkalemia (Huom! Munuaisten vajaatoimintapotilaat)
– Endokriiniset
• Gynekomastia (rintojen kasvu), impotenssi, kuukautishäiriöt
• Eplerenoni sitoutuu heikommin progesteroni- ja androgeenireseptoreihin kuin spironolaktoni, vähemmän gynekomastiaa (2 %) ja impotenssia
– Mahavaivat (ripuli, gastriitti, mahahaava)
– Lääkeaineinteraktiot
Lipidilääkkeet,
statiinit
Esim. Atorvastatiini
Käyttöaiheet: Korkea kolesteroli (ja sen aiheuttamat riskit). Sepelvaltimotauti, ateroskleroottinen valtimotauti, tyypin 1 tai 2 diebetes joihin liittyy kohde-elin vaurio, vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta.
Statiinien yleiset vaikutukset:
Estävät kilpailevasti kolesterolisynteesin avainentsyymiä, HMG-CoA-reduktaasia
–> maksasolujen kolesterolin tuotanto alenee
–> LDL-reseptorien synteesi kiihtyy, myös LDL-reseptorien hajoaminen estyy
VLDL:n tuotanto vähenee, VLDL:n kertyminen maksaan lisääntyy, VLDL:n ja IDL:n eliminaatio kiihtyy
LDL-reseptori tunnistaa myös ApoE:n
Haitat:
Raskauden ja imetyksen aikana ei tule käyttää statiineja
Ruoansulatuskanavan oireet, dyspepsia, päänsärky, unihäiriöt,
Maksaentsyymien nousu (0.5-2 %:lla potilaista) joka on yleensä ohimenevä ja oireeton, muut maksassa metaboloituvat lääkkeet altistavat. vaikea maksavaurio erittäin harvinainen
Hyperglykemia, tyypin 2 diabetes (annosriippuvainen, yleisempi iäkkäillä, riskin lisäys 9-12 %)
Lihaksiin kohdistuvat haitat (jopa 5-10 %:lla potilaista): lihaskivut (myalgia), myopatia, rabdomyolyysi kaks viimestä erittäin harvinaisia.
Lipidilääkkeet,
PCSK9:n estäjät
(Proproteiinikonvertaasi subtilisiini/keksiini 9 (PCSK9))
Esim. Alirokumabi,
Evokumabi
Käyttöaihe: Yhteiskäyttö statiinien kanssa vaikeahoitoisessa familiaalisessa hyperkolesterolemiassa.
Erityisen suuren riskin potilaille sekundaaripreventiossa jos statiinit ei sovellu ja statiini-etsemibi yhdistelmän teho ei riitä
Annostelu s.c. joka toinen viikko tai kerran kuussa.
Yleiset vaikutukset:
PSCK9-entsyymin toiminta: PSCK9 kiinnittyminen LDL-reseptoriin lisää maksasolujen LDLreseptorien hajoamista, LDL-reseptorien takaisinkierrätys maksasolun pinnalle vähenee ja plasman LDL-kolesterolipitoisuus suurenee.
Alirokumabi ja evolokumabi ovat monoklonaalisia vasta-aineita. Ne estävät PCSK9:n kiinnittymistä maksasolujen LDL-reseptoreihin, vähentävät LDL-reseptorien hajoamista maksasoluissa. LDL-reseptorien määrä maksasolujen pinnalla suurenee -> tehostavat LDL:n poistumista verenkierrosta
Alentavat tehokkaasti LDL-kolesterolia (jopa 60-70 % statiiniin yhdistettynä)
Triglyseridit alenee noin 25 % ja HDL nousee noin 10 %
T½ 11-20 vrk
Haitat:
Injektiokohdan reaktiot, Flunssan kaltaiset oireet, nenänielun tulehdus, Lihasoireet, Allergiset reaktiot.
Lipidilääkkeet,
sappihappoja sitovat lääkkeet (resiinit)
Esim. kolestyramiini,
kolesevelaami
Käyttöaihe:
Yhteiskäyttö statiinien kanssa jos statiini + etsemibi yhdistelmä ei sovellu käytettäväksi
Vaikutus:
imeytymätön veteen liukenematon anioninvaihtohartsi
sitoo sappihappoja ja estää niiden takaisinimeytymistä suolistosta ja lisää niiden erittymistä suolistoon
maksan sappihappojen ja kolesterolin pitoisuus vähenee
maksan LDL-reseptorien määrää lisääntyy, LDL:n soluunotto maksasoluihin kiihtyy, LDL vähenee noin 15-25 %
Haitat: hoitomyöntyvyys huono. Haittoina ummetus, ilmavaivat, mahatuntemukset, rasvaripuli. Heikentävät useiden muiden lääkeaineiden ja vitamiinien imeytymistä. Tuut lääkkeet otettava 1 tunti ennen tai 4 tuntia myöhemmin.
Emetsimibi
Lipidilääke
Käyttöaihe: Yhteiskäyttö statiinin kanssa, jos sen teho yksin ei riitä. Yksin jos potilas ei siedä statiinia (tosin tän tehoa ei ole osotettu).
Vaikutus:
Estää kolesterolin imeytymistä (n. 50 %) ohutsuolesta vähentämällä kolesterolin siirtymistä suolistosta maksaan.
Estää enterosyytin NPC1L1-kuljetusproteiinia
Kolesterolin määrän vähetessä maksan LDL-reseptorien määrä lisääntyy
Maksan kolesterolin synteesi lisääntyy kompensatorisesti
Kokonaiskolesteroli vähenee (13 %), LDL n. 15-22 %
Tehostaa statiinien vaikutusta (yhdistelmällä LDL pienenee yli 50 %)
Haitat: vatsakivut, ripuli, harvoin allergia.
Lipidilääkkeet,
fibraatit
Esim. Betsafibraatti,
Fenofibraatti,
Gemfibrotsiili
Käyttöaihe: Jos statiinit eivät sovellu, hyötyä erityisesti jos triglyseridipitoisuus korkea.
Suurentuneen triglyseridipitoisuuden pienentäminen
Vaikutus:
PPARa-reseptorien agonisteja.
Peroksisomi-proliferaattori-aktivaattori-reseptori a (PPARa), tumareseptori, säätelee geenien ilmentymistä
Lisäävät rasvahappojen oksidaatiota maksassa ja lihaksissa
Triglyseridipitoisuus pienenee
Lisäävät lipoproteiinilipaasin synteesiä
Triglyseridipitoisten lipoproteiinien (VLDL) katabolia kiihtyy
Vähentävät apoCIII:n tuotantoa
VLDL:n eliminaatio kiihtyy
ApoAI ja apoAII proteiinien tuotanto lisääntyy
HDL-kolesteroli nousee
Haitat:
Vatsavaivat, ripuli, paoinvointi (noin 5 %), sappikivien muodostuminen
Lihasoireet (myopatia):
gemfibrotsiili + statiini, jopa 5 %:lla (yhdistelmässä statiinin annosta pienennettävä).
fenofibraatti-statiini ja betsafibraatti-statiini yhdistelmät turvallisimpia
Parasympatolyytit
Esim. Oksiburyniini, atropiini
Käyttöaihe: useita. Pakkoinkontinenssi, astma tai COPD, hermomyrkytyksen vastalääkeenä, GI-kanavan toimintahäiriöt yms.
Vaikutus:
salpaavat muskariinireseptoreja
Haitat: : suun kuivuminen, ummetus, virtsaamisvaikeudet, sykkeen kohoaminen, silmänpaineen kohoaminen, hien erityksen vähenemine.
Parilodoksiimi
Parasympatomimeetti?
Käyttöaihe ja vaikutus: Regeneroi esim. fluostigmiinin irreversiibelisti inhiboiman asetyylikoliiniesteraasin.
Parasympatomimeetit
Esim. Rivastigmiini, pilokarpiini
Käyttöaihe: useita. altzheimerin tauti, glaukooma, myastheria gravis yms.
Vaikutus: sitoutuvat muskariinireseptoreihin suoraan tai inhiboivat antikoliiniesteraasia
Haitat:
syljen eritys, sykkeen hidastuminen, hien erityksen lisääntyminen.
Sympatomimeetit
Esim. Adrenaliini, Dobutamiini
Käyttöaihe: useita. Glaukooma, anafylaktinen shokki, sydänpysähdys, sydämen vajaatoiminta,
korkea verenpaine
Vaikutus:
Ovat alfa1 ja -2 reseptorien sekä B1 ja -2 reseptorien agonisteja.
Haitat:
Takykardia, rytmihäiriöt, verenpaineen äkillinen kohoaminen, keuhkoverenpaineen nousu, perifeerisen vastuksen lisääntyminen, sydämen hapenkulutuksen lisääntyminen, angina pectoriskohtaus sepelvaltimosairauksista kärsivillä. Vapina (beeta2 sympatomimeetit)
Virtsarakon sulkijalihaksen supistuessa -> virtsaretentio -> mahdollinen munuaisvaurio
Keskushermostoon kulkeutuessa unettomuus, pelko, tuskaisuus, levottomuus
Adrenaliinista voi paikallisesti seurata kuolio eli nekroosi
Sympatolyytit
Esim. Pratsosiini,
Alfutsosiini
Käyttöaihe:
Kohnnut verenpaine, hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu,
eläinlääkinnässä rauhoittavien lääkkeiden vastalääkkeenä, masennus
Vaikutus: Ovat alfa1 ja -2 reseptorien sekä B1 ja -2 reseptorien antagonisteja.
Salpauksen kohteiden vaikutukset: • Kohonnut verenpaine: a1, b1 • Sepelvaltimotauti: b1 • Rytmihäiriöt: b1 • Sydämen vajaatoiminta: b1 • Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu: a1 • Masennus: a2
Haitat: hypotensio, huimaus, ejakulaatiohäiriöt, astmaatikoilla ja COPD potilailla voinee keuhkoputket helpommin supistua
5-HT-lääkkeet, serotoniinin merkitys
- Sileä lihas
a) Verisuonen seinämä 5-HT2A supistaa perifeerisiä valtimoita 5-HT1 laajentaa verisuonia via NO silti sumatripaani (5-HT1A,B agonisti) supistaa aivoverisuonia ja auttaa migreenissä b) Suolisto - liike nopeutuu, 5-HT3, 5-HT4 c) Muu sileä lihas supistuu (virtsarakko, virtsaputki, kohtu, keuhkoputki) - Ruokahalu (5-HT-puutos lisää ruokahalua) 5-HT1A lisää ruuan kulutusta 5-HT2A vähentää (hypofagia) 5-HT2c salpaus lisää ruokahalua (psykoosilääkkeet)12
- Lämmönsäätely a) 5-HT1A ja 5-HT2 aktivaatio aiheuttaa hypotermiaa
- Kipu a) suora vaikutus nosiseptisiin hermopäätteisiin b) ks. mm. migreeni13
- Uni a) 5-HT1A agonistit viivyttävät REM-unen tuloa b) 5-HT2A antagonistit vähentävät REM unta
- Hallusinogeenisyys ja skitsofrenia a) LSD ja meskaliini vaikuttavat mm.5-HT2A/2C reseptoreiden kautta b) monet atyyppiset neuroleptit ovat 5-HT2A/2C antagonisteja c) 5-HT3 antagonistit ovat antipsykoottisia
- Ahdistus (lisää 5-HT-aktiivisuutta) a) 5-HT1A (partiaalisilla agonisteilla) ja b) 5-HT2A ja 5-HT3 antagonisteilla on anksiolyyttistä vaikutusta14
- Depressio (5-HT-aktiivisuus matala)
- Impulsiivinen käytös, väkivaltaisuus (5-HT-aktiivisuus matala)
- Neurodegeneratiiviset taudit ja vanhuus
- Vuorokausirytmin säätely: 5-HT on melatoniinin esiaste
- Neuroendokrinologinen säätely
Triptaanit
Esim. Amlotriptaani, sumatriptaani
Käyttöaihe: migreeni
Vaikutus:
Affiniteettia on sekä 1A, 1B, 1D ja 1F alatyyppeihin, mutta migreenin kannalta päävaikutus on agonistiaffiniteetti 5-HT1B ja 1D alatyyppeihin
5-HT1B on tärkeä aivovaltimoiden seinämässä, jossa triptaanit aiheuttavat supistuksen (toimivat agonisteina) Samoja 1B-reseptoreita on myös sydämen koronaarivaltimoissa, jotka myös voivat supistua
5-HT1D on mm. aivovaltimoiden ympärillä olevissa n. Trigeminus-hermon säikeissä, joista vapautuu haitallisia neuropeptidejä; kaikki triptaanit toimivat agonisteina ja estävät tätä vapautumista eikä veriaivoesteen läpäisy ole tarpeen Aivorungon trigeminustumakkeessa on myös 5-HT1D-reseptoreita veri-aivoesteen sisäpuolella; tänne ei sumatriptaani vaikuta
Haitat: Vähiten haittoja nara- ja almotriptaanilla • Väsymystä, huimausta, puutumisen tunnetta raajoissa, painon tai puristuksen tunnetta kaulassa ja rintakehän yläosassa • Jatkuva, päivittäinen käyttö aiheuttaa särkylääkepäänsäryn ns. triptanismin
Triptaanien runsas käyttö yhdessä serotoninergisten lääkkeiden kanssa altistaa serotoniinihaitoille, joten ne ovat vasta-aiheisia
Setronit
Esim. Ondansetroni
Käyttöaihe: pahoinvointi, oksentelu
Vaikutus:
5-HT3 antagonisti
Haitat: ummetus, ripuli, päänsärky, huimaus
Metoklopramidi
5-HT4 agonisti
Käyttöaihe: refluksitauti, ummetus
Vaikutus:
Stimuloi GI-kanavan motiliteettia, mahalaukun tyhjentymistä ja lisää sen ylemmän sulkijalihaksen tonusta.
Haitat:
Opioidit ja opiaatit
Esim. Morfiini, Fentanyyli
Käyttöaihe: Kova tai keskivaikea kipu, huumeriippuvaisten ylläpitohoito, ripuli, yskä.
Vaikutukset:
Euforisoivien kipulääkkeeiden yleispiirteet:
• Yhdisteitä, jotka kivun lievityksen ohella aiheuttavat voimakkaan mielihyvän (euforian) tunteen
• Vaikuttavat pääasiassa µ-opioidireseptorin välityksellä
– kutsutaan myös opioideiksi
• Vähentävät kipuviestin kulkua sekä ääreishermostossa, selkäydintasolla että aivoissa
– Euforisoivan vaikutuksen myötä kipu aistitaan lisäksi vähemmän epämiellyttävänä
– Myös tulehduksenvastaisia vaikutuksia
Haitat:
Joillakin vaarana hengityslama. Takyfylaksia ja riippuvuus. Ummetus. Oksentelu.
Opioidi = mikä tahansa morfiinin kaltaisesti vaikuttava yhdiste, jonka vaikutukset ovat estettävissä naloksonilla • Termi käsittää sekä endogeeniset, synteettiset että kasviperäiset yhdisteet
Opiaatti = opiumkasvista peräisin oleva morfiinin kaltaisesti vaikuttava alkaloidi
myy-opioidireseptorin antagonistit
Käyttöaihe:
Naloksoni - Opioidien yliannostuksen oireiden kumoaminen, opioidiummetuksen hoito (yhteisvalmiste oksikodonin kanssa)
Naltreksoni - Opioidi- ja alkoholiriippuvuuden hoito
Naloksegoli, Metyylinaltreksoni - Opioidien aiheuttaman ummetuksen hoito.
Opioiditoleranssi
ja vierotusoireet
- Toistuvan opioidialtistuksen aikana elimistön homeostaasimekanismit pyrkivät vastavaikuttamaan opioidien vaikutuksia
- Kun opioidi poistuu elimistöstä, jäävät ko. vastareaktiot vallalle jolloin esiintyy voimakkaita vieroitusoireita
- Vastareaktioiden myötä opioidien annostusta joudutaan jatkuvasti lisäämään
Akuutti opioidin vaikutus vs vierotusoire Analgesia - hyperalgesia Hengityslama – hyperventilaatio Euforia – dysforia Anksiolyysi – ahdistus/pelokkuus Rauhoittava vaikutus- vihamielisyys/agressiivisuus Hypotermia – hypertermia Uneliaisuus – unettomuus Hypotensio – hypertensio Ummetus – ripuli Mioosi - mydriaasi
MAO-B:n estäjät
Esim. Selegiliini,
Rasagiliini
Käyttöaihe: Parkinsonin tauti
MAO = monoamiinioksidaasi
- Irreversiibeli estovaikutus
– Estävät dopamiinin metaboliaa aivoissa eli ”säästävät” dopamiinia ja vähentävät metaboliitteja - Käytetään yhdessa levodopan kanssa
- Interaktiopotentiaali masennuslääkkeiden kanssa
Haittavaikutuksia: Unettomuus, harha-aistimukset
Parkinsonin taudissa käytettävät dopamiinireseptoriagonistit
Esim. Bromokriptiini, kabergoliini, pramipeksoli, ropiniroli, rotigotiini, apomorfiini
Vaikutus:
• Aktivoivat suoraan dopamiinireseptoreja (D1, D2, D3)
• Hoidon alussa yksinään
• Taudin edetessä yhdistettynä levodopaan
• Vähemmän dyskinesioita kuin levodopalla
• Haittavaikutukset:
- Pahoinvointi, oksentelu
- Posturaalinen hypotensio
- Perifeeriset turvotukset
- Uneliaisuus
- Hallusinaatiot, psykoosit
- Uhkapelien pelaaminen
Epilepsian lääkehoidon perusteet
Kohtauksia erilaisia:
Yksinkertainen paikallisalkuinen epileptinen kohtaus, jossa tajunta normaali ja oireet yksittäisiä paikallisen aivojen sähkötoiminnan häiriön sijainnin mukaan.
Oireina vaan yks näistä: • A) motorinen oire • B) aistioire • C) autonominen oire • D) psyykkinen oire
Monimuotoinen paikallisalkuinen epileptinen kohtaus, jossa samat oireet, mutta tajunta hämärtyy kohtauksen jossain vaiheessa. Ohimolohkoperäset yleisimpiä.
Toissijaisesti yleistyvä paikallisalkuinen epileptinen kohtaus:
Sekä yksinkertaiset että monimuotoiset kohtaukset voivat yleistyä tajuttomuuskouristuskohtauksiksi purkauksen levitessä molempiin aivopuoliskoihin • Auraoireet, tajunnan vähittäinen katoaminen, jälkeenpäin toispuoleisen halvauksen oireet
Suoraan yleistyvä kohtaus: Aivosähkötoiminta häiriintyy yhtäaikaisesti molemmissa Isoaivopuoliskoissa -> tajunnan menetys välittömästi - 40% kohtauksista
• Poissaolokohtaus (absence) - petit mal
• Myoklooniset kohtaukset
• Klooniset kohtaukset
• Tooniset kohtaukset
• Toonis-klooniset kohtaukset - grand mal
• Atooninen kohtaus (drop attack)
Kohtauksille, joita ei voi luokitella, valproaatti on ensimmäinen hoitovaihtoehto jos kohtaukset alkavat alle 30 vuoden iässä, • jos kohtaukset alkavat yli 30 vuotiaalla niin hoitovaihtoehto on okskarbatsepiini tai karbamatsepiini
Miksi epilepsiaa pitää hoitaa tehokkaasti? • Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva epilepsia on etenevä prosessi • Runsaat kohtaukset sekä vaurioittavat aivojen rakennetta että haittaavat aivojen normaalia toimintaa • Yksittäinen kohtaus lisää tapaturmariskiä • Kuolleisuus 2-3 x normaaliväestö – 5-7/10 000
Epilepsian lääkehoidon tavoite • Kohtauksettomuus • Ei voida sallia merkittäviä lääkeaineiden haittoja • -> Psykososiaaliset hyödyt • Estetään – epilepsian etenemistä – aivosolujen tuhoutumista – suorituskyvyn esim. muistin ongelmia
Vaikutusmekanismiin perustuva epilepsian lääkehoito • Lääkkeet ja lääkeyhdistelmät valittava kohtaustyypin ja epilepsiaoireyhtymän mukaan • Vaatii usein erikoisosaamista – diagnostiikka ja kohtauksia saavan potilaan hoito erikoislääkärillä, vasta kohtauksetonta potilasta voidaan seurata perusterveydenhuollossa • Huom. jotkut lääkkeet saattavat myös provosoida tiettyjä kohtaustyyppejä
Lääkehoito • Pyritään yhteen lääkkeeseen • Valitaan kohtaustyypin mukaan • Aloitetaan yhdellä lääkeaineella matalimmalla tehokkaalla annoksella • Jos kohtauksia esiintyy, nostetaan annosta korkeimmalle potilaan yksilöllisesti sietämälle tasolle Lääkehoito • Pyritään yhteen lääkkeeseen • Valitaan kohtaustyypin mukaan • Aloitetaan yhdellä lääkeaineella matalimmalla tehokkaalla annoksella • Jos kohtauksia esiintyy, nostetaan annosta korkeimmalle potilaan yksilöllisesti sietämälle tasolle
Perinteiset ”vanhat” lääkeaineet • Suurin osa potilaista hoidetaan näillä • Karbamatsepiini on käytetyin • Fenytoiinin käyttö on vähenemässä • Etosuksimidi poissaolokohtauksiin (erityisluvalla) • Valproaatti tehoaa lähes kaikkiin tyyppeihin • Bentsodiatsepiinit yleensä vain lisälääkkeinä, lasten epilepsioissa, myoklooniset kohtaukset
Uudet antiepileptit • 20-30%:lla vanhat lääkkeet eivät auta • Uusilla vähemmän haittoja ja interaktioita • Mahdollisuus järkevään yhdistelmähoitoon • Selvästi kalliimpia kuin vanhat lääkkeet • Vigabatriini, tiagabiini, gabapentiini • Topiramaatti, lamotrigiini • Levetirasetaami
Epilepsialääkkeiden haittavaikutuksista • Väsymys, huimaus, nystagmus, kaksoiskuvat ja muut näköhäiriöt, sekavuus (useimmilla) • Motorinen hidastuminen, kognition heikkeneminen (useilla, erit. fenytoiinilla) • Ienhyperplasia (fenytoiini) • Allergiset ihottumat (useimmilla) • Painon nousu (valproaatti, gabapentiini) • Näkökenttäpuutos (vigabatriini, 30-50%:lla) • Verenkuvan muutokset (useilla)
Kohtausten tyyppiaineet, esim.
Karbamatsepiini (paikallisalkuiset)
Valproaatti (yleistyneet)
Etosuksimidi (poissaolokohtaukset)
Käytännön apteekkityössä on tärkeätä muistaa ne epilepsialääkkeet, jotka indusoivat maksaentsyymejä aiheuttaen lukuisia lääkeaineinteraktioita
Perinteiset epilepsialääkkeet
Esim. Karbamatsepiini, valproaatti
Käyttöaihe: epilepsia, osalla myös kaksisuuntainen mielialahäiriö
Vaikutus: useita eri vaikutusmekanismeja. Na+ kanavan salpaus, Ca2+ kanavan salpaus, GABAa-reseptorin toiminnan tehostus.
Haitat: useita, ei voi yleistää. Lääkkeen vaikutuksen mukaan.
Uudet epilepsialääkkeet
Esim. Gabapentiini, Lamotrigiini
Käyttöaihe: epilepsia, osalla kaksisuuntainen mielialahäiriö
Vaikutus: useita eri mekanismeja eri lääkkeillä mm.
Na+ kanavan salpaus, Ca2+ kanavan salpaus, GABA:n määrän lisäys, glutamaatin AMPA-reseptorin salpaus, GABA:n hajottamisen esto, vaikutus KCNQ-tyyppisiin Kalium kanaviin.
Haitat: useita ja lääke- sekä vaikutustapariippuvaisia. Ei voi yleistää.
Ivabradiini
Käyttöaihe: sydämen vajaatoiminta, iskemia
Vaikutus:
• Selektiivinen tahdistinsolujen If -kanavien salpaaja
• Sydämen systolisessa vajaatoiminnassa potilaille, joiden syke > 75/min beetasalpaajahoidosta huolimatta
• Vähentää uusintasairaalahoitojen tarvetta, ei vaikutusta kuolleisuuteen
- Käyttö
- Krooninen, vakaa angina pectoris
- Sydämen vajaatoiminta
- Haitat
- Bradykardia (ei potilaille, joiden pulssi on < 60 lyöntiä/min)
Sydämen vajaatoimintalääkkeet,
SGLT2:n estäjät
Esim. Dapagliflotsiini, empagliflotsiini, ertugliflotsiini, kanagliflotsiini
Käyttöaihe:
Sydämen vajaatoiminta,
2-tyypin diabetes
Vaikutus:
• Natrium- ja glukoosikuljettajaproteiini 2 (SGLT2) – 90 % glukoosista imeytyy takaisin SGLT2:n kuljettamana
• SLGT2:n estäjät
– Estävät glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa, glukoosin eritys virtsaan lisääntyy
– Verensokeri laskee
– Tyypin 2 diabeteksen hoito
• Ehkäisevät sydämen vajaatoiminnan kehittymistä diabeetikoilla
• Vähentävät sairaalahoitoa vaativia sydämen vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheita ja sydänkuolemia myös diabetesta sairastamattomilla
Vaikutustapa:
• Natriureesi ja glukosuria (osmoottinen diureesi) – Vasemman kammion esikuormitus vähenee
• Verenpaineen lasku
– Vasemman kammion jälkikuormituksen pienenee
• Muita vaikutusmekanismeja mm.
– Sydänlihaksen ja verisuonten elastisuuden paraneminen
– Vasemman kammion massan väheneminen ja diastolisen toiminnan paraneminen
– Suora vaikutus sydänlihakseen (NHE-pumpun esto)
– Ketonien lisääntynyt tarjonta sydänlihaksen energiantuotantoon
Sydämen vajaatoimintalääkkeet,
cGMP:n muodostumista lisäävät aineet
Verisiguaatti
Käyttöaihe:
Sydämen vajaatoiminta
Vaikutus:
• Liukoisen guanylaattisyklaasin (sGC) aktivaattori
– Stimuloi suoraan sGC:a
– Herkistää sGC:a NO:n vaikutukselle
– Nostaa cGMP:n määrää
• Sileän lihaksen relaksaatio, vasodilaatio, anemia
• Haitat:
– Hypotensio, syncope, päänsärky
• Sydämen vajaatoiminnan hoito (FDA 1/2021)
Digoksiini
Käyttöaihe:
Sydämen vajaatoiminta, eteisvärinä
• Digitalisglykosidit, William Withering 1785
• Vaikutusmekanismi: Na+, K+, ATPaasin (natriumpumpun) esto
• Vaikutukset
– Positiivinen inotrooppinen vaikutus
– Iskutilavuus ja minuuttitilavuus nousevat
• Minuuttitilavuuden noustessa
– Vasemman kammion loppudiastolinen paine, esikuormitus ja sydämen koko pienenevät
– Sympaattisen hermoston aktiivisuus vähenee
• Perifeerinen vastus vähenee, syketaajuus alenee
– Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktiivisuus vähenee
• Munuaisten verenkierto paranee, natriumin eritys lisääntyy, plasmatilavuus pienenee ja turvotukset vähenevät
• Hapen tarve vähenee, koska seinämäkuormitus ja syketaajuus vähenevät
• Johtoratajärjestelmä (terapeuttiset annokset)
– Parasympaattisen hermoston aktivaatio
– Johtuminen hidastuu, refraktaariaika pitenee
• Eteiset ja AV-solmuke
• Kammioiden lyöntitiheys alenee eteisperäisissä, nopeissa rytmihäiriöissä
• Kammio- ja eteislihas (suuret annokset)
• Spontaanit depolarisaatiot, viivästyneet jälkipotentiaalit
• Ektopiat (lisälyönnit)
Haitat ja käyttö:
• Terapeuttinen leveys pieni, hoitoalueella yleensä hyvin siedettyjä
• Krooninen liika-annostelu vaarallinen
– Sydänperäiset oireet
• Erilaiset kammio- ja eteisperäiset rytmihäiriöt
• Vajaatoiminnan oire vai lääkehoidon haitta?
– Muita mm.
• Ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu
• Näköhäiriöt, neuralgiat, sekavuus, hallusinaatiot
• Digitalismyrkytys: vasta-aineet
• Käyttö
– Eteisvärinä potilaan kammiovasteen hidastaminen (lisälääke beetasalpaajien rinnalla)
– Sydämen systolinen vajaatoiminta
• Lievittävät oireita, saattavat vähentää vajaatoiminnan pahenemisvaiheita
Omekamtiivi, mekarbiili
Käyttöaihe: sydämen vajaatoiminta
Vaikutus:
• Myosiiniaktivaattori (myotrooppi)
– Positiivinen inotrooppinen vaikutus
– Sitoutuu selektiivisesti myosiiniin
– Stabilisoi myosiiniä siten että useampi “myosiinin pää” kykenee sitoutumaan aktiiniin
– Solunsisäinen kalsiumpitoisuus ei muutu
• Sydämen systolisessa kroonisessa vajaatoiminnassa vähentää uusintasairaalahoitojaksoja, ei vaikutusta kuolleisuuteen
Sydämen vajaatoiminnan lääkkeet,
kalsiumherkistäjät
Esim. Levosimendaani
Käyttöaihe: sydämen vajaatoiminta
Vaikutus:
• Positiivinen inotrooppinen vaikutus
– Troponiini C:n herkkyys kalsiumille lisääntyy
• Vasodilaatio
– Kaliumkanavien (KATP) avaus
• Sydämen minuuttitilavuus nousee ja keuhkovaltimopaine alenee
• T½ n. 1 t
• Pitkävaikutteinen metaboliitti (T½ ~80 t)
• Haitat
– Päänsärky, hypotensio, pahoinvointi, takykardia
• Käyttö
– Äkillisesti pahentuneen sydämen vaikean vajaatoiminnan hoito (iv)
Sydänlihasiskemian yhteenveto
Sydänlihasiskemia
• Hapen saanti
– Sepelvaltimokierto, sydänlihaksen perfuusio
• Hapen tarve
– Sydämen työkuormitus, energian kulutus
• Hapen tarve > hapen saanti = iskemia
– Taustalla sepelvaltimon ahtauma ja/tai toiminnallinen supistus (spasmi)
• Anti-iskeeminen lääkehoito: joko O2–tarve ↓ ja/tai O2–saanti ↑
Iskemialääkkeet,
Orgaaniset nitraatit
Esim. -C-O-NO2,
Glyseryylitrinitraatti (”nitro”, nitroglyseriini), Isosorbididinitraatti (ISDN),
Isosorbidi-5-mononitraatti (IS-5-MN)
Orgaanisten nitraattien vaikutusmekanismi:
• Verisuonten sileälihassolujen relaksaatio
• Nitraateista vapautuva typpioksidi (NO) aktivoi guanylaattisyklaasia, joka lisää cGMP:n muodostumista
• Typpioksidin luovuttajat, nitrovasodilaattorit
• Muut vaikutukset
• Verihiutaleiden aggregaatiota estävä vaikutus
• Sileän lihaksen relaksaatio keuhkoputkissa, sappitiessä, ruoansulatuskanavassa, kohdussa
• Laskimoiden laajeneminen (venodilaatio)
• vasemman ja oikean kammion täyttöpaine alenevat
• sydämen minuuttitilavuus ja keuhkovaltimopaine alenevat
• Valtimoiden laajeneminen (arteriolidilaatio)
• kasvojen ja niskanalueen sekä aivokalvojen verisuonten dilaatio
• perifeerinen vastus ja verenpaine eivät juuri muutu pienillä annoksilla
• pulssi ei muutu tai nousee vain lievästi Suuret annokset
• valtimoiden laajeneminen
• systolinen ja diastolinen verenpaine alenevat
• huimaus, hypotensio, voimattomuus, takykardia
Vaikutus O2-tarpeeseen
• Hapentarve vähenee, koska
• Laskimoiden laajetessa venapaluu sydämeen vähenee
-> Loppudiastolinen paine ja esikuormitus pienenevät
-> Seinämäkuormitus vähenee
• Samalla myös endokardiumin perfuusio paranee
• Lisäksi lievä arteriolidilaatio saattaa vähentää systolista kuormitusta
• Huom: ylisuurilla annoksilla reflektorinen takykardia voi johtaa hapenkulutuksen kasvuun
• Hapentarpeen väheneminen tärkeä erityisesti vakaassa anginassa (rasitusangina)
Vaikutus O2-saantiin (sepelvaltimoverenkiertoon)
• Iskemia-alueella voimakas vasodilaatio (autoregulaatio)
• Suurten, epikardiaalisten suonten vasodilaatio
• Veren ”ohjautuminen” iskemia-alueille
• Endokardiumin kokonaisvirtaus ei juuri muutu, koska eiiskeemisten alueiden verenkierto vähenee hapen tarpeen vähetessä
• Sepelvaltimoiden spasmien esto
• Hapensaannin lisäys merkityksellinen erityisesti epävakaassa anginassa
Farmakokinetiikka • Voimakas ensikierron metabolia maksassa • Glutationireduktaasi • Denitroidut metaboliitit + nitriitti • Osa metaboliiteista aktiivisia (ISDN) • Glyseryylitrinitraatti (”nitro”) • T½ 1-3 min (metaboliitit noin 40 min) • Max. pitoisuus veressä n. 4 min • Hyötyosuus per os n. 1 %, kielenalustablettina n. 35 %, iholle annosteltuna n. 75 %
Orgaaniset nitraattien annostelumuotoja ja käyttöaiheita
Resoribletti (kielenalustabletti)
• Glyseryylitrinitraatti (”nitro”)
• Vaikutus alkaa 1-2 min kuluessa, kesto < 1 t
• Kohtausten hoito ja välittömien uusien kohtausten esto
Infuusio
• Glyseryylitrinitraatti, ISDN
• Epävakaa angina pectoris, sydäninfarkti
• Akuutti vasemman kammion vajaatoiminta
• Kontrolloitu hypotensio
Per os (tabletti, depottabletti, depotkapseli)
• ISDN, IS-5-MN
• Ennaltaehkäisy, pitkäaikaishoito
• Krooninen sydämen vajaatoiminta
Laastari (transdermaalinen nitro, nitrolaastari)
• Glyseryylitrinitraatti
• Asteittainen imeytyminen, vaikutuksen kesto 24 t
• Ennaltaehkäisy, pitkäaikaishoito
Suusumute • ISDN (glyseryylitrinitraatti) • Vaikutus alkaa 1-2 min kuluessa, kesto < 1 t • Kohtausten hoito ja ennaltaehkäisy • Akuutti sydämen vajaatoiminta
(Nitrovoide)
• Glyseryylitrinitraatti
• Vaikutus alkaa 30-60 min kuluessa, kesto 4-6 t
(Transmukosaalinen, bukkaalinen, nitro)
• Vaikutus alkaa nopeasti 2-5 min, kesto 5 t
Orgaaniset nitraattien haitat:
• Päänsärky, kasvojen punoitus
• Huimaus, heikotus, hypotensio, takykardia
• Ihottumat
- Toleranssi
- Hoidon kestäessä venodilatoiva ja antianginaalinen vaikutus heikkenevät
- Toleranssin muodostumiseen vaikuttavat
- Nitraatin vaikutusaika, annoksen suuruus ja annostelun tiheys
- Pitkäaikainen, tasainen nitraattipitoisuus johtaa toleranssin kehittymiseen
- Esim. iv glyseryylitrinitraatti 8 t ® vaikutus heikkenee
- Toleranssin kehittyminen havaittu myös mm. laastarin, voiteen ja pitkävaikutteisten nitraattien käytön yhteydessä
- Annostelutauko 8-12 t/vrk, tavallisesti yöaikaan
- Mekanismi ? (paikallinen verisuonissa, systeeminen)
- Nitraattiriippuvuus (”Monday disease”)
Yleistä psykoosilääkkeistä
- Dopamiiniteorian mukaan skitsofrenian taustalla on aivojen limbisten aivonalueiden dopaminerginen liikaaktiivisuus
- Kaikki psykoosilääkkeet salpaavat dopamiinin D2-tyypin reseptoreita
- Käyttöannokset suoraan verrannollisia D2-salpaukseen
- Neuroleptien vaikutuksen alkamisessa useiden viikkojen viive
- Todennäköistä, että muiden välittäjäainejärjestelmien (GABA, serotoniini, glutamaatti) toiminnan muutokset osallistuvat oireiden helpottumiseen
Aivojen dopaminergiset hermoradat • Nigrostriataalinen rata - Tuhoutuu Parkinsonin taudissa - Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset • Mesolimbiset ja mesokortikaaliset radat - Psykoosilääkkeiden vaikutuskohta - Osa psykoosilääkkeiden haitoista - Huumausaineiden vaikutuskohta • Hypotalaamiset radat - Neuroendokriiniset tehtävät - psykoosilääkkeiden sivu/haittavaikutukset
D2-salpauksesta johtuen Parkinsonin tauti on yleensä psykoosilääkkeillä vasta-aihe
Psykoosissa relevanttien reseptorien oletetut vaikutukset
Reseptorien oletettu merkitys skitsofreniassa ja psykoosilääkkeiden terapeuttisissa vaikutuksissa ja haittavaikutuksissa
- D1 Prekliinisten tutkimusten perusteella D1-reseptorit säätelevät etuaivojen pyramidaalineuronien oskillaatiota parantaen signaali-kohinasuhdetta ja optimoiden työmuistin toimintaa. Siten liian vähäinen D1-aktiivisuus johtaa kognitiivisiin oireisiin, joita salpaus edelleen pahentaa. Mesolimbinen D1-salpaus oletettavasti pahentaa myös negatiivisia oireita.
- D2 Presynaptinen dopamiinin vapautumista säätelevä autoreseptori, ja postsynaptinen GABA:n vapautumista säätelevä reseptori. Psykoosilääkkeiden pääasiallinen vaikutuskohta. Psykoosien aikana liiallinen mesolimbinen D2- aktiivisuus välittää positiivisia oireita, ja niiden salpauksella on antipsykoottinen vaikutus. Liiallinen nigrostriataalinen D2-salpaus aiheuttaa EPS-oireita. Hypotalaaminen salpaus lisää prolaktiinin eritystä -> hormonaaliset haitat.
- D3 D3 reseptorit sijaitsevat sekä presynaptisesti säädellen dopamiinin vapautumista, että postsynaptisesti moduloiden dopamiinin vaikutuksia. D3- salpaus lisää asetyylikoliinin ja dopamiinin vapautumista, salpauksella saattaa olla prokognitiivinen vaikutus.
- D4 Pääasiassa etuaivokuore GABAergisissa neuroneissa sijaitseva postsynaptinen reseptori, joka säätelee pyramidaalisolujen oskillaatiota. Etuaivojen liian vähäinen D4-aktiivisuus mahdollisesti johtaa kognitiivisiin oireisiin, ja D4- salpauksella mahdollisesti kognitiota heikentävä vaikutus. D4-salpauksella ei ole havaittu antipsykoottista vaikutusta, joten tämä ei selitä klotsapiinin epätyypillistä profiilia.
- 5-HT1A Etuaivokuoren pääasiallinen 5-HT-reseptorialatyyppi. Sijaitsee sekä GABAergisissa välineuroneissa että pyramidaalineuroneissa inhibitorisesti säädellen niiden aktivaatiota. Lisää dopamiinin vapautumista etuaivokuorella. Epätyypillisten psykoosilääkkeiden osittaisagonistinen vaikutus saattaa osallistua antipsykoottisen vaikutukseen. Osittaisagonismi myös oletettavasti lievittää kognitiivisia oireita ja vähentää D2- salpauksen aiheuttamia EPS-oireita lisäämällä dopamiinin vapautumista.
- 5-HT2A Konstitutiivisesti aktiivinen reseptori, kuten 5-HT1A –reseptori sijaitsee sekä etuaivokuoren pyramidaali- että välineuroneissa moduloiden niiden oskillaatiota. Monoamiini-hallusinogeenien vaikutuskohde. Epätyypillisten psykoosilääkkeiden käänteisagonistinen vaikutus oletettavasti parantaa kognitiota ja osallistuu antipsykoottisen vaikutukseen, vaikkakaan ei ole riittävän tehokas ilman D2-salpausta. Salpaus vähentää D2-salpauksen aiheuttamaa lisääntynyttä prolaktiinin eritystä.
- 5-HT2C Säätelee GABAergisten välineuronien välityksellä noradrenaliinin ja dopamiinin vapautumista. Salpaus ilmeisesti parantaa kognitiota ja vähentää D2-salpauksen aiheuttamia EPS-oireita. Haittavaikutuksena salpaus huonontaa rasvametaboliaa, ja johtaa painonnousuun ja siten kardiovaskulaarisiin haittoihin.
- 5-HT3 Sijaitsee etuaivokuoren hitaasti purkautuvassa GABAergisissa välineuronipopulaatiossa ja ilmeisesti osallistuu oskillaation hienosäätelyyn. 5-HT3 –salpaajilla havaittu lievä kognitiota parantava vaikutus.
- 5-HT6/7 Vähentää serotoniinin vapautumista ja moduloi glutamaatin vapautumista. Salpauksella mahdollinen antidepressiivinen ja negatiivisia oireita lievittävä vaikutus.
- alfa1 Adrenergiset aalfa1-reseptorit osallistuvat kognition säätelyyn etuaivokuorella. Riippuen vireystilasta salpaus voi joko heikentää tai parantaa kognitiota ja aiheuttaa sedaatiota. Perifeerinen salpaus välittää lähinnä haittavaikutuksia, kuten ortostaattista hypotensiota ja seksuaalihaittoja.
- alfa2 Adrenergiset alfa2-reseptorit säätelevät noradrenaliinin ja serotoniinin vapautumista. Salpauksella mahdollisesti antidepressiivinen ja kognitiota parantava vaikutus.
- M1 M2 M3 Useat psykoosilääkkeet salpaajat erityyppisiä asetyylikoliinin muskariinireseptoreja. M1-reseptoriaktiivisuus parantaa kognitiota tehostamalla etuaivokuoren oskillaatiota, ja niiden salpaus puolestaan heikentää kognitiota. M1- salpaus lievittää D2-salpauksen aiheuttamia EPS-oireita. M2-reseptorit säätelevät asetyylikoliinin ja useiden muiden välittäjäaineiden vapautumista. M2-salpaus saattaa myös aiheuttaa sedaatiota ja heikentää kognitiota. M3-salpaus osallistuu ilmeisesti insuliiniresistenssin kehittymiseen. Muskariinireseptorien salpaus välittää tunnetut antikolinergiset haitat.
- H1 Konstitutiivisesti aktiivinen histamiinireseptori, jonka aktiivisuus korreloi vireystason kanssa. Vanhat väsyttävät antihistamiinit ovat H1 reseptorien käänteisagonisteja. Useat psykoosilääkkeet salpaavat näitä reseptoreita. Salpaus aiheuttaa sedaatiota ja ruokahalun lisääntymistä, ja salpauksen voimakkuus ennustaa lyhyen aikavälin painonnousua.
Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset:
• Käyttäytymisvaikutukset
- Aloitekyvyn heikkeneminen
- Välinpitämättömyys
- Väsymys
• Vaikutukset motoriikkaan
• Ekstrapyramidaalioireet
- dystonia (hallitsemattomat lihassupistukset), akatisia (motorinen levottomuus
- liikkumattomuus, liikehäiriöt, lihasjäykkyys, vapina
• Tardiivi dyskinesia (pakkoliikesyndrooma)
- suun, kielen ja ylävartalon pakkoliikkeet
• Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä
- Lihasjäykkyys, nielemishäiriöt, kuume, sydämentykytys, verenkuvan muutokset
• Verenkuvan muutokset (eri verisolutyyppien vajaus)
- Agranulosytoosi, granulosytopenia, hemolyyttinen anemia, trombosytopeeninen anemia
- Huom! Klotsapiini!
• Hormonaaliset vaikutukset
- Maitorauhasten suureneminen, lämmönsäätelyn häiriöt, seksuaalihäiriöt, kuukautiskierron häiriöt
• Antikolinergiset vaikutukset
- suun kuivuminen, ummetus, silmän paineen kohoaminen, virtsaamisvaikeudet, näköhäiriöt, sydämen sykkeen kohoaminen, muistihäiriöt
• a-Reseptorien salpauksesta johtuvat vaikutukset
- asentohypotonia ja siihen liittyvä huimaus, ejakulaatiohäiriöt, priapismi
• Kouristuskynnyksen aleneminen (= mahdolliset epileptiset kohtaukset)
- erityisesti klooripromatsiini, tioksanteenit
• Sydämen johtoratajärjestelmään kohdistuvat vaikutukset
- haloperidoli, klooripromatsiini
• Insuliiniresistenssi + painonnousu -> diabetesriski
- klotsapiini, olantsapiini, ketiapiini
• Muut
- valoherkkyys
- allergiset ihoreaktiot (noin 5 %:lla käyttäjistä)
Psykoosilääkkeiden yhteisvaikutukset:
- Alkoholi ja muut keskushermostoa lamaavat yhdisteet lisäävät antipsykoottien sedatiivista vaikutusta
- Adrenergisiin a1-reseptoreihin vaikuttavat antipsykootit lisäävät verenpainetta alentavien lääkeaineiden vaikutuksia
- Dopamiinireseptorien salpaajina antipsykootit vähentävät parkinsonin taudin lääkkeiden tehoa
- Voimakkaasti antikolinergisesti vaikuttavat lääkeaineet kohottavat silmänpainetta ja vähentävät silmänpainelääkkeiden tehoa
- vastaavasti muiden antikolinergisesti vaikuttavien lääkeaineiden teho lisääntyy
- Antipsykoottien kouristuskynnystä lisäävä vaikutus voi vaatia epileptikoilla epilepsialääkityksen tehostamista
- Luuytimen toimintaan vaikuttavia lääkeaineita (karbamatsepiini, sulfonamidit, nitrofurantoiini, ACE- estäjät, sytostaatit) ei pidä käyttää yhdessä klotsapiinin kanssa
Psykoosilääkkeet ja iäkkäät:
• Psykoosilääkkeitä voidaan käyttää iäkkäiden levottomuus- ja harhaisuustilojen hoitoon
• Iäkkäät erityisen alttiita haittavaikutuksille
• liikkuminen heikkenee entisestään
• antikolinergisesti vaikuttavat antipsykootit pahentavat suun kuivumista, heikentävät muistia, kohottavat silmäpainetta ja voivat aiheuttaa virtsaamisvaikeuksia
Klassiset 1. polven antipsykootit
Esim. Haloperidoli, klooripromatsiini, flufenatsiini
Käyttöaihe: psykoosit, skitsofrenia
Vaikutus: • Voimakas D2-reseptorisalpausvaikutus • Monilla muskariinireseptoreja salpaavaa vaikutusta -> enemmän tai vähemmän ekstrapyramidaali-haittavaikutuksia riippuen muskariinisalpauksesta -> antikolinergiset haittavaikutukset • Monilla a1-reseptorisalpausta -> huimaus • Monilla H1-salpausta -> väsymys, ruokahalun lisääntyminen
- polven antipsykootit
Esim. klotsapiini, rispridoni, ketiapiini, aripipratsoli
Käyttöaihe: psykoosit, skitofrenia, osalla kaksisuuntainen mielialahäiriö ja pieninä annoksina parkinsonin taudin psykoosit
Vaikutus:
2. polven psykoosilääkkeet:
• Parempi teho negatiivisiin oireisiin?
• Tyypilliset psykoosilääkkeet voivat jopa pahentaa oireita
• Vähemmän ekstrapyramidaalioireita
• Pienempi affiniteetti D2-tyypin reseptoreihin, vaikutus kohdistuu pääasiassa D4-reseptoreihin (klotsapiini)
• Vaikutusta myös serotoniinireseptoreihin
• erityisesti 5-HT2A ja 5-HT2C
Inhalaatioanesteetit, kaasumaiset ja höyrystettävät
Esim. N2O
Käyttöaihe:
Analgesia, kirurgiset toimenpiteet
Vaikutus:
Inhalaatioanesteettien vaikutusmekanismia ei täysin tunneta, mutta uskotaan, että vaikutukset olisivat Talamuksen alueen hermosoluissa.
Haitat:
Vähäiset. Osalla kaasumaisista, mm. N2O voi kertyä ruumiinonteloihin ja ilmatäytteisiin elimiin. Kertyy mm. suolistoon ja hidastaa sen toiminnan käynnistymistä leikkauksen jälkeen.
Laskevat verenpainetta.
Laskimoanesteetit
Esim. Tiopentaani, propofoli, ketamiini
Käyttöaihe: Anestesian induktio ja ylläpito leikkaus- ja teohotopotilailla
Vaikutus: aineesta riippuen GABAa-reseptorin kautta, GABAergisen hermojohtumisen voimistaminen, glutamaatin NMDA-reseptorien ihnibitio.
Haitat:
Verenpaineen lasku pl. ketamiini. Osa lamaa hengitystä.
Non-depolarisoivat lihasrelaksantit
Esim. rokuroni, verikuroni, mivakuuri
Käyttöaihe: kirurgiset toimenpiteet yms.
Vaikutuskohde hermo-lihasliitoksen nikotiinireseptorien alfa-alayksikkö, jota salpaa.
Haitat:
Depolarisoivat lihasrelaksantit
Esim. Suksametoni
Käyttöaihe: kirurgiset toimenpiteet yms.
Vaikutus:
Aktivoi asetyylikoliinin nikotiinireseptorin (ts. mallintaa Ach)
Ei hajoa helposti asetyylikoliiniesteraasin vaikutuksesta -> vaikutus lihassolun membraanipotentiaaliin säilyy pitkään -> sytoplasminen Ca2+ kerääntyy sarkoplasmiseen kalvostoon -> lihas relaksoituu
Haitat:
• Faskikulaatiot (=lihasten nykiminen), lihaskivut
• Verenkiertovaikutukset
• Hyperkalemia
• Intragastrisen sekä silmän- ja kallonsisäisen paineen lisääntyminen
• Pitkittynyt vaikutus – Faasi 1 → faasi 2 (lihas ei vastaa Ach)
– Geneettiset poikkeavuudet
• Maligni hypertermia
• Allergiset reaktiot
Bentsodiatsepiinit
Esim. Diatsepaami, Midatsolaami,
Käyttöaiheet: Ahdistus ja pelkotilat, unettomuus, epilepsia, anestesian tarve
Vaikutus:
• Voimistavat gamma-aminovoihapon (GABA) –
inhibitorinen välittäjäaine – vaikutuksia sitoutumalla GABAa-reseptoriin (sen bentsodiatsepiinireseptoriin) aiheuttaen konformaatiomuutoksen, joka tehostaa GABA:n vaikutusta. (Unilääkkeinä tunnetut tsopikloni, tsolpideemi ja tsaleptoni vaikuttavat samaa kautta sitoutuen eri tavalla, vaikka eivät ole bentsodiatsepiineja. Myös vaikutukset painottuvat sedatiivisiin)
1) anksiolyyttinen, eli ajdistusta lievittävä vaikutus
2) rauhoittava ja hypnoottinen vaikutus
3) antikonvulsiivinen vaikutus
4) lihaksia relaksoiva ominaisuus
• Lievittävät tehokkaasti ja nopeasti äkillisiä
ahdistus- ja pelko-oireita
• Pitkään eniten käytettyjä lääkkeitä ahdistus- ja
pelko-oireiden hoidossa.
Haitat:
Voimistavat barbituraattien, unilääkkeiden ja alkoholin lamaavaa vaikutusta.
Uneliaisuus.
Vaikuttavat haitallisesti autolla ajamiseen (huonontunut suorituskyky - koordinaatio - ja kohonnut itsetunto)
Agitoituminen ja agressiot
Muistihäiriöt
Yleiset ongelmat:
• Riippuvuusriski - käyttöä lopetettaesss annoksen pienennys asteittain - hoitojakso 4-6 viikkoa yleensä ja max 12 viikkoa pl. pieni joukko jatkuvaa lääkitystä vaativia potilaita
• Vaikutukset muistiin ja kaatumisriskin
lisääntyminen
Bentsodiatsepiinit + alkoholi = harvinaisen huono yhdistelmä
Vasta-aiheet: myastheria gravis, vaikea uniapnea, hengityksen vajaatoiminta
Bentsodiatsepiinien vaikutuksia kumoaa FLUMATSENIILI, jolla on päinvastaiset farmakologiset vaikutukset kuin bentsodiatsepiineillä. Sitä käytetään bentsodiatsepiinimyrkytyksen diagnosointiin.
Busiproni
Käyttöaihe: ahdistus ja pelkotilat
Buspironi vs. bentsodiatsepiinit
• 5-HT1A reseptorin agonisti – tarkka vaikutusmekanismi epäselvä
• Tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa
• ei sosiaalisessa fobia tai paniikkihäiriössä
• Hyödyt:
• Ei sedatiivinen (eikä vahvista alkoholin vaikutusta)
• pitkäaikaisenkaan käytön lopettamisen yhteydessä ei esiinny lopetusoireita eikä se aiheuta lääkeriippuvuutta tai johda päihdekäyttöön.
• Haitat
• Anksiolyyttinen vaikutus osalla potilaista heikko
• Anksiolyyttinen vaikutus ilmenee hitaasti (1–3 viikon kuluessa)
• Ei sovellu tilapäiseen tai akuutin ahdistuneisuuden hoitoon
• Eniten voivat hyötyä aiemmin bensodiatsepiineja käyttämättömät
Pregabaliini, gabapentiini
Käyttö: epilepsia, neuropaattinen kipu sekä ahdistus
- Farmakologiaa
- Estää jänniteherkkiä kalsiumkanavia -> glutamaatin vapautuminen vähenee.
- Ei vaikutuksia GABAA reseptoriin
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko
- Muita käyttöaiheita mm. neuropaattinen kipu ja epilepsia
- Riippuvuus- ja väärinkäytönriski, vieroitusoireet
Lyhytvaikutteiset unilääkkeet
Esim. nitratsepaami, triatsolaami, tematsepaami, midatsolaami
Vaikutus:
Bentsodiatsepiineja
• Vähentävät syvää unta ja REM-unta, ja lisäävät kevyttä unta
Haitat:
• vähentävät poikkijuovaisten lihaksien lihasjänteyttä, heikentävät muistia, ja estävät kouristuksia.
• Voivat lamata hengitystä (keuhko- ja lihassairaudet ym.)
Unilääkkeet, Z-lääkkeet
Esim. tsopikloni, tsolpideemi, tsaleploni
- tehokkaita lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa
- eivät muuta unen rakennetta yhtä paljon kuin bentsodiatsepiinit
- tsolpideemin käyttöön voi liittyä unissakävelyä
Varfariini
Antitromboottiset lääkkeet
Käyttöaihe: syvät laskimotromboosit, keuhkoemboliat, valtimotautien ennaltaehkäisy yms.
Vaikutus:
• Hyytymistekijöiden synteesiä estävä antikoagulantti
• Vaikutusmekanismi
– K-vitamiinin antagonisti
– K-vitamiinista riippuvien hyytymistekijöiden (II, VII, IX, X) synteesin esto maksassa
• Haitat
– Verenvuodot < 3 %:lla, kun INR-tavoite on 2-3
• Vastalääke: fytomenandioni (K1-vitamiini), viive vasteessa
• Hyytymistekijät
– Ihonekroosi harvoin
Hepariini
Antitromboottiset lääkkeet
Käyttöaihe: Kun tarvitaan nopea antikoagulanttivaikutus ,
Syvä laskimotromboosi, keuhkoembolia,
Akuutti sydäninfarkti, epävakaa angina pectoris
Vaikutus:
• Hyytymistä estävä vaikutus in vitro ja in vivo – Antitrombiini III
• Plasman luonnollinen proteaasi, joka inaktivoi monia hyytymistekijöitä
• Hepariinin läsnäollessa antitrombiini III muodostaa nopeasti komplekseja aktivoituneiden hyytymistekijöiden kanssa (trombiini, Xa, muut)
Haitat:
– Verenvuodot (vakavia 1-5 %:lla)
• protamiinisulfaatti kumoaa hepariinin vaikutuksen – Trombosytopenia
• verihiutaleiden määrän lasku < 50 %:n lähtötasosta
• 0.5 %:lla 5-10 vrk:n kuluessa
– Maksaentsyymien nousu, osteoporoosi, hyperkalemia, hiustenlähtö
– Allergiat
Pienimolekyyliset hepariinit
Antitromboottiset lääkkeet
Esim. Daltepariini, enoksapariini, tintsapariini
Käyttöiheet: Laskimotromboosi, keuhkoembolia, epästabiili angina pectoris
Vaikutus:
• ka 5 000 Da, 15-17 monosakkaridia
• Hyytymistekijän Xa esto; trombiinin esto vähäinen
– Suuri Xa/trombiini suhde edullinen (3:1-2:1)
• Daltepariini (2:1), enoksapariini (2.7:1)
Haitat:
Vernvuoto, tromvosytioenia
Suorat trombiinin estäjät
Esim. Diabigatraani
Käyttöaihe: mm. laskimotromboembolioiden yms. esto leikkausten yms. yhteydessä.
Vaikutus: estävät trombiinia -> estävät veren hyytymistä?
Haitat: mm. verenvuoto
ADP-reseptorien salpaajat
Antitromboottiset lääkkeet
Esim. klopidogreeli,
prasugreeli
Vaikutus:
• ADP-reseptorien salpaus
– ADP-aktivoidut, G-proteiinikytkentäiset, verihiutaleiden purinergiset, P2Y-reseptorit
• P2Y12: Gi -cAMP↓; pitkäaikainen verihiutaleiden aggregaatio
• P2Y12 reseptorien salpaus estää ADP-stimuloitua glykoproteiini IIB/IIIA kompleksin aktivaatiota
• Fibrinogeenin kiinnittyminen häiriintyy
• Verihiutaleiden aggregaatio (vai koagulaatio?) estyy
• Monoterapia, myös yhdistelmähoito ASA:n kanssa
Haitat:
ihottumat, verenvuoto
PAR-1 reseptorien salpaajat
Antitromboottiset lääkkeet
Esim. Vorapaksaari
Käyttöaiheet: Yhdessä ASA:n tai tarvittaessa klopidogreelin kanssa sydäninfarktin sairastaneille aterotromboottisten tapahtumien vähentämiseen
Vaikutus:
– Verihiutaleiden trombiinin aktivoimien PAR-1 reseptorien reversiibeli salpaus
Haitat:
– Verenvuotovaara
– Yhteisvaikutukset (CYP3A4)
Muut trombosyyttien toimintaan vaikuttavat lääkkeet
Kaplasitsumabi
– Monoklonaalinen vasta-aihe, estää liian voimakasta veren hyytymistä
– Estää von Willebrandin tekijän ja verihiutaleiden välistä vuorovaikutusta
Alteplaasi
trombolyyttiset lääkkeet
Käyttöaiheet:
Sydäninfarkti, Keuhkoembolia, Laskimotromboosi, Aivoinfarkti – Perifeeristen verisuonten tukokset
Vaikutus:
– Kudosplasminogeeniaktivaattori (tissue plasminogen activator, t-PA)
• Seriiniproteaasi, 527 aminohappoa
• Muodostuu endoteelisoluissa
– Aktivoi fibriiniin sitoutunutta plasminogeenia
• Hyytymä-selektiivinen vaikutus
• Haitat – Verenvuotovaara • Paikallinen ja yleinen fibrinolyysi – Alteplaasi hepariinin kanssa • Vakavia verenvuotoja n. 2-4 %:lla • Aivoverenvuotoja n. 0.3 %:lla
Antikoagulanttien vastalääkkeet
• Lääke – vastalääke
- Hepariini – Protamiinisulfaatti
- Varfariini – K1-vitamiini (fytomenadioni)
- Dabigatraani – Idarusitsumabi
- Apiksabaani – Andeksaneetti alfa
- Rivaroksabaani – Andeksaneetti alfa
Trisykliinit
Masennuslääkkeet
Esim. Amitriptyliini, klomipramiini
Käyttöaiheet: Vaikeat depressiot, unettomuus, bipolaarinen mielialahäiriö
Vaikutus: 1. Estävät serotoniinin ja noradrenaliinin (ja dopamiinin) takaisinottoa (SNRI) -> antidepressiivinen vaikutus
- Salpaavat muskariinireseptoreja -> antikolinerginen vaikutus
- Salpaavat adrenergista alfa1-reseptoria -> asentohypotonia, huimaus
- Salpaavat histamiinin H1-reseptoria -> painon nousu, väsymys
Haitat:
• antikolinergiset: suun kuivuminen, ummetus, virtsaamishäiriöt, silmänpaineen kohoaminen, näköhäiriöt, sekavuus
• sydämen johtoratajärjestelmän salpaus: rytmihäiriövaara
• kouristuskynnyksen aleneminen à sopivat huonosti epileptikoille
• väsymys, painonnousu, asentohypotonia
• paljon yhteisvaikutuksia!
tehokkaita, kapea terapeu3nen leveys, paljon sivuvaikutuksia (annoksen ”titraus”)
Yliannostus hengenvaarallinen
SSRI-lääkkeet
Masennuslääkkeet
Esim.
Essitalopraami, fluoksetiini
Käyttöaiheet: masennus, pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuus, traumaperäinen stressireaktio
Vaikutus:
Estävät selektiivisesti serotoniinin takaisinottoa soluun.
• useimmiten ensisijaislääkkeitä -> lukuisia valmisteita
• suhteellisen turvallisia yliannostustapauksissa
• suhteellisen vähän sivuvaikutuksia
-Etuna trisykliineihin verrattun: eivät lihota
Haitat:
• seksuaalihairiöt (5-HT2) (viivästynyt ejakulaatio, anorgasmia, Impotenssi, alentunut libido)
• unettomuus (5-HT2)
• levottumuus/kiihtyneisyys (5-HT2)
• päänsärky (5-HT1/5-HT3)
• GI-kanavan häiriöt (5-HT3): mm: pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus, ripuli
• kouristuskynnys
• Hyponatremia
Insidenssi n. 5/1000 (riskiryhmä jopa 1/3:lla)
Diureetit, karbamatsepiini ja oksikarbatsepiini
Oireita: väsymys, ruokahaluttomuus, toimintakyvyn lasku, pahoinvointi, sekavuus
Na kontrolli 2 (1-4) vk hoidon aloituksesta
SNRI-lääkkeet
Masennuslääkkeet
Esim. Venlafaksiini, duloksetiini,
Käyttöaiheet: Masennus
Vaikutus:
• 5HT:n ja NA:n takaisinoton estäjä
Haitat:
• serotoniinihaitat
• noradrenaliini: alfa-1, alfa-2 ja beeta –reseptorien välityksellä sekä sentraalisesti että perifeerisesti
• verenpaineen nousu
• vaikutus autonomiseen hermostoon:
• tasapaino parasympatikus-sympatikus –akselilla siirtyy sympatikus (noradrenergiselle) puolelle
• parasympaattisen tonuksen heikentyminen
• ”pseudoantikolinergiset” haitat ummetus, virtsaumpi, suun kuivuus ilman muskariinireseptorisalpausta
NaSSA-lääkkeet
Masennuslääkkeet (Noradrenergic and Specific Serotonergic Antidepressant)
Esim. Mirtatsapiini,
Mianseriini
Käyttöaiheet: masennus
MAOI-lääkkeet
MAO-inhibitors
MAO-A vastaa mm. serotoniinin ja noradrenaliinin hajottamisesta ja MAO-B mm. fenyylietyyliamiinia ja bentsyyliamiinia. Molemmat vastaa elimistön dopamiinin ja tyramiinin sekä sen kaltaseten aineiden metaboliasta.
Esim. Moklobemidi,
Feneltsiini,
Selegiliini
Käyttöaiheet: Ei-tyypilliset masennustilat,
sosiaalisten tilanteiden pelko, liiallinen nukkuminen, syömishäiriöt, ahdistuneisuus
Vaikutus: inhiboivat MAO-A:ta, jolloin serotoniini ja noradrenaliinitasot nousevat.
Haitat: kuten SSRI-lääkkeillä. Lisäksi altistavat vaarallisille yhteisvaikutuksille.
Vasoaktiiviset välittäjäaineet, jotka laajentavat verisuonia ja lisäävät verisuonten läpäisevyyttä
Supistava – supistusta estävä
Histamiini – Antihistamiinit
5-hydroksitryptamiini (5-HT)
Bradykiniini
Prostaglandiini E2 (PGE2) - Tulehduskipulääkkeet, glukokortikoidit Prostasykliini (PGI2)
Kysteinyylileukotrieenit (LTC4, LTD4, LTE4) - Leukotrieenireseptorien salpaajat, glukokortikoidit
Verihiutaleita aktivoiva tekijä (plateletactivating factor, PAF) – Glukokortikoidit
Komplementin komponentit C5a ja C3a
Kemotaktiset yhdisteet, jotka houkuttelevat valkosoluja tulehduspesäkkeeseen
aine – estävä lääke
Komplementin komponentti C5a
Leukotrieeni B4 (LTB4) – Glukokortikoidit
Verihiutaleita aktivoiva tekijä (PAF) - Glukokortikoidit
Interleukiini-8 (IL-8) ja muut kemokiinit - Glukokortikoidit
Valkosolujen toimintaa säätelevät välittäjäaineet
Aine – estävä lääke
Sytokiinit - Sytokiiniantagonistit, monet reumalääkkeet, glukokortikoidit
Leukotrieeni B4 (LTB4) - Glukokortikoidit
Verihiutaleita aktivoiva tekijä (PAF) – Glukokortikoidit
Komplementin komponentti C5a
Prostaglandiini E2 (PGE2) - Tulehduskipulääkkeet, glukokortikoidit
IgA, IgE, IgG ja IgM
- Neutrofiileissä ja makrofageissa on IgG-reseptoreita, joiden avulla ne tunnistavat ja fagosytoivat IgG:hen sitoutuneita mikrobeja
- IgE välittää histamiinin ja muiden välittäjäaineiden vapautumista syöttösoluista ja basofiileista mm. allergisten reaktioiden yhteydessä
- IgA, runsaasti limakalvoilla, esim. hengitysteissä, joissa se estää patogeenien pääsyä elimistöön
- IgM syntetisoituu humoraalisen immuunivasteen alkuvaiheessa, ja IgG korvaa sen toiminnan myöhemmin
- IgG, IgA ja erityisesti IgM ovat myös tärkeitä komplementtijärjestelmän aktivaattoreita
Sytokiinit
- Kutsutaan myös lymfokiineiksi
- Valkuaisaineita tai peptidejä, joita immuunijärjestelmän solut vapauttavat • Toimivat autokriinisesti tai parakriinisesti
- Aktivoivat spesifisiä reseptoreja ja yleensä lisäävät niiden määrää solussa
- Ovat mukana immuunijärjestelmän induktiossa ja tulehdusreaktion tuottamisessa sekä sen säätelyssä
- Tärkeitä lääkevaikutuksen kohteita !
POLYKLONAALINEN VS MONOKLONAALINEN
• Polyklonaalinen vasta-aine
• Ihmisen tai eläimen immunisaatio
– syntyy vasta-aineita antigeeniä (esim. virus) kohtaan
• Suuri joukko plasmasoluja tuottaa vasta-aineita
• Sitoutuvat saman antigeenin eri epitooppeihin
• Esim. hepatiittivasta-aine
• ”Passiivisen immunisaation standardi”
• Yhden solun tytärsolujen tuottamia eli yhden solukloonin tuottamia
• Tunnistavat hyvin spesifisesti kohdemolekyylinsä rakenteen
• Annetaan parenteraalisesti
• Ei metabolisia interaktiota
• Voivat indusoida vasta-ainetuotantoa
- Monoklonaalinen vasta-aine
- Yksi samanlainen vasta-ainetta
- Sitoutuu yhteen epitooppiin
Epitooppi = antigeenimolekyylin osa, jonka immuunijärjestelmä tunnistaa ja johon se reagoi
Glukokortikoidit
Esim. Hydrokortisoni, Budesonidi
Käyttöaiheet: Korvaushoitona • Addisonin tautiin = lisämunuaiskuoren vajaatoiminta • Lisämunuaisen poistamisen jälkeen • Hengen pelastava hoito • Hoitoon liitetään mineralokortikoidi
Palliatiivinen (= oireita lievittävä) käyttö
• Immunosuppressiivinen vaikutus
‒ Reuma, astma, syöpä, ihotaudit, silmätaudit, muut
Inhalaationa:
• Astma, COPD ja allergiaoireet ‒ Laajin glukokortikoidien annostelutapa
Niveleen tai pehmytkudokseen:
• niveltulehdus, nivelreuma, posttraumaattinen nivelrikko, limapussin tulehdus (bursiitti), akuutti kihtiartriitti, tenniskyynärpää, jännetuppitulehdus
• Rektaalisesti
• Haavainen paksunsuolentulehdus
Iholle ja paikallisesti limakalvoille:
• Ihosairaudet, kuten allergia, keloidit, paikalliset hypertrofiset, infiltroivat tai tulehtuneet leesiot, psoriaasiläiskät, granuloma annulare, lichen simplex chronicus (neurodermatiitti), lupus erythematosus discoides, necrobiosis lipodica diabeticorum, alopecia areata
• silmäsairaudet
Lihakseen:
• lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta
• autoimmuunitaudit
• allergisten sairauksien pahenemisvaiheet (esim. astma)
• mahasuolikanavan sairaudet kuten ulseroiva koliitti
• hematologiset sairaudet
• neoplasmat
• nefroottinen syndrooma
• multippeliskleroosin akuutit pahenemisvaiheet
Vaikutus:
• Sitoutuvat steroidi-reseptoriin (= GR) sytoplasmassa
• Anti-inflammarotinen vaikutus
- vähentää tulehdusreaktiota kaikkien osatekijöiden välityksellä
- fosfolipaasi A2 aktiivisuus vähenee ‒ prostanoidien muodostuminen estyy
- mm. interleukiinien, TNFa:n, kemokiinien eritys vähenee
• Immunosuppressiivinen vaikutus
(korvaushoidon ohella) tärkein terapeuttinen vaikutus
- vähentää syöjäsolujen aktiivisuutta
- vaimentaa sekä T- että B-lymfosyyttien toimintaa - Kaikki muut vaikutukset haittavaikutuksia !!!
Haitat: • Osteoporoosi • Ihon ja jänteiden ”haurastuminen” • Suurentunut infektioriski • Vaikutukset silmään (kaihi, glaukooma) • Vaikutukset mahalaukun limakavoon • Steroididiabetes • Kohonnut verenpaine • Keskushermostovaikutuksia • Cushingin oireyhtymä • Glukokortikoidihoidon keskeytyssyndrooma
HISTAMIININ MERKITYS ja reseptorit
- Allergian oireiden taustalla
- Immuunivasteen välittäjä / säätely
- Mahahapon erityksen säätely
- Keskushermoston välittäjäaine / säätelijä
◦ Tärkein ensivaiheen allergisen reaktion aiheuttavista välittäjäaineista
◦ Vapautuu syöttösoluista allergeenin kohdatessa syöttösolun pinnalle kiinnittyneet IgE-tyypin vasta-aineet
◦ Oireet välittyvät pääasiassa H1-reseptorien aktivaation kautta
Neljä tyyppiä: H1-H4-reseptorit
G-proteiinikytkentäisiä Lääkevaikutuksen kannalta tärkeimmät, H1 ja H2
◦ H1 -reseptorit
◦ Gq-prot -> PLC ↑-> DAG, IP3 ↑
◦ pääasiassa sileissä lihaksissa (verisuonet, keuhkoputket, suolisto)
◦ keskushermostossa (osallistuu mm. motoriikan, uni-valverytmin muistin ja kouristusalttiuden säätelyyn (H1,H3))
◦ sydämessä (AV-solmukkeen johtumisnopeuden hidastuminen (H1) ◦ rytmihäiriöt mahdollisia – Huom. H1 -salpaajat. Reflektorinen sykettä lisäävä vaikutus ◦ verenpaineen laskun aiheuttama, yleensä peittää alleen suorat sydänvaikutukset)
Tärkeimmät vaikutukset:
Allergiaoireet: sileän lihaksen supistus, vasodilaatio, verisuonten permeabiliteetin lisäys, kutina, urtikaria.
Keskushermostoss salpaus aiheuttaa sedaatiota ja lisää ruokahalua.
◦ H2 -reseptorit
◦ Gs-prot -> AC ↑ -> cAMP ↑
◦ mahalaukun rauhasissa
◦ sileässä lihaksessa, sydämessä (Supistusvoiman lisääntyminen, Syketaajuuden lisääntymien, ei kliinistä merkitystä, H2-salpaajilla ei vaikutusta)
Tärkeimmät vaikutukset: mahahapon eritys, sileän lihaksen relaksaatio, valkosolujen toiminnan esto
◦H3 –reseptorit
◦ Presynaptisia reseptoreja -> säätelevät histamiinin ja muiden välittäjäaineiden vapautumista (auto –ja heteroreseptorina)
◦ Merkitystä erityisesti aivoissa uni-valverytmin säätelyssä
Tärkeimmät vaikutukset: välittäjäaineiden vapautumisen esto
◦H4 -reseptorit
◦ H3 -reseptorien lähisukulaisia, osallistuvat kivun ja immuunivasteen säätelyyn?
Histamiinireseptorien salpaajat, H1-salpaajat
Esim. Akrivastiini, setiritsiini
Käyttöaiheet: Allergia
Vaikutus:
H1-reseptorisalpaajat (antihistamiinit, H1-käänteisagonistit)
◦ Allergisten oireiden ensisijainen lääkitys
◦ Estävät tehokkaasti useimpia allergisia oireita
◦ Teho nenän tukkoisuuteen ja silmäoireisiin heikko
Haitat:
Keskushermostossa H1 salpaus aiheuttaa sedaatiota ja ruokahalun lisääntymistä?
Histamiinireseptorien salpaajat, H2-salpaajat
Esim. Famotidiini, Ranitidiini
Käyttöaiheet: Närästys,
mahahaavan hoito ja profylaksia
Vaikutus: H2-reseptorien salpaajat (H2-käänteisagonistit)
◦ Käytetään mahan happamuuden vähentämiseen
◦ Mahahaavan hoito ja estohoito
◦ Närästysvaivat
Haitat: – ripuli, ummetus, päänsärky, sekavuus, CNS
Protonipumpun estäjät
Esim. lasopratsoli, rabepratsoli, pantopratsoli
Käyttöaihe: ulkustaudin hoito, refluksiesofagiitti, refluksitauti, närästys, helikobakteerien häätö
Vaikutus:
• estävät mahalaukun seinämän parietaalisolujen H+,K+ -ATPaasia (protonipumppua, ”happopumppua”)
• täydellisin mahan haponerityksen esto
• imeytyvät verenkierrosta parietaalisoluihin, joissa aktivoituvat
– “täsmälääkkeitä” - ak1voituvat happamassa
• estävät H+,K+ -ATPaasia non-kompetitiivisesti
– palautumaton reagoin1 protonipumpun SH- ryhmien kanssa
Haitat:
– päänsärky
– ripuli
– nivelvaivat
Antasidit
Esim. karbonaattisuoloja: NaHCO3, CaCO3, MgCO3, MgH2(CO3)2
oksideja ja hydroksideja:
MgO, Mg(OH)2, Al(OH)3
Vaikutus:
• Neutraloivat happoa, eivät estä eritystä
• vaikutuksen kesto riippuu mahan tyhjenemisnopeudesta
Haitat:
• KATIONIKOMPONENTTI (Na+, Ca2+, Mg2+, Al3+) voi vaikuttaa suolen motoriikkaan:
– alumiini aiheuttaa ummetusta, hidastaa mahan tyhjenemistä
– magnesium aiheuttaa ripulia
• Huom! Monet lääkeaineinteraktiot liittyvät kationikomponenttiin
Ripulilääkkeet
mm. opioidit kuten Loperamidi ja Rasekadotriili
Vaikutus: myy-opioidireseptorin kautta. Hidastavat suolen motiliteettia. Eivät läpäise veriaivoestettä, joten keskushermostovaikutukset vähäiset tai olemattomat.
Haitat: vähäiset
Laksatiivit
Esim. Sennosidit, Bisakodyyli, Natriumpikosulfaatti
Käyttöaiheet: UMMETUS
• ulostemassan pehmennys tai ulostusrefleksin voimistaminen kroonisessa ummetuksessa
• myrkyllisten aineiden poisto akuuteissa myrkytyksissä
• matolääkkeinä
• paksusuolen tyhjennys tähystystä varten
• ponnistustarpeen vähentäminen peräpukama- tai aivoverenvuotopotilailla
• leikkausten tai synnytyksen jälkeisen suolilaman poisto
Vaikutusmekanismeja: Ummetuslääkeryhmät • kuituvalmisteet – lisäävät suolen sisältöä • osmoottiset laksatiivit – vaikuttavat ulosteen koostumukseen • kontaktilaksatiivit – stimuloivat suolen toimintaa
Ulostemassaa lisäävät yhdisteet
• luonnosta saatavia kasvikuituja ja muita turpoavia aineita
– ruoka-aineiden sisältämät luumu, vehnäleseet
– kuituvalmisteet Ispagulan siemenkuori, Plantago ovatan siemenet, pidättävät vettä paksusuolessa ja lisäävät ulostemassaa
• suolen toiminta stimuloituu ja uloste pysyy pehmeänä
• sopivat pitkäaikaiskäyttöön
• haittavaikutuksina mahan turpoaminen ja ilmavaivat
Osmoottiset laksatiivit
• pidättävät osmoosiin perustuen vettä suolen sisällössä ja stimuloivat näin peristaltiikkaa
– sokerialkoholit ja muut huonosi imeytyvät sokerijohdokset laktuloosi, laktitoli, sorbitoli, polyetyleeniglykoli (=makrogoli)
( – huonosti imeytyvät anionit tai kationit (kuten Mg2+, SO42-, tartraa(, sitraa() karvassuola (MgSO4), glaubersuola (Na2SO4) )
• uloste myös pehmenee
• vaikutus alkaa 1-3 päivässä
• turvallisia pitkäaikaiskäytössä
Kontaktilaksatiivit
• vaikuttavat suolen seinämään
– stimuloivat hermonpäätteitä suolen seinämässä ja aiheuttavat peristaltiikan lisääntymistä bisakodyyli natriumpikosulfaa= sennaglykosidit (risiiniöljy)
• nopea vaikutus
• ei pitkäaikaiskäyttöön, suolen tottumisriski
• haittavaikutuksina kiihtyneestä suolen motiliteetista johtuvat vatsakivut
– sennavalmisteilla jopa suolistospasmit
Ulostuslääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutukset:
• pitkäaikaiskäytössä elektrolyy(en, erityisesti kaliumin, hukka
• psyykkinen kiintyminen ulostusaineisiin
– säännöllisen ulostamisen tavoittelu (erityisesti kontaktilaksatiiivit)
• voivat vaikuttaa muiden lääkeaineiden imeytymiseen
– osmoottiset laksatiivit ja kuituvalmisteet voivat vähentää etenkin depot-valmisteiden imeytymistä
Kalsineuriinin estäjät
Immunosupressiiviset lääkkeet
Esim. Siklosporiini, Takrolimuusi
Käyttöaiheet: elinsiirrot - hylkimisreaktioiden esto, atooppinen ihottuma yms.
Vaikutus:
• proteiinifosfataasi, joka aktivoituu kun antigeeniä esittelevä solu (=APC) aktivoi T-solun
• kalsineuriini defosforyloi tumaan siirtyvän säätelytekijän, josta seuraa Tsolun aktivaatio
• siklosporiini+siklofiliini ja takrolimuusi+ immunofiliini (FKBP) sitoutuvat kalsineuriiniin, joka ei pääse aktivoitumaan
• säätelytekijä ei siirry tumaan, ja T-solu ei aktivoidu
• IL-2, IL-3, IL-4, IL-5 ja muiden sytokiinien, kuten GM-CSF, TNF-α ja INF-γ, synteesi estyy
mTOR-estäjät
Esim. Sirolimuusi, Everolimuusi
Käyttöaiheet: Hylkimisreaktiot, syöpä
Vaikutus:
mTOR = mammalian Target Of Rapamycin: - proteiinikinaasi, joka solujen jakaantumiselle välttämätön - tärkeä solusyklissä ja mm. lymfosyyttien aktivaatiossa. Estää tätä.
inosine-monofosfaatti-dehydrogenaasin estäjä
Immunosupressiiviset lääkkeet
Esim. Mykofenolaatti
Käyttöaiheet: Hylkimisreaktioiden pitkäaikaiseen estoon
Vaikutus:
• inosine-monofosfaatti-dehydrogenaasin estäjä (ei kiinnity DNA:han)
• estää de novo puriini synteesiä
• Guanosiinin synteesi estyy
• lymfosyyttien proliferaatio estyy
• hylkimisreaktioiden pitkäaikaiseen estoon
• paljon käytetty lääke avohoidossa
Metotreksaatti
Immunosupressiiviset lääkkeet
Käyttöaihe:
Nivelreuma, sytostaatti
- Nykyisin nivelreuman peruslääke
- Käytetään myös sytostaattina
- Antimetaboliitti
- Foolihappoanalogi
- kilpailee dihydrofoolihapon (FH2) kanssa dihydrofoolihapporeduktaasissa, jolloin tetrahydrofoolihapon (FH4) muodostuminen estyy
- Puriini- ja pyrimidiinisynteesi estyy
- Aktivoituvat ja jakautuvat T-lymfosyytit ovat riippuvaisia de novo -puriini- ja - pyrimidiinisynteesistä
- Muita vaikutusmekanismeja ?
- Apoptoosin induktio (T-lymfosyytit)
- Sytokiinien vapautumisen esto
- Adenosiinin vapautuminen
- Reuma-annokset n. 15 mg viikossa; ad 30 mg/vk
- Suhteellisen hyvin siedetty
- Hidas vaikutuksen alku
- Yksilöiden väliset erot voivat olla suuria
- Haittavaikutukset:
- G-I kanavan haitat, erit. Stomatiitti
- Infektioalttius
- Keuhkomuutokset
- luuydintoksisuus
- Maksatoksisuus (jopa 5% potilaista) ‒ Alkoholin suurkuluttajat vaarassa
- Haittoja voidaan vähentää antamalla foolihappoa
JAK-lääkkeet (januskinaasien estäjät)
Immunosupressiiviset lääkkeet, reumalääkkeet
Esim. BRISITINIBI,
TOFASITINIBI
Käyttöaihe: nivelreuma
Vaikutus: estää januskinaasia. • Kliininen käyttö keskivaikeaan tai vaikeaan nivelreumaan (tulevaisuudessa psoriasis?)
• Käyttö metoreksaatin kanssa tai ilman
Haitat: • Infektioalttius lisääntyy • Ei raskauden aikana ei imetyksen aikana • Dyslipidemia • Verimuutoksia
TNFalfa-estäjät
Immunosupressiiviset lääkkeet, reumalääkkeet
Esim. Infliksimabi, Etanarsepti, Adalimumabi
Käyttöaihe: nivelreuma
Vaikutus:
kiinnittyvät ja “neutraloivat” TNFalfaa. Estää sen sitoutumisen TNFalfa-reseptoriin.
Haitat:
INJEKTIO- / INFUUSIOKOHDAN ÄRSYTYS sekä LISÄÄNTYNYT INFEKTIOHERKKYYS
• Malignit kasvaimet, riski vähäinen • Immunogeenisuus • Demyelinisaation riski (vähäinen, mutta merkittävä)
IL-salpaajat
Immunosupressiiviset lääkkeet, reumalääkkeet
Käyttöaihe: nivelreuma
Anakirna
IL-1 antagonisti
Tosilitsumabi
IL-6 antagonisti
Haitat:
INJEKTIO- / INFUUSIOKOHDAN ÄRSYTYS sekä LISÄÄNTYNYT INFEKTIOHERKKYYS
B-lymfosyyttien salpaajat
Esim. Rituksimabi
Käyttöaihe: nivelreuma
• B-lymfosyyttien CD20 reseptorin salpaaja • Kimeerinen ihmisen ja hiiren mAb • Tuotettu kiinanhamsterin munasarjasoluissa • Nivelreuma ja non-Hodgin lymfooma • Metyyliprednisoloni esihoitona ja elvytysvalmius oltava hyvä • Kaksi infuusiota 2 viikon välein
Haitat:
INJEKTIO- / INFUUSIOKOHDAN ÄRSYTYS sekä LISÄÄNTYNYT INFEKTIOHERKKYYS
• Neutropenia, leukopenia
• Ihottumat
• Pahoinvointi
T-lymfosyyttien salpaajat
Immunosupressiiviset lääkkeet, reumalääkkeet
Esim. Abatasept
Käyttöaihe: nivelreuma
Vaikutus:
T-lymfosyyttien salpaaja Ihmisen sytotoksisen T-lymfosyyttiantigeeni 4:n (CTLA-4) solunulkoisen osan ja IgG:n Fc osan fuusioproteiini Tuotetaan kiinanhamsterin munasoluissa Annostelu infuusiona 1,2 ja sitten 4 viikon välein Sitoutuu APC:n CD80/CD86 adheesiomolekyyleihin Estää APC:n ja T-lymfosyytin CD-28 molekyylin interaktion Lymfosyyttien aktivaatio estyy
Haitat:
INJEKTIO- / INFUUSIOKOHDAN ÄRSYTYS sekä LISÄÄNTYNYT INFEKTIOHERKKYYS
• Päänsärky, huimaus
Levotyroksiini
Käyttöaihe: Kilpirauhasen vajaatoiminnan korvaushoito
- S-T4-V aikuisella normaalisti 9 – 21 pmol/L – TSH tasolla 0,4-4,5 mU/L
- Levotyroksiini = tetrajodityroniini (= T4)
- Hengen pelastava korvaushoito
- Muuttuu maksassa ja munuaisissa T3:ksi
- rT3 on inaktiivinen
- Jos TSH korkea – tyroksiiniannos liian matala
- Jos TSH matala – tyroksiiniannos liian korkea
- Tyroksiinihoidon aikana TSH:n tulisi olla tasolla 1-2 mU/L
- Yksilöllinen annostelu !! – p.o. annoksesta imeytyy 40-75 % – annokset vaihtelevat – kestää usein pitkään ennen kuin löytyy oikea annostaso
- Plasman proteiineihin sitoutuu 99,95 % !
- T4 puoliintumisaika n. 7 vrk:tta
- T3 puoliintumisaika alle 1 vrk – muodostuu perifeerisissä kudoksissa – on potentimpi kuin T4
- Erittyy glukuroni - ja sulfaattikonjugaatteina sappeen – Enterohepaattinen kierto !
- Kyse on lähes aina hormonikorvaushoidosta, jolla korvataan kilpirauhasen liian vähäinen hormonituotanto.
- Lääke otetaan aamulla tyhjään vatsaan noin 15 minuuttia ennen aamiaista. Rauta-, magnesium- ja kalsiumvalmisteita tai happosalpaajia ei pidä ottaa neljään tuntiin tyroksiinin oton jälkeen.
- Maitotuotteiden kohtuullinen käyttö, ei yleensä vaikuta merkittävästi tyroksiinin imeytymiseen.
Kihdistä
• Kihdin esiintyvyys 1-2%, lähes kaikki miehiä
• Yli 65-vuotiailla miehillä esiintyvyys n. 7%
• Virtsahappotasot vuosia koholla
• Riskitekijöitä yksi tai useampi seuraavista:
– Metabolinen oireyhtymä – Munuaisten vajaatoiminta
– Alkoholi
– Diureetit
– Pieniannoksinen aspiriini
– Tietyt sairaukset
– Runsaasti puriineja sisältävän ravinnon nauttiminen
• Virtsahapon kertyminen elimistöön
– kertyy ja kiteytyy natriumuraattina niveliin
– uraatti aiheuttaa nivelessä inflammaation
– happiradikaalien muodostus
– IL1 lisääntyy
– Voi kiteytyä munuaisiin (huom! Diureetit pahentavat samoin ASA)
• Hoito: – elintapamuutokset • puriinipitoisen ruoan välttäminen • alkoholin käytön vähentäminen • laihduttaminen – lääkehoito
Kihdin lääkehoito • Akuutti kihtikohtaus: • Oireina tulehdus ja kipu – Isovarpaan tyvinivel (75%) – Nilkka (50%) – Polvi (35%) – Sormet (30%) • Hoidetaan kipua ja tulehdusta – Indometasiini • voimakas NSAID, paljon haittoja (mm. CNS)
Allopurinoli
Käyttöaihe: kihti
Vaikutus:
• Estää uraatin muodostumista
• Ensisijaislääke estohoidossa
Allopurinoli - vaikutusmekanismi
• Ksantiinioksidaasin estäjä – uraatin eli virtsahapon muodostuminen estyy
• Aktiivinen metaboliitti – oksipurinoli eli alloksantiini – muodostuu ksantiinioksidaasin katalysoimana
Haitat: • Hidastaa varfariinin, teofylliinin ja atsatiopriinin metaboliaa • Paljon allergisia haittoja: – kutina – ihottuma – kuume – lihaskivut
