Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

3 Biologia - Solubiologia > Biologia 3 - Solu ja perinnöllisyys > Flashcards

Biologia 3 - Solu ja perinnöllisyys Flashcards

1
Q

Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin, joita ovat

A

bakteerit
arkeonit
tumalliset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Eliömaailman kuusi kuntaa

A 
bakteerit
arkeonit
alkueliöt (esim. viherlevät, limasienet, alkueläimet)
kasvit
sienet
eläimet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Virukset jätetään eliömaailman luokittelun ulkopuolelle, sillä

A

niillä ei ole solurakennetta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Eliöt, joilta puuttuu tuma

A

bakteerit

arkeonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Virusten olemassaolo on riippuvaista muista soluista, sillä

A

voidakseen lisääntyä, niiden on päästävä elävän solun sisälle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä etua eliöille on solujen pienestä koosta? Miksi?

A

Solujen pinta-alan ja tilavuuden suhde on silloin suuri.

Solu pystyy reagoimaan nopeasti ympäristön muutoksiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Bakteerit ja arkeonit ovat läpimitaltaan noin

A

1-10 μm (0,001-0,010mm)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Tumallisten solujen läpimitta vaihtelee

A

10-100 μm (0,01-0,1mm)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Muunna mittayksiköihin
1 mm = ? (mikrometriä)
1 μm = ? (nanometriä)

A

1 mm = 1000 μm

1 μm = 1000 nm

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Selitä mitä solut ovat

A

mikroskooppisen pieniä elämän rakenne- ja toimintayksikköjä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mistä solujen muoto riippuu?

A

Niiden toiminnasta ja erikoistumisesta erilaisiin tehtäviin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Eläinten soluissa esiintyy 25 erilaista alkuainetta. Näistä eniten esiintyy (96%)…

Nimeä neljä alkuainetta.

A

hiiltä (C)
Vetyä (H)
Typpeä (N)
Happea (O)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Vesi on solujen tärkein…

A

epäorgaaninen yhdiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Vesi on tärkein epäorgaaninen yhdiste soluille sen ominaisuuksien vuoksi. Mitä ominaisuuksia vedellä on?

A
  • Hyvä liuotin (johon esim. happi, hiilidioksisidi ja suolat liukenevat)
  • Monille soluille reaktioden lähtöaine tai reaktiotuote.
  • Nestejännitys, eli solun sisäinen paine antaa soluille muotoa ja lujuutta (vetysidokset vesimolekyylien välillä).
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Orgaaniset yhdisteet

Hiilellä on erityinen taipumus muodostaa suuria molekyylejä. Nimeä neljä tärkeää orgaanista yhdistettä.

A

hiilihydraatit
lipidit eli rasva-aineet
proteiinit
nukleiinihapot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Soluissa tapahtuvien reaktioiden käynnistäjinä ja nopeuttajina toimivat erilaiset…

A

entsyymit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Solut säätelevät niissä tapahtuvia reaktioita ________ ja ________ avulla.

A

geenien

entsyymien

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

In vivo

A

elävässä organismissa tehty tutkimus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

In vitro

A

koeputkessa tehtävä tutkimus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

In silico

A

tietokoneella tehtävä / tietokonesimuloitu tutkimus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Solun rakenteen erotteluun käytettävä tekniikka (laite)

A

sentrifugi (erottelee massaltaan erilaisia solun osasia linkoamalla)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Bioinformatiikka yhdistää…

A

biologista tietoa, matematiikkaa, tilastotietoa ja tietotekniikkaan perustuvia mallinnuksia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Tärkein solun ominaisuus on se,

A

millaisia proteiineja se tuottaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Ekosysteemin tuottajia ovat

A

kasvit
levät
syanobakteerit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Tuottajat saavat kaiken tarvitsemansa energian

A

auringon valon avulla valmistamastaan glukoosista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kuluttajat saavat energiansa

A

ruuan sisältämistä ravintoaineista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Energia muuntuu soluille käyttökelpoiseen muotoon

A

monivaiheisissa kemiallisissa reaktioissa.

Näissä reaktioissa muodostuu runsasenergisiä yhdisteitä (esim. ATP.tä), joihin reaktioissa vapautuva energia sitoutuu.

28
Q

Mihin ATP-molekyylejä tarvitaan?

A

energian välitykseen. ATP-molekyylit toimivat energian välittäjinä.

29
Q

ATP tulee sanasta

A

adenosiinitrifosfaatti

30
Q

ADP tulee sanasta

A

adenosiinidifosfaatti

31
Q

AMP tulee sanasta

A

adenosiinimonofosfaatti

32
Q

Runsasenergiset yhdisteet (ATP, ADP…) koostuvat osista, joita ovat

A

emäsosa
sokeriosa (riboosi)
fosfaattiosat

33
Q

Mitä tapahtuu, kun ATP-molekyylistä purkautuu sidoksia (fosfaattiosan irrotessa)

A

solun käyttöön vapautuu energiaa

34
Q

ATP > ADP > AMP

A

sidokset (fosfaattiosat) purkautuvat, energiaa vapautuu

35
Q

AMP > ADP > ATP

A

energiaa sitoutuu ja fosfaattiosaan kiinnittyy uusi fosfaatti

36
Q

Valoreaktiot tarvitsevat

A

vettä (H2O)

säteilyenergiaa (näkyvä valo)

37
Q

Valoreaktioissa vapautuu

A

happea

38
Q

Valoreaktiossa sitoutuu

A

ATP

NADPH

39
Q

Hiilen sitomisreaktiossa (pimeäreaktio) sitoutuu

A

hiilidioksidia (CO2)

40
Q

Pimeäreaktiossa (eli ___________) syntyy

A

glukoosia

41
Q

Fotosynteesin reaktioyhtälö

A

hiilidioksidi + vesi → glukoosi (rypälesokeri) + happi

42
Q

Fotosynteesissä…

A

epäorgaanisista raaka-aineista valmistuu kasvien viherhiukkasissa valoenergian avulla orgaanista ainetta eli glukoosia (rypälesokeria) ja sivutuotteena happea.

43
Q

Selitä mikä on kloroplasti ja mitä se tekee

A
  • viherhiukkanen
  • sitoo valoenergiaa yhteyttämiskalvostojensa avulla
  • soikea kaksinkertaisen kalvon ympäröimä soluelin
  • yhteyttämiskalvostoissa väriaineita (esim. klorofylli eli lehtivihreä), tavataan myös punaisia, oransseja ja ruskeita yhteyttämisaineita.
44
Q

Nimeä viherhiukkasen osat

A 
ulkokalvo
sisäkalvo
dna
nestemäinen välitila
yhteyttämiskalvosto (jossa sijaitsee yhteyttämisväriaineet)
ribosomit
45
Q

Missä kasvin osissa sijaitsee eniten viherhiukkasia?

A

Lehtien yläpinnan alla yhteyttämisssolukossa (jopa 30-40kpl yhdessä solussa)

46
Q

Kasvin lehtiin siirtyy ilmasta hiilidioksidia ja poistuu vettä ___________ kautta

A

ilmarakojen

47
Q

Veden kulku putkilokasvissa

A

juuret → varsi (johtojänteiden puuosaa pitkin) → lehtien lehtisuoniin → lehden yhteyttämissolukkoon → viherhiukkasiin

48
Q

Selitä ilmarakojen mekanismia

A

mikroskooppisen pieniä ilmarakoja ympäröi kaksi huulisolua. Ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen perustuu huulisolujen nestejännityksen vaihteluihin.

Suuri nestejännitys → pullistuu ja avautuu
Pieni nestejännitys → kutistuu ja sulkeutuu

Jännityksen muutos aiheutuu eri ionien siirtymisistä ympärillä olevista soluista huulisoluihin ja niistä ulos. Ionien liike vaikuttaa veden siirtymiseen.

Veden vähyys saa huulisolut veltostumaan ja ilmaraot sulkeutumaan.

Kuumalla ja tuulisella säällä ilmaraot ovat usein kiinni, jottei kasvista haihtuisi vettä pois. Myös hiilidioksidin ja hapen kulku ilmarakojen kautta estyy.

49
Q

Kun säteily osuu kasvin lehteen, se imeytyy eli…

A

absorboituu viherhiukkasten eli väriainemolekyyleihin.

Väriainemolekyylit virittyvät, jolloin niiden elektronit siirtyvät siirtyvät korkeammalle energiatasolle.

Tällöin valoenergiaa muuntuu väriainemolekyylien viritysenergiaksi.

50
Q

Fotosynteesissä viritysenergian avulla

A

vesi hajoaa vetyioneiksi (H+) eli protoneiksi, elektroneiksi (e-) sekä hapeksi.

Vedynsiirtäjämolekyylit vastaanottavat elektroneja ja vetyioneja, jolloin ne pelkistyvät.

Vedynsiirtäjämolekyylit kuljettavat vetyioneja pimeäreaktioihin. Valoreaktiossa muodostuu myös ADP:stä ATP:tä. Sitoutunutta energiaa tarvitaan seuraavaksi pimeäreaktiossa.

51
Q

Missä pimeäreaktiot tapahtuvat

A

viherhiukkasten nestemäisessä välitilassa

52
Q

Mistä pimeäreaktio saa energiansa

A

ATP-molekyylien runsasenergisten sidosten purkautuessa.

Hiilidioksidista ja vetyioneista syntyy monivaiheisen reaktiosarjan lopputuotteena glukoosia eli rypälesokeria, jonka kemiallisiin sidoksiin alun perin auringon valoenergia on nyt sitoutuneena.

53
Q

Proteiinisynteesin kolme vaihetta

A
  1. Transkriptio
  2. Silmukointi
  3. Translaatio
54
Q

Selitä transkription vaiheet (proteiinisynteesin ensimmäinen vaihe)

A
  1. DNA:n kaksoiskierre avautuu koodattavan geenin kohdalta
  2. RNA-polymeraasientsyymi rakentaa esiaste-RNA:ta
    DNA:n mallijuosteen vierelle nukleotidi kerrallaan emäspariperiaatteen mukaisesti.
55
Q

Selitä silmukoinnin vaiheet (proteiinisynteesin toinen vaihe)

A
  1. Silmukoinnissa esiaste-RNA:sta poistetaan kaikki intronit (intronit ovat geenien ei-koodaavia alueita, ne osallistuvat geenien säätelyyn). Ne täytyy poistaa ennen kuin proteiinia aletaan rakentamaan.
  2. Jäljelle jää koodaavat alueet eli eksonit, jotka liitetään yhteen lähetti-RNA:ksi.
  3. Valmis lähetti-RNA poistuu tumahuokosten kautta solulimaan.
56
Q

Selitä translaation vaiheet (proteiinisynteesin kolmas vaihe)

A
  1. Lähetti-RNA kiinnittyy ribosomiin
  2. Lähetti-RNA liukuu ribosomin läpi ja siirtäjä-RNA:t tuovat paikalle aminohappoja
  3. Kun siirtäjä-RNA tunnistaa oikean paikan kolmella tunnistusemäksellään (eli antikodonilla), se pariutuu hetkeksi lähetti-RNA:n kanssa.
  4. Pariutumisen seurauksena siirtäjä-RNA:n aminohappo irtoaa, joka liittyy kasvavaan polypeptidiketjuun
  5. Sidoksen muodostumisen jälkeen ribosomi liukuu lähetti-RNA:ta eteenpäin, yksi siirtäjä-RNA irtoaa ja seuraava sitoutuu samalla tavalla kuin aikaisempikin.
  6. Polypeptidi jatkaa kasvamistaan, kunnes ribosomille saapuu lopetuskolmikko ja aminohappoketju irtoaa ribosomista.

Tämän jälkeen proteiini laskostuu toimivaan kolmiulotteiseen rakenteeseen (tertiaarirakenne). Lopuksi valmiit proteiinit kulkeutuvat Golgin laitteeseen, jossa ne viimeistellään ja lähetetään lopulliseen määränpäähänsä, vaikka solukalvolle.

57
Q

Proteiinisynteesi - Aminohappoja on 20 erilaista, mutta emäksiä on vain neljää. Sen takia jokaista aminohappoa vastaa aina jokin tietty kolmen DNA:ssa peräkkäin olevan DNA:n sarja eli kodoni.

Lähetti-RNA:ssa emäskolmikko AUG vastaa aina aloituskodonia ja UAA, UAG tai UGA lopetuskodonia.

A

-

58
Q

Miten proteiinisynteesi eroaa esitumaisilla (prokaryoottisoluilla) aitotumaisista (eukaryoottisoluista)?

A

Esitumaisten geeneissä ei ole introneita, joten niiden ei tarvitse tehdä myöskään silmukointia. Lisäksi esitumaisilla ei myöskään ole tumaa, joten DNA ja ribosomit ovat solulimassa.

Näin ollen proteiinien tuotanto on nopeaa: aminohappoketjun rakentuminen voi alkaa heti, kun lähetti-RNA:ta alkaa syntyä.

59
Q

Kodoni on…

A

geneettisen informaation pienin yksikkö, DNA-molekyylissä (sekä lähetti-RNA-molekyylissä) oleva kolmen peräkkäisen nukleotidin (tai emäksen) ryhmä, jonka mukaan tietty aminohappo liittyy muodostuvaan peptidiketjuun translaatiossa.

60
Q

Valikoivassa silmukoinnissa…

A

Yhdestä geenistä saadaan tuotettua useita erilaisia proteiineja vaihtoehtoisen silmukoinnin avulla. Silmukointiin osallistuvat entsyymit poistavat intronien lisäksi osan eksoneista ja yhdistävät jäljelle jääneet eksonit lähetti-RNA:ksi.

61
Q

Proteiinin kolmiulotteinen rakenne määräytyy…

A

aminohappojärjestyksen perusteella

62
Q

Missä proteiinit valmistetaan?

A

vapaissa ribosomeissa solulimassa tai solulimakalvoston ribosomeissa

63
Q

Solun omaan käyttöön tuotettavat proteiinit rakennetaan yleensä…

A

solulimassa olevissa vapaissa ribosomeissa

64
Q

Muiden solujen käyttöön tulevat proteiinit tai solun omiksi kalvoproteiineiksi tulevat proteiinit valmistetaan…

A

karkeaan solulimakalvostoon kiinnittyneissä ribosomeissa

65
Q

Karkeassa solulimakalvostossa syntyneet proteiinit pakataan…

A

kalvorakkuloihin ja siirretään niissä Golgin laitteeseen

66
Q

Golgin laitteessa entsyymit…

A

muokkaavat proteiineja liittämällä niihin mm. hiilihydraattiosia. Lopuksi proteiinit pakataan uudestaan kalvorakkuloihin.

67
Q

Proteiinisynteesiin osallistuvat

A
  • Dna (sisältää geneettisen informaation)
  • Tumajyvänen (ribosomien rakenneosien synty)
  • Ribosomi (rakentaa aminohappoketjun)
  • Lähetti-RNA (siirtää DNA:n viestin solulimaan)
  • Siirtäjä-RNA:t (tuovat tietyn aminohapon ribosomille)
  • Solulimakalvosto (varastoi ja kuljettaa proteiineja)
  • Golgin laite (muokkaa ja pakkaa proteiineja)
  • Mitokondrio (saadaan aminohappoketjun
    rakentamiseen tarvittava energia ATP-molekyyleistä.

3 Biologia - Solubiologia (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions