crime & deviance

Question 1

poikkeavuus

Answer 1

käyttäytymistä, joka poikkeaa yhteiskunnan normeista
-liittyy oletus siitä, mitä tietyn ryhmän jäsenelle sallitaan
-Vaihtelee esim. iän ja sukupuolen mukaan.
-ryhmiin voi kohdistua painetta siitä, kuinka paljon poikkeavuutta sallitaan
-erilaisten ryhmien ja alakulttuurien olemassaolo tekee liukuvaa
- esim. tupakanpoltto

Question 2

ristiriita poikkeavuuden ja normaalin välillä

Answer 2

sosiaalinen konflikti yhteiskunnan välillä, esim. rullaluistelu vilkkaalla jalkakäytävällä
TAI
jännite yksilön ja yleisesti hyväksyttyjen sosiaalisten normien välillä, esim. joukkoampuminen koulussa
MYÖS
kahden luokan väliset rajat voivat muuttua ajan myötä, esim. USA:ssa tapahtuneet ampumavälikohtaukset tummaihoisia kohtaan poliisin toimesta (Black livves matter-kampanja pyrkii tekemään ilmiöstä devianttia)

Question 3

rikollisuus

Answer 3

rikoslain rikkomista, mikä on lain mukaisesti rangaistavissa

Question 4

riippuvaisia yhteiskunnan sosiaalisista normeista ja laista

Answer 4

poikkeavuus ja rikollisuus, esim. ennen hyväksyttävää ajaa autoa ilman turvavyötä päihtyneenä

Question 5

crime drop

Answer 5

perinteisten rikoslajien määrän systemaattinen väheneminen

Question 6

nuorten esiintyvyys

Answer 6

nuorten rikollisten määrä (noussut kannabiksen käyttäjissä, laskenut väkivalta -ja varkausrikoksissa)

Question 7

tekomäärät

Answer 7

eivät laskeneet 1955-2020

Question 8

voivat kehittyä eritahtisesti

Answer 8

tekomäärät ja esiintyvyys (esim. nuorten rikollisten esiintyvyys vähentynyt mutta kaikista aktiivimpien rikostentekijöiden tekomäärät nousseet)

Question 9

mikä rikollisuus laskenut?

Answer 9

omaisuus -ja henkirikollisuus

Question 10

rikollisuuden laskun takana olevia tekijöitä

Answer 10

• rikoksentorjunnan ja yhteiskuntien yleisen turvallisuuden kehitys
  -lisääntynyt taloudellinen kilpailu
  -yksilöiden lisääntynyt itsekontrolli (alkoholinkäytön väheneminen, rikosaktiivisten sosiaalisten kontaktien väheneminen, arkirutiinien muutos, vanhempien kasvanut sosiaalinen tuki ja kontrolli)
  -some pitää nuoria kotona (ostarihengailu jää vähemmälle)
  -paljon ja vakavia rikoksia tekeville nuorille suunnattuja interventioita
  -yhä tarkempaa tutkimustyötä muutoksista rikosaktiivisimmassa nuorten ryhmässä
  -paljon palveluita

Question 11

miten nuorten rikoskäyttäytymisen esiintyvyys kehittynyt 1995-2020?

Answer 11

-varkauksien ja väkivallan esiintyvyys laskenut
-kannabiksen käyttö lisääntynyt

Question 12

miten nuorten rikoskäyttäytymisen tekomäärät kehittyneet 1995-2020?

Answer 12

-varkauksien tekomäärissä ei mainittavaa muutosta (korkeimmillaan ylimmän kymmenyksen alaraja vuonna 2012, 13 tekoa)
-väkivallan ylimmän kymmenyksen alaraja nousi
-kannabiksen mediaani sekä ylimmän kymmenyksen alaraja nousivat

Question 13

kolme selkeää laskukautta

Answer 13

1. 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun tienoilla nuorten varkaudet laskivat selvästi (seurasi tasaisempi vaihe)
2. 2012 jälkeen selkeä laskukausi varkauksissa ja väkivallassa
3. 2016 mitattiin mittaushistorian alhaisimmat tasot rikoksiin osallistumisessa miltei kaikkien rikoslajien osalta (pysynyt tällä tasolla)

Question 14

ylimmän neljänneksen kehitys

Answer 14

maltillista, korostaa sitä että muutokset tapahtuneet kaikkein rikosaktiivisimmassa ryhmässä

Question 15

lakien säätäminen yhteydessä mihin?

Answer 15

yhteiskunnallisesti ja poliittisesti muuttuviin tilanteisiin
esim. koulusurmat Jokelassa ja Kauhajoella –>johti ampumalainsäädännön kiristämiseen
-voivat myös lieventää lakeja, esim. kieltolaki tai homoseksuaalisuus

Question 16

määrittelevät normaalin ja epänormaalin rajaa

Answer 16

psykologia ja psykiatria

Question 17

sosiologia tutkii

Answer 17

-oikeudellisten prosessien lisäksi niiden taustoja yhteiskunnallisesta näkökulmasta
-pyrkii irrottautumaan psykologisilta ja psykiatrisilta rikollisuuden selitysmalleilta
-poikkeavien ja rikollisten tekojen vakavvuus ymmärretään historiallista ja yhteiskunnallista taustaa vasten

Question 18

nuorisorikollisuuden taustatekijät

Answer 18

-ikä
-mallit, vaikutteet
-ryhmäpaine
-sosioekonominen tilanne
-nuoret tekevät näkyvämpiä rikoksia
-nuoriin saatetaan yhdistää rikostyyppiä, joka ei tyypillisesti ole nuorten tekemää (esim. koulusurmat)

Question 19

suurkaupungit

Answer 19

-enemmän mahdollisuuksia rikollisuudelle ja kiinnijäämisen todennäköisyys pienempi
-korostuu eriarvoisuus (ruokkii rikollisuutta)

Question 20

paineteoria

Answer 20

-rikollisuuden syynä köyhyys ja epätasainen omaisuuden jakautuminen
-länsimaissa arvostetaan vaurautta, ongelma syntyy kun tämän tavoitteen saavvuttaminen muuttuu mahdottomaksi rakenteellisten seikkojen vuoksi, kulttuuristen arvojen ja rakenteen välille muodostuu ristiriita, turhautuminen, rikollisuus

Question 21

leimaamisteoria

Answer 21

1. primaarinen poikkeavuus, yksilö toimii poikkeavalla tavalla, mutta ei itse välttämättä miellä toimintaansa poikkeavaksi
2. sekundaarinen poikkeavuus, yksilön poikkeavuuteen reagoidaan sosiaalisesti, joka alkaa vaikuttamaan yksilön toimintaan ja identiteettiin

-tarjoaa voimakkaan yhteiskunnallisen argumentin eri ilmiöiden kriminalisointia vastaan
–>liian ankarat rangaistukset johtavat rikollisuuden uusiutumiseen

Question 22

moral panic

Answer 22

yhteiskunnallinen keskustelu velloo huolta herättävässä teemassa paniikinomaisesti vaikka syytä ei olisi

Question 23

uudet rikollisuuden lajit

Answer 23

• nettirikokset
  -tekijänoikeusrikkomukset
  -omaisuusrikokset
  -vihan ja agression lietsonta

Question 24

modernit instituutiot “aikuisuuden odotushuoneet”

Answer 24

lastensuojelu ja nuorisorikosoikeus

Question 25

modernien yhteiskuntien tunnusomainen piirre

Answer 25

lapsiin tehostuva hallinointi

Question 26

perisynti

Answer 26

esimodernissa yhteiskunnassa alaikäisten lainrikkomuksia selitettiin pahansisuisuudella, uskottiin kumpuavan kristillisestä perisynnistä

Question 27

rikoslaki 1889

Answer 27

viitekehyksenä voluntarismi ja vapaan tahdon teoria
-rikokseen syyllistyneen lapsen tahto ei ollut vapaa
-rikoslakiin kirjattiin lapselle ruumiillinen kuritus ja kasvatuslaitokseen sijoittaminen

Question 28

suojelu -ja pakkokasvatusoppi

Answer 28

keskittyi rikollisuuden vastustamiseen ja tehokkaisiin toimiin
-vanhempainoikeuteen puuttuminen
-lapsen huostaanotto
-kasvatuslaitokseen sijoittaminen

Question 29

mitä suojelu -ja pakkokasvatusopin kannattajat ajoivat?

Answer 29

-rikosvastuuiän nostamista
-lapsille tarkoitettujen kasvatuslaitosten perustamista

Question 30

mikä tiede lanseerattiin selittämään lainrikkomuksia suojelu -ja pakkokasvatusopin murennettua?

Answer 30

lääketiede

Question 31

“siemenen saastaisuus” tarkoittaa

Answer 31

suvussa etenevä rappeutuminen (selitettiin lääketieteen kautta)

Question 32

psykopatia

Answer 32

nousi lastensuojelun kategarisointien keskiöön 1920-luvulla
-pyrkimys erotella parantumattomat ja parannuskykyiset rikoksentekijät toisistaan

Question 33

nuorisorikoslainsäädäntö

Answer 33

rikoksiin syyllistyneet jaettiin kolmeen ryhmään
- velvoitettiin henkilötutkija selvittämään rikokseen syyllistyneen suvun alkoholismia, mielisairauksia tai rikollisuutta

Question 34

lastensuojelulaki

Answer 34

lasten rikosoikeudelliset ja lastensuojelulliset kysymykset erotettiin lastensuojelulailla ja nuorisorikoslainsäädännöllä
-ongelmalasten määritelmä muuttui pahantapaisesta, kieroon kasvaneesta
–>sosiaalisesti sopeutumaton tai häiriintynyt
–> riskissä ja syrjäytymisvaarassa
–>erittäin haavoittuvassa asemassa oleva
-alettiin nähdä muitakin ilmiötä aiheuttavia tekijöitä kuin yksilö -ja perhetason selityksiä (esim. yhteiskunnan syrjäyttävät mekanismit)