HI01 Flashcards
Maanviljelyn alku
Lähi-idässä noin 10 000 eaa
Maanviljelyn seuraukset
Väestön kasvu
Pysyvä asutus
Hiearkia
Ympäristöongelmat
Kauppayhteydet
Uudet keksinnöt
Perheen ja omaisuuden merkitys korostui (Periminen ja aviosliitto)
Ammatit
Sukupuolten jako
Kognitiivinen vallankumous
noin 70 000 vuotta sitten tapahtunut kehitys, jonka seurauksena ihminen oppi käyttämään kieltä ja kommunikoimaan muden ihmisten kanssa.
Mahdollisti suunnitelmallisen saalistuksen ja elinpiirin laajenemisen.
Ihmisyhteisöt
Syntyivät, kun metsästäjät alkoivat tekemään yhteistyötä. Ne vaihtoivat paikkaa saaliin mukana, jolloin ihminen levittäytyi maailmalle.
Väestötuho
aiheuttaa esim. onnettomuudet, taudit ja toisen yhteisön kanssa oleminen.
Metsästäjä-keräilijä
ihmiset, jotka saavat elantonsa suoraan luonnosta metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä.
Pyyntikulttuuri
Keräily, metsästys ja kalastus pääelinkeinoina.
Sovitut säännöt, samanlainen käsitys elämästä.
Laulu ja tanssi.
Neoliittinen vallankumous
siirtyminen metsästys- ja keräilytaloudesta maatalouteen
Maanviljelun syyt
ilmaston muutos (ei tarpeeksi riistaa)
Kun kasvit ja eläimet eivät riittäneet, väestön kasvun takia.
Maatalous
ruuan ja rehun tuotanto kasvattamalla kasveja ja karjaa
Väestön kasvu
epätasaista( taudit, ruoka)
keskittyi maanviljelysalueelle.
Patriarkia
isänvaltaan perustuva; viittaa myös yhteiskuntaan, jossa vanhemmat miehet ovat hallitsevassa asemassa
Ydinperhe
vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa
Hiearkia
arvojärjestys
Maanviljelijöiden elämänlaatu
Joskus maanviljely ei ollut vapaaehtoista
Viljelijän ruokavalio oli yksinkertainen
Kotieläimistä tulleet taudit (vastustuskyky vahvistui)
aateli
yhteiskunnan ylin ryhmä, jonka asema perustui alun perin (keskiajalla) sotapalvelukseen ja maaomistukseen, myöhemmin syntyperään
alemannit
germaaneja, jotka asuivat nykyisten Saksan ja Ranskan alueilla myöhäisantiikissa ja varhaiskeskiajalla
ammattikunnat
samaa ammattia harjoittavien muodostamia yhteenliittymiä, jotka kontrolloivat ammattiin pääsyä ja valvoivat jäsentensä etuja keskiajalta 1800-luvulle
antiikki
muinaisaika, erityisesti Välimeren alueen kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin aika, noin 1000 eaa.–500 jaa.
antroposeeni
teollistumisen myötä alkanut geologinen ajanjakso, jonka aikana ihmisen toiminnan katsotaan saaneen aikaan geologisiin voimiin verrattavia muutoksia
arkeologinen tutkimus
muinaisjäännösten tutkimus, jossa tarkistetaan löytöpaikkoja, tehdään kaivauksia sekä käsitellään ja tulkitaan eri menetelmien avulla näin syntynyttä aineistoa
astrolabi
varhainen tähtitieteellinen mittauslaite, jonka avulla merenkävijät pystyivät navigoimaan
Atlantin kolmiokauppa
kaupan muoto, jossa Euroopasta kuljetettiin teollisuustuotteita Afrikkaan, missä tavarat vaihdettiin Amerikkaan vietäviin orjiin, Amerikassa orjat vaihdettiin Euroopassa jalostettaviin raaka-aineisiin
demografia
väestötiede
demokratia
kansanvalta
digitalisaatio
tiedon tallentaminen, siirtäminen ja käsittely tietokoneiden ymmärtämässä muodossa sekä digitaalisen tietotekniikan yleistyminen yhteiskunnassa ja arjessa
elinkeinovapaus
1800-luvulla yleistynyt oikeus harjoittaa vapaasti elinkeinoa tai kauppaa syntyperästä tai säädystä riippumatta
feodaalinen yhteiskunta
järjestelmä, jossa läänitysten (maa-alueiden ja oikeuksien) myöntäminen synnytti kuninkaasta riippuvaisia, mutta suhteellisen itsenäisiä linnanherruuksia keskiajalla ja erityisesti Keski-Euroopassa
feodalismi
keskiajan jälkeen syntynyt termi, jolla kuvataan keskiajan hajautettua hallintoa ja hierarkkisia maanomistusoloja
frankit
200-luvulla roomalaisia vastaan taistelleita germaaneja, joiden valtakunnasta muodostui Ranska
globaali etelä
käsite viittaa matalan- ja keskitulotason maihin, jotka sijaitsevat pääosin eteläisellä pallonpuoliskolla Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa
globalisaatio
maapalloistuminen eli ihmisten, tiedon, talouden ja ympäristöongelmien kasvava keskinäisriippuvuus ja liikkuvuus valtioiden rajojen yli
Hansaliitto
pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (aluksi yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja Pohjois-Saksan alueella 1200–1400-luvuilla
happosateet
sateen yhteydessä tapahtuva ns. märkälaskeuma, jossa fossiilisia polttoaineita poltettaessa syntyvät rikkioksidit ja typen oksidit leviävät ympäristöön
hierarkkinen yhteiskunta
kerrostunut, eriarvoinen yhteiskunta, jossa joillakin yhteiskunnan jäsenillä on etuoikeutettu asema vallan ja vaurauden perusteella
historia
menneisyys, myös menneiden tapahtumien kuvaus tai tutkimus, historiatiede
hyvinvointivaltio
valtio, jossa on korkea elintaso, tasainen tulonjako, kattava sosiaaliturva ja korkea verotus, hyvinvointivaltion ajatus kehittyi 1900-luvulla erityisesti Euroopassa
ilmastonmuutos
pidemmän aikavälin tilastollinen muutos maailman sääilmiöissä, termillä viitataan nykyisin ihmistoiminnan viime vuosisatoina käynnistämään muutokseen säässä
imperialismi
pyrkimys vallata tai saattaa muilla keinoilla oman vaikutuksen alaiseksi uusia alueita ja näiden kansoja ja talousjärjestelmiä
imperiumi
suurvalta, maantieteellisesti laajalle ulottuva valtakunta
inflaatio
rahan arvon aleneminen
jälkiteollinen yhteiskunta
yhteiskunta, jossa teollisuuden osuus työvoimasta on suhteellisesti pienentynyt palvelusektorin kasvaessa
kansainvaellukset
myöhäisantiikin (300–500-luvut) ajanjakso, jolloin useita väestöryhmiä (muun muassa germaaneja ja slaaveja) lähti liikkeelle alkuperäisiltä asuinsijoiltaan ja muutti Euroopan väestöllisiä ja poliittisia olosuhteita
kansallisvaltio
valtio, jonka pohjana on yksi ja mieluiten myös yhtä kieltä puhuva kansallisuus
kapitalistinen markkinatalous
pääomavaltainen talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus määräytyy vapaan kysynnän ja tarjonnan pohjalta
kartografia, kartanpiirustustaito
kauppakomppania
valtiolta etuoikeuksia saanut kauppayhtymä, joka kävi kauppaa erityisesti siirtomaissa
kauppaliitot
keskiaikaisten, ulkomaankauppaa käyvien kauppiaiden ja kauppahuoneiden (yritysten) yhteenliittymät, jotka solmivat sopimuksia, tehostivat toimintaa ja pyrkivät turvaamaan riskejä
kaupunkivaltio
varhaisissa korkeakulttuureissa ja antiikissa: asutun kaupunkikeskuksen ja sitä ympäröivien viljelysten muodostama yhteisö
keskiajalla: jonkin kaupungin hallitsemia tasavaltoja tai ruhtinaskuntia, tyypillisiä erityisesti nykyisen Italian ja Saksan alueella, esim. Venetsia
kehittyvät maat
rikkaisiin maihin verrattuna tietyillä indikaattoreilla (esim. teollistumisaste) tarkasteltuna vähemmän kehittyneet valtiot, usein entisiä siirtomaita
kehitysapu
teollisuusmaista kehittyville maille joko suoraan tai erilaisten kansainvälisten järjestöjen kautta annettava taloudellinen ja sosiaalinen apu
kehityspolitiikka
maailman köyhyyden vähentämiseen tähtäävä politiikka
keskiaika
antiikin ja uuden ajan väliin sijoittuva ajanjakso Euroopassa, noin vuodet 500–1500
keskiluokka
sääty-yhteiskunnan purkautumisen myötä syntynyt yhteiskuntaluokka, jolle on tyypillistä kohtalaisen hyvä koulutustaso ja taloudellinen asema
kognitiivinen vallankumous
noin 70 000 vuotta sitten tapahtunut kehitys, jonka seurauksena ihminen oppi käyttämään kieltä ja kommunikoimaan siten muiden ihmisten kanssa
kokonaishedelmällisyysluku
kokonaishedelmällisyysluku, lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan