Hota 2 Flashcards
Välitön lisäapu tai konsultaatio jos
Peruselintoimintojen häiriö
Monivammapt (väh kaksi vammaa joista ainakin toinen henkeä uhkaava)
Lävistävä vamma vartalon tai kaulan alueella
Laaja >20% kehosta palovamma
Kontrolloimaton sis/ulk vuoto (epävakaa verenkierto)
Hetkurinnan hoito
Teippaus voi auttaa
Ventilaatioapu esim CPAP tai intubaatio ja paljeventilaatio + kivun hoito
Jännitelimarinnan oireet
Nopeasti etenevä hengitysvaikeus Verenkierron romahdus Kasvojen ja kaulan alueen syanoosi Pullottavat kaulalaskimot Heikentyneet hengitysäänet vammapuol Henkitorven deviaatio Matala spo2 Rr tomahtaminen Intuboidulla/naamariventiloidulla nopeasti suureneva hengitysvastus
->neuratorakosenteesi pimeälle puolelle
Rintalehään vammautuneen potilaan ensihoito
Lisähappea kaikille hengityksen turvaamiseksi + nestehoito verenkierron turvaamiseksi
Vakavasti vammautunut saatetaan nopeasti hoitoon ja turhia toimenpiteitä kannattaa välttää ajan säästämiseksi
Kuljetus paras puoliistuvassa asennossa jos verenkierto ja vammat sallivat
Kivun lievitys vähentää hapenkulutusta ja parantaa keuhkomekaniikkaa
Lantiovamman hoito
Immobilisointi tyhjiöpatjalle tai rankalaudalle ja verenvuotoon varaudutaan avaamalla kaksi suoniyhteyttä
Runsaaseen nestehoitoon varautuminen tärkeintä, etupainotteinen neteytys
Lantio tulee tuiea hyvin sivusuunnassa esim tyhjiöpatjalla ja jalkaterien kääntäminen sisäänpäin (sulkee lantiorengasta)
Kivunhoito
Sidokset ja lantiovyöt
Lantiovammaan viittaavia löydöksiä
Turvotus ja ruhjeet lantion seudussa
Jalkojen pitiuden ja asennon epäsuhta
Neurologiset puutosoireet alaraajoissa (harvoin)
Epäselvä hypotonia (syst alle 90)
Kivut lantion seudulöa (alaselkä, pakrat, nivuset, lonkanseutu)
Jos yksikään edellisistä+sopiva vammamekanismi (suurienergiset auto-, jalankulkija- tai moottoripyöräinnettomuudet, suurienergiset putoamiset) tulee epäillä lantiovammaa ja hoitaa sen mukaisesti
Spinaalisokki
Eli selkäytimen joskus täydellinenkin toiminnallinen tai ohimenevä lamautuminen vamman jälkeen vaikkei selkäydin olisikaan vahingoittunut. Voi kestää päivistä viikkoihin.
Etenkin kaularangan tai korkean rintarangan alueen vamman jälkeen voi kehittyä verenvuotosokki halvausoireiden lisäksi ilman vuotoa.> johtuu sympaattisen hermorungon vauriosta tai lamasta >serauksena ääreisverenkierron laajeneminen ja verenpaineen lasku ja matala syketaajuus
Nesteytys plus esim norri tai/ja atropiini
Raajan reponointi
Harkitaan aina tilanteen mukaan plus verenkierron riittävyys (pulssit)
Riittävä kivunlievitys ja mahd bentsot
Ääreisosista otetaan kiinni ja vedetään raajan suuntaisesti kunnes koko raaja on silmämääräisesti oikeassa asennossa
Vetoa jatketaan kunnes raaja on saatu lastoitetuksi saavutettuun asentoon
Tarkistetaan verenkierto ja hermotus (sykkeet, liikkeet, tunto)
Lävistävissä vammoissa hoito
Lisähappea
Avoimet haavat rintakejällä ja kaulalla peitetään ilmatiiviisti muovikelmulla (yksi kulma jätetään auki jos ilmaa vuotaa keuhkoista)/erillisellä ilmarintasidoksella
Kaksi mahd suurta kanyylia muttei ao tippaa suurempaa nesteytystä ei aloiteta jos rannesyke tunnettavissa
Jos rannesyke ei tunnu asentohoidolla ja ulkoisen vuodon hallinnalla aloitetaan nesteytys ja seurataan vastetta. Tavoite, jos se saavutetaan, nesteytystä tulee jälleen rajoittaa
Norrin ja dopamiinin käyttö ei suositeltavaa esim
Verenvuotosokissa jossa ne saattavat peittää vuotosokin oireita, huonontaa kudosten hapensaantia ja nostaa liialliseen syketaajuuden nousuun
Kipulääkkeiden annostuksia
Alfentaniilia 0,5mg
Fentanyyliä 50mcg
Morfiinia 4mg kerrallaan vasteen mukaan ei pitäisi aiheuttaa hengityslamaa
Ketamiinia anestesia annoksia pienempinä annoksina 0,125-0,25mg/kg iv tai 0,25-0,5mg/kg im
In fentanyyli jos suoniyhteyden saaminen vaikeaa
Kommootio
Aivotärähdys
Ohimenevää sekavuutta, päänsärkyä, huonovointisuutta, huimausta muttei neurologisia puutosoireita tai aivokudosvauriota
Huom yksin asuvat ja antikoagulaatiopotilaat (subduraalihematoomavaara)
Kontuusio
Aivoruhjevamma=aivokudoksen ruhjepesäkkeitä tai hematoomia joiden sijainti ja laajuus ratkaisevat oirekuvan ja ennusteen. Yksittäinen ei välttämättä aiheuta tajuttomuutta mutta vaikea voi johtaa tajuttomuutee
Diffuusi aksonivaurio (DIA)
Kiihtymis-hidastumis liikkeessä syntyvä laaja alainen hermosäikeiden vaurio joka katkaisee hermosolujen välisiä yhteyksiä. Oirekuva vaihtelee laajuuden ja sijainnin mukaan
Aivon sisäinen paine (ICP
Normaali n 5-10mmHg, vaarallisena pidetään yli 20-25mmHg painetta
Läpivirtauspaine (CPP) on keskivaltimopaineen ja kallon sisäisen paineen erotus MAP - ICP =CPP. Läpivirtauksen pitäisi olla väh 50-60mmHg. Mikäli ICP nousee yhtä korkeaksi kuin MAP aivojen verenkierto loppuu ja seuraa aivokuolema
ICPn noustessa likvoria siirtyy aivokammioista selkäydinkanavan puolelle ja laskimoveren määärä vähenee aivoissa (kohoasento edistää tätä kompensaatiota)
Hypotoniset nesteet voivat pahentaa aivoturvotusta
Hypertonisilla voidaan pienentää aivokudoksen tilavuutta hätätilanteessa
Kuinka aivojen veritilavuuden lisääntymistä voidaan säädellä ensihoidolla
Pitämällä verenpaine autoregulaatioalueella
Varmistamalla että veren hiilidioksiditaso pysyy normaalin alarsjalla 4,5-5kPa
Estämällä hypoksian aiheuttama verisuonten laajeneminen
Anesteetit paitsi ketamiini vähentävät aivojen energiankulutusta ja sen seurauksena verenvirtausta
Vamma alueelta ja sen ympäristöstä kuitenlin piittuu itsesäätely jolloin hypotensiivisen potilasn aivojen verenkierto saattaa jäädä riittämättömäksi. Hyperventilaatiota voidaan tarvittaessa lyhytaikaisesti käyttää korkean kallonsisäisen paineen alentamiseen
Aivojen sekundäärivauriota pahentavat
Hypoksia Hypotensio Korkea ICP Liiallinen hyperventilaatio, hypoventilaatio Kuume Hypo- ja hyperglykemia Hyponatremia Anemia, hyytymishäiriöt Kouristukset
Aivovammapotilaan lääkitys
Vain lyhytvaikutteisia eism propofol, alfentaniili, pienet annokset midatsolaamia jotta tajunnantasoa voidaan arvioid uudestaan sairaalassa
Aivovammpotilaan ensihoito
Happea kaikille potilaille ja SpO2 miel yli 90%
Hengitystien avoimuuden varmistus, intubaatio jos happilisälläkään ei SpO2 yli 90% tajuttomalla (GCS 8/ei torju kipua)
Propofoli tai tiopentaali (ketamiini ei ensisijainen)
Etco n 4,0-4,5kPa
Syst tavoite >110-120mmHg
Nesteytys normovolemiaan asti isotonisilla liuoksilla
Esteetön laskimopaluu (kohoasento, pään asento, intibaatioputken kiinnitystapa
Jos pt on tajuton lähdetään olettamuksesta että ICP on..
20mmHg jolloin riittävän perfuusiopaineen (>60mmHg) edellytyksensä on yli 80mmHg MAP
Useimmilla potilailla tämä saavutetaan 110-120syst
Koska ensihoidossa ei voida tietää ICP suhtaudutaan pidättyvästi verenpaineen laskemiseen paitsi jos erittäin korkea syst 180-200 voidaan varovasti yrittää antaa kipulääkettä (alfentaniili) tai labetalolia
Pelkkä aivovamma ei selitä matalapaineisuutta vaan kannattaa etsiä muita syitä (sisäinen vuoto, jänniteilmarinta, spinaalisokki) poikkeuksena pikkulapset
Aivohernitaatio
Nopeasti kasvanut kallonsisäinen verenpurkauma saattaa aiheuttaa ohimolohkon keskiosien painautumisen tentoriumaukkoon eli herniaatioon
Oireina tajunnan lasku (yli kahden pisteen verran, flexio tai extensio), saman puolen mustuaisen kasvaminen ja muuttuminen valoon reagoimattomaksi ja vastapuolen raajapariin kehittyvä paheneva halvaus, rr saattaa olla korkea, syke hidas, hengitys katkonaista
>välitön intubaatio, nesteytys ja inotroopit
»jos näistä ei apua, hyperventilaatio kunnes kapno 3,5-4 tai 20krt min ja lisäksi hypertoninen nestebolus
Palovammamuistisääntl
Kädet 9% Pää 9% Jalat 18% (2x9%) Vartalo 36% (4x9%) Kämmenen kokoinen alue sormet mukaan lukien n 1%
n 1v Lapsella pää 18%
Yläraajat 9%
Keskivartalo 36%
Jalat 14%
Huom mahd näkymättömät kudostuhot, ikä, peruskunto, muut sairaudet ja vammat
Hengitystiepalovmman merkkejä
Silmäripsien, kulma- ja nenäkarvojen kärventyminen ja kasvojen alueen palovammat
Suuhun voi kehittyä rakkuloita, turvotusta tai punoitusta
Ääni voi olla käheä, sisäänhengityksessä voi olla stridor
Ei tulisi intuboida pelkän diagnoosin tekemiseksi
Epäile aina jos saanut palovammoja asuntopalossa tai muussa suljetussa paikassa/hengittänyt kuumaa höyryä
Palovammapotilaan hoito
- Varmista oma turvallisuus, vie pt turvaan, estä lisävammojen syntyminen
- Liekkipalovammapotilas mielellään makuulle jotta kasvot ja kaula säästyvät mahd paljon. Sammuta potilas vedellä, viltillä tai kierittämällä. Riisu mahd nopeasti
- Viilennä vammaa n 20 c vedellä mahd mukaan väh 10-20min jos vammasta on alle 3h (huom yli 20% hypotermiariski)
- Tarkista suu ja hengitystiet (noki, palovammat yms), varaajanaamari tai intubointi, 100% happi! Hydroksokobalamiinia jos syanidimyrkytys
- Syke, rr, kaksi mahd isoa kanyylia palamattomaan kohtaan/io ja nesteytys 1000ml/h
- Tarkista ulkoiset verenvuodot, onko syytä epäillä sisäisiä
- GCS
- Arvioi palovammaalueen laajuus ja syvyys, 9 ja 1% sääntö, pidä potilas lämpimänä
- Nestehoito ja kipuun morfiini 0,05mg /kg iv tai oksikodonia sama annos
- Optimoi muiden vammojen hoito ja huomioi muiden sairauksien vaikutus
- Peitä palovammat puhtailla kuivilla kankailla, elmukelmulla tms, kemiallinen keittosuolalla kostutetuilla sidoksilla
- Hoitopaikan valinta
Huom sähkövammoissa ja salamaniskuiss ekg!!