Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Kemia > Kemia 4 > Flashcards

Kemia 4 Flashcards

1
Q

Hapettuminen

A

Luovuttaa elektroneja, syntyy kationi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Pelkistyminen

A

Ottaa vastaan elektroneja, syntyy anioni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Metallien jännitesarjassa metallit on järjestetty

A

Pienenevän hapettumiskyvyn mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Metallien jännitesarjan epäjalot metallit

A

Ennen vetyä olevat metallit, jotka hapettuvat happoliuoksessa vetyä vapauttaen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Metallien jännitesarjan jalot metallit

A

Vedyn jälkeen olevat metallit, jotka hapettuvat ns hapettuvilla hapoilla –> happomolekyylissä pelkistyy jokin muu kuin vety

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Sähköpari

A

Hapettumis-pelkistymis-reaktiossa vapautuva energia muutetaan sähköenergiaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Elektrolyysi

A

Sähköenergiaa hyödynnetään kemiallisen reaktion aikaansaamiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Eksoterminen

A

Vapautuu energiaa–> lämpötila nousee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Galvaaninen kenno

A

Eli sähköpari

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Daniellin pari

A

Yksinkertainen sähkökemiallinen pari, jossa esimerkiksi

1) sinkkisauva on upotettu sinkki-ioneja sisältävään liuokseen
2) kuparisauva on upotettu kupari-ioneja sisältövään liokseen
3) sauvat on yhdistetty ulkoisilla johtimilla, jotka kulkevat volttimittari kautta
4) astiat yhdistetään ns. suolasillalla, joka yhdistää astiat virtapiiriksi. Suolasilta ylläpitää sähkövarausten tasapainoa liuoksissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Sähköparin positiivinen elektrodi

A

Elektronit menevät positiiviselle kohtiolle eli elektrodille, jossa tapahtuu pelkistyminen. Katodi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sähköparin negatiivinen elektrodi

A

Tapahtuu hapettuminen, jolloin elektronit irtoavat negatiiviselta kohtiolta eli elektrodilta. Anodi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Kennokaavio

A

Esimerkiksi
Zn(s) | ZnSO4(aq) || CuSO4(aq) | Cu(s)

Negatiivinen elektrodi vasemmalla ja positiivinen oikealla. Yksi pystyviiva: metallielektrodin ja elektrolyyttiliuoksen välinen rajapinta, kaksi pystyviivaa: suolasilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Sähköparin lähdejännite

A

Danielin parin elektrodeihin kytketään jännitemittari ja näiden kahden elektrodin välinen potentiaaliero.

Negatiivisella elektrodilla on suurempi potentiaalienergia kuin positiivisella elektrodilla.

Lähdejännitteen suuruus riippuu elektrodin materiaalista, liuosten konsentraatiosta ja niiden lämpötilasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Normaalivetyelektrodi

A

Platinaelektrodi, jonka pinta-ala on tehty mahd. suureksi hienojakoisella platinajauheella. Elektrodi on upotettu HCl liuokseen, jonka konsentraatio on 1,0mol/l. Elektrodin pinnalle johdetaan vetykaasua (normaalipaineisena, 298,15K). Tällä elektrodilla vety voi hapettua sekä pelkistyä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Miten eri aineiden normaalipotentiaaliarvot merkitään?

A

Eri aineiden normaalipontentiaaliarvot merkitään positiiviseksi/negatiiviseksi sen mukaan, toimiiko mitattava elektrodi normaalivetyelektrodiin nähden positiivisena vai negatiivisena elektrodina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Pakotettu hapettumis-pelkistymis-reaktio

A

Eli elektrolyysi, saadaan aikaan sähkövirran avulla. Tuotetaan puhtaita alkuaineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Elektrolyysikenno

A

Muodostuu kahdesta elektrodista, jotka kytketään tasavirtalähteeseen. Virtalähde toimii elektronipumppuna joka siirtää elektroneja elektrodilta toiselle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Elektrolyysin negatiivinen elektrodi

A

Elektroniylimäärä, katodi, pelkistyminen. Suolasulatteen positiiviset kationit menevät negatiiviselle katodille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Elektrolyysin positiivinen elektrodi

A

Elektronivajaus, anodi (anionit anodille), hapettuminen. Suolasulatteen negatiiviset anionit menevät positiiviselle anodille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Elektrolyysi esimerkki:

A

Esim natriumkloridin elektrolyysi

1) negatiiviset kloridi-ionit liikkuvat positiiviselle anodille
2) anodilla tapahtuu hapettuminen eli Cl-ionit luovuttavat elektroneja, jolloin syntyy kloorikaasua
3) positiiviset natriumionit siirtyvät negatiiviselle katodille, jossa tapahtuu pelkistyminen (elektronien vastaanotto) ja katodin pinnalle pelkistyy metallista natriumia
4) elektronitasapainoa pitää yllä tasavirtalähde joka siirtää elektroneja johdinta pitkin anodilta katodille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Passiivinen elektrodi

A

Elektrodi, joka ei osallistu elektrolyysireaktioon. Yleensä valmistettu grafiitista tai jostakin jalometallista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Aktiivinen elektrodi

A

Metallielektrodi, joka osallistuu elektrolyysireaktioon. Elektrodi osallistuu anodilla tapahtuvaan hapettumisreaktioon, jolloin metallista muodostuu ioneja ja elektrodi syöpyy. Esim rauta, kupari tai lyijy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Metallin puhdistus elektrolyyttisesti

A

Elektrodimateriaalin osallistumista elektrolyysitapahtumaan voidaan hyödyntää metallien puhdistuksessa ja pinnoituksessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Metallin puhdistaminen esimerkki:
Esim kuparia tuotetaan seuraavasti: Anodiksi laitetaan raakakuparilevy, joka sisältää mm rautaa ja sinkkiä epäpuhtautena. Tämä elektrodi upotetaan kuparisulfaattiliuokseen ja katodiksi kytketään puhdas kuparilevy. Anodilla raakakuparista hapettuu liuokseen kupari-ioneja ja nämä ionit pelkistyvät katodin pinnalle, josta saadaan myodostumaan sinne erittäin puhdasta kuparia. Raakakuparin epäpuhtaudet jäävät ioneina liuokseen ja valuvat anodilietteenä elektrolyysiastian pohjalle.
26
Metallen pinnoitus elektrolyyttisesti
Päällystettävä esine laitetaan katodiksi, jonka päälle pelkistyy halutun metallin ioneja suojaavaksi kerrokseksi.
27
Elektrolyysin kvantitatiivinen tarkastelu
Kun tarkastellaan mitä tahansa elektrolyysin puolireaktiota, voidaan todeta, että syntyvän tuotteen ainemäärään vaikuttaa se, kuinka paljon elektroneja siirtyy tapahtuman aikana. Michael Faraday osoitti, että elektrolyysin aikana siirtynyt sähkömäärä Q vaikuttaa elektrodeilla reagoivien aineiden ainemääriin
28
Kennon läpi kulkeva sähkömäärä
Q = I(i)*t, jossa I on elektrolyysissä käytetty virta ampeereina ja t on elektrolyysiin käytetty aika sekunteina. Sähkömäärän Q yksiköksi tulee siis As eli Coulomb C. Yhden elektronimoolin kuljettama sähkömäärä saadaan, kun kerrotaan elektronin varaus Avogadron vakiolla, josta tulee n 96 485 As/mol.
29
Faradayn vakio F
Yhden elektronimoolin kuljettama sähkömäärä, saadaan kun kerrotaan elektronin varaus Avogadron vakiolla, tulee noin 96485 As/mol
30
Tarvittavien elektronien määrä hapettuvaa/pelkistyvää atomia/molekyyliä/ionia kohti
I* t= n*z*F Missä I on elektrolyysissä käytetty virta, t on aika, n on hapettuvan/pelkistyvän aineen ainemäärä, z on elektronien määrä puolireaktiosta ja F on Faradayn vakio
31
Alkuaineiden metalliluonne kasvaa jaksollisessa järjestelmässä...
Jaksoissa oikealta vasemmalle, ryhmissä ylhäältä alaspäin.
32
Aktiiviset metallit
Muodostavat helposti yhdisteitä, ei löydy luonnosta puhtaina alkuaineina. Kaikki ensimmäisen ja toisen pääryhmän metallit sekä mm alumiini ja rauta.
33
Pääryhmien 1, 2 ja 13 metalleilla on:
vain yksi hapetusluku, sillä ne luovuttavat vain tietyn määrän elektroneja (1, 2 tai 3). Kyseiset metallit muodostavat aina positiivisia ioneja
34
D-lohkon alkuaineet
Jaksojen 4 ja 5 sivuryhmien metallit. Kyseisten metallien atomeilla on kemiallisiin reaktioihin osallistuvia elektroneja myös d-orbitaaleilla. Jakson 4 metalleilla nämä elektronit ovat 3. kuoren d-orbitaaleilla ja jakson 5 metalleilla 4. kuoren orbitaaleilla. Voivat muodostaa useita positiivisia ioneja, eli voivat luovuttaa vaihtelevan määrän elektroneja.
35
Siirtymämetallit
Siirtymämetallit eli siirtymäalkuaineet ovat alkuaineita, joiden atomeissa on toiseksi uloimmalla elektronikuorella vajaasti täytetty d-orbitaali. Siirtymäalkuaineet muodostavat ainakin yhden positiivisen ionin, jolla on osittain täyttynyt d-orbitaali.
36
Sivuryhmien metallit ja katalyytit
- monet sivuryhmien metallit toimivat kemiallisissa reaktioissa katalyytteinä eli ne nopeuttavat reaktiota - katalyytti-ominaisuus voidaan selittää vajailla d-orbitaaleilla (voivat ottaa vastaan elektroneja) tai niiden kyvyllä esiintyä usealla eri hapetusluvulla
37
Kompleksinmuodostuskyky
- siirtymäalkuaineiden ominaisuus - kyseisten aineiden kyky sitoa ympärilleen muita molekyylejä tai ioneja - metalli-ioni toimii keskusatomina ja siihen liittyneet ryhmät ovat nimeltään ligandeja
38
Ligandi
- Ioni tai molekyyli, jossa on yksi tai useampi vapaa elektronipari - esim H2O, NH3, CO, OH⁻ ja Cl⁻ - ligandit muodostavat kemiallisia sidoksia metalli-ionien kanssa sitoutumalla näiden vapaisiin d-orbitaaleihin
39
Esimerkki kompleksiyhdisteestä
Hopeakompleksi muodostuu: Ag⁺ + 2NH₃ --> [Ag(NH₃)₂]⁺ -keskusatomiin liittyneiden ligandien kaava erotetaan kaarisuluilla -kompleksi-ionin kokonaisvaraus lasketaan metalli-ionin ja siihen liittyvien ligandien varausten summana
40
Epämetallien muodostamat oksidit ovat...
happamia oksideja, sillä ne liukenevat veteen tuottaen happaman vesiliuoksen
41
Metallien muodostamat oksidit ovat
emäksisiä oksideja-->liuetessaan veteen muodostavat hydroksi-ioneja--> veden pH nousee
42
Polymeeri
Suuri, pitkäketjuinen orgaaninen molekyyli joka muodostuu monomeereistä erilaisissa polymeroitumisreaktioissa. Kutsutaan monesti myös makromolekyyliksi
43
Polymeerien jaottelu
1) synteettiset ja luonnon polymeerit: onko polymeeri syntetisoitu laboratoriossa vai onko se elävän solun muodostama makromolekyyli 2) additio- ja kondensaatiopolymeerit : millä tavoin polymeeri on valmistettu/muodostunut
44
Vulkanointi
Reaktio, jossa kumia käsitellään rikillä
45
Polyadditio
- yksittäisten monomeerien kaksoissidokset aukeavat, jolloin sidoselektronit voivat muodostaa uusia sidoksia toisten monomeerien kanssa. - voidaan kuvata yksityiskohtaisemmin radikaalimekanismilla
46
Radikaali
Hyvin reaktiivinen hiukkanen, koska sillä on parittomia elektroneja.
47
Amorfinen aine
- Kiinteä aine, jonka atomijärjestys ei ole jaksollinen - Amorfisilla aineilla ei ole tarkkaa sulamispistettä, vaan ne muuttuvat kuumentaessa aina vain pehmeämmiksi - Esimerkiksi lasi
48
Komposiitti
- Kahden tai useamman materiaalin yhdistelmä, joiden ominaisuudet täydentävät toisiaan. - Esimerkiksi luu, lasikuitu, teräsbetoni
49
Hapetin
- Ottaa vastaan elektroneja eli pelkistyy - Tällöin se samalla aiheuttaa toisen aineen hapettumisen - Voimakkaita hapettimia muun muassa otsoni, typpihappo (HNO3) ja kaliumpermanganaatti (KMnO4)
50
Pelkistin
- Luovuttaa elektroneja eli hapettuu - Tällöin se samalla aiheuttaa toisen aineen pelkistymisen - Voimakkaita hapettimia muun muassa natrium, hydratsiini (N2H4) ja litiumalumiinihydridi (LiAlH4)
51
Anodi
- Elektrodi, jolla tapahtuu hapettuminen
52
Katodi
- Elektrodi, jolla tapahtuu pelkistyminen
53
Mitä tarkoittaa elektrolyysin muistisääntö PANK
P- positiivinen A- anodi N - negatiivinen K - katodi
54
Halogeenit
- Ryhmä 17 - Vastaanottavat mielellään elektronin - Vapaina alkuaineina muodostavat kaksiatomisia molekyylejä - Kaksiatomisten molekyylien välillä heikko sigma-sidos -> reaktiivisia - Reaktiivisia - Tehokkaita hapettimia
55
Nukleotidi
- RNAn ja DNAn rakenneyksiköt - sokeriosa, fosfaattiosa ja emäs - sokeriosa on RNAssa riboosi ja DNAssa deoksiriboosi - polynukleotidi muodostuu, kun nukleotidien väliin muodostuu fosforidiestersidos
56
Proteiinit
- aminohapoista muodostuneita biopolymeerejä - liittyvät toisiinsa peptidisidoksella: toisen aminohapon aminoryhmä -NH₂ liittyy toisen aminohapon karboksyyliryhmään -COOH tai päinvastoin --> reaktio on siis kondensaatioreaktio, joten reaktiossa lohkeaa aina vesimolekyyli.
57
Proteiinin primäärirakenne
- eri aminohappojen tarkka järjestys proteiiniketjussa - aminohappoja on 20, jotka muodostavat kaikki ihmisestä löytyvät proteiinit (n 100 000 erilaista) - primäärirakenteessa on yleensä satoja aminohappoja --> suuret moolimassat
58
Hiilihydraatit eli polysakkaridit
- muodostuvat monosakkarideista eli yksinkertaisista sokereista polykondensaatioreaktiolla, toinen lopputuote vesi - Glykosidisidos yhdistää kaksi monosakkaridia polysakkaridiksi - tärkein tehtävä: solujen energianlähde. Ihmisen solut hyödyntävät energianlähteenään vain glukoosia (monosakkaridi) --> ravinnosta saatavat erilaiset monosakkaridit muutetaan glukoosiksi isomeraasi-entsyymien avulla - hiilihydraatit voidaan jaotella varasto- ja rakennepolysakkarideiksi
59
Biopolymeerit
Saadaan luonnosta --> esiintyy kasveissa ja eläimissä, jaotellaan 1) polysakkaridit eli hiilihydraatit 2) polypeptidit eli proteiinit 3) polynukleotidit eli nukleiinihapot
60
Polykondensaatio
- Monomeerien funktionaaliset ryhmät reagoivat siten, että niiden välille muodostuu uusi sidos ja usei vapautuu vettä - HUOM KONDENSAATIOREAKTIOSSA IRTOAA AINA JOKIN TOINEN PIENI MOLEKYYLI - etenemiselle oleellista, että kumpikin monomeeri sisältää vähintään kaksi funktionaalista ryhmää, jotta ketjun muodostuminen voi jatkua
61
Miten tietää tapahtuuko reaktio spontaaniksi
- Lasketaan hapettumisreaktion normaalipotentiaalin arvo (Eh) ja pelkistymisreaktion normaalipotentiaalin arvo (Ep) - Jos summa on positiivinen, reaktio tapahtuu spontaanisti.
62
Hapetus-pelkistysreaktioiden reaktioyhtälöiden tasapainotus
1. Selvitetään hapetuslukumuutosten avulla, kuinka monta elektronia kukin hapettuva alkuaine luovuttaa ja kuinka monta elektronia kukin pelkistyvä alkuaine vastaanottaa. 2. Tasapainotetaan siirtyvien elektronien määrä laittamalla sopivat kertoimet hapettuvaa ja pelkistyvää alkuainetta sisältävän aineen kaavan eteen. 3. Tasapainotetaan seuraavaksi muiden atomien määrät. 4. Mikäli reaktio on esitetty ionimuodossa, tarkistetaan lopuksi, että sähkövarausten (ionien varausten) summa on yhtä suuri lähtöaine- ja reaktiotuotepuolella

Kemia (2 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions