koe Flashcards
mitä kerroksia ilmakehässä on?
troposfääri, tropopaussi, stratosfääri, stratopaussi, mesofääri, termosfääri, eksosfääri, magnetosfääri
miten tuuli syntyy?
Tuulen energia on peräisin Auringosta. Sen lämpö jakautuu epätasaisesti maanpinnalle, mikä saa aikaan lämpötila- ja ilmanpaine-eroja, joita tuulet tasoittavat. Tuuli syntyy, kun ilmanpaine-erot pyrkivät tasoittumaan, jolloin ilma virtaa korkeapaineesta matalapaineen alueelle, mitä suurempi kahden alueen välinen ero on, sitä voimakkaampi tuuli on.
Nimeä pysyvät ilmanpainealueet ja planetaariset tuulivyöhykkeet. Miten ne syntyvät ja millaiset sääilmiöt ovat tyypillisiä eri ilmanpainevyöhykkeille?
Päiväntasaajalla on pysyvä matalapaine, se syntyy kun maa ja meri lämpiävät ja lämmittävät yläpuolella olevaa ilmaa, jolloin syntyy kohoavia ilmavirtauksia. Ilmanpaine alenee ja syntyy pysyvä matalapaine.
30.leveysasteiden alueella syntyviä korkeapainealueita kutsutaan hepoasteiksi. Ne syntyvät kun lämmin ilmavirta kohoaa ylös troposfääriin ja kääntyy kohti pohjoista ja etelää. Ylhäällä ilma jäähtyy jolloin syntyy pysyviä korkeapainealueita.
Napa-alueilla on erittäin kylmää ja siellä vallitsevat laskevat ilmavirtaukset, jotka aiheuttavat napojen korkeapainealueet.
Miten syntyvät paikalliset ja alueelliset tuulet?
Merituuli syntyy, kun maa lämpenee merta nopeammin ja maan ylle muodostuu matalapaine. Nousevat ilmavirtaukset vievät tilalle viileää ilmaa mereltä.
Rinnetuulet syntyvät vuoristossa vuoririnteen ja laaksom lämpötilaerosta. Päivällä rinne lämpenee ja sen yläosaan muodostuu matalapaine. Korvaavaa ilmaa virtaa laakson pohjalta ylös rinteelle. Yöllä ylärinne jäähtyy ja kylmä, raskas ilma valuu laaksoon vuorituulena.
Valumatuuli syntyy, kun ilma jäähtyy ylängöllä. Raskas, tiheä ja kylmä ilma lähtee valumaan vuorenrinnettä alas kiihtyvällä vauhdilla.
Lämmin laskutuuli (föhntuuli), kun mereinen ja kostea ilmamassa kohoaa ylös vuorenrinnettä- Ilmassa oleva kosteus tiivistyy sateiksi vuoren merenpuoleisille rinteille. Tiivistymisessä vapautunut piilevä lämpö hidastaa ilman jäähtymistä. Vuoren ylittänyt kuiva ilmamassa lämpenee erittäin nopeasti.
Miten vesi kiertää maapallolla? Mikä saa kierron aikaan?
Auringon lämpösäteily saa aikaan veden haihtumisen mereiltä ja mantereilta ilmakehään, jossa tuulet kuljettavat sitä paikasta toiseen. Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy ja muodostuu pisaroita jotka putoavat maan vetovoiman vuoksi alas sateena. Osa sataneesta vedestä tunkeutuu maanpinnan läpi maaperään jossa se kiinnittyy maahiukkasiin tai suodattuu pohjavedeksi. Osa sadevedestä poistuu pintavaluntana tai pintakerrosvaluntana. Jokiin ja järviin päätynyt vesi päätyy meriin tai haihtuu.
Miten sade syntyy?
Sade syntyy pilvessä ja sateen edellytyksenä ovat nousevat ilmavirtaukset. Kun ilma nousee ylöspäin, se jäähtyy ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilvipisaroiksi tai jääkiteiksi.
Sade voi syntyä pilvessä kahdella tavalla =
törmäys-yhdistymisprosessi = pilvipisarat kasvavat suureksi niihin tiivistyneen vesihöyryn takia ja törmäilevät toisiinsa.
jääkideprosessi = pilvien yläosa jäähtyy ja n. -15 asteessa syntyy jääkiteitä, joiden ympärille vesihöyry alkaa härmistyä nopeasti. Jääkiteet kasvavat ja alkavat pudota painavina kohti maata.
Mitkä ovat kolme sadetyyppiä ja missä niitä tyypillisimmin tavataan?
sadetyypit =
konvektiosade = konvektiosateita syntyy auringon lämmittäessä maanpintaa ja maa lämmittää yläpuolella olevaa ilmaa. Lämmennyt ilma kohoaa nopeasti korkealle ja kosteus tiivistyy kumpu-ja ukkospilviksi. Tyypillinen konvektiosade on tavallisesti raju ja lyhytkestoinen ukkoskuuro tropiikissa.
orografiset sateet = orografiset sateet syntyvät kun mereinen ja kostea ilmamassa kohtaa rannikon tai vuorenrinteen ja kohoaa ylöspäin. Kohoava ilmamassa viilenee ja siinä oleva kosteus tiivistyy sateeksi. Esim. Norjan ja Kanadan länsirannikot.
rintamasateet = Rintamasateita esiintyy polaaririntamassa syklonien yhteydessä. Lämpimän rintaman kohoavien ilmamassojen myötä syntyy pitkäaikaisia ja heikkoja sateita. Sade syntyy kun kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ja kostean ilman kohoamaan ylös. Kylmän rintaman sateet ovat voimakkaampia kuurosateita. Tyypillisiä keskileveyksien alueilla, esim. Suomessa ja muualla Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa.
Miten merivirrat syntyvät ja mitä ne saavat aikaan maapalolla?
Tärkein syy merivirtojen syntymiselle on planetaariset tuulet. Ne puhaltavat pääsääntöisesti samaan suuntaan ja työntävät meren pintavettä mukanaan.
Merivirroilla on tärkeä osa maan lämpötilojen tasaamisessa, koska ne kuljettavat päiväntasaajan alueelle tullutta auringon ylijäämää kohti napoja. Lämpimät merivirrat aiheuttavat sateita ja kylmät merivirrat kuivuutta.
Miten sykloni syntyy ja mitä sääilmiöitä siihen liittyy?
Sykloni syntyy kun hepoasteilta tuleva lämmin ilmamassa kohtaa napa-alueilta tulevan kylmän ilmamassan. Syklonin lämpimälle rintamalle tyypillisiä sääilmiöitä ovat pilvisyys ja tasaiset sekä pitkät sateet. Syklonin kylmälle rintamalle tyypillisiä sääilmiöitä ovat kesäisin esiintyvät sadekuurot ja ukkospuuskat.
Mitä ovat lämpövyöhykkeet ja mitkä asiat vaikuttavat niiden sijaintiin?
Maapallo voidaan jakaa neljään lämpövyöhykkeeseen = tropiikkiin, subtropiikkiin, lauhkeaan ja kylmään vyöhykkeeseen. Lämpövyöhykkeisiin vaikuttaa merivirrat, tuulet, topografia ja vuoristojen sekä mantereiden sijainnit.
Miten ilmastotyypit sijoittuvat maan pinnalle päiväntasaajalta navoille siirryttäessä?
trooppiset ilmastot = päiväntasaajan molemmin puolin
kuivat ilmastot = kääntöpiirien molemmin puolin
lauhkeat ilmastot = kääntöpiirien ja napapiirien välinen alue
viileät ilmastot = myös kääntöpiirien ja napapiirien välinen alue (mantereisia ilmastoja)
jääilmastot = napojen ympärillä
vuoristoalueet
Mikä on maannos?
Maannos on maaperän yläosaan kehittynyt kerroksellinen rakenne, jonka on saanut aikaan ilmaston, rapautumisen, kasvillisuuden, eläinten ja maaperän hajoittajien yhteisvaikutus.
Miten kasvillisuusvyöhykkeet sijoittuvat maan pinnalle?
trooppiset sademetsät = sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin,
subtrooppiset sademetsät = muodostuvat mantereiden itäosiin
savannit = sijaitsevat trooppisilla alueilla, trooppisten sademetsien etelä-ja pohjoispuolella sekä päiväntasaajan alueen ylängöillä.
monsuunimetsät = sijaitsevat monsuunisateiden alueilla lähinnä Aasiassa.
aavikot = esiintyy 15. ja 30. leveysasteen välilläm kääntöpiirien tuntumassa sekä mantereiden sisäosissa.
nahkealehtinen kasvillisuus= esiintyy talvisateiden alueella mantereiden länsireunoilla.
lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät = pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikan itäosat, Kiinan pohjoisosat ja Japani.
arot = sijaitsevat mantereiden keskiosissa
havumetsät = ulottuu Pohjois-Amerikasta Pohjois-Euroopan kautta Siperiaan.
tundra = esiintyy kylmällä vyöhykkeellä
Miten kallio rapautuu?
Kallio rapautuu lämpötilan vaihtelun, veden ilman tai eliöiden vaikutuksesta. Kallioperän ominaisuudet vaikuttavat rapautumisnopeuteen.
Lämpörapautuminen = Kivi halkeaa kun lämpimässä kiven mineraalit laajenevat ja kylmässä supistuvat → aiheuttaa jännitettä eri mineraalirakenteiden välillle.
Pakkasrapautuminen = Kallion halkeamiin valunut vesi jäätyy ja laajenee, mikä suurentaa halkeamia → kivi lopulta hajoaa.
Suolakiderapatuminen = Kuumilla alueilla vesi haihtuu ja suolakiteet kasvavat kallioiden ja kivien raoissa.
Kemiallinen rapautuminen = Veteen liuenneet hapot liuoittavat kiviaineksen mineraaleja.
Organogeeninen rapautuminen = eliöiden aiheuttamaa, kasvien juuret kasvavat kallion halkeimiin niin, että kallio halkeaa.
Mitä muodostumia eroosiovoimat saavat aikaan?
Eroosiovoimia ovat virtaava vesi, aallot, tuuli ja liikkuva jää. Eroosiovoimat kuluttavat, kuljettavat, lajittelevat ja kasaavat rapautumistuotteita.
Mitkä ovat Suomen kuuden maisema-alueen tyypilliset piirteet?
Saaristo-Suomi= Maisema muodostuu kallioperän murrosten ja niiden välisten saarten mosaiikista.
Etelä-Suomen rannikkoalanko = Nähtävissä paljon perinnemaisemia. Suurin osa alueen maaperästä on tasaista savikkoa.
Järvi-Suomi = Muodostuu viimeisen jäätiköitymisvaiheen aiheuttamasta järvipainanteista, saarista ja kalliomurroksista. Alue on alankoa mutta moreenin peittämät mäet ja drumliinit nousevat selvästi esiin.
Pohjanmaan lakeus = Tasaista aluetta, jossa on vain vähän järviä. Runsaasti peltoja.
Vaara-Suomi = Suuria korkeusvaihteluja. Vaarat ovat jäänteitä muinisista korkeista vuorista. Vaarojen väliset painanteet usein soistuneita.
Lappi = Pintamuodoltaan Suomen vaihtelevinta aluetta. Kasvillisuus vaihtelee maanpinnan korkeuden ja veteisyyden mukaan.
