BI01 Flashcards
biosfääri
Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Biosfääri on se osa maapalloa, jossa on elämää.
orgaanisia yhdisteitä
Yhdiste, joka sisältää hiiltä. Solussa orgaanisia yhdisteitä ovat hiilihydraatit, lipidit, nukleiinihapot ja proteiinit.
kudoksia
Kudos muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista eläinsoluista. Kudoksia on erilaisia, kuten hermo- ja lihaskudos. Erilaiset kudokset muodostavat elimiä.
solukoita
Solukko muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista kasvisoluista. Solukkoja on erilaisia, kuten juurisolukko ja lehtien pintasolukko. Erilaiset solukot muodostavat elimiä, esimerkiksi juuret ja lehdet.
laji
Samaan lajiin kuuluvat yksilöt pystyvät lisääntymään keskenään ja tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
populaatioita
Samalla alueella samaan aikaan elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.
eliöyhteisön
Tietyllä alueella elävien kaikkien eri lajien populaatiot.
ekosysteemin
Tietyn, rajatun alueen elottoman ympäristön ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus. Ekosysteemissä tarkastellaan mm. aineen ja energian kulkua.
biomeja
Suurekosysteemi/kasvillisuusvyöhyke, esimerkiksi sademetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke.
LUCA
Last Universal Common Ancestor. Tällä tarkoitetaan sitä viimeistä kaikkien eliöiden yhteistä kantamuotoa, esisolua.
biodiversiteetiksi
Eliökunnan / luonnon biologinen monimuotoisuus; kaiken elollisen luonnon monipuolisuus. Ilmenee eri tasoilla: lajin yksilöiden perinnöllinen muuntelu, lajien monipuolisuus eliöyhteisössä ja eliöyhteisöjen ja ekosysteemien monipuolisuus.
uhanalaisia
Uhanalainen laji on eliölaji, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon kaikilta esiintymisalueiltaan tai osalta niistä. Tällöin laji on paikallisesti uhanalainen.
ekosysteemipalveluiden
Ekosysteemipalveluilla (ecosystem services) tarkoitetaan niitä luonnon tarjoamia palveluita, joiden avulla ihmisen olomassaolo on on mahdollista. Siihen kuuluvat esimerkiksi veden puhdistuminen, kasvien pölytyttyminen, ravinto ja luonnonvarat.
solu
Solubiologia on tiede, joka tutkii soluja, esimerkiksi niiden fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta ja solun jakautumista sekä solujen vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
molekyylibiologia
Molekyylibiologia on biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla. Käytännössä molekyylibiologia on keskittynyt tutkimaan geenien ja proteiinien toimintaa.
Genomiikka
Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii elöiden perimää.
Kestävän kehityksen tavoitteiden
Globaalin kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030, SDGs: Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaiden vuonna 2015 sopimat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Tavoitteita on 17 päätavoitetta, joiden pyrkimyksenä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön ja maapallon kantokyvyn näkökulmasta.
ekologista
Biologian ala, joka tutkii lajien ja eliöiden välisiä vuorovaikutuksia sekä niiden suhdetta ympäristöönsä.
biokemiaan
Tieteenala, joka käsittelee eliöiden kemiallisia ilmiöitä ja niihin osallistuvien aineiden reaktioita ja kemillista koostumusta.
nanotieteisiin
Tiede, jossa tarkastellaan biotieteellisiä, fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, jotka tapahtuvat tai ilmenevät nanometrimittaluokassa. Esimerkiksi geenitekniikassa käytettävä CRISPR-cas9, jolla voidaan muokata DNA:ta, on nanotieteen löytö.
ympäristötieteisiin
Monialainen tieteenala, jossa yhdistyvät biologia, kemia, fysiikka, yhteiskuntatieteet, ympäristöpolitiikka ja taloustieteet. Se tutkii ihmisen vaikutusta ympäristöön ja sen tavoitteena on löytää ratkaisuja luonnonvarojen kestävälle käytölle.
bioinformatiikkaa
Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä käytetään biologisten ongelmien ratkaisuun.
kovalenttista
Kovalenttinen sidos on ns. vahva sidos, joka muodostuu atomien välille atomien jakaessa yhteisiä sidoselektroneja.
biomolekyylejä
Biomolekyylit ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa. Ne ovat suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Pääryhmiä ovat nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit.
entropia
Entropia eli haje pyrkii lisääntymään kaikissa energiaa ja atomeja sisältävissä järjestelmissä. Ilman ulkopuolista energiaa, joka ylläpitää järjestystä, kaikki energia ja materia hajaantuu tasaisesti ympäristöön fysiikan lakien mukaisesti. Elämälle on tyypillistä ylläpitää paikallista järjestystä Auringon energian avulla. Eliössä atomit ja molelyylit eivät ole sattumanvaraisesti järjestäytyneitä, vaan elämän mekanismit vähentävät entropian kasvua paikallisesti.
nukleiinihapot
Nukleiinihapot, kuten DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat biomolekyylejä, jotka sisältävät perinnöllistä tietoa.
proteiinit
Proteiinit ovat isokokoisia, vaihtelevan muotoisia, solujen rakentamia molekyylejä; koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta. Solujen ja eliöiden elämälle elintärkeitä entsyymeinä, rakenneproteiineina jne.
eksoplaneetoille
Aurinkokuntamme ulkopuolella oleva planeetta.
UV-säteilystä
UV-säteily on näkyvää valoa lyhytaaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä. Jaetaan UV-A, UV-B, UV-C-säteilyyn.
otsonikerrokseen
Ilmakehän kerros 15–50 km korkeudella, jossa on suurin osa ilmakehän otsonista. Tämä estää Auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn pääsyä maanpinnalle.
arkeonit
Yksisoluisia bakteerien tapaisia eliöitä (arkit, arkkibakteerit).
biosfääriin
Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Biosfääri on se osa maapalloa, jossa on elämää.
koheesiovoima
Aineen atomien tai molekyylien välinen voima, joka pitää ainetta koossa. Esimerkiksi vesimolekyylien välinen koheesio pitää vesimolekyylit tiukasti kiinni toisissaan ”katkeamattomana vesimolekyylilankana” kasvien johtojänteissä.
kapillaari-ilmiön
Kapillaari-ilmiössä neste nousee painovoimaa vastaan ylöspäin ohuessa putkessa (kuten kasvin johtojänteessä) tai vastaavassa rakenteessa. Johtuu pintajännityksestä.
proteiinisynteesiä
Proteiinien valmistaminen solussa ribosomilla. Ensin transkriptio (lähetti-RNA:n valmistus geenin kopiona), ja sitten translaatio (aminohappoketjun kokoaminen ribosomilla). Lopuksi proteiinin 3-ulotteinen muotoutuminen.
elektronimikroskoopilla
Mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijasta elektronisuihkua. Sillä voidaan havaita hyvin pieniä yksityiskohtia, kuten solun rakenteita ja molekyylejä.
biokemian
Tieteenala, joka tutkii eliöiden kemiallisia ilmiöitä ja niihin osallistuvien aineiden/molekyylien rakennetta ja reaktioita.
kromosomeja
Solussa oleva tietyn mittainen DNA-molekyyli, joka sisältää geenejä.
ribosomeja
Soluelin, jossa valmistetaan proteiineja. Niitä on solulimassa tuhansia. Niitä on myös mitokondrioissa ja viherhiukkasissa.
yksisoluisia
Eliö, joka koostuu vain yhdestä solusta. Lisääntyy jakautumalla. Yksi solu huolehtii kaikista eliön elintoiminnoista.
monisoluisia
Eliö, joka koostuu useista toisiinsa kiinnittyneistä soluista. Eliön solut ovat erinäköisiä ja ne ovat erilaistuneet eri tehtäviin.
alkueliöiden
Alkueliöt/protistit ovat tumallisia alkeellisia eliöitä. Niitä ovat esim. kaikki levät, limasienet ja yksisoluiset alkueläimet, kuten ameebat.
mikrometriä
metrin miljoonasosa, millimetrin tuhannesosa (lyhenne μm)
antibioottiresistenssin
Bakteerien vastustuskyky antibiooteille. Useamman vastustuskyvyn geenin siirtyessä samaan bakteeriin voi syntyä sairaalabakteeri, johon ei ole tehoavaa antibioottia.
kudoksia
Kudos muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista eläinsoluista. Kudoksia on erilaisia, kuten hermo- ja lihaskudos. Erilaiset kudokset muodostavat elimiä.
solukoita
Solukko muodostuu samantapaisista, samaa tehtävää hoitavista kasvisoluista. Esimerkiksi kasvien pintasolukko, johtosolukko, kasvusolukko ja perussolukko.
yksilönkehitys
Yksilön kehitysvaiheet hedelmöittyneestä munasolusta syntymään tai sukukypsäksi yksilöksi.
soluväliainetta
Monissa eläinkudoksissa solujen väleissä olevaa säiemäistä ja hyytelömäistä materiaalia, jossa on runsaasti erilaisia proteiineja.
kantasoluista
Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan yhden tai useamman eri kudoksen tai elimen soluksi.
biomolekyylejä
Biomolekyylit ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa. Suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Pääryhmiä nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit.
nukleiinihapot
Nukleiinihapot, kuten DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat biomolekyylejä, jotka sisältävät perinnöllistä tietoa.
proteiinit
Isokokoisia, vaihtelevan muotoisia, soluissa rakennettavia molekyylejä; koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta.
lipidit
Lipidit eli rasva-aineet ovat rasvoja ja rasvamaisia yhdisteitä. Jaetaan triglyserideihin eli rasvoihin, fosfolipideihin, steroideihin ja karotenoideihin.
hiilihydraatit
Molekyylejä, jotka koostuvat yksittäisistä monosakkarideista, kuten glukoosista tai fruktoosista. Nämä voivat muodostaa ketjuja, kuten disakkarideja ja polysakkarideja. Yleisimmät disakkaridit ravinnossa ovat sakkaroosi, maltoosi ja laktoosi, polysakkarideista tärkkelys ja glykogeeni.
emästen
DNA:n pieniä rakenneosia, emäksiä ovat A, T, C ja G (adeniini, tymiini, sytosiini ja guaniini).
emäsjärjestyksen
DNA:n emäsjärjestys (sekvenssi); emästen (tai emäsparien) järjestys molekyylissä, esim. TACGAGCCC jne.
entsyymeinä
Proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat kemiallisia reaktioita soluissa ja eliöissä mutta eivät kulu niissä itse. Biokatalyyttejä.
fotosynteesissä
Kemiallinen reaktio, jossa valoenergiaa muunnetaan kemialliseksi, sokerin (glukoosin) sisältämäksi energiaksi. Reaktion raaka-aineina vesi ja hiilidioksidi, lopputuotteena glukoosi ja happi.
toisenvaraiset
Heterotrofi. Eliö, joka käyttää ravintonaan tuottajien (autotrofien) valmistamia biomolekyylejä ja niiden energiaa. Sienet, eläimet sekä osa protisteista, arkeoneista ja bakteereista.
suvuttomasti
Yksilö lisääntyy yksin; jälkeläinen kehittyy emoyksilöstä irtoavasta solusta tai osasta. Suvutonta lisääntymistä on esimerkiksi yksilön jakautuminen kahtia ja kasvien lisääntyminen rönsyillä ja maavarsien avulla.
Suvullisessa lisääntymisessä
Lisääntymistä muna- ja siittiösolujen avulla. Vanhempien perimät yhdistyvät jälkeläisessä. Tapahtuu rekombinaatiota ja syntyy muuntelua. Lähes kaikki monisoluiset lisääntyvät suvullisesti, mutta myös jotkin yksisoluiset tumalliset.
Mutaatioiden
Eliön DNA:ssa tapahtuvia erilaisia muutoksia, jotka voivat muuttaa geenien rakennetta ja toimintaa ja siten eliön ominaisuuksia.
alleeleiksi
Alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja. Ne sijaitsevat kromosomistossa samalla paikalla, ja ne vaikuttavat samaan asiaan mutta hieman eri lailla. Tietyllä geenillä voi olla kymmeniä tai jopa satoja erilaisia alleeleja.
perinnölliseksi muunteluksi.
Saman lajin yksilöiden erilaisuus: yksilöillä on erilaisia ominaisuuksia, kuten silmänväri, veriryhmä, pituus, vastustuskyky jne. Johtuu geenien erilaisista, mutaatioien synnyttämistä alleeleista.
sekvenssissä
DNA:n emäsjärjestys; emästen (tai emäsparien) järjestys juosteessa, esim. TACGAGCCC.
proteiineja
Isokokoisia, vaihtelevan muotoisia, soluissa rakennettavia molekyylejä; koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta.
aminohaposta
Pieniä orgaanisia molekyylejä, joista voidaan koota proteiineja.
entsyymeinä
Proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat kemiallisia reaktioita soluissa ja eliöissä mutta eivät kulu niissä itse. Biokatalyyttejä.
mutageenien
Mutaatioita aiheuttava tekijä, kuten ionisoiva säteily tai monet kemikaalit, kasveilla esim. kolkisiini.
sukusoluissa
Muna- ja siittiösolut. Suvullisessa lisääntymisessä tarvittavia soluja. Sisältävät vain puolet vanhemman perimästä.
kantasoluissa
Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan yhden tai useamman eri kudoksen tai elimen soluksi.
kantasoluja
Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan yhden tai useamman eri kudoksen tai elimen soluksi.
sukurauhasten
Esim. munasarjat, kivekset; kasveilla emit ja heteet. Näissä syntyy sukusoluja.
diploidi
Solussa on jokaista kromosomia kaksi kappaletta, eli vastinkromosomiparit. Vastinkromosomeissa on samat geenit.
haploidi
Solussa ei ole vastinkromosomipareja eli keskenään samanlaisia geenejä sisältäviä kromosomeja.
vastinkromosomiparia
Tumallisen eliön pareittain samanlaiset kromosomit. Ne ovat samankokoisia kromosomeja ja sisältävät samanlaiset geenit. Toinen parin kromosomeista on peritty äidiltä (munasolun mukana), ja toinen isältä (siittiön mukana).
melaniinista
Tumma väriaine eli pigmentti. Muodostuu ihossa ja silmän värikalvossa. Saa aikaan myös hiusten ja ihokarvojen värin. Ihmisen ruskettuessa ihosoluissa muodostuu enemmän melaniinia.
