Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Uusimmat kortit > ihminen ja bioteknologia > Flashcards

ihminen ja bioteknologia Flashcards

1
Q

Mikä biomolekyyli ei kuulu mihinkään luokkaan

A

Ligniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Hiilihydraattien yleinen kaava

A

Cn(H2O)n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kuinka monta hiiltä hiilihydraatissa oltava

A

3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitkä sidokset hiilihydraateissa

A

Glykosidisidokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Maltoosi

A

Glukoosi + glukoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Sakkaroosi

A

Glukoosi + fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Laktoosi

A

Glukoosi + galaktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Selluloosan rakenne, toiminta ja imeytyminen

A

Glukoosia, kasvien rakennepolysakkaridi, hajoaa vain paksusuolen bakteeritoiminnan välityksellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tärkkelyksen toiminta

A

Kasvien varastopolysakkaridi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Tärkkelyksen rakenne

A

Amyloosia ja amylopektiiniä, josta pektiini haaroittunut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Pienin rasvahappo

A

Propaanihappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Vahat

A

Pitkäketjuisia hiilivetyjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot

A

Tyydyttyneet ei sisällä kaksoissidoksia. Tyydyttymättömien luonnossa cis-konfiguraatiossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Nukleotidin rakenne

A

Fosforyhmät, emäs ja monosakkaridi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Nukleosidin ja nukleotidin ero

A

Nukleosidissä kolme peräkkäistä fosforyhmää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Puriinit

A

Adeniini ja guaniini, kaksi rengasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Pyrimidiinit

A

Tymiini, sytosiini ja urasiili, yksi rengas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Sekvenssin kirjoitussuunta

A

5’-3’

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Minkä emästen välillä kolme vetysidosta

A

GC

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

DNA:n replikaatio

A

Helikaasi avaa kierteen, primaasi tuottaa RNA-alukkeen ja DNA-polymeraasi syntetisoi juosteet 5’-3’ suunnassa. Ligaasi liittää Okazakin fragmentit toisiinsa. Topoisomeraasi poistaa superkierteisyyttä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Eliökunnan domeenit

A

Bakteerit ja arkeonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Värekarvojen ja mikrovillusten ero

A

Värekarvat liikkuvat, mikrovillukset ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Pinosytoosi

A

Nesteen endosytoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kanava- ja kantajaproteiinien ero

A

Kanavaproteiini aiheuttaa reijän solukalvoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Mitä kasvisolulle tapahtuu hypertonisessa liuoksessa

A

Plasmolyysi, jossa solukalvo irtoaa soluseinästä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Bakteerien kalvorakenteet

A

Kaikilla bakteereilla solukalvo, jonka ulkopuolella lähes aina soluseinä. Gram-negatiivisilla lisäksi ulkokalvo. Soluseinä koostuu peptidoglykaanista eli mureiinista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Glykokalyksi

A

Ympäröi bakteeria. Jos paksu, kutsutaan kapseliksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Fimbria

A

Bakteerin tarttumakarva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Pilus

A

Mahdollistaa konjugaation (plasmidien siirto)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Transformaatio

A

Bakteeri ottaa ympäristöstä plasmidin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Transduktio

A

Bakteriofagi siirtää plasmidin bakteerista toiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Tumakotelon rakenne

A

Kaksi kalvoa, tumahuokoset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Tumajyvänen

A

Valmistetaan ribosomeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Eri solulimakalvostot

A

Karkealla proteiinisynteesi ja ohjaus Golgiin, sileällä rasvahappojen biosynteesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Kasvisolun Golgi

A

Diktyosomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Golgin kalvopussit

A

Sisternat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Peroksisomit

A

Vetyperoksidia vaativia hapetusreaktioita. Katalaasi hajottaa ylimääräisen vetyperoksidin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Kasvisolun erot eläinsolusta

A

Viherhiukkaset, soluseinä, vakuolit ja ei juuri koskaan sentrosomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Minkä välityksellä kasvisolut toisiinsa yhteydessä

A

Plasmodesmien

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Kasvien soluseinän rakenne

A

Selluloosaa ja ligniiniä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Vakuolin tehtävät

A

Kuona-aineiden varastointi, pH:n säätely, turgorpaineen ylläpito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Viherhiukkasten kalvot

A

Kaksi kalvoa, joiden sisällä tylakoidikalvosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Sienisolun erityispiirteet

A

Soluseinä kitiiniä, ei viherhiukkasia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Solusyklin kaksi vaihetta

A

Interfaasi ja solunjakautuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Solunjakautumisen kaksi osaa

A

Mitoosi ja sytokineesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Mitoosin vaiheet

A

Profaasi, prometafaasi, metafaasi, anafaasi ja telofaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Mitä tapahtuu profaasissa

A

Transkriptio loppuu ja kromosomit tiivistyvät. Kopiot kromosomeista tarttuvat toisiinsa sentromeerien kohdalta. Sentrosomit siirtyvät eri puolille solua ja tumasukkula muodostuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Mitä tapahtuu prometafaasissa

A

Tumakotelo hajoaa ja sentromeerit kiinnittyvät tumasukkulaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Mitä tapahtuu metafaasissa

A

Kromosomit jakotasoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Mitä tapahtuu anafaasissa

A

Kromosomien kopiot irtoavat toisistaan ja mikrotubulukset vetävät ne solun eri päihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Mitä tapahtuu telofaasissa

A

Kromosomit alkavat avautua ja tumakotelot muodostuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Solusyklin tarkastuspisteet

A
  • Ennen S-vaiheen alkua G1-vaiheen lopussa
  • Ennen mitoosin alkua G2-vaiheen lopussa
  • Metafaasissa kun kromosomit jakotasossa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Meioosin kaksi vaihetta

A

Vähennysjako ja tasausjako

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Missä soluissa meioosia tapahtuu

A

Ituradan soluissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Missä tapahtuu tekijäinvaihdunta

A

Meioosin ensimmäisen jaon profaasissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Millä kromosomeilla tekijäinvaihdunta

A

Kaikilla muilla paitsi sukupuolikromosomeilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Mitä tapahtuu tekijäinvaihdunnassa

A

Kromosomien välille syntyy kiasmoja, joista kromosomit vaihtavat paloja keskenään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Geenin osat

A

Koodaava alue, promoottori ja säätelyalue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Tehostajat ja hiljentäjät

A

Tehostajia ei bakteereilla, tumallisilla vain vähän hiljentäjiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Kromosomistomutaatio

A

Kromosomien määrä poikkeava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Kromosomimutaatio

A

Kromosomista on irronnut iso alue, joka on liittynyt toisaalle tai kadonnut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Geenimutaatio

A

DNA:ssa pienessä alueessa muutos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Transkription suunta

A

Siirtyy 3’-5’ suunnassa mallijuostetta pitkin, jolloin RNA syntyy 5’-3’-suunnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Aloituskodoni

A

Metioniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

X-kromosomin aktiivisuus

A

Naisella vain yksi X-kromosomi aktiivinen tietyssä solussa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Y-kromosomin tärkein geeni

A

SRY, joka aloittaa kivesten kehittymisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Toistojakso

A

Sama DNA-sekvenssi toistuu useita kertoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Transposonit

A

DNA-jaksoja, jotka voivat vaihtaa paikkaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Retrotransposonit

A

Kuten transposonit, mutta pystyvät kopioimaan itsensä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Mitä syntyy transkriptiossa

A

Esiaste-RNA, joka silmukoinnin jälkeen mRNA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Mitä silmukoinnissa tapahtuu

A

Intronit pois, 5’-päähän huppu tai lakki ja 3’-päähän poly-A häntä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Mitä transkriptiossa käytetään raaka-aineena

A

Nukleosiditrifosfaatteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Transkriptiotekijöiden tyypit

A

Säätely- ja tehostajaproteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

RNA-interferenssi

A

Mikro-RNA sitoutuu mRNA:han ja aiheuttaa sen tuhoutumisen. Rajoittaa translaation määrää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Operonien merkitys

A

Useita yhdessä säädeltyjä geenejä samassa DNA-pätkässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Operonien toiminta

A

Normaalisti operonin operaattorissa kiinni estäjäproteiini. Kun tämä proteiini irtoaa esim. laktoosin läsnäolon takia, transkriptio alkaa promoottorista ja etenee geeneihin. Tuloksena yksi mRNA, jossa useita koodaavia alueita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Epigeneettiset muutokset

A

Histonien asetylaatio ja sytosiinien metylaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Hiljainen mutaatio

A

Ei aiheuta muutoksia aminohapoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

Missense-mutaatio

A

Aminohappo muuttuu toiseksi ja proteiinin toiminnallisuus muuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Neutraali mutaatio

A

Aminohappo muuttuu toiseksi, mutta proteiinin toiminta ei muutu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

Nonsense-mutaatio

A

Kodoni muuttuu lopetuskodoniksi ja translaatio loppuu ennenaikaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Vaiheistusmutaatio

A

Lukukehys muuttuu, eli geenistä poistuu tai siihen lisääntyy nukleotidejä ei kolmella jaollisella luvulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

Energiatuotanto rasvahapoista

A

Beetaoksidaatiossa asetyyli-CoA, rasvahapoista ei voi tehdä glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Mitä glykolyysissä tuotetaan yhdestä glukoosista

A

Kaksi pyruvaattia, kaksi ATPta ja kaksi NADHia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Mikä purkaa mitokondriossa olevan protonigradientin ja mitä siitä syntyy

A

ATP-syntaasi. Syntyy ATP:ta ja happi pelkistyy vedeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Mistä maksa tuottaa ketoaineita

A

Rasvoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Missä osissa kasvia tapahtuu fotosynteesiä

A

Kaikissa vihreissä osissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

Mitkä värit tehokkaimpia fotosynteesissä

A

Sininen ja punainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Mitä tapahtuu valoreaktiossa

A

Vesi hajotetaan valon avulla. Happi vapautuu kaasuna ja vedyillä ladataan elektroninsiirtäjiä. Lisäksi pieni määrä ATP
Fotoni virittää apupigmentin (karotenoidi), jolta viritystila klorofyllille. Klorofylli vahva hapetin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Mitä tapahtuu hiilensidontareaktiossa

A

Hiilidioksidi pelkistetään valoreaktioiden ATP:n ja vedynsiirtäjien avulla glukoosiksi. Tapahtuu yhteyttämiskalvoston ja sisäkalvon välisessä tilassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Rubisco

A

Katalysoi reaktiota, jossa hiilidioksidia liitetään orgaaniseen molekyyliin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Tukikudokset

A

Luu, side, rusto, rasva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

Tukikudosten väliaineen säikeet

A

Elastiini (joustavuus), kollageeni (vetolujuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Kuinka monta luuta aikuisella ja vastasyntyneellä

95
Q

Luiden kolme tyyppiä

A

Putkiluut, litteät luut ja kuutioluut

96
Q

Luuta ympäröi?

A

Luukalvo, jonka alla tiivisluuta eli kuoriluuta

97
Q

Luun väliaineen koostumus

A

75% kalsiumhydroksiapatiitti, 25% kollageeni

98
Q

Luun tuhoamisen kulku

A

Osteoklastit erittävät HCl ja makrofagit syövät jätteet

99
Q

Mikä erittää kalsitriolia ja miksi

A

Munuainen kalsiumpitoisuuden alentuessa

100
Q

Kalsitriolin toiminta

A

Vähentää kalsiumin eritystä virtsaan ja edistää sen imeytymistä suolistosta

101
Q

Kalsitriolin synteesi

A

Lähtee liikkeelle kolesterolista. Yksi vaihe tarvitsee UVB-säteilyä, joten se tapahtuu iholla. Syntyy kolekalsiferolia, josta tehdään maksassa kalsidiolia

102
Q

Orvaskeden kerrokset

A

Marraskesi, okasolukerros ja tyvisolukerros

103
Q

Missä kerroksessa melanosyytit

A

Tyvisolukerroksessa

104
Q

Lihaksen rakenteet suuruusjärjestyksessä

A

Sarkomeeri > myofibrilli (säie) > lihassolu (syy) > lihassyykimppu > lihas > peitinkalvo

105
Q

Lihassupistuksen toiminta

A

Aktiopotentiaali > kalsium sarkoplasmisesta kalvostosta > aktiini kiipeää myosiinia pitkin ja z-levyt lähentyvät

106
Q

Tavat, joilla lihaksen energia-aineenvaihdunta eroaa muista

A

Kreatiinifosfaatti, myoglobiini ja glykogeeni

107
Q

Järjestys, jossa elimistö kuluttaa eri energiamuotoja

A

ATP > kreatiinifosfaatti > soluliman glukoosi > soluliman glykogeeni > plasman glukoosi > maksan glykogeeni > ketoaineet > proteiinien hajotus

108
Q

Nopeiden lihassolujen erityispiirteet

A

Maitohappokäyminen, väsyvät nopeasti

109
Q

Missä sydän sijaitsee ja mikä sitä ympäröi

A

Välikarsinassa, kaksilehtinen sydänpussi

110
Q

Sydän ja anaerobinen energiatuotanto

A

Kykenee vain hyvin vähän aikaa

111
Q

Systole ja diastole

A

Systole kammioiden supistumisvaihe

112
Q

Sydämen sähköinen toiminta

A

Sinussolmuke > eteisjohtoradat > eteiskammiosolmuke > Hisin kimppu > Hisin kimpun kaksi haaraa > Purkinjen säikeet

113
Q

Erilaiset lipoproteiinit

A

HDL maksaan, LDL maksasta, kylomikronit ruoansulatuskanavasta

114
Q

Hyytymisen sisäinen ja ulkoinen reitti

A

Sisäinen: Von Willebrandt, Ulkoinen: Kudostekijä TF

115
Q

Hyytymisen toiminta

A

Protrombiini muuttuu trombiiniksi, joka saa fibrinogeenin muuttumaan fibriiniksi. Verihiutaleet tarttuvat vuotokohtaan

116
Q

Imukudokset

A

Imusuonet, imusolmukkeet, perna, kateenkorva ja luuydin

117
Q

Imusuonten toiminta

A

Keräävät laskimoista tihkuvan imunesteen rintatiehyettä pitkin vasempaan solislaskimoon

118
Q

Ohutsuolen imusuonet

A

Maitiaissuonet

119
Q

Hengityksen vaiheet

A

Keuhkotuuletus, kaasujen kuljetus veressä ja soluhengitys

120
Q

Mitkä pitävät ilmatiet auki

A

Henkitorven ja pääkeuhkoputkien rustokaaret

121
Q

Kuinka monta keuhkolohkoa

A

Viisi, joista kolme oikealla ja kaksi vasemmalla

122
Q

Sisäänhengityksen lihakset

A

Pallea ja ulommat kylkivälilihakset

123
Q

Uloshengityksen lihakset

A

Sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset (vain voimakkaassa!)

124
Q

Kuinka monta happea yksi hemoglobiini kuljettaa

125
Q

Mikä osa aivoista säätelee hengitystä

A

Ydinjatkeen ja aivosillan hengityskeskus, pH:n aistiminen ja keuhkojen venytys

126
Q

Miten happi kulkee veressä

A

98,5% hemoglobiinissa, loput liuenneena

127
Q

Miten hiilidioksidi kulkee veressä

A

Suurin osa HCO3-, loput hemoglobiinin apoentsyymissä

128
Q

Makuaistin anatomia

A

Makunysty > makusilmu > makusolu

129
Q

Perusmaut

A

Suolainen, makea, karvas, hapan, umami

130
Q

Äänen matka korvaan

A

Korvanlehti > korvakäytävä > tärykalvo > vasara > alasin > jalustin > eteisikkuna (soikea) > eteiskäytävä > kuulokäytävä > simpukan ikkuna (pyöreä)

131
Q

Cortin elimen toiminta

A

Tyvilevyn värähtely saa karvasolut hankaamaan katekalvoa vasten

132
Q

Mitä materiaalia tasapainokivet

A

Kalsiumkarbonaattia

133
Q

Kumpi rakkula lähempänä kaarikäytäviä

134
Q

Pigmenttisolut

A

Estävät silmän sisäisiä heijastuksia

135
Q

Suonikalvo (silmä)

136
Q

Kumpia näkösoluja enemmän

A

Sauvasoluja

137
Q

Keltatäplän ja keskikuopan solut

A

KEltatäplässä lähinnä tappeja ja keskikuopassa vain tappeja

138
Q

Kammionesteen tehtävä

A

Tuoda happea ja ravinteita mm. sarveiskalvolle

139
Q

Mikä säätelee iiriksen kokoa

A

Pupillin kuroja ja laajentaja

140
Q

Näkö pimeässä

A

Vain sauvasolut, ei värinäköä

141
Q

Rodopsiinin eli näköpurppuran komponentit

A

Retinaali ja opsiini

142
Q

Kauas katsoessa linssin muoto

143
Q

Mitä tapahtuu kauas katsoessa

A

Sädelihas rentoutuu, ripustinsäikeet kiristyvät ja linssi ohenee

144
Q

Aivojen neljä osaa

A

Isoaivot, pikkuaivot, aivorunko ja väliaivot

145
Q

Mitä soluja suurin osa aivoista

146
Q

Mikä muodostaa myeliinitupet

A

Gliasolut, tarkemmin Oligodensrosyytit aivoissa ja Schwannin solut ääreishermostossa

147
Q

Myeliinituppien välissä

A

Ranvierin kuroumat

148
Q

Lepojännite

A

Solu negatiivisesti varautunut. Solussa sisällä K ja ulkopuolella Na

149
Q

Mikä ylläpitää lepojännitettä

A

NAtrium-kaliumpumput

150
Q

Aktiopotentiaali

A

Ensin natrium sisään ja sitten kalium ulos

151
Q

Aivoverkosto

A

Aivorungossa, säätelee vireystilaa

152
Q

Aivojen kalvot

A

Pehmytkalvo, lukinkalvo, kovakalvo

153
Q

Muisti

A

Työmuisti, aistimuisti, säilömuisti

154
Q

Missä aivojen osassa soomat

A

Pinnalla (harmaa)

155
Q

Syklirauhaset

A

Korvanalus, leuanalus ja kielenalus. Yht. 6 kpl

156
Q

Amylaasin toiminta

A

Tärkkelys maltoosiksi

157
Q

Syljen entsyymit

A

Amylaasi, lipaasi, lysotsyymi

158
Q

Mitä maha erittää

A

HCl, musiini, sisäinen tekijä (B12), pepsinogeeni

159
Q

Mihin ruokasula menee mahalaukusta

A

Pohjukaissuoleen

160
Q

Haiman avoeritteinen osa

A

Vetykarbonaatti, amylaasi, nukleaasit, lipaasi ja trypsiini

161
Q

Kuinka monta nefronia yhdessä munuaisessa

A

1-1,5 miljoonaa

162
Q

Kuinka suuri osa sydämen isoon verenkiertoon pumppaamasta verimäärästä munuaisiin

A

Neljännes

163
Q

Munuaiskeräsen osat

A

Hiussuonikeränen ja keräsenkotelo

164
Q

Laskeva Henle

165
Q

Nouseva Henle

A

Na, Cl, Mg, HCO3-

166
Q

Mihin osaan munuaistiehyettä aldosteroni vaikuttaa

A

Distaalinen tiehyt ja kokoojaputket

167
Q

Mikä kontrolloi ADH eritystä

A

Hypotalamuksen osmoreseptorit

168
Q

Angiotensiinin toiminta

A

Lisätä aldosteronin eritystä lisämunuaiskuorella, lisätä ADH:n eritystä ja supistaa verisuonia

169
Q

Valkosolujen kolme ryhmää

A

B-solut, T-solut ja fagosyytit

170
Q

Granulosyytit

A

Basofiilit, eosinofiilit ja neutrofiilit

171
Q

Syöjäsolut

A

Granulosyytit, monosyytit -> makrofagit

172
Q

Mitä naiivin B-solun aktivaatio vaatii

A

Auttaja-T-solun

173
Q

Imusolujen kypsyminen

A

B-solut luuytimessä ja T-solut kateenkorvassa

174
Q

Mitkä tutkivat MHC-proteiineja

A

T-tappajasolut

175
Q

Sytokiinit

A

Interferonit ja interleukiinit

176
Q

Interferonit

A

Varoittavat muita soluja virusinfektiosta

177
Q

T-estäjäsolut

A

Hillitsevät immuunireaktiota

178
Q

Mitkä T-solut muodostavat muistisoluja

A

Auttaja- ja tappaja-T-solut

179
Q

Makrofagit

A

Valmiina kudoksissa, syövät isoja kappaleita

180
Q

Neutrofiilit

A

Veressä ja kudoksissa liikkuva fagosyytti

181
Q

Basofiilit

A

Histamiinin, hepariinin ja leukotrieenien eritys

182
Q

Eosinofiilit

A

Loisinfektiot, histaminaasilla tulehdusreaktion säätely

183
Q

NK-solujen ja tappaja-T-solujen ero

A

NK-solut eivät tarvitse antigeeniä aktivoituakseen. Nopea vaste

184
Q

Syöttösolut

A

Elimistön pinnoilla, histamiinin eritys (allergia)

185
Q

Viivästynyt allerginen reaktio

186
Q

Adjuvantti

A

Rokotteessa voimistaa immuunivastetta

187
Q

Primaariset ja sekundaariset sukupuoliominaisuudet

A

Primaariset välttämättömiä lisääntymisen kannalta, sekundaariset liittyvät mm. parinmuodostukseen ja sukupuolen tunnistamiseen

188
Q

Primaarisen oosyytin vaihe

A

Ensimmäisen jakautumisen profaasi

189
Q

Sekundäärisen oosyytin vaihe

A

Toisen jakautumisen metafaasi

190
Q

Munasolua ympäröivät rakenteet

A

Zona pellucida ja kumulussolut

191
Q

Sertolin solut

A

Tukevat siittiöiden kantasoluja. FSH aktivoi

192
Q

Leydigin solut

A

Tuottavat testosteronia. LH aktivoi

193
Q

Mikä aiheuttaa ovulaation

194
Q

HOX-geenit

A

Määräävät mm. raajojen paikat

195
Q

Kuinka nopeasti hedelmöityksen jälkeen sikiön omat geenit

196
Q

Morula

A

Viimeinen totipotentti vaihe. 16 solua

197
Q

Morulan jälkeen

A

Blastokysti, jossa sisäsolumassa, nesteontelo ja trofoblasti

198
Q

Missä istukan osassa nukkalisäkkeet

A

Sikiön puolella

199
Q

Napanuoran suonet

A

Yksi laskimo ja kaksi valtimoa

200
Q

Milloin keltarauhanen surkastuu raskauden aikana

A

Kun istukka alkaa itse tuottaa progesteronia ja estradiolia

201
Q

Ensimaito

A

Ternimaito

202
Q

Synnytyksen vaiheet

A

Avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen

203
Q

Hybridisaatio

A

Leimattu yksijuosteinen DNA-koetin muodostaa emäsparit

204
Q

Restriktioentsyymi

A

Katkaisee DNAn

205
Q

Käänteiskopioija

A

Muuttaa RNA:n DNA:ksi. syntyy cDNA

206
Q

Terminaalitransferaasi

A

Liittää nukleotidejä 3’-päähän

207
Q

DNA:n eristys

A

Solujen hajotus, fenoli tai kloroformi (proteiinit), saostus kalsiumkloridilla

208
Q

mRNA:n eristys

A

Poly-T-suodatin

209
Q

DNAn konsentraation mittauksen aallonpituus

210
Q

Sekvensointi

A

Denaturaatio, DNA-aluke sitoutuu ja synteesi alkaa. Satunnaisesti juosteisiin liittyy dideoksiriboosi, jolloin synteesi lakkaa. Tällöin leimasta voidaan päätellä viimeinen emäs

211
Q

CRISPR

A

Cas9-nukleaasi katkaisee DNA:n ohjaus-RNAn osoittamasta paikasta

212
Q

PCR-reaktioseoksen komponentit

A

Monistettava DNA, alukkeet, DNA-polymeraasi, nukleotidit, puskuri

213
Q

PCR reaktion alukkeet

A

Vaikka solu käyttää RNA-alukkeita DNAn monistamisessa, käytetään PCRssä DNA-alukkeita

214
Q

PCRn vaiheet

A

Denaturaatio, alukkeiden kiinnitys ja pidennys

215
Q

Geeninsiirto bakteeriin

A

Plasmidit transformoidaan kemiallisesti tai elektroporaatiolla

216
Q

Geeninsiirto eläinsoluun

A

Mikroinjektio, liposomit, transduktio viruksella, elektroporaatio

217
Q

Geeninsiirto kasvisoluun

A

Partikkelipommitus (kulta), agrobakteerilla kasvaimen aiheutus

218
Q

Geeninsiirto hiivaan

A

Elektroporaatio, keinotekoinen kromosomi

219
Q

Protoplastifuusio

A

KAsvisoluilta poistettu soluseinät ja kaksi solua yhdistetään

220
Q

Polyploidiajalostus

A

Johtaa kasvisolun suurempaan kokoon. Kolkisiinilla estetään tumasukkulan muodostuminen

221
Q

Puhdas linja

A

Homotsygootteja kaikkien haluttujen geenien suhteen

222
Q

Somaattinen embryogeneesi

A

Kasvisolusta tehdään alkio

223
Q

Kimeerinen

A

Sisältää erilaisia solukantoja

224
Q

Lisämunuaisytimen hormonit

A

Adrenaliini, noradrenaliini

225
Q

Lisämunuaiskuoren hormonit

A

Kortisolu, aldosteroni

226
Q

Hypotalamuksen erittämät hermonit

A

ADH, oksitosiini, erittyy aivolisäkkeen takalohkosta

227
Q

Aivolisäkkeen etulohkon hormonit

A

LH, FSH, kasvuhormoni, prolaktiini,

228
Q

Lisäkilpirauhasen hormonit

A

Parathormoni

229
Q

Kilpirauhasen hormonit

A

Tyroksiini, trijodityroniini, kalsitoniini

230
Q

Haiman hormonit

A

Insuliini, glukasoni, somatostatiini

231
Q

Munuaisten hormonit

A

Reniini, erytropoietiini

232
Q

Greliini

A

Erittyy mahasta ja aiheuttaa nälän tunteen

233
Q

Leptiini

A

Erittyy rasvakudoksesta, aiheuttaa kylläisyyden tunteen

Uusimmat kortit (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions