havaitsemiden perusteet

Question 1

aistiminen

Answer 1

aistitiedon vastaanottaminen aistinelimellä

Question 2

havaitseminen

Answer 2

Aistitiedolle annetaan merkityksiä ja tulkintoja käsittelyn jälkeen

tietoisuus aistihavannoista

kylmä/kuuma jne

Question 3

sensorinen deprivaatio

Answer 3

aistiärsykkeiden puuttuminen, ihmiset sekaisin, hallusinaatiot ja ahdistus

Question 4

aistinelin

Answer 4

kehon osa, joka vastaanottaa aistitietoa

korva, silmä, iho, kieli, nenä

kuulo ja tasapaino, näköaisti, tuntoaisti, makuaisti, hajuaisti

sisältää aistinresoptoreita

Question 5

aistireseptori

Answer 5

aistielimen solut, jotka vastaanottaa ärsykkeitä ja muuttaa ne hermoimpulsseiksi

on aistinelimeissä, mutta esimerkiski kipureseptoreita on myös muualla kehossa

Question 6

sensorinen tieto

Answer 6

Aistinelimen, aistireseptorin vastaanottama tieto

Question 7

aistitiedon kulku aivoissa (suurin piirtein järjestys)

Answer 7

1.sensorinen tieto saapuu aistinelimeen, aistireseptori muuttaa tiedon hermoimpulssiksi ja lähettää sen eteenpäin
2.Aivorunko
3. talamus
4. aivokuori ensisijainen aistialue(tiedon peruspiirteet)
5. ensisijaisen aistialueen lähialueet(tarkempi tiedon käsittely)
6. muut aivokuoren alueet (tiedon yhdistely); skeemat, muistot, automisen hermoston reaktot, mantelitumakkeen aktivoiminen mahdollisesti (muistot ja muisti)

Question 8

havaintokehä Ulric Neisser

Answer 8

selittää miksi ihmiset havaitsevat asioita eri tavalla samasta aistitiedosta huolimatta - subjektiivinen havaitseminen

havaintokehä

1. jo muodostuneet skeemat suuntaavat ihmisen tarkkaavaisuutta ja havaitsemista eli tiedonhakua
   2.ihminen vertaa uusia havaintoja jo olemassa oleviin skeemoihin , jotka vaikuttavat tiedon tulkitsemiseen
2. uusi tieto joko muuttaa tai vahvistaa ihmisellä jo olemassa olevia skeemoja ja ohjaavat tiedonhakua uudella tavalla

Question 9

ärsykelähtöinen prosessointi

Answer 9

• skeemat vaikuttavat vähän
• käytetään, kuin aistitiedon luokitteluun ei ole valmista skeemaa
  -ärsyke on esimerkiksi uusi, kuten uusi kieli
  -havaintoon ei vaikuta skeemat niinkään
• kutsutaan bottom-up prosessiksi
  -ympäristön ärsykkeet itse vaikuttavat havaintoon eniten

Question 10

Skeemalähtöinen prosessointi

Answer 10

•Skeemat vaikuttavat havainnon muodostumiseksi

• havannointi ja prosessointi lähtee liikkelle skeemoista

• aistiteitoa kategorisoidaan

•havainnot lajitellaan tuttuihin luokkiin

• top down

• auttaa meitä tulkitsemaan monimutkaista ja hieman epäselvää tietoa, mutta pystytään muodostamaan asiasta jonkinlaisen käsityksen skeemojen avulla, jos se on ennestään edes vähän tuttu

Question 11

moniaistinen havaitseminen

Answer 11

havaitseminen perustuu monen aistin samanaikaiseen käyttöön

näköaisti ja kuulo auttaa ymmärtämään puhetta paremmin

hajuaisti ja makuaisti vaikuttavat molemmat ruoan makuun

ruoan väri vaikuttaa ruoan makuun

Question 12

McGurk efekti illuusio

Answer 12

gabada - ristiriitainen näkö ja kuulotiedonbkäsittely voi saada aikaan havainnon, joka ei vastaa kumpaakaan aistitietoa

Question 13

moniaistisen havaitsemisen hyödyt ja haitat

Answer 13

monipuolidempi ja tarkempi tieto, joskus voi kuitenkin johtaa päinvastoin virheisiin

nopeuttaa havannointia

selviytyminen

synestesia - aistien sekoittuminen ihmisen kokemuksessa, esim. jokin sana on tietyn värinen

Question 14

aistipuutos

Answer 14

jokin aisti ei toimi tyypilliseen tapaan, esimerkiksi jossakin aistielimessä on vikaa ( kuurous yms)

Question 15

mitä aistipuutoksesta seuraa?

Answer 15

Kyseisen aistin ensisijainen alue alkaa käsittelemään jotakin muita toimintoja, esimerki kuurolla ohimolohkot voivat alkaa käsittelemään näköaistitietoa

syynä aivojen muovautuvuus

lapsena tehokkaampi, aikuisena ei välttämättä toteudu