Kliininen kemia Flashcards
1
Q
Mitä tarkoittaa positiivinen ennustearvo?
A
Sairauden todennäköisyys positiivisen testituloksen jälkeen
2
Q
Mitä tarkoittaa sairauden ennakkotodennäköisyys?
A
Sairaiden osuus määritellyssä kohdeväestössä, johon ko. laboratoriotutkimusta sovelletaan.
3
Q
Mitä tarkoittaa absoluuttinen erytrosytoosi?
A
Punasolulinjan proliferatiivinen sairaus aiheuttaa punasolujen määrän lisääntymisen.
4
Q
Millaisen muutoksen tupakointi aiheuttaa hemoglobiiniin?
A
Kasvaa
5
Q
HKR eli hematokriitti
A
Punasolujen tilavuusosuus verestä.
6
Q
E-MCV
A
Punasolujen keskitilavuus.
7
Q
E-MHC
A
Punasolujen hemoglobiinin keskimassa. Jako normo-, hypo- ja hyperkromisiin.
8
Q
Millä trombosyyttitasolla merkittävä vuotoriski?
A
alle 50 x 10^9/l
9
Q
Mitä TVK tuo lisää PVK:hon?
A
Valkosolujen erittelylaskennan.
10
Q
Milloin kannattaa tehdä TVK?
A
Jos mikä tahansa solulinja poikkeava PVK:ssa tai halutaan tarkemmin nähdä valkosolujen morfologiaa.
11
Q
Mitkä tekijät voivat aiheuttaa neutrofiliaa?
A
Bakteeri-infektiot, steroidilääkitys, verenvuoto, trauma, sydäninfarkti, myrkytykset, fyysinen rasitus, veritaudit, verensiirto.
12
Q
Mitkä tekijät voivat aiheuttaa lymfosytoosia?
A
Virusinfektiot, KLL
13
Q
Mitkä tekijät voivat aiheuttaa eosinofiliaa?
A
Allergiat, loisinfektiot, lääkkeet, toksiset aineet, ihosairaudet, keuhkoaffisiot, infektiot, veritaudit.
14
Q
Mitkä tekijät voivat aiheuttaa monosytoosia?
A
Krooniset infektiot, krooniset inflammatoriset sairaudet, verisairaudet
15
Q
Mitkä tekijät aiheuttavat basofiliaa?
A
KML
16
Q
Tyypilliset pahanlaatuisen veritaudin laboratoriolöydökset
A
Huomattava leukosytoosi, vaikea anemia, trombosytopenia.
17
Q
Normosyyttisen anemian syyt
A
Sekundaarianemia, hemolyysi, vuoto
18
Q
Makrosyyttisen anemian syyt
A
B12- tai folaatin puute, maligni verisairaus, maksasairaus, alkoholin liikakäyttö, voimakas retikulosytoosi.
19
Q
Mistä retikulosytoosi kertoo?
A
Kuvastaa punasolutuotannon määrää luuytimessä.
20
Q
Missä tilanteissa ferritiini kasvaa?
A
Tulehdukset, maksasairaudet
21
Q
Mihin kohonnut S-TfR voi viitata?
A
raudanpuute, hemolyysi, polysytemia vera.
22
Q
Potilaalla makrosyyttinen anemia. Mitä tutkimuksia kuuluu jatkoselvittelyyn?
A
S-B12-Tc2 ja fE-Folaatti
23
Q
Hemolyysin laboratoriolöydökset?
A
Anemia, E-Retik koholla, S-Haptoglobiini matala.
24
Q
Mitä APTT mittaa?
A
Veren hyytymiseen kuluvaa aikaa. Käytetään sisäisen hyytymisreitin tekijöiden puutosten diagnosoimiseen.
25
Mitä TT mittaa?
Mittaa maksan syntetisoimien K-vitamiiniriippuvaisten hyytymistekijöiden yhteisvaikutusta, eli ulkoista hyytymistietä. Mittaa hyytymiseen kuluvaa aikaa ja vertaa sitä normaaliin.
26
Milloin P-Fibr voi olla alentunut?
Verenvuoto, DIK, maksan vajaatoiminta, fibrinolyysi, perinnöllinen vajaus.
27
Mikä on FiDD?
Fibriinin hajoamistuote, jota kertyy verenkiertoon, kun hyytymiä hajotetaan -> tromboosin osoitus
28
Mikä laboratoriotesti perinnöllisten verenvuototaipumusten selvittelyissä?
APTT (koholla), koska kuvaa sisäistä hyytymisreittiä.
29
DIK:n laboratoriolöydökset
```
APTT koholla
P-TT matala
P-Fibr matala
FiDD korkea
B-Tromb matala
FV matala (lisääntynyt kulutus)
antitrombiini matala
```
30
Mikä laboratoriotutkimus vuototaipumuksen selvittelyssä
P-VuotoPe-paketti (TT, APTT, Trombai, FVIII, vWF-Akt, Fibr, FII, FV, FVII, FX, FXI, FXII, FXIII)
31
Sydäninfarktiepäilyssä ensisijainen lab.testi?
Troponiinit. Otetaan heti potilaan tullessa ja 3 tunnin kuluttua. Yli 50ng/l pitoisuus sopii sydänlihasiskemiaan.
32
Mitkä asiat voivat aiheuttaa troponiinin kohoamista?
Munuaisten vajaatoiminta, rabdomyolyysi, sydäninfakti.
33
Mikä on POC-analyysi?
Point-of-care = vieritesti
34
Mitä labroja yleensä tutkitaan sydämen vajaatoiminnan diagnosointivaiheessa kartoittamaan kokonaistilannetta?
Sokeriaineenvaihdunta, maksan- ja kilpirauhasen toiminta, kolesteroliaineenvaihdunta, veren tulehdusarvot.
35
Mitkä labrat sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa?
BNP
36
Jos potilas on veriryhmää B, mitä vasta-aineita hänellä on?
Anti A
37
Mitä asioita plasman siirrossa huomioitava veriryhmien suhteen?
Plasman siirrossa siirtokaavio päinvastainen kuin punasolujen siirrossa (AB -> O, AB -> A -> O, AB -> B -> O). RhD:tä ei tarvitse huomioida, koska punasolut on poistettu.
38
Mitä tutkimuksia tulee tehdä ennen punasolujen siirtoa?
ABORhD-veriryhmämääritys kahdesta riippumattomasta näytteestä ja veriryhmävasta-aineiden seulonta. MYÖS ENNEN HÄTÄSIIRTOA otetaan näyte.
39
Mitä tutkimuksia tulee tehdä ennen trombosyyttien ja jääplasman siirtoa?
Vasta-aineseulontaa ja serologista sopivuuskoetta ei tarvita.
40
Mitä tarkoittaa T&S-kelpoisuus
Punasoluvalmisteen sopivuus potilaalle voidaan varmistaa elektronisesti, kun tietyt kriteerit täyttyvät, jolloin tarkempia serologisia kokeita ei tarvita. Tämä edellyttää korkeintaan 5vrk sitten tehtyjä veriryhmämäärityksiä.
41
Millä mekanismilla HDN (haemolytic disease of the newborn) kehittyy?
Sikiöllä isältä perittyjä punasoluantigeeneja, joita äidillä ei ole -> punasoluja pääsee äidin verenkiertoon -> äiti immunisoituu ja alkaa tuottaa vasta-aineita -> IgG-luokan vasta-aineet pääsevät istukan läpi ja alkavat tuhota sikiön punasoluja -> hemolyysi -> anemia
42
Miten HDN (haemolytic disease of the newborn) kehittymistä ehkäistään?
anti-D-immunoglobuliini raskaudenkeskeytyksissä, keskenmenoissa ja systemaattisesti kaikille RhD negatiivisille äideille raskausviikolla 28-30.
43
Missä tilanteessa punasolusiirto on indisoitu?
Hb < 50g/l tai perussairauden mukaan myös korkeammilla pitoisuuksilla.
44
Milloin käytetään OctaplasLG:tä?
Isot vuodot, hyytymishäiriöt
45
Milloin on tarpeen käyttää sädetettyjä punasoluvalmisteita?
Immuunipuutospotilaille, osalle heamtologisista potilaista, kantasolusiirtopotilaille, pienille keskosille, sikiöille.
46
Milloin tarpeen käyttää pestyjä punasoluvalmisteita?
IgA-puutos, toistuvat haittavaikutusreaktiot.
47
Milloin tarvitaan trombosyyttien siirtoa?
Merkittävä akuutti vuoto, tunnettu trombosytopenia, sytostaattipotilailla vuodon ehkäisyyn.
48
Verivalmisteiden siirrossa yleisimmät haittavaikutukset
Kuume, välitön hemolyysi, kutina, urtikaria, (anafylaksia, septinen reaktio, infektio, verenkierron ylikuormitus, ARDS, viivästynyt hemolyysi, purppura, käänteishyljintä)
49
Mitä tulee huomioida näytteenotossa, kun tehdään lääkeaineen pitoisuusmäärityksiä?
Näyte tulee ottaa tasapainotilassa, kun lääkityksen aloituksesta on riittävän kauan (5 puoliintumisaikaa). Näyte tulee ottaa juuri ennen seuraavaa annosta.
50
Mikä laboratoriokoe korvikealkoholien käyttöä epäiltäessä?
P-ALKO
51
Diabeteksen diagnostiset kriteerit
Joku seuraavista toistuvasti koholla
Paastoglukoosi >7,0
Glukoosirasitus > 11,0
HbA1c > 48
52
Mitä HbA1c kuvaa?
Veressä oleva glukoosi siirtyy punasoluihin ja aiheuttaa Hb A:n glykoitumisen. Glykoitumisreaktion nopeus kestää punasolun koko eliniän -> pitkäaikainen sokeritasapaino.
53
C-peptidi
Proinsuliinin hajoamistuote, jota käytetään insuliinierityksen arviointiin. Huom! munuaisten vajaatoiminta nostaa pitoisuutta.
54
Mihin viittaa suurentuneet GAD-vasta-aineet?
Autoimmuunidiabetekseen
55
Potilaalla hematologiseen maligniteettiin sopivat oireet -> jatkoselvittelyt?
B-PVK + T -> B-Morfo -> luuydintutkimus (Bm-MGGFe) -> veren, kudosnäytteen tai luuytimen solujen pinta-antigeenit (LMark)
Tarvittaessa vielä FISH, PCR-menetelmät spesifien translokaatioiden osoittamiseksi.
56
Hepatiittiepäily, ensisijainen laboratoriotutkimus?
ALAT nousee akutissa virushepatiitissa 7-12 vuorokaudessa. Kroonisessa hepatiitissa kuvastaa taudin vaikeusastetta.
57
Milloin konjugoitumaton bilirubiini koholla? Entä konjugoitu?
```
Konjugoitumaton:
hemolyysi
erytropoieesin häiriöt
Konjugoitu:
Maksan ja sappiteiden sairaudet
```
58
Mitä kokeita voisi ottaa maksan vajaatoiminnan asteen arvioimiseksi?
P-TT
| albumiini (prealbumiini akuutissa vajaatoiminnassa)
59
Mihin viittaa matala seerumin pepsinogeenitaso?
Corpuksen atrofiseen gastriittiin.
60
Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka
S-Amylaasi nousee, S-Ca laskee, CRP nousee, S-Elast1 ja U-Trypsinogeeni-2 kasvaa.
61
Laktoosi-intoleranssin diagnosoiminen
Laktoosirasitus tai geenitesti.
62
Missä tilanteissa kalprotektiini on hyödyllinen?
Tulehduksellisten suolistosairauksien seuranta, aktiivisuuden arviointi ja hoitovasteen seuranta.
63
Lasko kuvaa punasolujen laskeutumisnopeutta, mitkä tekijät kasvattavat laskoa?
Laskeutumisnopeutta lisäävät proteiinit, jotka aiheuttavat raharullamuodostusta (fibrinogeeni ja immunoglobuliinit).
64
Missä sairauksissa lasko usein koholla?
Maligniteetit, reuma- ja sidekudossairaudet, munuaissairaudet, polymyalgia rheumatica, infektiot
65
Mihin prokalsitoniinimittausta käytetään?
Bakteeri-infektion osoitus.
66
Mitä on transudaatti?
Veriplasman suodosta, jossa proteiinipitoisuus < 30g/l
67
Mitä on eksudaatti?
Tulehdusneste, jossa runsaasti proteiineja.
68
Hemoglobiinin vieritesti, monennesta pisarasta näyte?
kolmas tai neljäs
69
Miksi P-Kreaa käytetään munuaisten toiminnan arviointiin?
Lihasten energia-aineenvaihdunnan lopputuote, joka eritetään glomerulusten kautta virtsaan -> Plasman krea kuvastaa GFR:ää likiarvoisesti.
70
Mitä eGFR ottaa huomioon?
Huomioi kreatiniinin, iän ja sukupuolen.
71
Mikä on P-Kystatiini C?
Mikroproteiini, jota kaikki solut tuottavat tasaisella nopeudella. Suodattuu glomeruluksessa ja reabsorpoituu proksimaalisessa tubuluksessa, jossa katalysoituu. Veripitoisuus kuvastaa glomeruluksen toimintaa. Osoittaa herkästi lievät munuaistoiminnan muutokset.
72
Mikä on NGAL?
Neutrophil gelatinase-associated lipocalin
| Erittyy munuaisvaurion yhteydessä tubuluksista ja kokoojaputkista virtsaan ja plasmaan. Ei vakiintuneessa käytössä.
73
Milloin P-Urea hyödyllinen?
Kasvaa munuaisten vajaatoiminnassa ja munuaisperfuusion vähetessä. Voidaan arvioida hemodialyysin tehoa.
74
Mitä U-KemSeul pitää sisällään?
Leukosyytit, nitriitit, proteiini, pH, hemoglobiini, glukoosi, ketoaineet.
75
Deksametasonikoe
DXM estää hypofyysin ACTH:n eritystä. Potilaalle annetaan 1mg deksametasonia ja mitataan S-Korsol aamulla. Normaalitilanteessa se laskee. Lisämunuaisen hyperplasiassa ja karsinoomassa ei.
76
Mikä on ektooppinen ACTH-syndrooma?
Plasman ACTH on voimakkaasti suurentunut ja ei usein seuraa normaalia vuorokausivaihtelua. Syynä voi olla erilaiset kasvaimet tai Cushing.
77
Primaarin hyperaldosteronismin labralöydökset
S-Aldos koholla, S-reniini matala, S-K matala
78
Viivästynyt puberteetti lab.löydökset
S-LH, S-FSH ja S-Estradioli matalat
79
Gonadiperäisen amenorrean labralöydökset?
Estradioli matala ja FSH-LH koholla.
80
Sentraalisen hypogonadismin laboratoriolöydökset
LH, FSH ja testo matalia.
81
Impotenssin (mies) laboratorioselvittely
S-Testo, S-FSH, S-LH, S-Prolaktiini
82
Mistä kertoo lapsiveden lesitiini/sfingomyeliini?
Surfaktantin puutteesta ja uhkaavasta hengitysvaikeusoireyhtymästä.
83
Mikä on raskauden aikana tehtävä NIPT-tutkimus?
Noninvasiivinen tutkimus äidin verestä, jossa tutkitaan sikiöperäistä DNA:ta. Kattaa yleisimmät kromosomihäiriöt.
84
Mitkä tutkimukset tärkeimpiä (tärkeysjärjestys?) ateroskleroosin riskitekijöitä tutkittaessa?
1. LDL
2. Kokonaiskolesteroli
3. HDL
4. Triglyt
85
Mitä laboratoriokokeita otat hypertensiopotilaalta?
B-PVK + T, U-KemSeul, P-Krea, P-K, P-Na, S-Kol, S-HDL, S-LDL, S-Trigly, fP-Gluk
86
Milloin on syytä epäillä sekundaarista hypertensiota?
Potilas nuori, systolinen paine >220 tai diastolinen >120mmHg, äkkiä alkanut verenpainetauti tai yllättäen vaikeutunut. Hoitotavoitteeseen ei päästä 3 lääkkeellä tai potilaalla munuaisten vajaatoiminta.
87
Mitkä tekijät säätelevät kalsiumin pitoisuutta veressä?
PTH, D-vitamiini ja kalsitoniini.
88
Parathormonin toiminta
Kohottaa plasman kalsiumia lisäämällä sen resorptiota luusta ja tubuluksista sekä lisäämällä imeytymistä suolesta.
89
Miksi kalsiumionin määritys on tarkempi kuin kokonaiskalsium?
Puolet plasman kalsiumista sitoutuneena proteiineihin ja proteiinipitoisuuden kasvu lisää kalsiumin määrää. Ionisoituneen kalsiumin määrä kuvastaa paremmin biologisesti vaikuttavaa kalsiumia kuin kokonaiskalsium, johon kuuluu myös sitoutunut kalsium.
90
Mitkä asiat voivat aiheuttaa hyperkalsemiaa?
Primaarinen hyperparatyreoosi, maligniteetit
91
Mitkä asiat voivat aiheuttaa hypokalsemiaa?
Aiempi kilpirauhasleikkaus, krooninen munuaistauti, hypoparatyreoosi.
92
D-vitamiinin saantisuositus aikuisille
7,5 ug/vrk lokakuu-maaliskuu
93
Mikä tutkimus seerumin D-vitamiinimittauksessa?
S-25-OH-D. Lääkehoidon seurannassa 1,25-OH-D
94
Missä tilanteissa käytetään luun merkkiaineiden mittauksia?
Osteoporoosin lääkehoidon tehon arvioinnissa. Huom! osteoporoosin diagnoosia ei voida näiden perusteella tehdä.
95
Missä tilanteissa S-AllIgE (seerumin allergeenispesifinen IgE) on syytä tehdä?
- Ihotestejä ei saatavissa epäillylle allergeenille
- Potilaalla laaja-alainen ihottuma, poikkeuksellisen voimakas allergia tai antihistamiinilääkitys.
- Halutaan seurata herkistymisen tasoa.
96
Mitä ovat ristiallergiat?
Allergiat, joita aiheuttavat eri sukuihin kuuluvat kasvit sen jälkeen, kun henkilö on herkistynyt yhdelle niistä.
97
Hypotyreoosin laboratoriolöydökset
T4V matala, TSH korkea (autoimmuunityreoidiitissa TPO)
98
Hypertyreoosin laboratoriolöydökset
T4V korkea, TSH matala, (Basedowissa TPO)
99
Mikä on PSA?
Prostatan epiteelisolujen tuottama proteaasi, jota voidaan käyttää eturauhassyövän seulonnassa. Myös eturauhasen hyperplasia voi nostaa arvoa hieman.
100
Mitkä labrakokeet sopivat kilpirauhasen karsinooman tutkimuksiksi?
Medullaarisessa karsinoomassa kalsitoniini, follikulaarisessa ja papillaarisessa karsinoomassa tyreoglobuliini.
101
Rintasyövän seurannassa käytetty perinteinen markkeri
Ca 15-3
102
Maksan karsinooman seuranta labrakokeilla
Alfafetoproteiini
