Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kemia 1+2 > Kemiaa > Flashcards

Kemiaa Flashcards

1
Q

Mikä on kemikaali

A

Koostumukseltaan ja rakenteeltaan tunnettu nimetty aine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Synteettinen kemikaali

A

laboratoriovalmisteinen kemikaali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

ADI-arvo

A

Hyväksyttävä päivittäinen lisäaineen määrä, jolle ihminen voi altistua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Miten ADI-arvo ilmoitetaan

A

Se ilmoitetaan milligrammoina painokiloa ja päivää kohden (mg/kg/vrk)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

LD50-arvo

A

Aineen kerta-annos, joka riittää tappamaan puolet koe-eläimistä. Suhteutetaan painoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Lisäaineen ADI-arvo on 10 mg/kg/vrk ja LD50-arvo 2500 mg/kg. Henkilö painaa 50 kg. Mikä on hyväksyttävä annos lisäainetta päivässä?

A

500mg/vrk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Fysikaaliset ominaisuudet

A

Aineen pysyvät ja palautuvat ominaisuudet.
Esim. väri, tiheys, sulamispiste ja sähkönjohtavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kemialliset ominaisuudet

A

Miten aine reagoi toisten kansa. Esim. happamuus, myrkyllisyys, syttymispiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kemiallinen muutos

A

Aineen koostumus muuttuu ja syntyy uutta ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Fysikaalinen muutos

A

Aineen ominaisuudet muuttuvat, mutta aine pysyy samana (olomuodon muutokset)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ovatko seuraavat muutokset fysikaalisia vai kemiallisia?
Kuumasta teestä haihtuu vettä.
Paperi palaa.
Vihreät kasvit yhteyttävät.
Leivinjauhetta ja vehnäjauhoja sekoitetaan.

A

fysikaalisia a ja d, kemiallisia b ja c

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Faasi

A

Aineen olomuotoalue (esim kiinteän ja nesteen tai veden ja öljyn)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Puhdas aine

A

Ainetta, jolla on kaikkialla sama koostumus, jota voidaan kuvata. Alkuaineet ja yhdisteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Minkälaisia seoksia on?

A

Homo- ja heterogeenisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Millainen on homogeeninen seos

A

Homogeenisessä eli tasakoosteisessa seoksessa on vain yksi faasi, jonka voi paljaalla silmällä tunnistaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mikä on lejeerinki

A

Metallien muodostama homogeeninen seos, kuten pronssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Liuos

A

Homogeeninen seos, jossa on liuotin ja siihen liennut aine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mikä on heterogeeninen seos

A

Sekakoosteinen seos, jossa näkee paljaalla silmällä useita faaseja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Onko maito hetero- vai homogeeninen

A

Hetero

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kolloidinen seos

A

Heterogeeninen seos, jossa jonkin aineen faasit ovat maksimissaan parin mikrometrin mittaisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Dekantointi

A

Kiinteän aineen päällä oleva neste voidaan kaataa pois

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Suodatus

A

Kiinteä aine jää suodattimeen ja neste pääsee läpi. (neste=suodos ja kiinteä=sadostuma)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Sentrifugointi

A

Koeputkessa olevaa näytettä pyöritettään todella nopeasti, jolloin tiheämpi aine painuu pohjalle ja aineet voi sitten erottaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Haihdutus

A

Liuotin poistetaan seoksesta lämmittämällä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Sublimointi

A

Toimii aineilla, jotka sublimoituvat ja härmistyvät. Ainetta lämmitetään, ja kun se haihtuu se törmää kylmään pintaan, jolle se härmistyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Tislaus

A

Perustuu eri kiehumispisteisiin. Matalamman omaava haihtuu ja sitten se kerätään talteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

atseotrooppinen seos

A

Seos, jonka koostumus ei muutu tislattaessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

uutto

A

Seokseen lisätään liuotinta, mihin toinen aine sitten liukenee. Erotussuppilossa tiheämpi liuos, joka on asettunut pohjalle, voidaan valuttaa pois hanan kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Kromatografiset menetelmät

A

Perustuu komponenttien jakautumiseen kahteen eri faasiin, joista toinen liikkuu ja toinen ei. Eri aineet sitten liikkuvat elientin eli liikkuvan faasin mukana eri verran paikallaan pysyvällä faasilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Massaprosenttinen pitoisuus

A

Massaprosentti=aineen massa/seoksen massa100%
eli m-%=m(aine)/m(seos)100%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Tilavuusprosenttinen pitoisuus

A

Tilavuusprosentti=aineen tilavuus/seoksen tilavuus100%
eli V-%=V(aine)/V(seos)100%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Miten lasketaan tiheys P

A

P=m/V

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

ppm-pitoisuus

A

Kuinka monta miljoonasosaa liuenneen aineen osuus on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Atomi koostuu?

A

Protonit, neutroni ja elektronit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Järjestysluku Z

A

Järjestysluku on aineen protonien määrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Alkeisvaraus

A

Protonien ja elektronien sähkävaraukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Nukleoni

A

Protoni tai neutroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

atomin massaluku A

A

Protonien ja neutronien yhteenlaskettu määrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Isotooppi

A

Saman alkuaineen eri massaiset atomit. Massa voi olla isompi, koska neutronien määrä voi olla isompi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Radioaktiivisuus

A

Epävakaat atomien ytimet, jotka hajoavat ja muuttuvat toisiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

atomimassayksikkö u

A

massan yksikkö, joka on lähes yhtä suuri kuin yhden protonin tai neutronin massa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Suhteellinen atomimassa Ar

A

Atomimassan lukuarvo ilman yksikköä (Maol)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Kvantittuminen

A

elektronin energia, voi saada vain tiettyjä, toisistaan eroavia arvoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Elektronirakenne

A

Elektronien jakautuminen elektronikuorille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Oktetti

A

Kahdeksan ulkoelektronia, johon kaikki atomit pyrkivät. Jalokaasuilla se jo on.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Typen järjestysluku on seitsemän. Miten typpiatomin elektronit jakautuvat kuorille?

A

2 elektronia 1. kuorella ja 5 elektronia 2. kuorella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Elektronien virittyminen

A

Elektroni voi siiryä ylemmälle elektronikuorelle, jos se saa juuri sopivan verran energiaa, joka elektronikuoria erottaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Emissio

A

energian vapautuminen atomista tai molekyylistä säteilynä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Absortio

A

säteilyn sitoutuminen atomiin tai molekyyliin

50
Q

Jakso kertoo?

A

Elektronikuorien määrän (pääryhmissä)

51
Q

Pääryhmä kertoo

A

Ulkoelektronien määrä (pääryhmissä)

52
Q

Typpiatomilla on viisi ulkoelektronia ja kaksi elektronikuorta.

Jaksollisessa järjestelmässä fosfori on samassa ryhmässä typen kanssa. Kuinka monta ulkoelektronia fosforiatomissa on?
Happi on samassa jaksossa typen kanssa. Kuinka monta elektronikuorta happiatomissa on?

A

a) 5
b) 2

53
Q

Mihin alkuaineet jakautuvat

A

Metalleihin, epämetallit, ja puolimetallit

54
Q

Mistä metalleiden ja epämetalleiden erot johtuvat

A

mm. elektronirakenteiden eroista

55
Q

Puolimetallit

A

Ominaisuuksia metalleista että epämetalleista.

56
Q

Alkalimetallit

A
  1. ryhmän metallit. Veden kanssa reagoidessaan muodostavat räjähtävää vetyä
57
Q

Valitse kuhunkin luokkaan yksi esimerkki seuraavista alkuaineista:
B, Ca, K, Sc.

a) alkalimetalli
b) maa-alkalimetalli
c) sivuryhmien metalli
d) puolimetalli

A

a) K
b) Ca
c) Sc
d) B

58
Q

Miten ryhmiä nimetään jaksollisessa järjestelmässä

A

Usein ensimmäisen alkuaineen mukaan, poikkeuksena, alkalimetallit eli r.1, maa-alkalimetalli eli r.2, halogeenit eli r.17 ja jalokaasut eli r.18

59
Q

Mooli (mol)

A

Ainemäärän n yksikkö

60
Q

Moolimassa

A

Yhden moolin massa grammoina (g/mol)
Saadaan lisäämällä suhteellisen atomimassan perään g/mol

61
Q

Konsentraatio c (mol/dm3 tai mol/litra)

A

ilmaisee liuenneen aineen ainemäärän liuostilavuutta kohti (maol)

62
Q

Kvantitatiivinen tutkimus

A

Määrälinen tutkimus, joka tutkii tarkkoja määriä

63
Q

Kvalilatiivinen tutkimus

A

Laadullinen tutkimus, esim monien mallien keksiminen

64
Q

Luonnontieteelliset lait

A

Säännönmukaisuuksia, jotka voidaan asettaa kaavoiksi tai sanoiksi

65
Q

Teoriat

A

Teoria on tietoa, joka selittää asioita ja lakeja. Se siis vastaa miksi-kysymykseen.

66
Q

Malli

A

Mallit esittävät teorian sisältöä yksinkertaisemmaksi ja ymmärretävämmäksi.

67
Q

Lineraalinen talous

A

Tuotteet ovat käytön jälkeen jätettä

68
Q

Kierrättämisen etuja:

A

Materiaaleja ei kulu yhtä paljoa, energiaa säästyy, luonto säästää…

69
Q

Kiertotalous

A

Talouden malli, jossa tuotteet suunnitellaan siten, että ne säilyvät pitkään ja voidaan kierrättää. Se vaatii myös erilaisia kuluttamisen tapoja. (esim jakaminen)

70
Q

Elinkaarianalyysi

A

Tuotteen ympäristörasituksen arviointi sen kaikissa vaiheissa

71
Q

Hiilijalanjälki

A

Kertoo paljonko tuote tuottaa kasvihuonepäästöjä elinkaaarensa aikana

72
Q

Vihreä kemia

A

Kemianteollisuuden pyrkimys olla luontoystävällisempi yms. Tähän pyritään 12 periaatteen listan pohjalta.

73
Q

Lämpöliike

A

Aineen rakenneosien liikettä. Se lisääntyy kun lämpötila lisääntyy

74
Q

Sidos

A

aineen eri rakenneosien välinen vuorovaikutus, mikä pitää ne lähekkäin

75
Q

Miten aineen olomuoto määräytyy

A

Miten voimakkaita sidoksia aineessa on ja pääseekö/kuinka paljon lämpöliike liikuttaa rakenneosia.

76
Q

hila

A

Kiinteän aineen säännöllinen kiderakenne

77
Q

amorfinen aine

A

Kiinteä aine, jonka rakenneosat eivät ole säännöllisesti

78
Q

Sidos liittää aina kaksi atomia yhteen.
Amorfisella aineella ei ole säännöllistä hilarakennetta.
Nesteessä on sidoksia rakenneosien välillä.

A

a) väärin
b) oikein
c) oikein

79
Q

Sulamispiste

A

Lämpötila, jossa aine muuttuu kiinteästä nesteeksi. Silloin osa sidoksista katkeaa.

80
Q

Kiehumispiste

A

Lämpötila, jossa aine muuttuu nesteestä kaasuksi. Silloin kaikki sidokset katkeaa (ei kaikki kaikkia, mutta useimmiten ainakin heikot sidokset)

81
Q

endotermiset muutokset

A

Energiaa sitova muutos, kuten sulaminen

82
Q

eksotermiset muutokset

A

Energiaa vapauttavat muutokset, kuten tiivistyminen

83
Q

Atomin koko

A

Määräytyy elektronien etäisyydestä ytimeen sekä protonien määrästä. Isoimmat atomit ovat aivan jaksollisen järjestelmän vasemmassa alalaidassa.

84
Q

oktetti

A

Rakenne, jossa ulkoelektronikuorella on 8 elektronia.

85
Q

Metallisidos

A

Metallien keskenään muodostama sidos perustuu siihe, että kaikki atomit luovuttavat ulkoelektroninsa yhteiskäyttöön luoden elektronimeren.

86
Q

Ionisidos

A

ionisidos koko ioniyhdisteen laajuinen sidos. Se perustuu niiden erilaiseen sähkövaraukseen ja vetovoimaan.

87
Q

Kovalenttinen sidos

A

kahden lähekkäin olevan atomin välinen sidos, jossa yhteinen elektronipari vetää kummankin atomin ydintä puoleensa.

88
Q

Molekyyli

A

kovalenttisesti toisiinsa sitoutuneiden atomien muodostama kokonaisuus

89
Q

Metallihila

A

kiinteän metallin säännöllinen rakenne

90
Q

Metallisidosten ominaisuuksia

A

Hyvä sähkönjohtavuus, lämmönjohtavuus, muokattavuus

91
Q

Lejeerinki

A

Kahden tai useamman metallin homogeeninen seos

92
Q

Katioini

A

Positiivinen ioni, usein metalli

93
Q

Anioni

A

Negatiivinen ioni, usein epämetalli

94
Q

Hapettuminen

A

Elektronien luovuttaminen

95
Q

Pelkistyminen

A

elektronien vastaanottaminen

96
Q

Päättele, ottaako atomi elektroneja vastaan vai luovuttaako se niitä. Päättele myös syntyvän ionin varaus.
a) jodiatomi (ryhmä 17 eli 7 ulkoelektronia)
b) kalsiumatomi (ryhmä 2 eli 2 ulkoelektronia)

A

a) ottaa vastaan yhden elektronin eli pelkistyy jodidi-ioniksi I−
b) luovuttaa 2 elektronia eli hapettuu kalsiumioniksi Ca2+

97
Q

Ioniyhdiste

A

Anionin ja kationin muodostama yhditse eli suola. Perustuu eri merkkien vetovoimaan

98
Q

Alumiini sijaitsee jaksollisen järjestelmän pääryhmässä 13.

Millaisena ionina alumiini esiintyy ioniyhdisteissä?
Mikä on alumiini-ionien ja fluoridi-ionien F− muodostaman yhdisteen kemiallinen kaava?

A

a) Al3+
b) AlF3 (3alaindeksissä)

99
Q

ionihila

A

Kiinteän ioniyhdisteen säännöllinen rakenne

100
Q

Poolisuus

A

Kun atomien elektroninegatiivisuusero on 0,4-1,7; on kyseessä poolinen sidos. Silloin isomman elektroninegatiivisuuden omaava aine vetää sidoselektroneja enemmän puoleensa.

101
Q

Elektroninegatiivisuus

A

Kuvaa atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja (maol)

102
Q

Pooliton sidos

A

Kovalenttinen sidos, jossa elektroninegatiivisuusero on 0- 0,4 (0,4 voidaan luokitella myös heikosti pooliseksi)

103
Q

Osittaisvaraus

A

Pieni varaus, joka on alkeisvarausta pienempi. Se on poolisissa sidoksissa aineella, jonka elektroninegattiivisuus on isompi. Merkitään δ-. Sen vastakohta on toisella aineella ja sen varaus on δ+

104
Q

Lewis rakenne

A

Sidoselektroneja kuvataan pisteinä aineiden ympärillä ja vapaita ulkoelektronipareja myös.

105
Q

Rakennekaava

A

Sidoksia merkataan viivalla. Kaksoisidosta kahdella ja kolmois kolmella. Vapaita ulkoelektronipareja ei merkata

106
Q

Kovalenttinen hila

A

säännöllinen rakenne, jossa jokainen atomi on kiinnittynyt kaikkiin naapureihinsa kovalenttisin sidoksin. Se ei ole yleinen rakenne

107
Q

Dipoli

A

Poolinen molekyyli, jonka jossakin kohdassa on positiivinen osittaisvaraus ja vastakkaisella puolella negatiivinen osittaisvaraus

108
Q

Poolisuuden kumoavie tekijöitä

A

Symmetrisyys (maol) ja se, jos aineessa on suhteessa todella paljon isompi pooliton osa

109
Q

Luokittele seuraavat molekyylit poolisiin ja poolittomiin:

a) lineaarinen molekyyli HF

b) lineaarinen molekyyli O2

c) V:n muotoinen molekyyli Cl2O.

A

a) poolinen
b) pooliton
c) poolinen

110
Q

Dispersiovoimat

A

atomien tai molekyylien hetkellisestä dipoliluonteesta johtuva rakenneosien välinen vuorovaikutus. heikko sidos

111
Q

Hetkellinen dipoli

A

molekyyli, jonka elektronipilvi on hetkellisesti vääristynyt

112
Q

Dipoli-dipoli-sidos

A

Poolisten molekyylien välinen vuorovaikutus, jokaperustuu eri varauksiin

113
Q

Vetysidos

A

Vahva dipoli-dipolisidos. Se muodostuu jos vedyllä on kovalenttinen sidos happen, flouriin tai typpeen (N,O, F) ja sillä on dipoli-dipolisidos myös toiseen N, O tai F.

114
Q

Kidehila

A

Säännöllinen kolmiulotteinen rakenne

115
Q

Millainen on jään hilarakenne

A

Jokainen vesimolekyyli muodostaa 4 vetysidosta muihin vesimolekyyleihin. Vetysidoksen takia ne ovat melko kaukana toisistaan.

116
Q

Miksi vesi on tiheintä neljässä asteessa

A

Jään hilarakenne on väljä vetysidosten takia. Kun jään sulaessa niitä katkeaa, pääsevät vesimolekyylit hiukan lähemmäs toisiaan. 4 asteen jälkeen vetysidoksia alkaa kuitenkin katkeamaan enemmän, jolloin molekyylit lähtevät taas kauemmaksi.

117
Q

Mistä veden pintajännitys johtuu?

A

Pinnalla olevat vesimolekyylit saavat kovemman vetovoiman vedestä kuin ilmasta. Tämä muodostaa kalvomaisen pinnan

118
Q

Mitä liukenee veteen parhaiten

A

Pooliset sidokset ja ionisidokset

119
Q

Ioni-dipolisidos

A

Ionin ja poolisen molekyylin sidos. Poolisen molekyylin negatiivisempi osa vetää puoleensa kationeja ja positiivisempi anioineja

120
Q

Hydratoituminen

A

vesimolekyylien sitoutuminen ionien ympärille ioni-dipolisidoksilla

121
Q

akvaioini

A

Vesimolekyylin ympäröimä ioini liuoksissa

Kemia 1+2 (2 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions