Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Filosofia > FI01 > Flashcards

FI01 Flashcards

1
Q

aforismi

A

eli mietelause, tiiviissä ja usein runollisessa muodossa ilmaistu ajatus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

agnostikko

A

[kreik. a (ei) + gnostós (tiedetty) ”ei tiedetty”] henkilö, jolla ei ole tällä hetkellä tietoa tai näkemystä jonkin asian suhteen. Arkikielessä agnostikolla yleensä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ota kantaa jumalan olemassaoloon. Agnostikko ei siis kiellä tai myönnä jumalan olemassaoloa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

ajatuskoe

A

kuvitteellinen tilanne, jonka avulla pyritään havainnollistamaan tai perustelemaan jotain näkemystä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

analyyttinen tieto

A

jotain mikä tiedetään todeksi pelkkien ilmaisujen merkitysten perusteella, eikä se näin ollen lisää tietoamme (vrt. synteettinen tieto). Esim. kaikki poikamiehet ovat naimattomia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

argumentti

A

väite tai johtopäätös ja sen oikeuttamiseen esitetyt perustelut eli premissit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

argumentin muoto

A

johtopäätöksen ja premissien rakenne ja niiden väliset suhteet. Argumentin muoto ei riipu argumentin sisällöstä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

argumentin sisältö

A

se mitä argumentin premissit ja johtopäätös käsittelevät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

argumentointi

A

väitteiden ja näkemysten perustelu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

argumentum ad hominem

A

[lat. ”henkilöön kohdistuva argumentti”] eli henkilöön vetoaminen on argumentin tai väitteen kritisointia sen perusteella, kuka on väitteen tai argumentin esittänyt. Ad hominem on yleensä epämuodollinen virhepäätelmä, joka perustuu relevanssivirheeseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

argumentum ad logicam

A

[lat. ”logiikkaan kohdistuva argumentti”] eli virhepäätelmään vetoaminen on muodollinen virhepäätelmä, jossa oletetaan, että johtopäätös on epätosi, koska päättely on sisältää virhepäätelmiä tai on muuten heikkoa. Ad logicam on aina virhepäätelmä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

aristoteelinen

A

Aristoteleen filosofian mukainen tai siihen perustuva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

arkitieto

A

arkipäiväinen tieto, joka on erotettavissa esimerkiksi tieteellisestä, filosofisesta tai uskonnollisesta tiedosta. Tyypillisesti arkitieto on tiedostamatonta, perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja on tietotaitoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

art

A

[engl. ”taide” tai ”taito”] englannin kielessä toisinaan käytetty yleistermi ei-eksakteista tieteistä (vrt. science). Sen alaisuuteen kuuluvat tyypillisesti esimerkiksi historia, kirjallisuuden- ja taiteentutkimus, filosofia ja yksittäisten kielten tutkimus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

arvosubjektivismi

A

käsitys, jonka mukaan arvot ovat subjektiivisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

astrologia

A

tähdistä ennustaminen (näennäistiede)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

astronomia

A

tähtitiede

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

ateisti

A

[kreik. a (ei) + theós (jumala) ”ei jumalaa” tai ”ilman jumalaa”] henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon. Arkikielessä ateistilla tarkoitetaan henkilöä, joka kieltää jumalan olemassaolon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

attribuutti

A

määre

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

auktoriteettiin vetoaminen

A

näkemyksen puolustamista sillä perusteella, että jokin auktoriteetti tai asiantuntija on puolustanut sitä. Auktoriteettiin vetoaminen on epämuodollinen virhepäätelmä silloin, kun auktoriteetti ei ole käsiteltävän kysymyksen asiantuntija, eikä näin ollen hänen käsityksensä ole sen parempi kuin kenen tahansa muun asiaan vihkiytymättömän.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

autonomia

A

itsenäisyys, riippumattomuus, yksi tieteen tyypillisistä tunnusmerkeistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

bioetiikka

A

sovelletun etiikan osa-alue, joka käsittelee biologian ja lääketieteen tutkimuksesta nousevia erityisesti elämään ja kuolemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuten aborttia, eutanasiaa, kloonaamista tai kantasoluhoitoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Brittiläinen empirismi

A

1600- ja 1700-luvulla erityisesti Isossa-Britanniassa vaikuttanut empirismin suuntaus, jonka merkittävimmät edustajat olivat John Locke, George Berkeley ja David Hume

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

causa sui

A

[lat. ”itsensä syy”] jokin mikä on itse itsensä syy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

cogito ergo sum

A

[lat. ”ajattelen siis olen”] René Descartesin kuuluisa lausahdus, jonka mukaan oman ajattelun ja sitä kautta oman minuuden olemassaolo on kiistatonta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

deduktiivinen argumentti tai päättely

A

päättelyä tai argumentointia, jossa premissien totuus takaa johtopäätöksen totuuden. Ei ole mahdollista, että deduktiivisesti pätevän argumentin johtopäätös olisi epätosi, jos sen premissit ovat tosia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

demarkaatio-ongelma

A

rajanveto-ongelma. Yleensä demarkaatio-ongelmalla tarkoitetaan pyrkimystä vetää raja tieteen ja näennäistieteen välille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

determinismi

A

näkemys, jonka mukaan samoilla syillä on aina samat seuraukset eikä mitään tapahdu ilman syytä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

dialogi

A

[krei. diá (kautta, välinen) + lógos (puhe) ”keskustelu”] keskustelu kahden tai useamman henkilön kanssa. Dialogilla voidaan tarkoittaa myös keskustelumuotoon kirjoitettua tekstiä tai kirjaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Dinge an sich

A

[saks. ”olio sinänsä”] Immanuel Kantin filosofian keskeisimpiä käsitteitä, joka tarkoittaa kokemuksemme kohdetta havainnoimisestamme riippumatta. Kantin mukaan oliosta sinänsä ei voi tietää mitään muuta kuin sen, että se on olemassa, ja että se tekee havainnot tästä kohteesta mahdolliseksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

dogmaattinen

A

[kreik. dogmatikós ”opeissa pitäytyvä”] ilman perusteita tai jyrkästi vastakkaisista todisteista huolimatta joistain näkemyksistä tai opinkappaleista kiinnipitävä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

dualismi

A

[lat. duo ”kaksi”] näkemys, jonka mukaan todellisuus on perustavalla tavalla kaksijakoinen (vrt. monismi). Mielenfilosofiassa dualismissa tarkoitetaan sitä, että mieli tai tietoisuus ei ole vain ainetta tai fysiikkaa kuten aivo- tai ruumiintila.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

edistyvyys

A

yksi tieteen tyypillisistä tunnusmerkeistä. Tavallisesti tieteen ajatellaan edistyvän korjaamalla vanhoja virheellisiä käsityksiä ja tuottamalla uutta oikeampaa tietoa. Monesti edistyvyyteen kuuluu myös kumulatiivisuus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

eettinen

A

oikeaan ja väärään liittyvä, niitä koskeva tai niitä käsittelevä asia, toisinaan tarkoittaa samaa kuin moraalinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

ei-eksakti tiede

A

tiede, jonka ennusteita, havaintoja ja tuloksia ei voi esittää matemaattisen tarkasti, ja sen tulokset eivät ole kokeellisesti toistettavissa. Ei-eksaktien tieteiden tutkimus perustuu yleensä tulkintaan ja kvalitatiivisten menetelmien käyttöön. Tyypillisiä ei-eksakteja tieteitä ovat tietyt ihmistieteet kuten historia, filosofia ja taiteentutkimus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

eksakti tiede

A

tiede, joissa käytetään tarkkoja kvantitatiivisia menetelmiä ja jonka ennusteet, havainnot ja tulokset voidaan esittää matemaattisen tarkasti. Lisäksi eksaktien tieteiden tulokset ovat yleensä toistettavissa kokeellisesti. Tyypillisiä eksakteja tieteitä ovat luonnontieteet ja matematiikka.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

eksistenssi

A

olemassaolo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

eksistentialistinen filosofia

A

1800-luvun lopulla ja erityisesti 1900-luvulla vaikuttanut filosofinen suuntaus, jonka lähtökohtana on yksilöllisen ihmisen olemassaolo. Eksistentialismissa on usein korostettu inhimillisen olemassaolon rajallisuutta eli ihmisten kuolevaisuutta ja sitä, etteivät objektiivisuuteen pyrkivät tieteet tai moraalifilosofiat pysty tyhjentävästi käsittelemään ihmisen subjektiivista olemassaoloa. Eksistentialistit ovat myös painottaneet yksilöiden vapautta ja vastuuta määritellä itse elämänsä merkityksellisyys ja tarkoitus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

eksplikointi

A

selventäminen, asioiden esittäminen selkeällä ja mahdollisimman yksiselitteisellä tavalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

ekvivokaatio

A

[lat. aequivocus ”moniselitteinen”] eli virheellinen samaistaminen on argumentaatiovirhe, jossa eri ilmaisujen merkitykset samaistetaan, vaikka ne eivät tarkoitakaan samaa. Virheellinen samaistaminen voi perustua siihen, että ilmaisut ovat ulkoisesti samannäköisiä tai merkityksiltään melko lähellä toisiaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

empiirinen

A

kokemukseen perustuva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

empirismi

A

[kreik. empeiría ”kokemus”] tieto-opillinen suuntaus, joka korostaa kokemusta tiedonlähteenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

empiristi

A

empirismin kannattaja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

epikurolaisuus

A

antiikin Kreikassa ja Roomassa vaikuttanut filosofian suuntaus, joka perustui kreikkalaisen filosofin Epikuroksen (341–270 eaa.) ajatteluun. Epikurolaiset olivat materialisteja, jotka uskovat kaiken koostuvan jakamattomista aineellisista kappaleista, joita he kutsuivat atomeiksi. Epikurolaiset pyrkivät mielenrauhan saavuttamiseen harjoittamalla maltillisia nautintoja ja välttämällä kärsimystä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

epikurolainen

A

epikurolaisuuden kannattaja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

epistemologia

A

[kreik. epistḗmē (tieto) + lógos (oppi) ”tieto-oppi”] eli tieto-oppi tai tietoteoria, filosofian pääosa-alue, joka tutkii tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

essentia

A

olemus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

estetiikka

A

[kreik. aisthētikós ”aistittava” tai ”havaittava”] filosofian pääosa-alue, joka tutkii esimerkiksi taidetta, kauneutta, huumoria ja makuarvostelmia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

etiikka

A

[kreik. êthos ”luonne” tai ”tapa”] filosofian pääosa-alue, joka tutkii oikeaa ja väärää moraalin näkökulmasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

fallibilismi

A

[lat. fallibilis ”erehtyväinen”] tieto-opillinen suuntaus, jonka mukaan kaikki tai suurin osa ihmisten uskomuksista tai tieteellisistä teorioista voivat olla virheellisiä. Mahdollisesta virheellisyydestään huolimatta fallibilismin mukaan uskomukset ja teoriat voivat silti olla oikeutettuja ja perusteltuja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

falsifikaatioteesi

A

Karl Popperin vastaus tieteen ja näennäistieteen väliseen rajanveto-ongelmaan. Falsifikaatioteesin mukaan tieteelliset teoriat ovat ainakin periaatteessa osoitettavissa vääräksi, ja tieteen tehtävänä on väärien teorioiden kumoaminen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

falsifiointi

A

jonkin todistaminen vääräksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

fatalismi

A

[lat. fata ”ennustukset”] eli kohtalousko on näkemys, jonka mukaan ihmisellä on ennalta määrätty kohtalo. Fatalismi on eräänlaista predeterminismiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

filosofinen zombi

A

kuvitteellinen ihminen, jolla ei ole tietoisuutta, vaikka hänen ruumiintoimintansa ja käyttäytymisensä ovat täysin samanlaista kuin tietoisilla ihmisillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

formaalinen tiede

A

on tiede, joka ei tutki maailmaa empiirisesti. Formaaliset tieteet käsittelevät johdonmukaista päättelyä ja käsitteitä. Niissä tutkitaan muun muassa lukuja, määriä, suhteita, rakenteita ja päättelyn muotoja. Tyypillisiä formaalisia tieteitä ovat matematiikka ja logiikka.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

formalisointi

A

formaalissa muodossa esittäminen eli jonkin asian – kuten argumentin – muodon tuominen selkeästi esille käyttämällä jotain tarkkaa merkintätapaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

frenologia

A

näennäistiede, jonka mukaan yksilön psykologiset piirteet ovat pääteltävissä hänen kallon muotojensa perusteella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

fysikalismi

A

metafyysinen näkemys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysiikkaa. Fysikalismi on eräänlaista monismia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

galileinen maailmankuva

A

Galileo Galilein fysiikkaan perustuva käsitys siitä, miten maailma toimii ja miten sitä pitäisi tutkia. Galilei kritisoi Aristoteleen filosofiasta periytyneitä näkemyksiä, jotka korostavat erityisesti teleologiaa. Sen sijaan Galilei painotti lainomaisuuksien löytämistä, selittämistä syy-seuraussuhteiden avulla ja ilmiöiden välisten muuttumattomien suhteiden tutkimista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Gettier-paradoksi

A

tilanne, jossa kaikki klassisen tiedon ehdot toteutuvat, mutta silti tilanteen henkilöllä ei ole tietoa. Gettier-paradoksit on nimetty filosofi Edmund Gettierin mukaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

grafologia

A

ihmisten mielentilan ja muiden psykologisten piirteiden päättelemistä hänen käsialansa perusteella (näennäistiede)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

havaintoaineisto

A

eli data on havaintojen – kuten mittausten ja haastatteluiden – kautta kerättyä aineistoa, jonka perusteella muotoillaan ja koetellaan hypoteeseja ja teorioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

henkilöä vastaan

A

ks. argumentum ad hominem

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

homeopatia

A

näennäislääketiede, jossa potilaita hoidetaan erityisesti kahden perusperiaatteen mukaan: lääkeainetta laimennetaan hyvin paljon ja sairauksia hoidetaan sellaisilla lääkkeillä, jotka laimentamattomina aiheuttaisivat samoja oireita, kun hoidettava sairaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

homo mensura

A

[lat. “ihminen on kaiken mitta] Antiikin aikana esitetty näkemys, jonka mukaan tieto on viime kädessä subjektin omaa kokemusta ja tulkintaa. Äärimmillään näkemys johti siihen, että tieto on suhteellista subjektiin nähden: asiat ovat minulle sellaisia kuin miltä ne minusta vaikuttavat, ja sinulle ne ovat sellaisia kuin miltä ne sinusta vaikuttavat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

hypoteesi

A

ehdotus siitä, miten jokin asia voisi olla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

idealismi

A

yleisnimitys filosofisille näkemyksille, jotka korostavat henkeä, mieltä tai hengellistä ainetta tai substanssia todellisuuden perustana. Monesti idealismilla tarkoitetaan erityisesti sellaista monistista näkemystä, jonka mukaan kaikki on henkeä tai kaikki koostuu hengestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

ideaoppi

A

[kreik. idéa ”muoto”, ”hahmo”, ”jonkin ulkonäkö”, ”tyyppi” tai ”jokin luonto”] Platonin keskeinen metafyysinen näkemys, jonka mukaan havaittavan maailman asiat jäljittelevät niiden täydellisiä, ikuisia ja muuttumattomia ideoita tai muotoja, jotka ovat olemassa omassa todellisuudessaan. Havaittavien asioiden olemassaolo perustuu siihen, että ne jäljittelevät ideoita ja todellista tietoa voi saada vain ideoista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

ihmistiede

A

tiede, joka tutkii ihmisiä, ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta. Ihmistieteitä ovat muun muassa historia, psykologia, kielitiede ja sosiologia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

ilmiasu

A

tapa, jolla jokin asia on kielellisesti esitetty, esimerkiksi miten jokin asia on sanottu tai kirjoitettu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

ilmikuva

A

arkikokemuksen mukainen käsitys asioista eli miten asiat havaitaan ja miten niitä käsitellään arkielämässä (vrt. tieteellinen kuva)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

indeterminismi

A

käsitys, jonka mukaan samasta alkutilasta ei välttämättä seuraa aina samaa lopputilaa (vrt. determinismi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

induktiivinen argumentti tai päättely

A

yleistyksen tekeminen yksittäisten tapauksien perusteella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

informaatio

A

monin eri tavoin käytetty käsite, joka liittyy tietoon. Toisinaan sanotaan, että tieto on yksi informaation alalaji ja toisinaan, että tietoa voidaan päätellä informaatiosta. Informaatio ei voi olla täysin satunnaista, ja yleensä informaation ajatellaan olevan jotain, mitä voidaan välittää. Yleensä niin tosien kuin epätosienkin väitteiden sanotaan sisältävän informaatiota.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

intersubjektiivisuus

A

yksilöiden jakama, yksilöiden välinen tai yksilöille yhteinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

intuitio

A

välitön vaikutelma siitä, miten jokin asia on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

invarianssi

A

säännönmukaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

johtopäätös

A

argumentissa väite, joka pyritään oikeuttamaan premissien ja perusteluiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

julkisuus

A

yksi tieteen tyypillisistä tunnusmerkeistä. Yleensä tieteessä vaaditaan, että tutkimustulokset ja kaikki tutkimuksen vaiheet ovat tiedeyhteisön tiedossa ja toistettavissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

järjestelmällinen epäily

A

yksi Robert K. Mertonin tieteen säännöistä. Mertonin järjestelmällisen epäilyn säännön mukaan tieteessä vaaditaan kaikkien teorioiden koettelua eikä näkemyksiä tai johtopäätöksiä hyväksytä, ennen kuin niille on riittävästi empiiristä tukea. Lisäksi tutkijoiden henkilökohtaiset ideologiset tai uskonnolliset näkemykset eivät saa vaikuttaa heidän tekemäänsä työhön. Mertonin järjestelmällistä epäilyä ei pidä sekoittaa René Descartesin järjestelmällisen epäilyn metodiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

järjestelmällisen epäilyn metodi

A

René Descartesin tieto-opillinen menetelmä, jonka avulla pyritään saavuttamaan varma pohja varmalle tiedolle. Järjestelmällisen epäilyn metodin mukaan kaikkea tietoa pitää epäillä niin kauan, kunnes löytyy sellaista tietoa, joka jota ei voi epäillä ja joka on ehdottoman varmaa. Tämän jälkeen kaikki muu tieto on rakennettava löydetyn varman tiedon varaan. Descartesin järjestelmällisen epäilyn metodia ei pidä sekoittaa Robert K. Mertonin järjestelmälliseen epäilyyn.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

kaksoisstandardi

A

samanlaisten tilanteiden arvioimista erilaisten periaatteiden tai kriteerien avulla. Kaksoisstandardien käyttöä pidetään usein epäoikeudenmukaisena tai epärehellisenä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

kalteva pinta

A

argumentoinnin muoto, jossa jonkin asian väitetään väistämättä johtavan kauaskantoisiin seurauksiin. Kalteva pinta on epämuodollinen virhepäätelmä, jos todellisuudessa ei ole näyttöä sen puolesta, että asia oikeasti johtaisi väitettyihin seurauksiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

kategorinen imperatiivi

A

Immanuel Kantin etiikan keskeinen käsite. Kategorinen imperatiivi on ehdoton moraalilaki, jota on noudatettava kaikissa tilanteissa, ja se perustuu järkeen. Kant esitti kategoriselle imperatiiville kolme erilaista muotoilua, joista kaksi tunnetuinta ovat: (1) toimi vain sellaisen periaatteen mukaan, jonka voit tahtoa tulevan yleiseksi laiksi ja (2) älä koskaan käytä toista ihmistä välineenä, vaan aina päämääränä sinänsä. Katso myös hypoteettinen imperatiivi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

kausaliteetti

A

[lat. causa ”syy”] syy-seuraussuhde

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

kehäpäätelmä

A

argumentaatiovirhe, jossa johtopäätöstä on käytetty yhtenä premisseistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

klassinen tiedon määritelmä

A

tietoa on hyvin perusteltu tosi uskomus. Klassinen tiedon määritelmä on muotoiltu Platonin esittämän ehdotuksen pohjalta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

klassinen utilitarismi

A

utilitarismin muoto, jonka ainoa edustaja on Jeremy Bentham

88
Q

kognitivismi

A

metaeettinen suuntaus, jonka mukaan moraalista voidaan saada tietoa. Kognitivismin mukaan moraaliset lauseet ilmaisevat uskomuksia maailmasta ja näillä uskomuksilla on jokin totuusarvo, eli ne ovat joko tosia tai epätosia (vrt. non-kognitivismi).

89
Q

kommunitarismi

A

[engl. community ”yhteisö” tai ”yhteisöllisyys”] filosofinen suuntaus, joka korostaa yhteisön merkitystä suhteessa yksilöön. Kommunitarismin mukaan yksilön identiteetti ja arvot muodostuvat yhteisön kautta, toisin kuin liberalismissa, jossa tämä vaikutussuhde nähdään tapahtuvan toisin päin, yksilöstä yhteisöön.

90
Q

kompatibilismi

A

[engl. compatible ”yhteensopiva”] näkemys, jonka mukaan vapaa tahto ja determinismi ovat yhteen sovitettavissa.

91
Q

kopernikaaninen vallankumous

A

Nikolaus Kopernikuksen tutkimusten perusteella tapahtunut tieteellinen murros, jossa siirryttiin maakeskeisestä maailmankuvasta aurinkokeskeiseen.

92
Q

koulukunta

A

jonkin näkemyksen kannattajien muodostama joukko filosofiassa, tieteessä, taiteessa tai jollain muulla alalla. Koulukuntaan kuuluvat henkilöt pyrkivät monesti opettamaan järjestelmällisesti heitä yhdistävää näkemystä, kehittämään sitä eteenpäin ja vastaamaan sitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin.

93
Q

kosmologia

A

maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa tutkiva fysiikan osa-alue. Kosmologia oli alun perin osa metafysiikkaa ennen kuin se siirtyi osaksi fysiikkaa.

94
Q

kriittisyys

A

yksi tieteen tyypillisistä tunnusmerkeistä. Tieteellinen tieto pyritään hyväksymään vasta perusteellisen seulonnan ja arvioinnin jälkeen.

95
Q

kumulatiivisuus

A

[lat. cumulatus ”kasaantunut” tai ”lisääntynyt”] kasautuvuus tai kertyvyys. Tieteen yhteydessä kumulatiivisuudella tarkoitetaan erityisesti tieteellisen tiedon kasvamista siten, että uudet tieteen tulokset rakentuvat aiempien löydösten, tulosten, tutkimusten ja teorioiden varaan.

96
Q

kultainen sääntö

A

monista kulttuureista ja uskonnoista löytyvä moraaliperiaate, joka kehottaa kohtelemaan toisia niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Kristinuskon myötä kultainen sääntö on yhdistetty varsinkin Jeesus Nasaretilaiseen, ja hänen esittämänsä muotoilut sille ovat tulleet erityisen tunnetuiksi.

97
Q

kuvaileva etiikka

A

tutkii ja kuvailee ihmisten ja yhteisöjen käsityksiä oikeasta ja väärästä. Kuvaileva etiikka ei pyri kertomaan, miten moraalisissa ongelmatilanteissa pitäisi toimia. Se vain kertoo, millaisia moraalisia näkemyksiä ihmisillä ja yhteisöillä on.

98
Q

kvalitatiivinen tutkimus

A

[lat. qualitativus ”ominaisuuksiin liittyvä”] eli laadullinen tutkimus on tutkimusta, jonka tavoitteena on tutkimuskohteen laadun, ominaisuuksien ja merkitysten ymmärtäminen. Kvalitatiivista tutkimusta harjoitetaan erityisesti ihmistieteissä.

99
Q

kvantitatiivinen tutkimus

A

[lat. quantitativus ”mitattava” tai ”määrällinen”] tutkimusta, jossa tutkimuskohdetta käsitellään tilastojen, määrien, numeroiden ja laskennallisten menetelmien avulla

100
Q

käsite

A

karkeasti ottaen sanan merkitys tai mielessä olevaa idea. Käsitteiden avulla luokitellaan asioita, ja ne ovat ajatusten ja lauseiden rakennuspalikoita.

101
Q

lainausten louhinta

A

eräs olkiukko-argumentaatiovirheen alalaji, jossa jotain sanottua tai kirjoitettua siteerataan asiayhteydestä irrotettuna niin, että siitä muodostuu virheellinen kuva

102
Q

Laplacen demoni

A

Pierre-Simon Laplacen kuuluisan ajatuskokeen kuvitteellinen hahmo, jonka avulla havainnollistetaan determinismiä. Laplacen demoni on olento, joka tietää kaikkien kappaleiden liikkeet ja sijainnit sekä kaikki niihin vaikuttavat luonnon voimat jollain ajanhetkellä. Jos determinismi pitää paikkansa, sitten demoni voisi periaatteessa laskea ehdottomalla varmuudella kaikki tätä hetkeä seuraavat tulevaisuuden tapahtumat. Laplace ei itse kutsunut ajatuskokeensa hahmoa demoniksi vaan nimitys on keksitty myöhemmin.

103
Q

libertarismi

A

[engl. liberty ”vapaus”] poliittinen ja filosofinen näkemys, joka korostaa omistusoikeutta ja yksilön vapauksia ja pyrkii vähentämään valtion roolia ja pakkoa niin paljon, kuin se on mahdollista. Libertarismin kannattajien mukaan talouden ja politiikan pitäisi perustua yksilöiden itse tekemiin sopimuksiin ja vapaaseen kilpailuun. Valtion tehtävät pitäisi lähtökohtaisesti yksityistää eli antaa yritysten ja yksilöiden hoidettavaksi. Libertarismi on eräs liberalismin muoto. Liberalismi kattaa kaikki poliittiset ja filosofiset ajatussuuntaukset, jotka korostavat yksilön vapauksia ja oikeuksia. Liberalismi ei kuitenkaan välttämättä edellytä vapaata markkinataloutta ja valtion tehtävien minimointia.

104
Q

liike-elämän etiikka

A

soveltavan etiikan osa-alue, joka tutkii liike-elämään ja kaupankäyntiin liittyviä etiikan kysymyksiä

105
Q

logiikka

A

pätevän päättelyn tutkimus

106
Q

looginen

A

johdonmukainen, pätevä

107
Q

luolavertaus

A

kuuluisa Platonin käyttämä vertaus, jolla hän havainnollistaa ideaoppiaan. Luolavertauksessa kuvaillaan ihmisiä, jotka ovat koko elämänsä olleet kahlittuina luolaan kasvot kohti seinämää. He näkevät vain takanaan liikkuvien kohteiden varjot, jotka piirtyvät luolan seinälle. Yksi vangeista kuitenkin vapautuu ja näkee, miten asiat oikeasti ovat luolassa ja sen ulkopuolisessa todellisessa maailmassa. Luolasta pois pääseminen kuvastaa todellisen ideamaailman tavoittamista ajattelun avulla, ja seinämälle langenneet varjot edustavat epätäydellistä havaittavaa maailmaa. Aivan kuten havaittavien asioiden olemassaolo perustuu Platonin mukaan ideoiden jäljittelyyn, varjot ovat olemassa jäljittelemällä vankien takana liikkuvia kohteita. Varjot ovat vähemmän täydellisiä kopioita varsinaisista ja todellisimmista olevista niin kuin havaittavat asiat ovat ideoiden epätäydellisiä kopioita.

108
Q

luonnollinen järki

A

Tuomas Akvinolaisen käyttämä käsite kyvystä, jolla ihminen pystyy jäsentämään uskon totuuksia ja havaintojaan maailmasta. Kaikkia uskon totuuksia ei kuitenkaan voi ymmärtää luonnollisen järjen avulla, vaan ne ovat tiedettävissä ainoastaan jumalallisen ilmoituksen kautta.

109
Q

luonnonfilosofia

A

luonnon filosofinen tutkimus, joka edelsi luonnontieteitä. Luonnontiede muotoutui luonnonfilosofian pohjalta.

110
Q

luonnontiede

A

yleisnimitys luontoa tutkiville tieteille kuten fysiikalle, kemialle ja biologialle

111
Q

mannermainen rationalismi

A

1600- ja 1700-luvulla Manner-Euroopassa vaikuttanut rationalismin suuntaus, jonka merkittävimmät edustajat olivat René Descartes, Baruch Spinoza ja Gottfried Wilhelm Leibniz

112
Q

materialismi

A

metafyysinen näkemys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on ainetta. Materialismi on eräänlaista monismia.

113
Q

Menonin paradoksi

A

Platonin dialogissa Menon esitetty tieto-opillinen ongelma, jonka mukaan uuden oppiminen on mahdotonta. Paradoksi muodostuu seuraavanlaisista kysymyksistä: Jos en tiedä jotain, mistä tiedän mitä etsiä? Jos löydän sen, miten voin tunnistaa sen juuri siksi, mitä en tiennyt? Mikäli sen sijaan tiedän jo, mistä jossain on kyse, sitten minun on turha yrittää selvittää sitä.

114
Q

metaetiikka

A

etiikan osa-alue, joka tutkii muun muassa moraalikäsitteiden merkityksiä, kuinka arvoista ja moraalista saadaan tietoa, ja miten arvot ja moraali ovat olemassa

115
Q

metafysiikka

A

[kreik. metà tà physiká ”fysiikan jälkeen”] filosofian osa-alue, joka tutkii olemassaoloa sekä todellisuuden rakennetta ja perimmäistä luonnetta

116
Q

metodi

A

menetelmä

117
Q

mielenfilosofia

A

filosofian osa-alue, joka tutkii mieltä ja tietoisuutta

118
Q

monismi

A

[kreik. mónos ”yksin” tai ”ainoastaan”] näkemys, jonka mukaan todellisuus muodostaa ykseyden (vrt. dualismi). Mielenfilosofiassa monismilla tarkoitetaan sitä, että mieli tai tietoisuus ja ruumis eivät ole perustavanlaatuisesti erilaisia tai erillisiä.

119
Q

monitieteellinen tutkimus

A

tieteellinen tutkimus, jossa vähintään kahden tieteenalan edustajat tekevät yhteistyötä ja tutkivat yhdessä samaa kohdetta

120
Q

moraali

A

[lat. mores ”tavat”] yksilön tai yhteisön käsitys oikeasta ja väärästä

121
Q

moraalifilosofia

A

toinen nimi etiikalle eli oikean ja väärän filosofiselle tutkimiselle

122
Q

moraalinen

A

moraalin mukainen

123
Q

naiivi realismi

A

näkemys, jonka mukaan on olemassa yksilöistä riippumaton objektiivinen todellisuus, ja tämä todellisuus vastaa melko hyvin välittömiä havaintojamme ja kokemuksiamme

124
Q

normaalitiede

A

Thomas Kuhnin tieteenfilosofian käsite, jolla viitataan sellaiseen tieteelliseen tutkimukseen, joka tapahtuu vallitsevan paradigman sisällä, kun tieteellinen vallankumous ei ole käynnissä. Normaalitieteen vaiheessa tutkimus on ongelmanratkaisua vakiintuneiden periaatteiden ja pelisääntöjen avulla.

125
Q

normatiivinen etiikka

A

etiikan osa-alue, joka tavoitteena on selvittää, millaisten moraalisten periaatteiden mukaan pitäisi toimia, millä perusteella teko on moraalisesti oikein tai väärin. Esimerkiksi velvollisuusetiikka on yksi normatiivisen etiikan suuntauksista.

126
Q

numerologia

A

numeroista ennustaminen (näennäistiede)

127
Q

nuori tiede

A

tieteellinen tutkimus alkuvaiheessaan, jolloin perusteoriat, tutkimusmenetelmät ja käsitteet eivät ole vielä vakiintuneet

128
Q

näennäistiede

A

toiminta ja tällaisen toiminnan tulokset, joita väitetään tieteellisiksi, vaikka niillä ei ole tieteellisiltä teorioilta tai menetelmiltä vaadittua oikeutusta

129
Q

objektiivinen

A

yksilöstä riippumaton (vrt. subjektiivinen). Pyrkimys objektiivisuuteen on yksi tieteen tyypillisistä tunnusmerkeistä.

130
Q

olio

A

mikä tahansa, jonka olemassaolosta voidaan keskustella. Vastaa merkitykseltään suurin piirtein englannin kielen sanaa thing tai suomen sanaa asia.

131
Q

olkiukko

A

argumentaatiovirhe, jossa vastustajan väitetään sitoutuneen sellaisiin näkemyksiin, joita hän ei todellisuudessa puolusta

132
Q

ontologia

A

[kreik. óntos (olemisen) + lógos (oppi) ”oppi olemisesta”] filosofian osa-alue, joka tutkii olemassaoloa. Toisinaan termejä metafysiikka ja ontologia käytetään synonyymeinä, toisinaan ontologian ajatellaan kuuluvan metafysiikan alaisuuteen.

133
Q

paradigma

A

[kreik. paradeíknumi ”esimerkki”, ”hahmo” tai ”malli”] Thomas Kuhnin tieteenfilosofian keskeisimpiä käsitteitä, joka tarkoittaa jollain tieteen alalla vallitsevaa viitekehystä, jonka puitteissa tutkimusta tehdään. Paradigmaan kuuluvat muun muassa vallitsevat teoriat, esimerkit hyvästä tieteellisestä tutkimuksesta, käytössä olevat tutkimusmenetelmät sekä esimerkit teorioiden tulkitsemisesta ja soveltamisesta merkittävien ongelmien ratkaisuun.

134
Q

paradoksi

A

[kreik. parádoxos ”odotusten vastainen”] päätelmä, joka näyttää pätevältä ja sen premissit uskottavilta, mutta joka johtaa ristiriitaiseen tai muuten selvästi virheelliseltä näyttävään tulokseen. Paradoksi voi myös olla väite, joka näyttää järkevältä, mutta sisältää ristiriidan, tai väite joka näyttää ristiriitaiselta, vaikka ei olekaan sellainen.

135
Q

perheyhtäläisyys

A

Ludwig Wittgensteinin käyttämä käsite ilmaisuista, joiden merkityksiä ei voi määritellä yksiselitteisesti. Jos jonkin sanan merkitys on perheyhtäläinen, sitten ei ole mitään tiettyjä ominaisuuksia, joka yhdistäisivät kaikkia ja vain niitä asioita, jotka kuuluvat tämän sanan alaisuuteen. Sen sijaan sanan alaan lukeutuvia seikkoja voi yhdistää useat päällekkäiset samanlaisuuksien verkostot, joista kaikki ovat kuitenkin osittain epäjatkuvia.

136
Q

perustutkimus

A

tieteellinen tutkimus, jota tehdään totuuden itsensä vuoksi. Perustutkimuksen ei tarvitse ratkaista käytännön ongelmia (vrt. soveltava tutkimus).

137
Q

philosophia prima

A

[lat. ”ensimmäinen filosofia”] kaikkein perustavanlaatuisin filosofia alue, johon muu filosofia perustuu tai josta filosofointi pitäisi aloittaa. Aristoteleen mukaan ensimmäinen filosofia oli metafysiikka ja Descartesin mukaan tieto-oppi. 1900-luvulla on myös ehdotettu, että etiikka on ensimmäinen filosofia tai ettei mitään ensimmäistä filosofiaa ole.

138
Q

Popperin kolme maailmaa

A

Karl Popperin kehittämä teoria, jonka mukaan todellisuus koostuu kolmesta maailmasta. Maailma 1 kattaa fyysiset asiat ja tapahtumat, kuten kivet, tähdet, kasvit ja eläimet. Maailma 2 sisältää psyykkiset asiat, kuten kivun, nautinnon, ajatukset, havainnot ja päätökset. Maailma 3 sisältää ihmismielen ja kulttuurin tuotteet, kuten kielen, tieteelliset teoriat, matemaattiset numerot, uskonnolliset myytit, tekniset laitteet ja taideteokset.

139
Q

predestinaatio

A

[lat. prae (ennen, aiemmin, etukäteen) + destinare (määrittää, asettaa) ”määritetty etukäteen”] eli ennaltamäärääminen on teologinen oppi, jonka mukaan jokin jumaluus tai jumaluudet ovat päättäneet etukäteen ihmisten kohtalon. Predestinaatio on eräänlaista predeterminismiä.

140
Q

predeterminismi

A

eli ennaltamääräytyneisyys on käsitys, jonka mukaan joko kaikki tai osa tapahtumista on määrätty etukäteen

141
Q

premissi

A

oletus, jolla perustellaan jotain väitettä tai johtopäätöstä

142
Q

priorisointi

A

asioiden asettaminen tärkeys- tai arvojärjestykseen

143
Q

problematisointi

A

kyseenalaistaminen, kysymysten kehittäminen ja esille nostaminen jostain aiheesta

144
Q

pseudotiede

A

[kreik. pseudo ”valheellinen” tai ”väärä”] ks.

näennäistiede

145
Q

pyyteettömyys

A

yksi Robert K. Mertonin tieteen säännöistä, jonka mukaan tiedeyhteisö tuomitsee muiden tuloksia varastavat tai omia tuloksiaan vääristelevät tutkijat. Lisäksi tiedeyhteisö palkitsee epäitsekkäästi käyttäytyviä ja muille tunnustusta antavia tieteentekijöitä.

146
Q

pätevä argumentti tai päätelmä

A

argumentti jonka premissien totuus takaa sen johtopäätöksen totuuden. Pätevän päätelmän johtopäätöksen on oltava tosi silloin, kun sen premissit ovat tosia.

147
Q

päättely ainoaan selitykseen

A

päättelyä, jossa suljetaan kaikki muut vaihtoehdot pois, kunnes vain oikea jää jäljelle

148
Q

pääväite

A

väite, jonka oikeuttamiseen argumentaatio lopulta tähtää

149
Q

rajanveto-ongelma

A

ks. demarkaatio-ongelma

150
Q

rationaalinen

A

järjellinen, järjen mukainen

151
Q

rationalismi

A

[lat. ratio ”järki” tai ”laskeminen”] tieto-opillinen suuntaus, joka korostaa järkeä tiedon lähteenä (vrt. empirismi) Rationalismissa korostetaan usein kokemuksesta riippumattomia käsitteellisiä totuuksia (esim. ”jokainen poikamies on naimaton”) ja tiedon ehdotonta varmuutta.

152
Q

realismi

A

[lat. realis ”aito” tai ”todellinen”] näkemys, jonka mukaan on olemassa yksilöistä riippumaton todellisuus. Voidaan myös sanoa jonkun olevan realisti jonkin tietyn asian suhteen. Esimerkiksi joku, joka on realisti historian suhteen, uskoo että historialliset tapahtumat ovat todella toteutuneet menneisyydessä.

153
Q

realisti

A

realismin kannattaja

154
Q

relativismi

A

näkemys, jonka mukaan jokin tarkasteltava asia on suhteellinen yksilöihin tai vaikkapa kulttuuriin nähden. Esimerkiksi arvorelativismin mukaan ei ole kaikille samoja objektiivisia arvoja, vaan arvot riippuvat yksilöistä tai niistä yhteisöistä, joissa yksilöt elävät.

155
Q

relevantti

A

argumentaatiossa relevanttiudella tarkoitetaan sitä, kuinka oleellisia perustelut ovat johtopäätöksen kannalta

156
Q

retoriikka

A

kuulijaan tai lukijaan vaikuttamista esitystavan kautta. Retoriikka tarkoittaa erityisesti kykyä puhua vakuuttavasti eli puhetaitoa.

157
Q

science

A

englannin kielen yleistermi luonnontieteille tai kaikille eksakteille tieteille (vrt. art). Sen alaisuuteen kuuluvat tyypillisesti esimerkiksi fysiikka, kemia ja biologia. Monesti myös matematiikka, logiikka ja toisinaan yleinen kielitiede lasketaan mukaan sen alaan.

158
Q

scientia mensura

A

[lat. ”tiede on kaiken mitta”] Wilfrid Sellarsin esittämä näkemys, jonka mukaan maailman kuvaamisen ja selittämisen suhteen vain tieteellinen tieto on pätevää. Äärimmillään näkemys on johtanut skientismiin eli siihen, että minkä tahansa asian suhteen ainoastaan tieteellinen tieto voidaan hyväksyä varsinaiseksi tiedoksi.

159
Q

skeptikko

A

skeptisismin kannattaja

160
Q

skeptisismi

A

tieto-opillinen suuntaus, joka kieltää tiedon olemassaolon joko kokonaan tai jostain tietystä asiasta kuten menneisyydestä, moraalista tai havaintojen ulkopuolisesta todellisuudesta.

161
Q

skientismi

A

eli tieteisusko on näkemys, jonka mukaan vain ja ainoastaan tieteen menetelmät ja niiden avulla saavutettu tieto on luotettavaa. Yleensä skientisti on väheksyvä tai halventava ilmaisu, ja sitä käytetään sellaisista ihmisistä, joiden luottamus tieteeseen on perusteettoman vahvaa.

162
Q

skientologia

A

tieteiskirjailija L. Ron Hubbardin ajatuksiin perustuva uskonto, jossa on myös näennäistieteellistä sisältöä

163
Q

skolastiikka

A

[lat. scholasticus ”oppinut” tai ”koulutettu”] keskiajan Euroopan yliopistoja hallinnut filosofiaa ja teologiaa yhdistelevä ajattelusuuntaus. Eräs skolastiikan päätavoitteista oli uskon ja järjen yhteensovittaminen tulkitsemalla kreikkalaista filosofiaa ja erityisesti Aristoteleen ajattelua kristillisen teologian kautta. Yksi merkittävimmistä skolastikoista oli Tuomas Akvinolainen.

164
Q

sofistit

A

[kreik. sophistés ”hän joka on viisas” tai ”viisauden tavoittelija”] antiikin Kreikassa suurin piirtein Sokrateen kanssa samoina aikoina vaikuttaneet kiertelevät viisauden, retoriikan ja elämäntaitojen opettajat. Sofistit ottivat maksun opetuksistaan.

165
Q

sokraattinen menetelmä

A

opettaminen, teorioiden tai määritelmien muotoilu esittämällä kysymyksiä jollekin henkilölle niin, että kysymyksiin vastaava henkilö joutuu itse miettimään asiaa ja keksimään vastausehdotuksia. Sokraattiseen menetelmään liittyy usein vastaesimerkkien esittäminen annetuille ehdotuksille ja tietämättömäksi tekeytyminen.

166
Q

sokraattiset koulukunnat

A

antiikin Kreikassa vaikuttaneet filosofiset koulukunnat, jotka syntyivät Sokrateen filosofian pohjalta. Niissä pyrittiin kehittämään edelleen Sokrateen esille nostamia filosofisia ajatuksia ja kysymyksiä. Monet koulukuntien perustajista olivat Sokrateen oppilaita, ja yleensä jokainen yksittäinen koulukunta väitti edustavansa Sokrateen ainoita todellisia filosofisia perillisiä.

167
Q

solipsismi

A

[lat. solus ”yksin” + ipse ”itse”] metafyysinen näkemys, jonka mukaan vain minun mieleni ja tietoisuuden tilani ovat olemassa

168
Q

soveltava etiikka

A

etiikan osa-alue, joka tutkii eettisten periaatteiden ja sääntöjen soveltamista käytännöntilanteisiin ja ongelmiin. Soveltavassa etiikassa tarkastellaan usein eri ammattikuntiin tai käytännön toimialoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Soveltavan etiikan alaisuuteen kuuluvat muun muassa ympäristöetiikka, tekniikan etiikka, bioetiikka, liike-elämän etiikka ja urheilun etiikka.

169
Q

soveltava tutkimus

A

tieteellinen tutkimus, jota tehdään sovellusten vuoksi. Soveltavan tutkimuksen tavoitteena on käytännön ongelmien ratkominen (vrt. perustutkimus).

170
Q

subjekti

A

yksilö, yksittäinen henkilö

171
Q

subjektiivinen

A

yksilöstä riippuva (vrt. objektiivinen)

172
Q

substanssi

A

jokin sellainen, joka voi olla olemassa muista olemassa olevista asioista riippumatta. Usein substanssilla tarkoitetaan sitä, mistä asiat pohjimmiltaan koostuvat.

173
Q

synteettinen tieto

A

jotain mitä ei voi tietää todeksi pelkästään ilmaisujen merkitysten perusteella, ja näin ollen se lisää aiempaa tietoamme (vrt. analyyttinen tieto). Esim. Immanuel Kant oli poikamies.

174
Q

tabula rasa

A

[lat. ”raavittu taulu”, ”pyyhitty taulu” tai ”tyhjä taulu”] käsitys, jonka mukaan ihminen on syntyessään kuin tyhjä taulu eikä hänellä näin ollen ole synnynnäistä tietoa, vaan kaikki tieto muotoutuu kokemuksen kautta

175
Q

taustaoletus

A

argumentin julkilausumaton premissi

176
Q

teisti

A

[kreik. theós ”jumala”] henkilö, joka uskoo jonkinlaisen jumalan tai jumaluuden olevan olemassa

177
Q

tekniikan etiikka

A

etiikan osa-alue, joka tutkii tekniikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä kuten digitaalisiin tekijänoikeuksiin ja tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviä ongelmia

178
Q

teleologia

A

[kreik. télos ”päämäärä”] eli päämäärään suuntautuneisuus, tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus. Teleologisessa selittämisessä tekoja tai tapahtumia selitetään niiden päämäärien kautta.

179
Q

teologia

A

[kreik. theós (jumala) + lógos (oppi) ”jumaluusoppi”] eli jumaluusoppi on järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden – kuten jokin teistisen uskonnon, sen pyhien kirjoitusten ja historian – tutkimusta. Monesti puhuttaessa teologiasta tarkoitetaan juuri kristinuskon tutkimusta.

180
Q

teoria

A

(tieteellinen) hyvin perusteltu tieteelliseksi totuudeksi vakiintunut näkemys, joka yleensä koostuu useasta hypoteesista

181
Q

tiedemaailma

A

arkipuheen käsite, joka viittaa niihin ihmisiin ja instituutioihin, jotka osallistuvat muun muassa tieteen tekemiseen, rahoittamiseen, tieteellisten tulosten julkaisuun ja tutkijoiden koulutukseen.

182
Q

tiedeyhteisö

A

yhteisnimitys kaikille niille, jotka osallistuvat tieteen tekemiseen ja osallistuvat siitä käytävään keskusteluun

183
Q

tieteellinen kommunismi

A

yksi Robert K. Mertonin tieteen säännöistä, jonka mukaan tieteen tulosten pitäisi olla julkisia ja tiedeyhteisön jäsenten käytettävissä ja yhteisomistuksessa. Tutkijat ovat luopuneet teorioidensa älyllisestä omistusoikeudesta, minkä vastineeksi he ovat saaneet sosiaalista tunnustusta ja kunnioitusta henkilökohtaisista saavutuksistaan. Tieteellistä kommunismia ei pidä sekoittaa Karl Marxin kehittämään poliittiseen kommunismiin.

184
Q

tieteellinen kuva

A

tieteen teorioiden mukainen käsitys asioista. Tieteellinen kuva voi ylittää tai jopa olla ristiriidassa arkisten käsitysten kanssa (vrt. ilmikuva).

185
Q

tieteellinen menetelmä

A

tieteessä yleisesti käytetty tapa tehdä tutkimusta ja tuottaa uutta tietoa. Toisinaan on ehdotettu, että on olemassa yksi tieteellinen menetelmä, joka erottaa tieteen pseudotieteestä ja kaikesta muusta, joka ei ole tiedettä. Nykyään yleensä kuitenkin ajatellaan, ettei ole yhtä kaikelle tieteelle yhteistä menetelmää vaan useita eri menetelmiä, joita hyödynnetään eri erityistieteissä.

186
Q

tieteellinen vallankumous

A

Thomas Kuhnin käyttämä käsite tilanteesta, jossa vanha tieteellinen paradigma vaihtuu uuteen

187
Q

tieteenfilosofia

A

filosofian osa-alue, joka tutkii tiedettä

188
Q

tieto-oppi

A

filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa

189
Q

tietotaito

A

kyky toimia mielekkäällä tavalla esimerkiksi jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Tietotaito voi olla tiedostamatonta. Usein henkilö, jolla on tietotaitoa, ei pysty selittämään tietoaan sanallisesti.

190
Q

tietämättömyyteen vetoaminen

A

oletus, jonka mukaan jokin pitää paikkansa, koska vastakkaisesta ei ole näyttöä. Tietämättömyyteen vetoaminen on epämuodollinen virhepäätelmä silloin, kun lähtökohtaisesti oletetaan jonkin asian pitävän paikkansa ennen, kun todisteita sen puolesta tai sitä vastaan on riittävässä määrin kerätty ja arvioitu.

191
Q

todistustaakka

A

väitteen esittäjän velvollisuus antaa oikeutus väitteelleen

192
Q

tu quoque

A

[lat. ”sinä myös”] eräs ad hominem -argumentaatiovirheen muoto, jossa esitetään, että jokin väite ei pidä paikkaansa, koska väitteen esittäjän toiminta tai jokin hänen piirteensä on ristiriidassa väitteen kanssa

193
Q

tutkimuskysymys

A

kysymys, johon tutkimus pyrkii vastaamaan

194
Q

tutkimusmenetelmä

A

tapa, miten tutkimus ja erityisesti havaintoaineiston kerääminen tehdään

195
Q

tutkimusmetodi

A

ks. tutkimusmenetelmä

196
Q

ufologia

A

näennäistiede, joka tutkii väitteitä ja havaintoja, joka koskevat tunnistamattomia lentäviä esineitä – englanniksi Unidentified Flying Object (UFO)

197
Q

universalismi

A

yksi Robert K. Mertonin tieteen säännöistä, jonka mukaan tieteellisten väitteiden arvioinnin pitäisi tapahtua sellaisten etukäteen hyväksyttyjen yleispätevien kriteerien nojalla, jotka eivät ole henkilösidonnaisia

198
Q

urheilun etiikka

A

soveltavan etiikan osa-alue, joka tutkii urheiluun liittyviä eettisiä ongelmia kuten dopingiin liittyviä kysymyksiä

199
Q

utopia

A

[kreik. ou (ei) + tópos (paikka) ”ei-paikka” tai ”paikka, jota ei ole”] kuvitteellinen ihanteellinen yhteiskunta, myös Thomas Moren kirjoittaman kuuluisan filosofisen teoksen nimi

200
Q

vahvistusvinouma

A

taipumus etsiä tai suosia vain sellaista todistusaineistoa, joka tukee omaa näkemystä ja jättää huomioimatta tai selittää pois kaikki sitä vastustavat todisteet. Vahvistusvinouma on kognitiivinen vinouma.

201
Q

vastaesimerkki

A

voi osoittaa joko väitteen tai päätelmän virheelliseksi. Vastaesimerkki jollekin väitteelle on tapaus, jonka suhteen tarkasteltava väite ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi yksi musta joutsen osoittaa, että väite “kaikki joutsenet ovat valkoisia”, ei ole tosi. Vastaesimerkki jollekin argumentille on toinen argumentti, jolla on sama looginen muoto kuin tarkasteltavalla argumentilla ja todet premissit, mutta sen johtopäätös on selvästi epätosi. Tällainen vastaesimerkki osoittaa, ettei argumentti ole loogisesti pätevä.

202
Q

velvollisuusetiikka

A

normatiivisen etiikan suuntaus, jonka mukaan ihmisillä on velvollisuus tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat oikein, ja välttää sellaisia, jotka ovat väärin. Velvollisuusetiikan mukaan teon oikeellisuus ei johdu sen seurauksista. Sen sijaan oikeellisuus perustuu usein velvollisuusetiikan kannattajien mukaan yleisiin periaatteisiin, sellaisiin kuten valehtelu on väärin.

203
Q

verifiointi

A

jokin todistaminen todeksi

204
Q

vertaisarviointi

A

tilanne, jossa tekijän vertaiset arvioivat hänen suoritustaan. Tieteessä vertaisarvioinnilla tarkoitetaan erityisesti sitä, että saman alan asiantuntijat arvioivat jonkin tekstin – kuten kirjan tai artikkelin – ennen sen julkaisemista. Mikäli asiantuntijoiden mukaan teksti sisältää liian merkittäviä puutteita tai virheitä, sitä ei julkaista.

205
Q

viisi tietä

A

yleisnimitys Tuomas Akvinolaisen viidelle Jumalan olemassaolon todistukselle

206
Q

vinouma

A

ks. kognitiivinen vinouma

207
Q

virhepäätelmä

A

virheellinen argumentti, jonka perusteiden totuus ei riitä oikeuttamaan johtopäätöksen totuutta

208
Q

virhepäätelmään vetoaminen

A

ks. argumentum ad logicam

209
Q

väittely

A

vähintään kahden henkilön välinen keskustelutilanne, jossa esitetään perusteita jonkin näkemyksen puolesta ja sitä vastaan. Väittelyssä eri osapuolet puolustavat vastakkaisia kantoja tarkasteltavan näkemyksen suhteen.

210
Q

väärä vastakkainasettelu

A

argumentaatiovirhe, jossa mahdolliset vaihtoehdot on lähtökohtaisesti rajattu väärin niin, että ainakin yksi muu varteenotettava vaihtoehto on jätetty tarkastelun ulkopuolelle

211
Q

väärä dilemma

A

[kreik. di (kaksi) + lemma (oletus) ”kaksoisoletus”] ks. väärä vastakkainasettelu

212
Q

yhteiskuntafilosofia

A

filosofian osa-alue, joka käsittelee yhteiskuntaan liittyviä normatiivisia kysymyksiä, eli millainen hyvän yhteiskunnan tulisi olla. Yhteiskuntafilosofiassa tarkastellaan muun muassa oikeudenmukaisuuteen, lainsäädäntöön ja yhteiskunnan järjestykseen liittyviä ongelmia.

213
Q

yliluonto

A

Tuomas Akvinolaisen käyttämä käsite. Tuomas Akvinolainen erotti toisistaan luonnon ja yliluonnon. Luontoon kuuluvat luonnolliset asiat ja olennot. Vastaavasti yliluontoon kuuluvat yliluonnolliset asiat ja olennot, kuten Jumala ja enkelit. Ihminen kuuluu luontoon ja yli-luontoon.

214
Q

ympäristöetiikka

A

etiikan osa-alue, joka tutkii ihmisten ja ympäristön suhteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä

215
Q

älykäs suunnittelu

A

näennäistiede, jonka mukaan elävät asiat, maailmankaikkeus tai molemmat ovat älykkään olennon suunnittelun tuloksia

Filosofia (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions