Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Biologia > Flashcards

Biologia Flashcards

1
Q

Kitiini on

A

Polysakkaridi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Selluloosa koostuu

A

Glukoosimolekyyleista, polysakkaridi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mesosomi

A

Soluhengityskalvosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Tylakoidikalvosto

A

Yhteyttämiskalvosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Pyöreä bakteeri

A

Kokki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Sauvamainen bakteeri

A

Basilli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Käyrä sauvamainen bakteeri

A

Vibrio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kierteinen sauvamainen bakteeri

A

Spirokeetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Parettain
Ketjuina
Rykelminä
Kasvava pyöreä bakteeri

A

Diplokokki
Streptokokki
Stafylokokki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Transformaatio

A

Geenejä kuolleilta bakteereilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Konjugaatio

A

Geenejä toiselta bakteerilta piluksen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Transduktio

A

Geenejä bakteriofagilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Miten bakteeri liittää sisäänsä tulleen kromosomin palan omaan perimäänsä

A

Katkaisemalla kromosomin kohdasta johon toinen pala kuuluu, poistamalla nykyisen geenin ja liittämällä uuden geenin nykyisen geenin tilalle.
Vanha geeni joko hajotetaan solun sisällä tai eritetään ulos solusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Patogeeninen

A

Taudinaiheuttaja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Solukalvon proteiinit & niiden tehtävät

A

1) kuljettajaproteiinit: aktiivinen aineiden kuljetus solukalvon läpi
2) rakenneproteiinit: solukalvon rakenne osia
3) kiinnittymisproteiinit: kiinnittää solut toisiinsa
4) ionikanavat: ionien kulku
5) reseptoriproteiinit: vastaan ottavat viestejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Solukalvon tehtävät

A

1) mekaaninen tuki, rajaa solua
2) ylläpitää solunsisäisiä olosuhteita aineenvaihduntareaktioille suotuisina
3) valikoi solun sisään otettavat ja sieltä poistettavat aineet
4) välittää viestit solulimaan/tumaan
5) tunnistavat soluja pintamolekyylien avulla
6) muodostaa solujen väliset liitokset
7) osallistuu solujen väliseen viestintään ja yhteistoimintaan
8) kemiallisten reaktioiden tapahtumapinta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kasvisolun soluseinä koostuu

A

Selluloosasta
Hemiselluloosasta
Ligniinistä
Pektiinistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Mikroputkien tehtävät

A 
1) säädellä 
•soluelinten paikkoja
•reseptorien sijaintia solukalvolla
•solun liikkeitä
•aineiden kuljetusta
2) antaa solulle muodon
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Lysosomin tehtävät

A

Hajottaa: soluihin tulleita ravintoaineita( hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja), jätteitä ja kuolleita soluelimiä
Hajottaa myös koko solun, kun solu kuolee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sileän solulimakalvoston tehtävät

A

1) lipidien valmistus
2) Ca2+ varastointi & vapautus lihassoluissa= sarkoplasmakalvosto
3) hiilihydraattien metabolia
4) detoksikaatio eli myrkkyjen muokkaus vaarattomiksi maksassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Soluntukirangan säikeet

A

Mikrotubulukset
Mikrofilamentit
Välikokoiset säikeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Homeostasia

A

Elimistön sisäinen tasapainotila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Apoptoosi

A

Ohjelmoitu solukuolema

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Karsinogeeni

A

Syöpää aiheuttava tekijä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Esisyöpägeeni

A

Säätelee solujen jakautumista!

Toimii myös normaaleissa soluissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Onkogeeni

A

Syöpägeeni saa solun jakautumaan hallitsemattomasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Metaasi

A

Etäpesäke (syövän)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Astrosyytti

A

Muodostaa veriaivoesteen

Gliasilu eli hermotukisolu tyyppi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Oligoendrosyytti

A

Hermotukisolu eli gliasolutyyppi

Muodostaa myeliinituppea keskushermostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mikrogliasolut

A

Hermotukisoluja

Syöjäsoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Dermis

A

Ihon verinahka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Korium

A

Ihon verinahka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Adiposyytti

A

Rasvasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Kondrosyytti

A

Rustosolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Osteoblasti

A

Luusolu, muodostaa luuta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Osteoklasti

A

Luusolu, hajottaa luuta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Epifyysi

A

Luun kasvulevy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Epiteelikudostyypit

A

Yksinkertainen
• levyepiteeli
• kuutioepiteeli
• lieriöepiteeli

Kerrostunut
• levyepiteeli
• lieriöepiteeli
• kuutioepiteeli

Välimuotoinen epiteeli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Eksokriininen

A

Avoeritteinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Endokriininen

A

Umpieritteinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Megakaryosyytti

A

Muodostuu luuytimessä
Kypsyessään kulkeutuu luuytimestä keuhkoihin
Hilseilee verihiutaleita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Puriinit

A

A G

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Pyrimidiinit

A

C, T, U

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Emäkset jaetaan

A

Puriineihin ja pyrimidiineihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Transkription päätehtävä

A

Suojella DNA:ta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Essentiaali

A

Välttämätön aminohappo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Kuinka monta essentiaalia on aikuisilla? Entä lapsilla?

A

8/10

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Irreversiibeli

A

Palautumaton

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Kompetitiivinen

A

Kilpaileva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Allosteerinen säätely

A

Tietty tekijä joko stimuloi tai hidastaa entsyymin toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Kovalenttinen säätely

A

Entsyymin rakennetta muutetaan kovalenttisin sidoksi -> entsyymin toiminta muuttuu pysyvästi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Kuuloluut

A

Vasara alasin jalustin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Korvatorven tehtävä

A

Ylläpitää välikorvan ilman painetta yhtä suurena kuin ulkoilmanpaine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Ulkokorvan osat

A

Korvanlehti
Korvakäytävä
Tärykalvo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Parakriininen

A

Paikallinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Aggregaatio

A

Yhteen liittyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Vasopressiini

A

ADH eli antidiureettinen hormoni valmistetaan hypotalamuksessa, mutta eritetään aivolisäkkeen takalohkosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Hypofyysi

A

Aivolisäke

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Adenohypofyysi

A

Aivolisäkkeen etulohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Somatotropiini

A 
Eli kasvuhormoni (erittyy aivolisäkkeen etulohkosta)
• tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja -> proteiinisynteesi tehostuu -> kudosten kasvu kiihtyy
• tehostaa kudoshormonin eritystä maksassa, lihaksissa ja munuaisissa -> rusto-/luukufoksen muodostuminen tehostuu-> rustosolujen muuttuminen luusoluiksi tehostuu-> pituuskasvu
•vaikuttaa veren glukoosipitoisuuteen tehostamalla rasvojen pilkkoutumista sekä vähentämällä glukoosin ottoa soluihin (nostaa veren glukoosipitoisuutta)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Tyreotropiini

A

Aivolisäkkeen etulohkon hormoni, joka lisää kilpirauhasen hormonieritystä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Kortikotropiini

A

Stimuloi lisämunuaisen kuoren hormonieritystä

Erittyy aivolisäkkee etulohkosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Prolaktiini

A

Saa aikaan maidon erityksen synnytyksen jälkeen

Erittyy aivolisäkkeen etulohkosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Gonadotropiinit

A

FSH ja LH

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Follitropiini

A

Eli FSH eli follikkeleita stimuloiva hormoni erittyy aivolisäkkeen etulohkosta
Naisilla: saa munasolun kypsymään munarakkulassa
Miehillä: siittiöiden kypsyminen kiveksissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Lutropiini

A

LH erittyy aivolisäkkeen etulohkosta
Naisilla: ovulaatio; munarakkulan kehittyminen keltarauhaseksi
Miehillä: testosteronin muodostuminen kivesten välisoluissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Aivolisäkkeen etulohkon hormonit

A 
Somatotropiini
Tyreotropiini
Kortikotropiini
Prolaktiini
FSH eli follitropiini
LH eli lutropiini
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Neurohypofyysi

A

Aivolisäkkeen takalohko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Mureiini koostuu

A

Sokereista ja aminohapoista

70
Q

Totipotentti

A

Kaikkikykyinen kantasolu

Voi erilaistua erilaisiksi kudostyypeiksi

71
Q

Pluripotentti

A

Lähes kaikkikykyinen kantasolu

Voi erilaistua kaikiksi yksilön soluiksi, mutta EI istukan soluiksi

72
Q

Multipotentti

A

Monikykyinen kantasolu

Voi erilaistua moniksi eri kudostyypeiksi

73
Q

Aikuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan

A

Vain yhden elimen kudoksiksi

74
Q

Oosyytti

A

Munasolun varhaismuoto

Muodostunut sikiökaudella

75
Q

Follikkeli

A

Munarakkula

76
Q

Tsygootti

A

Hedelmöittynyt munasolu

77
Q

Morula

A

16-soluinen hedelmöittynyt munasolu

78
Q

Blastokysti

A

Alkiorakkula

79
Q

Trofoblasti

A

Ulkokerros (alkiorakkulan eli blastokystin)

Muodostaa ulomman sikiökalvon eli suonikalvon, ravitsemuskalvon ja istukan sikiön puoleisen osan

80
Q

Embryoblasti

A

Sisäsolumassa ( alkiorakkulan eli blastokystin)

Muodostaa sisemmän sikiökalvon eli vesikalvon ja sikiön

81
Q

Blastoseeli

A

Alkiorakkulan ontelo

Muodostaa ruskuaispussin, joka osallistuu ravintoaineiden kuljetukseen ennen istukan kehittymistä

82
Q

Implantaatio

A

Alkiorakkula kaivautuu ulkokerroksen solujen avulla kohdun seinään

83
Q

Gastrulaatio

A

Alkiolevyn jakautuminen kolmeksikerrokseksi

84
Q

Endodermi

A

Sisäkerros (alkiolevyn)

Muodostaa alkusuolen, hengitys-/ruuansulatuselimistö ja niiden epiteelikudokset, maksa, haima

85
Q

Mesodermi

A

Keskikerros (alkiolevy)

Muodostaa verenkierto-/ erityselimistöt, sukuelimet, tuki-/lihaskudokset, perna, ruumiinontelo, epiteelikudokset

86
Q

Ektodermi

A

Ulkokerros(alkiolevy)
Reuna-alueesta iho
Keskiosasta hermostolevy

87
Q

Neurulaatio

A

Hermostolevy pitenee ja kaartuu hermostoputkeksi, josta muodostuu aivot ja selkäydin

88
Q

Amnionontelo

A

Vesikalvonontelo

89
Q

Amnion

90
Q

Korion

A

Suonikalvo

91
Q

Allantois

A

Rakkokalvo

92
Q

Sikiökalvot

A
  1. Vesikalvo eli amnion
  2. Suonikalvo eli korion
  3. Rakkokalvo
  4. Ravitsemuskalvo muodostuu kun suonikalvo, rakkokalvo ja alkiorakkulan ulkokerros eli trofoblasti sulautuvat yhteen
93
Q

Napavaltimo vie

A

Vähähappista verta sikiöstä äitiin

94
Q

Napalaskimo vie

A

Hapekasta verta äidistä sikiöön

95
Q

Elämän tunnusmerkit

A

1) järjestäytyneisyys
2) samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
3) DNA/RNA
4) lisääntyminen
5) elämänkaari
6) itsesäätelykyky
7) metabolia eli aineenvaihdunta
8) evoluutio

96
Q

Muovautumismuuntelu

A

Ympäristötekijöiden aiheuttamaa muuntelua yksilössä, ominaisuudet hankittuja-> ei periydy

97
Q

Asidofiili

A

Arkki, joka elää happamissa olosuhteissa

98
Q

Nitrifikaatio

A

Ammonium-ionit nitraatti-ioneiksi

VAATII HAPPEA

99
Q

Denitrifikaatio

A

Nitraatti-ionit ilmakehän typeksi

HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA

100
Q

Analoginen rakenne

A

Samantoimien rakenne eli rakenne, joka on kehittynyt kahdelle eri lajille ympäristöön sopeutumisen vuoksi, mutta lajeilla ei ole sukulaisuussuhdetta. Esim. Linnun ja perhosen siipi

101
Q

Homologinen rakenne

A

Samansyntyinen rakenne on rakenne, joka on kehittynyt monelle eri lajille samasta kantamuodosta. Rakenne voi olla sama, mutta käyttö tarkoitus eri. Esim. Pyöriäisen uintievät ja lepakon siivet ovat kehittyneet samasta kantamuodosta.

102
Q

Eksysteemin monimuotoisuus

A

Riippuu elottoman luonnon ympäristötekijöistä ( maaperä, vesi, ravinteet, valo, lämpö jne.)
Maapallolla tavattavien erilaisten ekosysteemien kirjo.

103
Q

Lajimonimuotoisuus

A

Lajien määrä/yksilötunsaus erilaisissa ekosysteemeissä
Johtuu ympäristön vaihteluista maapalolla sekä lajien sopeutumisesta eri elin ympäristöinhin.
Vakauttaa ekosysteemiä, vähentää kilpailua ja tehostaa ympäristöresurssien käyttöä

104
Q

Geneettinen monimuotoisuus

A

Lajinsisäinen monimuotoisuus

  • muuntelu eli yksilöiden erilaisuus populaatiossa
  • saman lajin eri populaatioiden väliset erot
  • seurausta suvullisesta lisääntymisestä ja mutaatioista
  • auttaa lajeja ja populaatioita selviytymään muuttuvissa ympäristöoloissa
105
Q

Muovautumismuuntelu

A

Ympäristön aiheuttama muuntelu

106
Q

Hankittu ominaisuus

A

Ympäristön aiheuttaman muuntelun seuraksena syntyneet ominaisuudet

107
Q

Miksi suvullinen lisääntyminen aiheuttaa perinnöllistä muuntelua?

A
  1. Sukusolujen syntyessä on sattuman varausta, millainen yhdistelmä vanhempien kromosomeista ja perintötekijöistä tulee munasoluun tai siittiöön. -> jokain sukusolu hieman erilainen (+ crossing over)
  2. Sattumaa, mikä siittiö hedelmöittää munasolun
  3. Lisääntymiskumppanin valinta on sattumaa
108
Q

Regeneraatiokyky

A

Uusiutumiskyky eli kyky korvata menetetyt ruumiinosat

109
Q

Geenivirta

A

Populaatoin tulevat ja siitä lähtevät yksilöt vaikuttavat populaation geneettiseen koostumukseen tuomalla ja viemällä mukanaan perintötekijöitä
Vähentää populaatioiden välisiä eroja

110
Q

Isolaatiomekanismeja

A

Lisääntymisesteitä

  1. Maantieteellinen isolaatio
  2. Populaatiot elävät erilaisissa elinympäristöissä esim. Metsä vs suo
  3. Eri lisääntymisaika
  4. Soidinkäyttäytyminen
  5. Sukuelinten tai kukkien rakenne erot
  6. Sukusolut hylkivät toisiaan
  7. Steriili risteymä eli jälkeläinen
  8. Jälkeläisen lisääntymiskyky alentunut
111
Q

Geneettinen ajautuminen

A

Eli satunnaisajautuminen
Ilmiö, jonka vaikutuksesta populaation geenikoostumus muuttuu sattumanvaraisesti. Havaitaan erityisesti pienissä populaatioissa

112
Q

Sopeutuminen ja sopeutuma

A

Eliössä tapahtuvia muutoksia, jotka antavat sille paremman mahdollisuuden tulla toimeen ympäristössään

113
Q

Evoluutio perustuu

A 
Lisääntymiskykyyn
Ominaisuuksien periytymiseen
Muunteluun
Kilpailuun
Valintaan
Isolaatioon
Sattumaan
114
Q

Sopeutumislevittäytyminen

A

Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen ja sopeutuminen useisiin ekologisiin lokeroihin joka johtaa lyhyessä ajassa useiden uusien ryhmien ja lajien syntyyn

115
Q

Ensimmäiset monisoluiset eläimet olivat

A

Sienieläimiä

116
Q

Kambrikauden räjähdys

A

550 miljoonaa vuotta sitten eläinlajien lukumäärä lisääntyi valtavasti

117
Q

Ensimmäiset selkärankaiset olivat

A

Leuattomia alkukaloja

118
Q

Yhdistä

a) monisoluinen 1) 3 mrd vuotta
b) tumallinen solu 2) 0,7 mrd
c) fotosynteesi 3) 3,8 mrd
d) arkit ja bakteerit 4) 3,5 mrd
e) elämän synty 5) 1,5 mrd

A 
A2
B5
C1
D4
E3
119
Q

Polttiaiseläinten hermostona toimii hermosolujen muodostama

A

Hermoverkko

120
Q

Kaksineuvoinen

A

Yksilö kykenee tuottamaan sekä naaras että koiraspuolisia sukusoluja

121
Q

Laakamadoilta puuttuu

A

Hengitys verenkiertoelimistö

122
Q

Avoin verenkierto

A

Verisuonet aukeavat suoraan ruumiin onteloihin esim nilviäisillä

123
Q

nivelmatojen hermoston rakenne

A

Tikapuutmainen jonka etupäässä on kaksi suurta hermosolmua jotka muistuttavat alkeellisia aivoja

124
Q

Nivelmatojen verenkierto

A

Verenkierto on suljettu ja verenkierto koostuu sykkivistä verisuonista
Nivelmadoilla ei ole sydäntä

125
Q

Kitiinikuori suojaa 1.__________ruumista ja kalkkikuori suojaa 2.___________ruumista

A
  1. Niveljalkaiset

2. Nilviäiset

126
Q

Sanikkaiset jaetaan kolmeen luokkaan joita ovat

A

liekokasvit Kortteet saniaiset

127
Q

Johtojänteiden puuosassa kulkee

A

Vesi ja siihen liuenneet ravinteet

128
Q

Johtojänteen Nilaosassa kulkee

A

Vesi ja veteen liuennut sokeri

129
Q

Miten vesi nousee juurista lehtien kärkeen

A

Haihtumisimun avulla. Vesimolekyylien välinen vetovoima sitoo vesimolekyylit yhtenäiseksi molekyylijonoksi, Kun ilmaraosta haihtuu yksi vesimolekyyli koko vesimolekyylijono nousee ylöspäin ja juuressa siihen liittyy uusi vesimolekyyli. Veden nousua edistää ohuiden putkiloiden aiheuttama kapillaari-ilmiö

130
Q

Syy massasukupuuttoon

A
  1. Merenpinnan korkeuden muutokset
  2. Ilmastonmuutokset
  3. Tulivuorenpurkaukset
  4. Maapalloon törmää suuri meteoriitti joka aiheuttaa valtaisia hyökyaaltoja maanjäristyksiä ja tulipaloja
131
Q

Fossiilien syntytapoja

A
  1. Kivettymä jolloin eliön sisältämät Orgaaniset aineet ovat korvautuneet mineraaleilla
  2. Valelma jolloin eliön maaduttua maahan painautunut tila on täyttynyt jollakin mineraaleilla
  3. Painanne syntyy kun alunperin pehmeään maahan jää jälki ja maa kovettuu
  4. Eliö säilyy kokonaisena esim meripihkan sisällä tai roudaassa
132
Q

Johtofossiili

A

Ovat eliöitä jotka ovat eläneet runsaslukuisina tiettynä aikana eri puolilla maapalloa. Koska kallioperän kerroksista vanhimmat ovat yleensä alimpana ja nuorimmat ylimpänä voidaan uudet fossiililöydöt asettaa johtofossiilien avulla aikajärjestykseen

133
Q

Elävä fossiili

A

Eliö, joka on selvinnyt maapallon mullistuksia nykypäivään asti. Esim siili ja Neidonhiuspuu

134
Q

Välimuotofossiili

A

Fossiili jossa näkyy samanaikaisesti sekä vanhoja että uusia rakennepiirteitä

135
Q

Molekyylikello

A

Makromolekyylien väliset erot eri eliöiden kehitys linjoissa kertovat, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan. Tämä perustuu siihen, että molekyylitasolla evoluution kehitysvauhti on vakio.

136
Q

Surkastuma

A

Tehtävänsä menettänyt elin tai sen osa

137
Q

Kylmänhorros

A

Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot ovat lähes pysähdyksissä ja ruumiin lämpötila voi laskea jopa hiukan alle nollan

138
Q

Talvihorros

A

Lepakoiden ja siilien talvehtimistapa, jossa elimistön lämpötila pysyy parissa lämpöasteessa. Talvihorroksen ylläpitämiseen tarvittavan energian eläimet saavat ennen talvea tankatuista rasvakudoksistaan.

139
Q

Talviuni

A

Karhun ja mäyrän talvehtimiskeino jossa niiden ruumiin lämpötila alenee vain hiukan. Talviunen ylläpitämiseen tarvittavan energian eläimet saavat rasvavarastoistaan, jotka ne ovat hankkineet loppukesän ja syksyn aikana.

140
Q

Yksikotinen kasvi

A

Kasvi jolla on samassa yksilössä sekä emi- että Hedekukat

141
Q

Ehdollinen mutualismi

A

Lajit kykenevät elämään itsenäisestikin

142
Q

Ehdoton mutualismi

A

Yhteiselo on jommankumman tai molempien elinehto

143
Q

Detritus

A

Kuolleiden eliöiden muodostama aines

144
Q

Luonnon biodiversiteettiin vaikuttavat tekijät

A

Alueelle tulevan energian määrä, abioottisten olojen pysyvyys ja alueen pinta-ala

145
Q

Taksonominen lajimonimuotoisuus

A

Kertoo, Kuinka monipuolisesti kaikki eliöryhmät ovat edustettuina tietyllä alueella

146
Q

Epifyytti

A

Päällyskasvi

147
Q

Korpien valtapuu on

148
Q

Rämeiden valtapuu on

149
Q

Puuttomat karut suot ovat

150
Q

Runsasravinteisia soita ovat

151
Q

Luhdilla kasvaa

A

Lehtipuita ja pajukoita

152
Q

Suoekosysteemi on muuttunut metsäekosysteemiksi kun

A

Kasvillisuuden pohjakerroksessa on alle neljännes rahkasammalta

153
Q

Eutrofinen

A

Runsasravinteinen

154
Q

Oligotrofinen

A

Niukkaravinteinen

155
Q

Dystrofinen

A

Ruskeavetinen järvi

156
Q

Jätevesien puhdistus

1) mekaaninen
2) biologinen
3) kemiallinen

A

1) poistaa vedestä kiinteät hiukkaset
2) bakteerit/alkueläimet hajottavat veden sisältämän orgaanisen aineen
3) fosfori poistetaan saostamalla se kemikaaleilla

157
Q

Ilmastonmuutos

A

Pitkäaikanen säätilojen yleinen muutos johonkin suuntaan

Nykyinen muutos: ilmastos lämpeneminen

158
Q

Kasvihuonekaasuja ovat

A 
Hiilidioksidi
CFC- yhdisteet eli kloorifluorihiiliyhdisteet
Metaani
Dityppioksidi
Alailmakehän otsoni
159
Q

Aerosoli

A

Pieni hiukkanen, joka viilentää ilmastoa/ estää auringon säteilyn pääsyä maanpinnalle

160
Q

ppm yksikkö

A

Parts per million esim. 270 ppm =0,027%

161
Q

Troposfääri

A

Ilmakehän alaosa

162
Q

Stratosfääri

A

Ilmakehän yläosa

163
Q

Kasvit kykenevät valmistamaan glukoosista

A

Tärkkelystä, ruokosokeria eli sakkaroosia, hiilihydraatteja, kasvien proteiineja, rasvaa

164
Q

Eläinsolujen varastosokeri on

A

Glykogeeni joka muodostuu monista haaroittuineista glukoosimolekyyleistä

165
Q

Glykogeeni varastoidaan

A

Maksa-ja lihassoluihin

166
Q

Mitä tapahtuu Polymeraasiketjureaktiossa kun lämpötilaa nostetaan 95 asteeseen

A

DNA: n juosteet eroavat toisistaan

167
Q

Mitä tapahtuu Polymeraasiketjureaktio jossa kun lämpötila lasketaan 55 °C

A

Alukkeet pariutuvat juosteiden kanssa

168
Q

Mitä tapahtuu Polymeraasiketjureaktiossa kun lämpötila on 72 °C

A

DNA-Polymeraasi rakentaa uudet juosteet. Tuloksena saadaan kaksi DNA-molekyyliä

169
Q

Malarialoision elinkaari

A
  1. Malarialoisio siirtyy ihmisen verenkiertoon naarashyttysen imiessä verta
  2. Loisiot asettuvat maksaa, josta ne siirtyy punasoluihin
  3. Malarialoisiot lisääntyvät punasoluissa monistumalla
  4. Tartunnan saaneet punasolut hajoavat, ja malarialoisiot vapautuvat vereen tartuttamaan uusia punasoluja
  5. Lisäksi vapautuu malarialoisioiden myrkylliset aineenvaihduntatuotteet -> korkea kuume
  6. Loisio voi siirtyä myös malariaa sairastavasta ihmisestä hyttyseen
170
Q

Gram-positiivinen bakteeri

A

Soluseinä koostuu paksusta/monikerroksisesta mureiinikerroksesta.
Gramvärjäyksessä soluseinä estää värin poistumisen solunsisältä -> bakteerit jäävät violeteiksi.
Alkoholikäsittely umpeuttaa soluseinän huokoset.

171
Q

Gram-negatiivinen bakteeri

A

Ohuen mureiinikerroksen lisäksi bakteereilla on ulkokalvo.

Gram-negatiivisten bakteerien sisältä väri poistuu alkoholikäsittelyssä -> bakteerit jäävät vaaleanpunaisiksi.

Biologia (3 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions