Elimistö Flashcards
Komplementtijärjestelmä
Taudinaiheuttajat käynnistävät komplementtireaktion, joka jatkuu siten että ketjun edeltävä entsyymi aktivoi aina ketjun seuraavan, joten syntyy nopea vaste. Komplementtiproteiinit tuhoavat taudinaiheuttajia puhkomalla niihin reikiä ja merkitsemällä ne valkosoluille.
Lymfaattinen järjestelmä eli imukudosjärjestelmä
Imukudoksista muodostuvia elimiä ja niitä yhdistävä imusuonisto. Imukudoksissa on valkosoluja ja imusolmukkeissa tapahtuu valkosolujen välistä viestintää. Immuunijärjestelmän osa.
Luontainen immuniteetti
Kehittyy jo sikiöaikana, reagoi nopeasti ja samalla tavalla aina. Tunnistaa poikkeavia rakenteita ja tuhoaa ne kaikki taudinaiheuttajasta riippumatta.
Tulehdusreaktio
Kehon normaali vaste mihin tahansa vaurioon tai vammaan. Veren komplementtijärjestelmä aktivoituu. Sen tarkotus on hajoittaa ja poistaa vieras aines.
Histamiini
Lisää verisuonien seinämien läpäisevyyttä, jolloin verestä pääsee valkosoluja paikalle.
Dendriittisolut
Linkki luontaisen ja hankitun immuunipuolustuksen välillä. Ohjaavat T-lymfosyyttien toimintaa, fagosytoivat, jolloin ne ottavat pienen palan taudinaiheuttajaa
Antigeeni
Aine joka käynnistää kehossa puolustus reaktion.
T-solut eli T-lymfosyytit
Vastaavat soluvälitteisetä immuniteetistä, joka torjuu hyökkäyksiä, aktivoi syöjäsoluja ja tehostaa fagosytoosia.
B-solut eli B-lymfosyytit
Tuottavat vasta-aineita ja vastaa liukoisesta immuniteetista, johon kuuluu solujen ulkopuolella olevien taudinaiheuttajien tuhoaminen ja inaktivoiminen vasta-aineiden avulla.
Tappaja-T solut
Käskevät infektoituneet solut apoptoosiin.
Auttaja-T solut
Auttavat Tappaja-T ja B- soluja aktivoitumaan. Ohjaa myös makrofagien ja neutrofiilien toimintaa.
Vasta-aine
Reagoi antigeenin kanssa ja saa sen usein tehottomaksi. Sitoutuu antigeenin taudinaiheuttajaan ja estää sen aiheuttamasta vahinkoa.
Aistinreseptori
Ionikanavia, jotka reagoivat tietyntyyppiseen ärsykkeeseen.
Akkomodaatio
Silmän linssin mukautuminen eri etäisyyksiin. Tapahtuu sädelihaksen avulla.
Rodopsiini
Silmän verkkokalvon sauvasolujen näköpigmentti.
Fysikaalinen aisti
Ärsykkeenä toimii esim. venytys tai näkyvä valo. Toiminta perustuu johonkin mekaaniseen muutokseen.
Kemiallinen aisti
Ärsykkeenä toimii jokin molekyyli. Toiminta perustuu jonkin aineen sitoutumiseen solukalvolla oleviin reseptoreihin. Aistinsoluja kutustaan kemoreseptoreiksi. Esim. haju ja makuaisti.
Vapaa reseptori
Ei ympäröi minkäänlainen sidekudoskapseli tai muu rakenne. Voivat ärtyä kosketuksesta tai lämpötilan muutoksesta.
Sytokiini
Valkosolujen erittämä tulehdusvälittäjäaine, jonka avulla valkosolut säätelevät toinen toistensa toimintaa.
Osteoklasti
Hajoittava luun syöjäsolu
Osteoblastit
Luuta muodsotavat solut. Ne rakentavat luukudosta sitä mukaan kun osteoklastit sitä tuhoavat.
Punasolut
Verisolu. Kuljettaa happea soluille soluhengitystä varten. Auttaa myös hiilidioksidin kuljettamista soluista keuhkoihin poistettavaksi. Ei ole tumaa, kalvopäällysteisiä soluelimiä tai mitokondrioita.
Hemglobiini
Hengityspigmentti. Sijaitsee punasolujen solulimassa. Valta osa veressä kulkevasta hapesta on sitoutunut hemoglobiiniin.
Valkosolut
Immuunipuolustus. Suojaa kehoa infektioilta ja poistaa jätteitä ja kuolleita soluja.
Verihiutaleet
Tyrehdyttää verenvuotoa.
Veriplasma
Veren nestemäinen osa, joka on pääosin vettä, johon on liuennut aineita.
Antigeeni
Käynnistää kehossa puolustusreaktion.
Sydänpussi
Vähentää sydänlihaksen supistumisesta aiheutuvaa kitkaa.
Keukhorakkulan rakenne ja toiminta
Jokaista rakkulaa peittää tiheä hiussuoniverkosto. Koska seinämät ovat hyvin ohuet, hengitysilman happi pääsee siirtymään verenkiertoon ja veressä oleva hiilidioksidi keuhkorakkulaan diffuusion avulla.
Keuhkotuuletus
Ilman kulkeutumista keuhkoihin ja niistä uloshengityksen mukana pois.
Pepsiini
Pepsiini pilkkoo proteiineja lyhyemmiksi aminohappoketjuiksi eli peptideiksi.
Suolahappo
Pilkkoo pepsinogeeniä aktiiviseksi pepsiiniksi. Sekä suojaa taudinaiheuttajilta
Gastriini
Edistää suolahapon eritystä.
Plasmasolu
Tuottaa vasta-ainetta.
Fagosytoosi
Solu syöntiä.
