Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

PS7 Kehityspsykologian kertaus > Kehityspsykologia > Flashcards

Kehityspsykologia Flashcards

1
Q

sosialisaatio

A

kehitystapahtuma, jonka kuluessa yksilö oppii yhteisönsä tavat (normit) ja tulee sen toimivaksi jäseneki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kehitystehtävä

A

sosiaalisesta tai biologisesta (molemmista) syntyvä kehityksellinen tehtävä tai haaste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kypsyminen

A

perimän ohjaama kehitys (esim. kävelemään oppiminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

kriittinen kausi

A

Aika, jolloin kyseessä olevaa taitoa/asiaa tulee olla, harjoitettuna, jotta se voisi ylipäätään kehittyä. ihmisellä kriittinen kausi on puheenkehityksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

herkkyyskausi

A

Aika, jolloin tietyn asian/taidon oppiminen on voimakasta. Perustuu hermoston kypsymiseen (myelinisaatio tietyllä alueella)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

pitkittäistutkimus

A

seurataan samoja tutkittavia pitkän aikaa (esim. lapsuudesta nuoruuteen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

poikittaistutkimus

A

tutkitaan tiettynä hetkenä useita saman ikäisiä/samassa kehitysvaiheessa olevia yksilöitä; voidaan verrata tietyllä hetkellä eri-ikäisistä koostuvia ryhmiä toisiinsa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

elämänkaari

A

Kehityspsykologinen näkökulma ihmisen kehitykseen kaarena, joka alkaa jo ennen syntymää ja päättyy vanhuuteen. Kritisoitu siitä, että kaarikäsite tuo mieleen kehityksen laskevan vanhuuten mentäessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mitä tietoa kaksostutkimukset ovat tarjonneet kehityspsykologialle?

A

perimän ja ympäristön vaikutuksen kehitykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

genotyyppi

A

geneettinen pohja kehitykselle, geenirakenne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

fenotyyppi

A

Se, miten geenit lopulta ilmenevät yksilössä. Ympäristötekijät vaikuttavat geenien “aktivoitumiseen” (epigenetiikka)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Baumrindin kasvatustyylit ja niiden vaikutus yksilön psyykkiseen kehitykseen

A

ankara: lapsesta tulee totteleva, mutta usein ahdistunut; salliva: hemmotteleva lapset usein kärsimättömiä, vaativia ja usein onnettomia, heikko itseluottamus; ohjaava tyyli: lapsille rajat, keskustellaan tunteista ja asioista, hellyyttä: lapsista onnellisia, hyvä itsetunto ja sosiaaliset taidot; välinpitämätön kasvatustyyli: käytöshäiriöt, itsehillinnän puute sekä epäsosiaalisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

miten vauvoja tutkitaan?

A

mitataan autonomisen hermoston reaktioita (sydämen syke esim), aivosähkökäyrän mittaus, katseen kohdistuminen (katseen kesto), lihasjännityksen mittaus, (tutin) imemisen voimakkuus. Kaikki tutkimus perustuu havainnointiin/mittauksiin, koska ei tietenkään voida kysyä!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

karkeamotoriikka

A

suurten lihasten hallinta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

hienomotoriikka

A

pienten lihasten hallinta mm. piirtäminen: sorminäppäryys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

kehitysrefleksit

A

iän/kehityksen myötä poistuvat refleksit, joiden tehtävä on ollut pienen vauvan selviäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

temperamentti

A

Synnynnäinen, pitkälti geneettinen tapa reagoida ärsykkeisiin. Erilaisia temperamenttiluokitteluja. Säilyy aikuisuuteen asti, mutta voi voimistua tai “hiljentyä” ja sen ulospäin näkyminen saa uusia muotoja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

temperamenttipiirteitä

A

aktiivisuus, rytmisyys, sopeutuminen, avoimuus/varautuneisuus, pitkäjänteisyys, häirittävyys, aistiherkkyys, reaktioiden voimakkuus, mieliala

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

kiintymyssuhde

A

hoivaavaan aikuiseen muodostuva tunneside; myöhemmin parisuhteessa samat elementit; hoivaavan henkilön sensitiivisyys eli herkkyys lapsen tarpeille ja lapsen oma temperamentti vaikuttavat kiintymyssuhteen laatuun. Myös huonoon vanhempaan muodostetaan kiintymyssuhde.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

vierastilannemenetelmä

A

Ainsworthin kehittämä menetelmä, jossa lapsi on äidin ja vieraan aikuisen kanssa huoneesssa. Tilanne/asetelma muuttuu kolmen minuutin välein. Tutkitaan lapsen reaktioita äidin poistumiseen ja paluuseen, sekä vieraan poistumiseen ja paluuseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

turvallinen kiintyminen

A

Äidin läsnäollessa tutkii huonetta, hätääntyy äidin lähtiessä, mutta rauhoittuu kun pääsee tämän palattua syliin. Positiivinen käsitys omasta arvosta ja luottamus siihen, että saa lohtua. Kyky käyttää äitiä turvasatamana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

välttelevä kiintyminen (turvaton 1)

A

Myönteiset tunteet salittuja, mutta kielteisiä ei näytetä. Ei reagoi äidin poistumiseen eikä paluuseen eikä mene äidin luo tai näytä tunteitaan, vaan leikkii edelleen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

ristiriitainen kiintyminen (turvaton 2)

A

Tarrautuu ensin äitiin, mutta saattaa myös lyödä tätä ja olla aggressiivinen. On valppaana siitä, miten vanhemmat tulevat reagoimaan eikä tutki aktiivisesti ympäristöä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

hajanainen kiintyminen (turvaton 3)

A

vanhemman käytös ollut täysin ailahtelevaa: lapsi saattaa olla jähmettynyt, pelätä vanhempaansa tai aggressiivinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

sisäinen työskentelymalli (kiintymyssuhdeteoria)

A

Vuorovaikutuskokemustan myötä lapsi rakentaa kahta skeemaa: käsitys itsestä ja käsitys toisista ihmisistä (tuen lähteenä). Nämä samat sisäsiet mallit aktivoituvat myöehmmissä läheisissä ihmissuhteissa ja siksi kiintymystyyli on melko pysyvä. Toisaalta uudet kokemukset muokkaavat skeemoja, joten kiintymystyyli voi muokkautua elämän myötä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

aikuisten kiintymystyylien luokittelu

A

1) turvallinen 2) itseriittoinen 3) takertuva 4) pelokas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

leikkivaiheet

A

1) yksinleikki, 2) rinnakkaisleikit (lapsi huomioi toisen leikkijän, mutta ei leiki tämän kanssa samaa leikkiä (1-2v.)3) sivuavat leikit(voidaan lainata tavaroita, mutta omat leikit kullakin kuitenkin 4) yhteisleikit - roolileikit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

siirtymäobjekti

A

kohde, joka edustaa kiintymyksen kohdetta, johon tämän turva on kiinnitetty ajatuksessa (esim. nalle). Usein auttaa esimekriksi vieraisin tilanteisiin siirtymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

symbolifunktio

A

vauvalle kehittyy ymmärrys siitä, että sanat edustavat jotakin kohdettaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

sensomotorinen vaihe

A

Piagetin mukaan +0-2 vuotiaan ajattelun kehitysvaihe, jossa ensimmäiset sisäiset mallit muodostuva, aistihavainnot yhdistuvät motoriikkaan. opitaan symbolifunktio ja mm. esinepysyvyys

31
Q

esioperationaalinen vaihe

A

2- 6v.Piagetin teorian vaihe leikki-iän ajattelun kehityksestä. Ajattelu sidoksissa näköhavaintoon ja hyvin konkreettista, ei ymmärretä käänteisyyttä (vesilasikoe esim.), ajattelu maagista ja egosentristä (vain oma näkökulma otetaan huomioon - ei tarkoita samaa kuin itsekkyys vaan liittyy sen ymmärtämiseen, että toisen ihmisen mielen sisältö - havainnot, ajatukset, tieto, asenteet - voi olla erilaista kuin oma. Nykytiedon mukaan lapset ovat taitavampia kuin Piaget oletti.

32
Q

konkreettisten operaatioiden vaihe

A

7-11v. Piagetin teorian koulu-iän ajattelun kehitysvaihe. Lapsen ajattelu edelleen sidoksissa konkreettisiin asioihin, mutta ei enää niin näkökykyyn sidoksisa. ymmärretään mm. käänteisyys ja säilyvyys

33
Q

formaalisten eli muodollisten operaatioiden vaihe

A

11/12 v. => Abstrakti. käsitteellinen ajattelu tulee mahdolliseksi; teoreettinen pohdinta ja “mahdollisten maailmojen” (eri teoreettisten vaihteohetojen vertailu) ajattelu onnistuu. Kaikki ihmiset eivät saavuta tätä vaihetta (esim. kehitysmaaolosuhteissa jos abstraktia ajattelua ei tarvita elämästä selviämiseen)

34
Q

postformaali ajattelu

A

myöhemmin Piaget’n vaiheiden jatkoksi lisätty korkeatasoista, kypsaa ajatelua kvuaava käsite. Tyypillistä 1) ongelmien ja asioiden mutkikkuuden tunnistaminen 2) tiedon ja eri näkökulmien suhteellisuuden ymmärtäminen 3) kriittisyys (eri näkökulmien arvioiminen) 4) omien rajoitusten tunnistaminen ja arvioiminen (itsereflektiivisyys)

35
Q

mielenteoria

A

Pikkuhiljaa kehittyvä ymmärrys siitä, että muilla on eri mieli kuin itsellä. 4-5-vuotiaana “valmis”; tutkittu esim. Sally-Ann-testillä.

36
Q

Kohlbergin teoria moraalin kehityksestä

A

Koskee moraalista ajattelu, kolme vaihetta: esisovinnainen (rangaistukset ja hyöty), sovinnainen (laki ja järjestys), periaatteellinen (sisäistetyt periaatteet kokonaisuuteen ja tilenteeseen suhteutettuna).

37
Q

lähikehityksen vyöhyke

A

Vygotskin ajatus, että potentiaalinen kehitystasoa korkeampi kehitystaso voidaan saavuttaa ulkoisella avulla.

38
Q

egosentrinen puhe

A

Vygotskin teorian mukaan lapsi käyttää ensin sosiaalista puhetta (vaikuttaa ympäristöön), sitten puheesta tulee lisäksi omaa toiminta aohjaava ajattelun tuki (= egosentrinen puhe) ja lopuksi egosentrinen puhe “hiljenee” ajatteluksi.

39
Q

kielen kehitys

A

alla vuoden ikaäinen oppii kommunikaatioon liittyvää vuorottelua, eka sana noin 1v. , kahden sanan lauseet n. 2v. Suuria yksilöllisiä eroja. Kyselykaudet (mikä? ja miksi?).

40
Q

sukupuoli-identiteetti

A

pysyvä kästys siitä, että “olen tyttö/poika; 1-2 vuotias hahmottaa, että sukupuolia on erilaisia, mutta ei vielä ymmärrä sen pysyvyyttä. 4-5 vuotias on oivaltanut myös sukupuolen pysyvyyden.

41
Q

Sternin teoria minuuden synnystä

A

Sternin mukaan vauva on aktiivinen toimija alausta asti. MInätunteen kehittymsielle keskeistä on lapsen ja vanhemman kiinteä vuorovaikutus, virittäytyminen samaan tunnetilaan (tunteiden yhteensoinnuttaminen). Vuorovaikutuskokemusten ja kielen kehittymisen myötä vauva alkaa kokea itsensä erillisenä, aktiivisena toimijana ja jäsentää omaa sisäistä maailmaansa yhä tarkemmin.

42
Q

Sternin teorian vaiheet

A

1) kokemus elämysten jäsentymisestä 2) kokemus ydinminuudesta 3) kokemus subjektiivisesta minästä 4) kokemus kielellisestä minästä 5) kokemus kertovasta minästä

43
Q

sosiaalinen mallintaminen

A

kyky seurata toisen ihmisen tunnereaktioita (alle vuoden vanha katsoo vanhemman reaktioista “mitä ptäisi tuntea”)

44
Q

nuoruuden kehitystehtävät

A

1)sopeutuminen fyysisiin muutoksiin, oman kehon hyväksyminen 2) itsenäistyminen (monitasoista psyykkinen, sosiaalinen, taloudellinen itsenäisyys) 3) identiteetin löytäminen

45
Q

puberteetti

A

nuoruuteen liittyvät fyysiset muutokset (murrosikä = kulttuurinen vaihe)

46
Q

minäkäsitys

A

millainen olen (ajattelen olevani) muodostuu peilisuhteen ja samastumisen kautta; (lähikäsitteitä ihanneminä = millainen haluaisin olla ja itsetunto = miten hyväksyn itseni ja luotan itseeni)

47
Q

peilaaminen, peilisuhde

A

muiden suhtautuminen => päättelen millainen olen ja millainen kannattaa olla

48
Q

samastuminen

A

tiedostamaton läheisten ihmisten ominaisuuksien ja toiminnan jäljittely (eri asia kuin tietoinen matkiminen tai mallioppiminen)

49
Q

identiteetti

A

suhteellisen pysyvä (tilanteista ja rooleista riippumaton) vastaus kysymykseen “kuka minä olen”; kokemus itsestä “samana” (henkilökohtainen identiteetti, seksuaalinen identiteetti, sosiaalinen identiteetti)

50
Q

henkilökohtainen identiteetti

A

ominaisuudet jotka tekevät minusta ainutlaatuisen

51
Q

seksuaalinen identiteetti

A

seksuaalinen suuntautuminen + kokemus itsestä naisena/miehenä

52
Q

sosiaalinen identiteetti

A

samastuminen ryhmään (esim. suomalainen, vihreiden arvojen kannattaja, äiti jne.)

53
Q

identiteetin muodostamisen prosessi

A

1) identiteettikriisi (omien mahdollisuuksien analysointi, vanhempien arvomaailman tutkiminen) 2) sitoutuminen (omiin tavoitteisiin, arvoihin ja uskomuksiin sitoutuminen ja ammatin valitseminen

54
Q

identiteetin muodostamisen tasot (Marcia)

A

epäselvä identiteetti, lainattu identiteetti, etsijän identiteetti, saavutettu identiteetti

55
Q

epäselvä / selkiytymätön identiteetti

A

ei identiteetin rakentamisen prosessia, ei sitoutumista tai ratkaisuja

56
Q

lainattu identiteetti / valmiina omaksuttu identiteetti

A

ei identiteetin muodostamisen prosessia, mutta on sitouduttu keskeisiin ratkaisuihin

57
Q

etsijän identiteetti / selvittelyvaiheessa oleva identiteetti

A

identiteetin rakentamisen prosessi käyty tai käynnissä, mutta ei sitoutumista tai ratkaisuja

58
Q

saavutettu identiteetti

A

identiteetin rakentamisen prosessi käyty läpi (tai vielä käynnissä) sitouduttu keskeisiin ratkaisuihin

59
Q

aikuisuus (“psykologisesti aikuinen on…)

A

1)löytänyt oman identiteetin 2) itsenäistynyt vanhemmistaan 3)kantaa vastuuta omasta itsestään ja toisista ihmisistä 4)suunnittelee elämäänsä ja tekee harkittuja ratkaisuja

60
Q

aikuisuuden kehitystehtäviä

A

Nuorena aikuisena: itsenäistyminen lapsuudenkodista, ammattialan valinta ja kouluttautuminen. oman maailmankuvan selkiyttäminen, parisuhteen tai muiden läheisten ihmissuhteiden solmiminen; Keski-iässä: generatiivisuus (lasten kasvattaminen tai muista läheisistä huolehtiminen. osallistuminen työelämään ja oman urakehityksen edistäminen, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tehtävät)

61
Q

vanhuuden aktiviteettiteoria

A

näkemys, jonka mukaan aktiivisuuden säilyttäminen ja vuorovaikutus on toimivan, hyvän vanhuuden edellytys

62
Q

irrottautumisteoria

A

käsitys, jonka mukaan luopuminen vanhoista rooleista ja irrottautumalla sosiaalisesta elämästä ja kohdistamalla huomio uusiin rooleihin j aomaan sisäiseen maailmaan luo hyvää vanhuutta

63
Q

vanhuuden kehitystehtävät

A

kehityshaasteet: ristiriidat ympäristön odotusten ja oman kokemusmaailman välilä,lsopeutuminen iän tuomiin rajoituksiin, kyky luopumiseen (roolien muutokset, avun tarvitsemisen hyväksyminen, kuoleman hyväksyminen), oman elämän hyväksyminen (muistelu auttaa tässä prosessissa)

64
Q

Eriksonin psykososiaalisten kriisien teoria

A

Ihminen käy elämänsä aikan läpi kahdeksan kriisivaihetta. Kunkin vaiheen onnistunut läpikäyminen luo suotuisan pohjan kehitykselle, ongelmat puolestaan heijastuvat myös seuraaviin kriiseihin.

65
Q

perusluottamus- epäluottamus

A

Eriksonin kriisi, 0-1 vuotta

66
Q

itsenäisyys- häpeä/epäily

A

Eriksonin kriisi, 2-3 v. (pottaikä)

67
Q

aloitteellisuus-syyllisyys

A

Eriksonin kriisi, 3-5v. (aktiivisin leikki-ikä)

68
Q

ahkeruus(pystyvyys)-alemmuus

A

Eriksonin kriisi,6-12v.

69
Q

identiteetti - roolien hajaannus

A

Eriksonin kriisi, nuoruus

70
Q

läheisyys - eristäytyminen

A

Eriksonin kriisi, varhainen aikuisuus (tyypillisesti parisuhteen solmiminen)

71
Q

luominen (generatiivisuus) - lamautuminen

A

Eriksonin kriisi, aikuisuus. Vaillant on lisännyt tätä ennen uran luominen - käpertyneisyys-kriisin ja tämän jälkeen merkitysten säilyttäminen- jäykkyys-kriisin.

72
Q

minän eheys - epätoivo

A

Eriksonin kriisi,vanhuus. Minän eheys tarkoittaa kykyä hyväksyä oma eletty elämä kaikkinen puutteineen ja virheineenkin.

73
Q

matteusvaikutus

A

kehityksen kasautuvuus, huono-osaisuus ja hyväosaisuus näyttää kasautuvan

PS7 Kehityspsykologian kertaus (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions