ESG 1.0 Flashcards
Ympäristövastuun asioita ovat esimerkiksi:
- Kasvihuonekaasupäästöt (CO2)
- Energiankulutus
- Vedenkulutus ja jäteveden määrä
- Jätteiden määrä ja vaarallisten aineiden käyttö
- Raaka-aineiden kulutus
- Ekologiset vaikutukset, mm. luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti)
Sosiaalisen vastuun asioita ovat esimerkiksi:
Ihmisoikeudet
* Yksityisyydensuoja
* Tietosuoja
* Tuoteturvallisuus ja -laatu
* Työntekijöiden tyytyväisyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat
* Työntekijöiden tasa-arvo ja syrjintä
* Paikallisyhteisöjen kohtelu
Taloudellisen vastuun / hallintotavan asioita ovat esimerkiksi:
Korruption ja lahjonnan torjunta
* Rahanpesun torjunta
* Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta
* Verovastuullisuus (missä verot maksetaan)
* Hallituksen riippumattomuus ja moninaisuus (esim. sukupuoli, ikä osaaminen ja etninen alkuperä)
* Johdon palkitseminen
* Eettiset periaatteet (code of conduct)
* Sisäinen tarkastus
K:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta ovat:
- Ei köyhyyttä
- Ei nälkää
- Terveyttä ja hyvinvointia
- Hyvä koulutus
- Sukupuolten tasa-arvo
- Puhdas vesi ja sanitaatio
- Edullista ja puhdasta energiaa
- Samanarvoista työtä ja talouskasvua
- Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria
- Eriarvoisuuden vähentäminen
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Vastuullista kuluttamista
- Ilmastotekoja
- Vedenalainen elämä
- Maanpäällinen elämä
- Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
- Yhteistyö ja kumppanuus.
YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles for Responsible Investment, PRI)
Periaate 1: Sisällyttää ESG-asiat sijoitusanalyysiin ja päätöksentekoprosesseihin.
Periaate 2: Toimia aktiivisena omistajana ja sisällyttää ESG-asiat omistuskäytäntöihin.
Periaate 3: Edistää asiaankuuluvaa ESG-raportointia sijoituskohteissa.
Periaate 4: Edistää vastuullisen sijoittamisen periaatteiden hyväksymistä ja käyttöönottoa sijoitustoimialalla.
Periaate 5: Tehdä yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa edistääkseen vastuullisen sijoittamisen periaatteiden käyttöönottoa.
Periaate 6: Raportoida toimistaan ja työnsä edistymisestä vastuullisen sijoittamisen periaatteiden toteuttamisessa.
Vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet
Periaate 1: Linjaukset (alignment). Linjaamme strategiamme yhdenmukaiseksi kansainvälisten viitekehysten kanssa. Strategia tukee yksilöiden tarpeita ja yhteisön tavoitteita kuten kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin ilmastosopimuksessa ja muissa olennaisissa kansallisissa ja alueellisissa viitekehyksissä tuodaan julki.
Periaate 2: Vaikuttaminen ja tavoitteiden asettaminen (impact & target setting). Kasvatamme jatkuvasti positiivisia vaikutuksiamme ja pienennämme negatiivisia vaikutuksia, ja hallitsemme toimintojemme, tuotteidemme ja palveluidemme aiheuttamia riskejä ihmisille ja ympäristölle. Asetamme ja julkaisemme tavoitteet, joihin voimme vaikuttaa merkittävimmin.
Periaate 3: Asiakkaat (client & customers). Toimimme vastuullisesti asiakkaidemme kanssa kannustaen heitä kestäviin käytäntöihin ja mahdollistaen heidän taloudellisen toiminnan, joka luo yhteistä vaurautta nykyisille ja tuleville sukupolville.
Periaate 4: Sidosryhmät (stakeholders). Teemme ennakoivaa, vastuullista ja osallistavaa yhteistyötä olennaisten sidosryhmien kanssa yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Periaate 5: Hallinto ja kulttuuri (governance & culture). Sitoudumme näihin periaatteisiin tehokkaan hallinnon ja vastuullisen pankkikulttuurin avulla.
Periaate 6: Läpinäkyvyys ja vastuullisuus (transparency & accountability). Tarkastelemme säännöllisesti näiden periaatteiden yksilöllistä ja kollektiivista täytäntöönpanoa ja olemme avoimia ja vastuullisia niin positiivisista kuin negatiivisista vaikutuksistamme sekä panoksestamme yhteiskunnan tavoitteisiin.
direktiivi ei-taloudellisen tiedon raportointivelvollisuudesta (Non-Financial Reporting Directive, NFRD
NFRD-raportointidirektiivin tavoite on varmistaa, että tulevaisuudessa yritysten vastuullisuudesta ja kestävyysvaikutuksista on saatavilla riittävästi tietoa.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)
määrittelee NFI-direktiiviä tarkemmin mitä asioita yrityksen on kestävyydestä raportoitava ja laajentaa raportointivelvoitteen koskemaan mahdollisesti myös aiempaa pienempiä yrityksiä. Samalla muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi muuttuu termiltään kestävyysraportoinniksi. Terminologian muutoksella halutaan
1 Koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä, eli listayhtiöitä, luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä. Lisäksi yhtiön liikevaihdon tulee olla yli 40 miljoonaa euroa tai taseen 20 miljoonaa euroa
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)
Yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD-raportointi)
GRI (Global Reporting Initiative)
Global Reporting Initiative (GRI) on kansainvälinen aloite, jonka tavoitteena on luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli yhteiskuntavastuun raportointiin. GRI-ohjeistoa rakennetaan eri sidosryhmien välisenä yhteistyöhankkeena. GRI on itsenäinen säätiö ja YK:n ympäristöjärjestön UNEP:in yhteistyöelin.
TCFD
Finanssialalla suosittu Task Force on Climate-related Financial Disclosure (TCFD) korostaa ilmastoriskien taloudellisia vaikutuksia yrityksen toimintaan. Euroopan komissio on arvioinut, että lähes puolet euroalueen pankkien riskialttiudesta liittyy suoraan tai epäsuorasti ilmastonmuutokseen.
Ilmastoriskit jaotellaan tyypillisesti siirtymäriskeihin (ns. transitioriskeihin) ja fyysisiin riskeihin. Siirtymäriskejä syntyy ihmisten ja yhteiskunnan alkaessa muuttaa toimintaansa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi poliittiset/lainsäädännölliset riskit (esim. muutetaan lainsäädäntöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi). Fyysiset riskit voivat olla akuutteja eli ajoittaisia, esimerkiksi myrskyjä. Krooniset fyysiset riskit ovat luonteeltaan pysyvämpiä, kuten ilman lämpötilan nousu tai meriveden pinnannousu. Suomessa ilmastonmuutoksen fyysisten riskien arvioidaan painottuvan tulvimiseen ja meriveden nousuun ja olevan maltillisempia kuin monella muulla alueella Euroopassa.
Esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö IEA (International Energy Agency) arvioi,
että pelkästään energiantuotantoon tehdyt investoinnit kasvattavat BKT:ta maailmanlaajuisesti neljä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. IEA:n skenaarion mukaan energian kulutus on tuolloin pienentynyt kahdeksan prosenttia nykyisestä samalla, kun maailmantalous on kaksinkertaistanut. Hyvä esimerkki odotettavissa olevasta energiantuotannon murroksesta on IEA:n arvio, jonka mukaan öljyyn ja puhtaaseen energiaan tehdyistä yhteenlasketuista investoinneista öljyn osuus oli vuonna 2020 yli 90 prosenttia, mutta puhtaaseen energiaan tehtävät investoinnit kasvavat niin, että jo vuonna 2030 osuudet ovat yhtä suuret.
TCFD-raportissa
TCFD-raportissa yritys kertoo sijoittajille ja muille tärkeille sidosryhmilleen miten se arvioi ilmastoriskin vaikuttavan sen hallintoon, strategiaan, riskienhallintaan ja mittareihin ja tavoitteisiin. Mikäli ilmastonmuutos on yritykselle merkityksellinen riski, sijoittajan on tärkeää hahmottaa miten yritys ja sen johto on valmistautunut ilmastoriskin hallintaan. Tulokset kannustetaan raportoimaan julkisesti.
ESG-luokitukset saattavat vaihdella eri luokittajien välillä,
- Kattavuuserot (scope divergence): yksi luokittaja sisällyttää reittaukseen kasvihuonekaasupäästöt, työntekijöiden vaihtuvuuden ja ihmisoikeudet kun taas toinen ei ota huomioon näitä kaikkia.
- Painotuserot (weight divergence): luokittajat antavat eri ESG:n osa-alueille vaihtelevan painoarvon, esim. E (ympäristö) 50 %, S (social) 25 % & G (governance) 25 %, tai ihmisoikeudet saa suuremman painoarvon kuin vaikka lobbaus.
- Mittauserot (measurement divergence): luokittajat mittaavat samaa ESG-ominaisuutta eri indikaattoreilla. Esimerkiksi yksi luokittaja arvioi yrityksen
18
sosiaalisia vaikutuksia työntekijöiden vaihtuvuuden perusteella toisen laskiessa työtapaturmien määrää. Molemmat arvioivat sosiaalisia vaikutuksia, mutta ne voivat johtaa erilaisiin reittaustuloksiin. - Aineistoerot (data divergence): reittaajat keräävät aineistoa eri lähteistä. Jotkut luokittajat hyödyntävät pelkästään julkisia tietolähteitä (esim. yritysten vastuullisuusraportit) ja toiset lähettävät yrityksille tarkentavia kyselyitä.
VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN STRATEGIAT
4.1. Poissulkeminen
Poissulkeminen (tai negatiivinen seulonta) on perinteinen vastuullisen sijoittamisen menetelmä, jolla on historia eettisessä sijoittamisessa3. Tyypillisesti eettinen sijoittaja tekee sijoituspäätöksensä arvopohjansa mukaisesti eikä sijoita esimerkiksi ns. syntiosakkeisiin eli alkoholiin, tupakkaan, aseteollisuuteen, aikuisviihteeseen tai uhkapeleihin. Eettisillä sijoittajilla on ennen ollut usein uskonnollinen arvopohja, mutta nykyään sijoituskohteiden valintaan vaikuttavat yhä useammin myös muut eettiset näkemykset kuten ympäristöideologia, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta (Silvola & Landau, 2019). Useat rahastot raportoivat poissulkemisen kohteita, joita edellä mainittujen lisäksi voivat olla esimerkiksi eläinkokeet, geenimuuntelu, ydinvoima, palmuöljy, torjunta-aineet ja hiili. Vastuulliset sijoittajat tekevät poissulkemista myös kansainvälisten normien tai sijoituskohteeseen liittyvien ESG-riskien vuoksi.
VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN STRATEGIAT: Suosiminen ja luokkansa parhaat
Suosiminen (luokkansa parhaat eli best-in-class) on poissulkemisen vastakohta ja perustuu positiiviseen seulontaan toimialoittain. Siinä missä yksi sijoittaja poissulkee tiettyjä toimialoja (esim. alkoholi), vastuullinen sijoittaja suosii kunkin toimialan vastuullisimpia yhtiöitä (esim. korkean ESG-luokituksen saaneet viinintuottajat). Yritykset luokitellaan paremmuus-järjestykseen yhtiöistä tehtyjen ESG-luokitusten perusteella.
VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN STRATEGIAT: Teemasijoittaminen
Teemasijoittaminen (tai temaattinen sijoittaminen) on vastuullisen sijoittamisen menetelmä, jossa sijoittaja suosii sijoituskohteiden valinnassa tiettyä teemaa eli tietyillä toimialoilla toimivia yhtiöitä tai tiettyjä tuotteita ja palveluita valmistavia yhtiöitä (Silvola & Landau, 2019). Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, hiilineutraalius,metsä, vesi ja kestävä kehitys. Teemasijoittajan motiivina on yleensä joko tietyn teeman tukeminen ja suosiminen tai sitten hän näkee tässä teemassa/toimialassa suurta tuottopotentiaalia.
VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN STRATEGIAT: ESG:n integrointi sijoituspäätöksiin
sijoittamisessa huomioidaan ESG-tekijöiden vaikutukset sijoituskohteen arvonmuodostukseen. Käytännössä ESG-integroinnin käytännöt vaihtelevat eri sijoittajien kesken, koska sille ei ole standardoitua prosessia. Ammattimaiset sijoittajat hyödyntävät oman analyysin lisäksi myös useita ulkopuolisia tietolähteitä kuten ESG-luokituksia tai -analyysejä. Vaikka ESG:n integrointi sijoituspäätöksiin on vastuullisen sijoittamisen edistynein menetelmä, sen prosessit ovat vielä kehittymis-vaiheessa.
VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN STRATEGIAT: Vaikuttaminen
Vaikuttavuussijoittamisella sijoittaja hakee tuoton lisäksi yhteiskunnallista vaikutusta (impact). Suomenkielisessä keskustelussa saatetaan puhua myös impaktisijoittamisesta. Yleisimpiä vaikuttavuussijoittamisen instrumentteja ovat vihreät joukkovelkakirjalainat (green bonds) ja sosiaalisiin vaikutuksiin pyrkivät sosiaaliset vaikuttavuushankkeet (social impact bonds, SIB). Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla pyritään negatiivisten ympäristö-vaikutusten pienentämiseen ja niillä rahoitetaan usein energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, joukkoliikenteeseen tai kestävään rakentamiseen liittyviä hankkeita. SIB-hankkeet voivat liittyä esimerkiksi työllistymiseen, lasten syrjäytymisen ehkäisemiseen tai maahan-muuttajien kotouttamiseen. Näistä rahoitusmuodoista kerrotaan lisää sivulla 41.
VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN STRATEGIAT: Omistajuus
Aktiivisella omistajuudella pyritään siihen, että omistajan tavoitteet ohjaavat yhtiön strategiaa ja sen myötä yrityksen liiketoimintaa. Aktiivinen omistaja kertoo omista odotuksistaan ja tavoitteistaan yritykselle ja ilmaisee tarvittaessa tyytymättömyytensä yrityksen toimintaa kohtaan. Vastuullinen sijoittaja voi pyrkiä vaikuttamaan yhtiöiden toimintaan osallistumalla yhtiökokouksiin ja keskustelemalla yrityksen johdon kanssa. Suurimmilla sijoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa myös hallituspaikan kautta.
KESTÄVÄN RAHOITUKSEN SÄÄNTELY JA MENETTELYTAVAT EUROOPAN UNIONISSA: Kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma
1) Pääomavirtojen ohjaaminen kestäviin sijoituskohteisiin
* Laaditaan EU:n luokitusjärjestelmä kestävälle toiminnalle.
* Laaditaan standardit ja merkinnät vihreille rahoitustuotteille.
* Helpotetaan investoimista kestäviin hankkeisiin.
* Sisällytetään kestävyys sijoitusneuvontaan.
* Kehitetään kestävyyden vertailuarvoja.
2) Ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä, ympäristön pilaantumisesta tai yhteiskunnallisista ongelmista aiheutuvien rahoitusriskien hallinta
* Sisällytetään kestävyys aiempaa tehokkaammin luottoluokituksiin ja selvityksiin.
* Selkeytetään finanssimarkkinatoimijoiden tiedonantovelvollisuuksia.
* Sisällytetään kestävyys vakavaraisuusvaatimuksiin.
3) Läpinäkyvyyden ja pitkäjänteisyyden suosiminen taloudellisessa ja rahoitustoiminnassa
* Vaaditaan yrityksiltä enemmän kestävyystietoja.
* Edistetään yritysten kestävämpää hallinnointia ja hillitään. pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyttä.
EU Sustainable Finance Action Plan
Yksinkertaistettuna toimintasuunnitelmalla ja siihen liittyvällä sääntelyllä halutaan varmistaa, että esimerkiksi tuulivoimapuiston rakentaminen saa rahoitusta edullisemmin ehdoin kuin vaikkapa kivihiilivoimala.
NFI-direktiivi
on velvoittanut osan yrityksistä raportoimaan toimintansa kestävyydestä, se ei määrittele, mitä ja miten yrityksen on ESG-tietoja raportoitava. Lukuun ottamatta yritysten hallinnointia (esimerkiksi Suomessa listayhtiöitä velvoittava Corporate Governance -ohjeistus) vastuullisuudelle tai kestävälle liiketoiminnalle ei ole tähän asti ollut minkäänlaisia yhteismitallisia määritelmiä, ja yritykset raportoivat toiminnoistaan varsin vapaasti. Eri sijoituskohteiden vertailu on siis ollut kestävyyden näkökulmasta vaikeaa, jos ei mahdotonta, sekä yksityissijoittajille että ammattilaisille.
ESG-pesu
tuotu esiin vain niitä asioita, jotka yrityksessä on hoidettu hyvin ja niitäkin on voitu laadullisella kuvailulla värittää. Raportointi liiketoiminnan kielteisistä vaikutuksista on ollut suhteellisen helppo jättää kertomatta. Toisaalta on myös yrityksiä, joiden toiminta voi olla hyvinkin kestävää, mutta joiden raportointi on niin suppeaa, etteivät sijoittajat pysty sen perusteella arvioimaan yritystä vastuullisena sijoituskohteena.
