BI01

Question 1

biosfääri

Answer 1

Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Biosfääri on se osa maapalloa, jossa on elämää.

Question 2

orgaanisia yhdisteitä

Answer 2

Yhdiste, joka sisältää hiiltä. Solussa orgaanisia yhdisteitä ovat hiilihydraatit, lipidit, nukleiinihapot ja proteiinit.

Question 3

kudoksia

Answer 3

Kudos muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista eläinsoluista. Kudoksia on erilaisia, kuten hermo- ja lihaskudos. Erilaiset kudokset muodostavat elimiä.

Question 4

solukoita

Answer 4

Solukko muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista kasvisoluista. Solukkoja on erilaisia, kuten juurisolukko ja lehtien pintasolukko. Erilaiset solukot muodostavat elimiä, esimerkiksi juuret ja lehdet.

Question 5

laji

Answer 5

Samaan lajiin kuuluvat yksilöt pystyvät lisääntymään keskenään ja tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.

Question 6

populaatioita

Answer 6

Samalla alueella samaan aikaan elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.

Question 7

eliöyhteisön

Answer 7

Tietyllä alueella elävien kaikkien eri lajien populaatiot.

Question 8

ekosysteemin

Answer 8

Tietyn, rajatun alueen elottoman ympäristön ja eliöyhteisön muodostama kokonaisuus. Ekosysteemissä tarkastellaan mm. aineen ja energian kulkua.

Question 9

biomeja

Answer 9

Suurekosysteemi/kasvillisuusvyöhyke, esimerkiksi sademetsävyöhyke ja pohjoinen havumetsävyöhyke.

Question 10

LUCA

Answer 10

Last Universal Common Ancestor. Tällä tarkoitetaan sitä viimeistä kaikkien eliöiden yhteistä kantamuotoa, esisolua.

Question 11

biodiversiteetiksi

Answer 11

Eliökunnan / luonnon biologinen monimuotoisuus; kaiken elollisen luonnon monipuolisuus. Ilmenee eri tasoilla: lajin yksilöiden perinnöllinen muuntelu, lajien monipuolisuus eliöyhteisössä ja eliöyhteisöjen ja ekosysteemien monipuolisuus.

Question 12

uhanalaisia

Answer 12

Uhanalainen laji on eliölaji, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon kaikilta esiintymisalueiltaan tai osalta niistä. Tällöin laji on paikallisesti uhanalainen.

Question 13

ekosysteemipalveluiden

Answer 13

Ekosysteemipalveluilla (ecosystem services) tarkoitetaan niitä luonnon tarjoamia palveluita, joiden avulla ihmisen olomassaolo on on mahdollista. Siihen kuuluvat esimerkiksi veden puhdistuminen, kasvien pölytyttyminen, ravinto ja luonnonvarat.

Question 14

solu

Answer 14

Solubiologia on tiede, joka tutkii soluja, esimerkiksi niiden fysiologisia ominaisuuksia, rakennetta ja solun jakautumista sekä solujen vuorovaikutusta ympäristön kanssa.

Question 15

molekyylibiologia

Answer 15

Molekyylibiologia on biologian osa-alue, joka tarkastelee solujen toimintaa molekyylitasolla. Käytännössä molekyylibiologia on keskittynyt tutkimaan geenien ja proteiinien toimintaa.

Question 16

Genomiikka

Answer 16

Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii elöiden perimää.

Question 17

Kestävän kehityksen tavoitteiden

Answer 17

Globaalin kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030, SDGs: Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaiden vuonna 2015 sopimat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Tavoitteita on 17 päätavoitetta, joiden pyrkimyksenä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön ja maapallon kantokyvyn näkökulmasta.

Question 18

ekologista

Answer 18

Biologian ala, joka tutkii lajien ja eliöiden välisiä vuorovaikutuksia sekä niiden suhdetta ympäristöönsä.

Question 19

biokemiaan

Answer 19

Tieteenala, joka käsittelee eliöiden kemiallisia ilmiöitä ja niihin osallistuvien aineiden reaktioita ja kemillista koostumusta.

Question 20

nanotieteisiin

Answer 20

Tiede, jossa tarkastellaan biotieteellisiä, fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, jotka tapahtuvat tai ilmenevät nanometrimittaluokassa. Esimerkiksi geenitekniikassa käytettävä CRISPR-cas9, jolla voidaan muokata DNA:ta, on nanotieteen löytö.

Question 21

ympäristötieteisiin

Answer 21

Monialainen tieteenala, jossa yhdistyvät biologia, kemia, fysiikka, yhteiskuntatieteet, ympäristöpolitiikka ja taloustieteet. Se tutkii ihmisen vaikutusta ympäristöön ja sen tavoitteena on löytää ratkaisuja luonnonvarojen kestävälle käytölle.

Question 22

bioinformatiikkaa

Answer 22

Matematiikan, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä käytetään biologisten ongelmien ratkaisuun.

Question 23

kovalenttista

Answer 23

Kovalenttinen sidos on ns. vahva sidos, joka muodostuu atomien välille atomien jakaessa yhteisiä sidoselektroneja.

Question 24

biomolekyylejä

Answer 24

Biomolekyylit ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa. Ne ovat suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Pääryhmiä ovat nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit.

Question 25

entropia

Answer 25

Entropia eli haje pyrkii lisääntymään kaikissa energiaa ja atomeja sisältävissä järjestelmissä. Ilman ulkopuolista energiaa, joka ylläpitää järjestystä, kaikki energia ja materia hajaantuu tasaisesti ympäristöön fysiikan lakien mukaisesti. Elämälle on tyypillistä ylläpitää paikallista järjestystä Auringon energian avulla. Eliössä atomit ja molelyylit eivät ole sattumanvaraisesti järjestäytyneitä, vaan elämän mekanismit vähentävät entropian kasvua paikallisesti.

Question 26

nukleiinihapot

Answer 26

Nukleiinihapot, kuten DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat biomolekyylejä, jotka sisältävät perinnöllistä tietoa.

Question 27

proteiinit

Answer 27

Proteiinit ovat isokokoisia, vaihtelevan muotoisia, solujen rakentamia molekyylejä; koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta. Solujen ja eliöiden elämälle elintärkeitä entsyymeinä, rakenneproteiineina jne.

Question 28

eksoplaneetoille

Answer 28

Aurinkokuntamme ulkopuolella oleva planeetta.

Question 29

UV-säteilystä

Answer 29

UV-säteily on näkyvää valoa lyhytaaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä. Jaetaan UV-A, UV-B, UV-C-säteilyyn.

Question 30

otsonikerrokseen

Answer 30

Ilmakehän kerros 15–50 km korkeudella, jossa on suurin osa ilmakehän otsonista. Tämä estää Auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn pääsyä maanpinnalle.

Question 31

arkeonit

Answer 31

Yksisoluisia bakteerien tapaisia eliöitä (arkit, arkkibakteerit).

Question 32

biosfääriin

Answer 32

Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Biosfääri on se osa maapalloa, jossa on elämää.

Question 33

koheesiovoima

Answer 33

Aineen atomien tai molekyylien välinen voima, joka pitää ainetta koossa. Esimerkiksi vesimolekyylien välinen koheesio pitää vesimolekyylit tiukasti kiinni toisissaan ”katkeamattomana vesimolekyylilankana” kasvien johtojänteissä.

Question 34

kapillaari-ilmiön

Answer 34

Kapillaari-ilmiössä neste nousee painovoimaa vastaan ylöspäin ohuessa putkessa (kuten kasvin johtojänteessä) tai vastaavassa rakenteessa. Johtuu pintajännityksestä.

Question 35

proteiinisynteesiä

Answer 35

Proteiinien valmistaminen solussa ribosomilla. Ensin transkriptio (lähetti-RNA:n valmistus geenin kopiona), ja sitten translaatio (aminohappoketjun kokoaminen ribosomilla). Lopuksi proteiinin 3-ulotteinen muotoutuminen.

Question 36

elektronimikroskoopilla

Answer 36

Mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijasta elektronisuihkua. Sillä voidaan havaita hyvin pieniä yksityiskohtia, kuten solun rakenteita ja molekyylejä.

Question 37

biokemian

Answer 37

Tieteenala, joka tutkii eliöiden kemiallisia ilmiöitä ja niihin osallistuvien aineiden/molekyylien rakennetta ja reaktioita.

Question 38

kromosomeja

Answer 38

Solussa oleva tietyn mittainen DNA-molekyyli, joka sisältää geenejä.

Question 39

ribosomeja

Answer 39

Soluelin, jossa valmistetaan proteiineja. Niitä on solulimassa tuhansia. Niitä on myös mitokondrioissa ja viherhiukkasissa.

Question 40

yksisoluisia

Answer 40

Eliö, joka koostuu vain yhdestä solusta. Lisääntyy jakautumalla. Yksi solu huolehtii kaikista eliön elintoiminnoista.

Question 41

monisoluisia

Answer 41

Eliö, joka koostuu useista toisiinsa kiinnittyneistä soluista. Eliön solut ovat erinäköisiä ja ne ovat erilaistuneet eri tehtäviin.

Question 42

alkueliöiden

Answer 42

Alkueliöt/protistit ovat tumallisia alkeellisia eliöitä. Niitä ovat esim. kaikki levät, limasienet ja yksisoluiset alkueläimet, kuten ameebat.

Question 43

mikrometriä

Answer 43

metrin miljoonasosa, millimetrin tuhannesosa (lyhenne μm)

Question 44

antibioottiresistenssin

Answer 44

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille. Useamman vastustuskyvyn geenin siirtyessä samaan bakteeriin voi syntyä sairaalabakteeri, johon ei ole tehoavaa antibioottia.

Question 45

kudoksia

Answer 45

Kudos muodostuu samanlaisista tai samaan tehtävään osallistuvista eläinsoluista. Kudoksia on erilaisia, kuten hermo- ja lihaskudos. Erilaiset kudokset muodostavat elimiä.

Question 46

solukoita

Answer 46

Solukko muodostuu samantapaisista, samaa tehtävää hoitavista kasvisoluista. Esimerkiksi kasvien pintasolukko, johtosolukko, kasvusolukko ja perussolukko.

Question 47

yksilönkehitys

Answer 47

Yksilön kehitysvaiheet hedelmöittyneestä munasolusta syntymään tai sukukypsäksi yksilöksi.

Question 48

soluväliainetta

Answer 48

Monissa eläinkudoksissa solujen väleissä olevaa säiemäistä ja hyytelömäistä materiaalia, jossa on runsaasti erilaisia proteiineja.

Question 49

kantasoluista

Answer 49

Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan yhden tai useamman eri kudoksen tai elimen soluksi.

Question 50

biomolekyylejä

Answer 50

Biomolekyylit ovat orgaanisia eli hiiltä sisältäviä molekyylejä, joita esiintyy vain soluissa. Suurikokoisia ja monimutkaisia molekyylejä. Pääryhmiä nukleiinihapot, proteiinit, hiilihydraatit ja lipidit.

Question 51

nukleiinihapot

Answer 51

Nukleiinihapot, kuten DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo) ovat biomolekyylejä, jotka sisältävät perinnöllistä tietoa.

Question 52

proteiinit

Answer 52

Isokokoisia, vaihtelevan muotoisia, soluissa rakennettavia molekyylejä; koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta.

Question 53

lipidit

Answer 53

Lipidit eli rasva-aineet ovat rasvoja ja rasvamaisia yhdisteitä. Jaetaan triglyserideihin eli rasvoihin, fosfolipideihin, steroideihin ja karotenoideihin.

Question 54

hiilihydraatit

Answer 54

Molekyylejä, jotka koostuvat yksittäisistä monosakkarideista, kuten glukoosista tai fruktoosista. Nämä voivat muodostaa ketjuja, kuten disakkarideja ja polysakkarideja. Yleisimmät disakkaridit ravinnossa ovat sakkaroosi, maltoosi ja laktoosi, polysakkarideista tärkkelys ja glykogeeni.

Question 55

emästen

Answer 55

DNA:n pieniä rakenneosia, emäksiä ovat A, T, C ja G (adeniini, tymiini, sytosiini ja guaniini).

Question 56

emäsjärjestyksen

Answer 56

DNA:n emäsjärjestys (sekvenssi); emästen (tai emäsparien) järjestys molekyylissä, esim. TACGAGCCC jne.

Question 57

entsyymeinä

Answer 57

Proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat kemiallisia reaktioita soluissa ja eliöissä mutta eivät kulu niissä itse. Biokatalyyttejä.

Question 58

fotosynteesissä

Answer 58

Kemiallinen reaktio, jossa valoenergiaa muunnetaan kemialliseksi, sokerin (glukoosin) sisältämäksi energiaksi. Reaktion raaka-aineina vesi ja hiilidioksidi, lopputuotteena glukoosi ja happi.

Question 59

toisenvaraiset

Answer 59

Heterotrofi. Eliö, joka käyttää ravintonaan tuottajien (autotrofien) valmistamia biomolekyylejä ja niiden energiaa. Sienet, eläimet sekä osa protisteista, arkeoneista ja bakteereista.

Question 60

suvuttomasti

Answer 60

Yksilö lisääntyy yksin; jälkeläinen kehittyy emoyksilöstä irtoavasta solusta tai osasta. Suvutonta lisääntymistä on esimerkiksi yksilön jakautuminen kahtia ja kasvien lisääntyminen rönsyillä ja maavarsien avulla.

Question 61

Suvullisessa lisääntymisessä

Answer 61

Lisääntymistä muna- ja siittiösolujen avulla. Vanhempien perimät yhdistyvät jälkeläisessä. Tapahtuu rekombinaatiota ja syntyy muuntelua. Lähes kaikki monisoluiset lisääntyvät suvullisesti, mutta myös jotkin yksisoluiset tumalliset.

Question 62

Mutaatioiden

Answer 62

Eliön DNA:ssa tapahtuvia erilaisia muutoksia, jotka voivat muuttaa geenien rakennetta ja toimintaa ja siten eliön ominaisuuksia.

Question 63

alleeleiksi

Answer 63

Alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja. Ne sijaitsevat kromosomistossa samalla paikalla, ja ne vaikuttavat samaan asiaan mutta hieman eri lailla. Tietyllä geenillä voi olla kymmeniä tai jopa satoja erilaisia alleeleja.

Question 64

perinnölliseksi muunteluksi.

Answer 64

Saman lajin yksilöiden erilaisuus: yksilöillä on erilaisia ominaisuuksia, kuten silmänväri, veriryhmä, pituus, vastustuskyky jne. Johtuu geenien erilaisista, mutaatioien synnyttämistä alleeleista.

Question 65

sekvenssissä

Answer 65

DNA:n emäsjärjestys; emästen (tai emäsparien) järjestys juosteessa, esim. TACGAGCCC.

Question 66

proteiineja

Answer 66

Isokokoisia, vaihtelevan muotoisia, soluissa rakennettavia molekyylejä; koostuvat 20 erilaisesta aminohaposta.

Question 67

aminohaposta

Answer 67

Pieniä orgaanisia molekyylejä, joista voidaan koota proteiineja.

Question 68

entsyymeinä

Answer 68

Proteiineja, jotka nopeuttavat eli katalysoivat kemiallisia reaktioita soluissa ja eliöissä mutta eivät kulu niissä itse. Biokatalyyttejä.

Question 69

mutageenien

Answer 69

Mutaatioita aiheuttava tekijä, kuten ionisoiva säteily tai monet kemikaalit, kasveilla esim. kolkisiini.

Question 70

sukusoluissa

Answer 70

Muna- ja siittiösolut. Suvullisessa lisääntymisessä tarvittavia soluja. Sisältävät vain puolet vanhemman perimästä.

Question 71

kantasoluissa

Answer 71

Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan yhden tai useamman eri kudoksen tai elimen soluksi.

Question 72

kantasoluja

Answer 72

Erilaistumaton solu, joka kykenee jakautumaan ja erilaistumaan yhden tai useamman eri kudoksen tai elimen soluksi.

Question 73

sukurauhasten

Answer 73

Esim. munasarjat, kivekset; kasveilla emit ja heteet. Näissä syntyy sukusoluja.

Question 74

diploidi

Answer 74

Solussa on jokaista kromosomia kaksi kappaletta, eli vastinkromosomiparit. Vastinkromosomeissa on samat geenit.

Question 75

haploidi

Answer 75

Solussa ei ole vastinkromosomipareja eli keskenään samanlaisia geenejä sisältäviä kromosomeja.

Question 76

vastinkromosomiparia

Answer 76

Tumallisen eliön pareittain samanlaiset kromosomit. Ne ovat samankokoisia kromosomeja ja sisältävät samanlaiset geenit. Toinen parin kromosomeista on peritty äidiltä (munasolun mukana), ja toinen isältä (siittiön mukana).

Question 77

melaniinista

Answer 77

Tumma väriaine eli pigmentti. Muodostuu ihossa ja silmän värikalvossa. Saa aikaan myös hiusten ja ihokarvojen värin. Ihmisen ruskettuessa ihosoluissa muodostuu enemmän melaniinia.