Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kemia (Mooli) > Ke01 > Flashcards

Ke01 Flashcards

1
Q

aine

A

(matter) tarkoittaa kemiassa materiaalia, jolla on massa ja ulottuvuus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

eksoterminen

A

(exothermic) on lämpöenergiaa vapauttava tapahtuma.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

endoterminen

A

(endothermic ) on lämpöenergiaa sitova tapahtuma.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

härmistyminen

A

(deposition) on olomuodon muutos suoraan kaasusta kiinteäksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

höyrystyminen

A

(vaporisation) on olomuodon muutos nesteestä kaasuksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

jähmettyminen

A

(solidification) on olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

sublimoituminen

A

(sublimation) on olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

sulaminen

A

(melting) on olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

tiivistyminen

A

(condensation) on olomuodon muutos kaasusta nesteeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

alkuaine

A

(element) koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

allotropia

A

(allotropy) on ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

amorfinen aine

A

(amorphous substance) on aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kiteinen aine

A

(crystalline substance) on kiinteä aine, jolla on säännöllinen kiderakenne ja tarkka sulamispiste.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

puhdas aine

A

(pure substance) sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

yhdiste

A

(compound) on puhdas aine, joka muodostuu, kun vähintään kaksi eri alkuainetta liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

emulsio

A

(emulsion) on kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

faasi

A

(phase) on seoksen yhtenäinen olomuotoalue.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

heterogeeninen seos

A

(heterogeneous mixture) on seos, joka koostuu vähintään kahdesta eri faasista eli olomuotoalueesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

homogeeninen seos

A

(homogeneous mixture) on seos, joka sisältää vain yhden faasin eli olomuotoalueen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

komponentti

A

(component) on seoksen aineosa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

lejeerinki

A

(alloy) on kahden tai useamman metallin muodostama seos. Lejeerinki voi sisältää myös metallia ja epämetallia (esim. teräs).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

liete

A

(slurry) on nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

liuos

A

(solution) on homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

liuotin

A

(solvent) on aine, jota on liuoksessa eniten.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

seos

A

(mixture) sisältää kahta eri alkuainetta tai yhdistettä, ja se voi olla homogeeninen tai heterogeeninen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

vaahto

A

(foam) on heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

massaprosenttisuus

A

(mass percentage) on suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen massan osuuden koko seoksen massasta prosentteina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

tilavuusprosenttisuus

A

(volume percentage) on suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen tilavuuden osuuden koko seoksen tilavuudesta prosentteina.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

promille

A

(per mil, per mille) tarkoittaa yhtä tuhannesosaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

ppm

A

(parts per million) tarkoittaa yhtä miljoonasosaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

ppb

A

(parts per billion) tarkoittaa yhtä miljardisosaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

dekantointi

A

(decantation) on seoksen erotusmenetelmä, jonka avulla esimerkiksi liuos voidaan erottaa karkeajakoisesta kiinteästä aineesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

haihdutus

A

(evaporation) on seoksen erotusmenetelmä, jolla liuotin erotetaan seosta lämmittämällä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

komponentti

A

(component) on seoksen aineosa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

kromatografiset menetelmät

A

(chromatographic methods) ovat seosten erotusmenetelmiä, jotka perustuvat aineiden erilaiseen jakautumiseen paikallaan pysyvän ja liikkuvan faasin välillä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

sentrifugointi

A

(centrifugation) on seoksen erotusmenetelmä, jossa seoksen tiheimmät (usein kiinteät) aineet eroavat voimakkaan pyörimisliikkeen vaikutuksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

sublimointi

A

(sublimation) on olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

suodatus

A

(filtration) on seoksen erotusmenetelmä, jolla kiinteä aine erotetaan nesteestä tai liuoksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

tislaus

A

(distillation) on seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen kiehumispisteeseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

uutto

A

(extraction) on seoksen erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen liukoisuuteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

alkeisvaraus

A

(elementary charge) on luonnon vakio, jonka suuruus on noin 1,602∙10^−19 coulombia. Se on pienin itsenäisellä hiukkasella esiintyvä sähkövaraus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

alkuaine

A

(element) koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

elektroni

A

(electron) on atomin rakenneosa, jolla on alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

elektronikuori

A

(electron shell) on yksinkertaisen atomimallin (kuorimallin) käsite, jolla kuvataan elektronin energiaa ja etäisyyttä atomiytimestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

elektronin virittyminen

A

(electron excitation) on tapahtuma, jossa elektroni imee itseensä (absorboi) energiaa ja siirtyy hetkellisesti korkeammalle energiatasolle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

isotooppi

A

(isotope) on saman alkuaineen atomi, jonka ytimessä on eri määrä neutroneja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

järjestysluku

A

(atomic number) kertoo atomiytimen protonien lukumäärän.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

kuorimalli

A

(electron shell model) on yksinkertainen atomin rakennetta kuvaava malli, jonka avulla esitetään elektronien asettuminen atomiytimen ympärille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

kvanttimekaaninen atomimalli

A

(quantum mechanical model) on kuorimallia tarkempi atomin rakennetta kuvaava malli. Tämän mallin mukaan elektronit levittäytyvät atomiytimen ympärille tietynmuotoisille avaruudellisille alueille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

liekkikoe

A

(flame test) on koejärjestely, jossa alkuainetta tai yhdistettä kuumennetaan, jolloin elektronit virittyvät perustilaa korkeammille energiatasoille. Viritystilan purkautuessa aine säteilee sähkömagneettista säteilyä, joka havaitaan usein näkyvänä valona.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

massaluku

A

(mass number) on atomiytimen protonien ja neutronien yhteenlaskettu lukumäärä.

52
Q

minimienergiaperiaate

A

(minimum energy principle) on sääntö, joka määrää, missä järjestyksessä elektronit asettuvat eri energiatasoille.

53
Q

neutroni

A

(neutron) on sähkövaraukseton hiukkanen, joka yhdessä protonien kanssa muodostaa atomiytimen.

54
Q

nukleoni

A

(nucleon) on protonien ja neutronien yhteisnimitys.

55
Q

protoni

A

(proton) on atomiytimen rakenneosa, jolla on positiivinen sähkövaraus.

56
Q

radioisotooppi

A

(radioisotope) on alkuaineen luonnossa pysymätön isotooppi, jonka ytimen hajotessa vapautuu radioaktiivista säteilyä.

57
Q

ulkoelektroni

A

(valence electron, outermost electron) on atomin uloimman kuoren elektroni.

58
Q

ydin

A

(nucleus) on atomin osa, joka koostuu protoneista ja neutroneista.

59
Q

alkuaineen suhteellinen atomimassa

A

(relative atomic mass of an element) on alkuaineen luonnossa pysyvinä esiintyvien isotooppien atomimassojen esiintymisosuuksilla painotettu keskiarvo.

60
Q

aktinoidi

A

(actinoid) on alkuaine, jonka järjestysluku on 89–103.

61
Q

alkalimetalli

A

(alkali metal) on jaksollisen järjestelmän ryhmään 1 kuuluva metalli.

62
Q

alkuaineiden jaksollinen järjestelmä

A

(periodic table of elements) on järjestelmä, johon alkuaineet on merkitty kasvavan järjestysluvun mukaisesti.

63
Q

halogeeni

A

halogen) on ryhmän 17 alkuaine.

64
Q

jakso

A

(period) on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän vaakarivi.

65
Q

jalokaasu

A

(noble gas) on jaksollisen järjestelmän ryhmän 18 alkuaine.

66
Q

kalkogeeni

A

(chalcogen) on ryhmän 16 alkuaine.

67
Q

lantanoidi

A

(lanthanoid) on alkuaine, jonka järjestysluku on 57–71.

68
Q

maa-alkalimetalli

A

(alkaline earth metal) on jaksollisen järjestelmän ryhmään 2 kuuluva metalli.

69
Q

pniktogeeni

A

(pnictogen) on ryhmän 15 alkuaine.

70
Q

pääryhmä

A

(main group) on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän ryhmä 1–2 tai 13–18.

71
Q

ryhmä

A

(group) on alkuaineiden jaksollisen järjestelmän pystyrivi.

72
Q

ainemäärä

A

(amount of substance) on SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän. Ainemäärän yksikkö on mooli (mol).

73
Q

Avogadron vakio

A

(Avogadro’s constant) on vakio, joka ilmaisee yhdessä moolissa olevien hiukkasten lukumäärän. Vakion lukuarvo on 6,022∙1023 ja sen yksikkö on 1/mol tai kpl/mol.

74
Q

mooli

A

(mole) on ainemäärän yksikkö. Yksi mooli sisältää aina 6,022∙10^23 kappaletta tarkasteltavia hiukkasia.

75
Q

suure

A

(quantity) on aineen, kappaleen tai ilmiön mitattava ominaisuus.

76
Q

yksikkö

A

(unit) on arvo, johon suuretta verrataan.

77
Q

ainemäärä

A

(amount of substance) on SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän. Ainemäärän yksikkö on mooli (mol).

78
Q

moolimassa

A

(molar mass) ilmoittaa massan, joka sisältää yhden moolin verran ainetta. Moolimassan yksikkö on g/mol.

79
Q

ainemäärä

A

(amount of substance) on SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän. Ainemäärän yksikkö on mooli (mol).

80
Q

konsentraatio

A

(concentration) on SI-järjestelmän suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen ainemäärän litrassa (kuutiodesimetrissä) liuosta. Konsentraation yksikkö on mol/l (mol/dm3).

81
Q

liuos

A

(solution) on homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta.

82
Q

delokalisoitunut elektroni

A

(delocalized electron) on elektroni, joka on levittäytynyt usean atomin välille (kovalenttinen sidos, metallihila).

83
Q

metallihila

A

(metallic lattice) on malli metallin kiinteän olomuodon rakenteesta.

84
Q

metallisidos

A

(metallic bond/bonding) on vahva sähköinen vetovoima metalliatomien positiivisten atomiytimien ja delokalisoituneiden elektronien välillä. Delokalisoituneet elektronit ovat vapaasti liikkuvia, metalliatomien luovuttamia ulkoelektroneja. Metallisidos on vahva kemiallinen sidos.

85
Q

ulkoelektroni

A

(valence electron, outermost electron) on atomin uloimman kuoren elektroni.

86
Q

allotropia

A

(allotropy) on ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja.

87
Q

dispersiovoima

A

(dispersion force, London force) on pienten, lyhytaikaisten osittaisvarausten vaikutuksesta muodostuva molekyylien tai molekyylinosien välinen heikko sähköinen vetovoima. Dispersiovoimat ovat heikkoja kemiallisia sidoksia.

88
Q

elektronegatiivisuus

A

(electronegativity) kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja.

89
Q

hetkellinen dipoli

A

(temporary dipole, instantaneous dipole) syntyy, kun tietyssä kohdassa atomia tai molekyyliä on lyhytaikaisesti suurempi elektronitiheys kuin toisessa kohdassa.

90
Q

kaksoissidos

A

(double bond) on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on kaksi yhteistä elektroniparia.

91
Q

kolmoissidos

A

(triple bond) on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on kolme yhteistä elektroniparia.

92
Q

kovalenttinen hila

A

(covalent lattice) on malli sellaisen kiinteän aineen rakenteesta, joka ei rakennu erillisistä molekyyleistä, ja atomien välillä on kovalenttisia sidoksia.

93
Q

kovalenttinen sidos

A

(covalent bond) on sidos, jossa sidoselektronit jaetaan sidoksen muodostavien atomien kesken. Kovalenttiset sidokset ovat vahvoja kemiallisia sidoksia.

94
Q

Lewisin kaava

A

Lewis structure) on atomin, molekyylin tai ionin esitystapa, jossa atomien väliset kovalenttiset sidokset ja vapaat ulkoelektroniparit merkitään pisteillä.

95
Q

molekyylihila

A

(molecular lattice) on malli alkuainemolekyylien ja molekyyliyhdisteiden kiinteän olomuodon rakenteesta.

96
Q

osittaisvaraus

A

(partial charge) on pieni atomin tai molekyylin sisäinen sähkövaraus, joka voi olla hetkellinen tai pysyvä.

97
Q

oktetti

A

(octet) kuvaa pysyvää, kahdeksan ulkoelektronin järjestelmää.

98
Q

pooliton kovalenttinen sidos

A

(non-polar covalent bond) on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavilla atomeilla on sama elektronegatiivisuusarvo.

99
Q

yksinkertainen kovalenttinen sidos

A

(single covalent bond) on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostaneiden atomien välillä on yksi yhteinen elektronipari.

100
Q

dipoli

A

(dipole) muodostuu kahdesta vastakkaisesta varauksesta, joilla on tietty suuruus ja jotka ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan.

101
Q

elektronegatiivisuus

A

(electronegativity) kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja.

102
Q

elektropositiivisuus

A

(electropositivity) kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä luovuttaa yhteisiä sidoselektroneja.

103
Q

molekyyliyhdiste

A

(molecular compound) on yhdiste, jossa vähintään kaksi eri alkuaineatomia on sitoutunut toisiinsa kovalenttisella sidoksella.

104
Q

osittaisvaraus

A

(partial charge) on pieni atomin tai molekyylin sisäinen sähkövaraus, joka voi olla hetkellinen tai pysyvä.

105
Q

poolinen kovalenttinen sidos

A

(polar covalent bond) on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavien atomien välillä on elektronegatiivisuusero.

106
Q

poolinen molekyyli

A

(polar molecule) on molekyyli, jossa poolisten sidosten dipolit eivät kumoa toistensa vaikutusta molekyylin muodon vuoksi.

107
Q

poolinen molekyyliyhdiste

A

(polar molecular compound) rakentuu poolisista molekyyleistä.

108
Q

pooliton kovalenttinen sidos

A

(non-polar covalent bond) on kovalenttinen sidos, jossa sidoksen muodostavilla atomeilla on sama elektronegatiivisuusarvo.

109
Q

pooliton molekyyli

A

(non-polar molecule) on molekyyli, jossa atomien välillä on poolittomia kovalenttisia sidoksia tai dipolit kumoavat toisten sa vaikutuksen molekyylin muodon vuoksi.

110
Q

pooliton molekyyliyhdiste

A

(non-polar molecular compound) rakentuu poolittomista molekyyleistä.

111
Q

dispersiovoima

A

(dispersion force, London force) on pienten, lyhytaikaisten osittaisvarausten vaikutuksesta muodostuva molekyylien tai molekyylinosien välinen heikko sähköinen vetovoima. Dispersiovoimat ovat heikkoja kemiallisia sidoksia.

112
Q

dipoli-dipolisidos

A

(dipole-dipole bond/force/interaction) on poolisten molekyylien tai molekyylinosien dipolien välinen sähköinen vetovoima. Dipoli-dipolisidokset ovat heikkoja kemiallisia sidoksia.

113
Q

heikko sidos

A

(weak chemical bond, secondary bond) on molekyylien, molekyylin eri osien tai ionin ja molekyylin välinen kemiallinen sidos. Heikkoja sidoksia ovat dispersiovoimat, dipoli-dipoli- ja vetysidokset sekä ioni-dipolisidokset.

114
Q

molekyylihila

A

(molecular lattice) on malli alkuainemolekyylien ja molekyyliyhdisteiden kiinteän olomuodon rakenteesta.

115
Q

vetysidos

A

(hydrogen bond) on molekyylien välinen tai saman molekyylin eri osien välinen heikko sidos. Kun vetysidos on hyvin voimakas heikko sidos, sidos muodostuu positiivisen osittaisvarauksen sisältävän vetyatomin ja voimakkaasti elektronegatiivisen atomin (yleensä F, N tai O) välille.

116
Q

anioni

A

(anion) on ioni, jolla on negatiivinen sähkövaraus.

117
Q

hapettuminen

A

(oxidation) on kemiallinen reaktio, jossa aine luovuttaa ulkoelektronin tai -elektroneja.

118
Q

ioni

A

(ion) on atomi tai atomiryhmä, jolla on negatiivinen tai positiivinen sähkövaraus.

119
Q

ionihila

A

(ionic lattice) on malli ioniyhdisteen kiinteän olomuodon rakenteesta.

120
Q

ionisidos

A

(ionic bond) on vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä.

121
Q

ioniyhdiste

A

(ionic compound) on yhdiste, joka rakentuu positiivisista ja negatiivisista ioneista.

122
Q

kationi

A

(cation) on ioni, jolla on positiivinen sähkövaraus.

123
Q

kidevesi

A

(water of hydration) on kiinteän aineen kidehilaan sitoutunut vesi.

124
Q

oktetti

A

(octet) kuvaa pysyvää, kahdeksan ulkoelektronin järjestelmää.

125
Q

pelkistyminen

A

(reduction) on kemiallinen reaktio, jossa aine vastaanottaa uloimmalle elektronikuorelleen yhden tai useamman elektronin.

126
Q

suola

A

salt) on ionirakenteinen yhdiste.

127
Q

elektrolyytti

A

(electrolyte) on sulate tai vesiliuos, joka johtaa sähköä.

Kemia (Mooli) (2 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions