BI01 Flashcards

1
Q

pää solutyypit

A

esitumaiset solut (PROkaryootit) ja aitotumaiset solut (EUkaryootit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

erilaiset solutyypit

A
esitumalliset solut
aitotumaiset solut:
- kasvisolu
- eläinsolu
- sienisolu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

esitumallisen solun erottavat piirteet (6)

A
  • pieni koko
  • EI rajattua TUMAA
  • perimä yhden kromosomin muodossa (PLASMIDI)
  • YKSIsoluinen itsenäinen eliö
  • solukalvo koostuu MUREIINISTA
  • soluhengitys tapahtuu poimuttuneella solukalvolla (MESOSIMISSA)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

eliö joka pystyy on kykenevä fotosynteesiin ja soluhengitykseen

A

syanobakteeri eli sinilevä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

aitotumaisen solun erottavat piirteet

A
  • suurempi verrattuna prokaryootteihin, enemmän suuria soluelimiä
  • perimä TUMASSA, kromosomeja enemmän kuin 1
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

solunesterakku

A

vakuoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

kasveilla solujen muodostama kokonaisuus

A

kasviSOLUKKO (opettele solukkotyypit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

eläimillä solujen muodostamia kokonaisuuksia

A

eläinKUDOS, (BI4 mp erilaiset kudokset)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mihin perustuu epigeneettinen periytyminen

A

perustuu molekyyleihin, jotka DNA:han sitouduttuaan joko kytkevät geenin päälle tai pois esim metyylimolekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mistä yksilöiden perinnölliset erot johtuvat

A

populaation sisäisestä aleelien monimuotoisuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

alleeli

A

geenin vaihtoehtoinen muoto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

kelpoisuus

A

eli fitness

yksilön kyky säilyä elossa lisääntymis-ikään sakka ja tuottaa mahdollisimman paljon lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

  • > vahvimmat yksilöt pystyvät tuottamaan eniten jälkeläisiä, koska ne ovat saaneet parhaat resurssit käyttöönsä
  • -> kelpoisuutta lisäävät alleelit yleistyvät populaatiossa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

muuntelu

A

saman lajin yksilöiden välistä eroa yhden tai useamman ominaisuuden osalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

muuntelun hyöty

A

auttaa populaatiota selviytymään erilaisissa olosuhteissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

!!!mikä aiheuttaa muuntelua!!!

A

suvullinen lisääntyminen ja mutaatiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

suvullisen lisääntymisen ja mutaatioiden ero

A

Suvullinen lisääntyminen johtaa uusiin alleeliyhdistelmiin, kun taas mutaatiot tuottavat kokonaan uusia alleelimuotoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

fenotyyppiä muuntelevat eli muuntelua aiheuttavat tekijät

A
  1. geneettiset tekijät
    - suvullinen lisääntyminen
    - mutaatiot
  2. ympäristötekijät
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

evoluutiovoimat eli miten muuntelua syntyy

A
  • luonnonvalinta
  • geneettinen ajautuminen
  • geenivirta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

laadullinen ominaisuus

A

ominaisuus, johon vaikuttaa yhden geenin alleelit

esim, kukan väri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

määrällinen ominaisuus

A

ominaisuus, johon vaikuttaa useat geenit

esim, yksilön pituus (luuston, lihaksien ja raajojen kasvua säätelevät geenit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

muovautumismuuntelu

A

ympäristön aiheuttama muuntelu populaation sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

mikroevoluutio

A

alleelien suhteelliset osuudet muuttuvat

esim
alkutilanne: pitkiä 30% lyhyitä 70%
evoluution myötä: pitkiä 60% lyhyitä 40%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

luonnonvalinta ja sen erilaiset muodot

A

evoluutiovoima, jossa hyödylliset ominaisuudet yleistyvät ja haitalliset harvinaistuvat

1) tasapainottava valinta
2) hajottava valinta
3) suuntaava valinta

4) seksuaali valinta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

geneettinen ajautuminen

A

SATTUMANaiheuttamaa muutosta populaation ALLEELIKOOSTUMUKSEEN

koralli:

  • Sattuma voi heilauttaa populaation alleelikoostumuksen
  • geneettisessä ajautumisessa sopeutumisen kannalta haitalliset alleelit voivat runsastua ja hyödylliset alleelit harvinaistua. Jotkin alleelit saattavat hävitä kokonaan.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

perustajanvaikutus

A

esim tapauksissa, jossa osa alkuperäisestä populaatiosta ajautuu pois ja perustaa uuden populaation
-> uuden populaation alleelikoostumus määräytyy vain PERUSTAJIEN mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

pullonkaulailmiö

A

ilmiön aiheuttaa äkillinen ympäristön muutos

  • > suuri osa populaatiosta kuolee
  • -> jäljelle jäävät yksilöt muodostavat sattumanvaraisesti uuden populaation alleelikoostumuksen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

geenivirta

A

toisen populaation alleelit sekoittuvat toisen populaation kanssa
-> populaatioiden väliset erot kaventuu

esim siitepölyn, siementen tai yksittäisten yksilöiden avulla

28
Q

geenivirran haasteet

A

MAANTIETEELLINEN isolaatio populaatioiden välillä
(esim vuoristot, vesialueet)
-> voi johtaaLISÄÄNTYMISisolaatioon (populaatiot kehittyneet liian erilaisiksi toisistaan)

29
Q

allopatrinen lajiutuminen

A

maantieteellisen isolaation kautta syntyneet lajit

aALLOt erottaa populaatiot

30
Q

Pretsygoottiset eli ennen hedelmöitystä vaikuttavat lisääntymisesteet

A
  • Lajit elävät eri alueilla eivätkä kohtaa
  • Erot lisääntymisajankohdassa
  • Erot soidinkäyttäytymisessä: eleissä, ääntelyssä, väreissä
  • Rakenteellinen yhteensopimattomuus parittelun kannalta
  • Yhteensopimattomat sukusolut
  • Yksilö on steriili eli lisääntymiskyvytön
  • Yksilö ei elä lisääntymisikäiseksi
31
Q

sympatrinen lajiutuminen

A

uuden lajin syntyminen tapahtuu ilman maantieteellistä eriytymistä

esim, kromosomipoikkeavuuden johdosta

32
Q

tavat jolla laji voi hävitä

A
  1. sukupuuttoon kuoleminen

2. siitä kehittyy uusi(a) lajeja

33
Q

maapallon sukupuutto alloot

A

historiassa ollut viisi, jolloin yli 50% sen aikaisista lajeista on kuollut

34
Q

ihmisen toiminta ja sukupuutto

A
  • viimeisen 100 vuoden aikana 400 lajia kuollut
  • > lajien katoaminen 100x nopeampaa kuin ilman ihmisen toimintaa
  • 20 000 erittäin uhanalaista lajia
35
Q

sukupuuttoaallosta palautuminen

A

kestää 5-10 miljoonaa vuotta, ennen kuin luonnon monimuotoisuus on entisellä tasolla

36
Q

sopeutumislevittäytyminen

A

lajin levittäytyminen ja sopeutuminen uusille alueille/ekologiseen lokeroon

37
Q

elämän edellytyksiä

A

mieti fotosynteesin ja soluhengityksen kautta

  • (nestemäinen) vesi
  • > tarvitaan oikea lämpötila
38
Q

veden tärkeät ominaisuudet

A

1) adheesio
2) hyvä lämmönsitomiskyky
3) haihtuminen?
4) korkea kiehumispiste

39
Q

elämän tunnusmerkit (8)

A
  • Aineenvaihdunta (esim. energiansaanti, hengitys, ulostus)
  • Kasvaminen ja kehittyminen
  • Lisääntyminen ja perinnöllisyys
  • Soluista koostuva rakenne
  • Evoluutio
  • Kyky säädellä elintoimintoja (homeostaasi)
  • Reagointi ympäristön ärsykkeisiin (esim. liikkumalla)
  • Elämänkaari
40
Q

mihin koheesio ja adheesio perustuu kasveissa + määritelmät

A

molemmat perustuu VETYsidoksiin

koheesiossa saman aineen molekyylien muodostama tartuntavoima (vesimolekyylien väliset vetysidokset)

adheesiossa kaksi eri aineen välinen tartuntavoima (vesi ja kasvisolukon väliset vetysidokset)

41
Q

suvuton lisääntyminen

A

lisääntyminen ilman sukusoluja

-> lisääntyminen tapahtui JAKAUTUMALLA ja jälkeläiset olivat emonsa KLOONEJA

42
Q

suvuttoman lisääntymisen alleelivaraston muodostuminen perustuu

A

mutaatioihin!!

43
Q

suvuttoman jakautumisen erilaisia tapoja + esimerkki:

A

1) JAKAUTUMINEN: 1 emoyksilöstä -> 2 tytäryksilöä
- esim BAKTEERIT

2) KUROUTUMINEN: emoyksilö kahdentaa tumansa ja PIENEMPI tytäryksilö kuroutuu ulos emosta
- esim HIIVA

3) MONISTUMINEN: ns moninkertainen kuroutuminen, mutta emosolu lakkaa olemasta

44
Q

sukupolvenvuorottelu

A

elinkiertomalli, jossa suvullinen ja suvuton lisääntyminen vuorottelee eliön elinkaaren aikana

(tavallista kasveilla)

45
Q

suvuttoman lisääntymisen edut ja haitat

A

+ mahdollistaa nopean levittäytymisen
+ runsas jälkeläistuotto
+ energiatehokas (ei mene hukkaan kumppanin etsintään tai sukusolujen tuotantoon)

  • alleelivarasto kasvaa heikommin kuin suvullisessa lisääntymisessä
  • > populaatio sopeutuu heikommin ympäristön muutoksiin
46
Q

hedelmöitys

A

koiras- ja naaraspuoliset sukusolut yhdistyvät

47
Q

suvullisen lisääntymisen hyödyt

A

+ jälkeläiset eivät ole suoraan kopioita emoistaan

-> populaatio pystyy paremmin sopeutumaan muuttuviin elinoloihin

48
Q

PARTeNOgeeninen suvullinen lisääntyminen

A

eli neitseellinen hedelmöitys (NO PARTner)

munasolu, mikä ei ole hedelmöittynyt kehittyy yksilöksi

49
Q

eri siitostyypit

A

ULKOINEN siitos/hedelmöitys (yleinen kaloilla ja sammakoilla)

SISÄINEN siitos/hedelmöitös (yleinen linnuilla ja nisäkkäillä)

50
Q

yksineuvoinen

A

eliö, jolla on vain yhdet sukupuolen sukurauhaset
(kukkien tapauksessa joko heteitä tai emejä)

LAJI voi siis olla yksineuvoinen

51
Q

kaksineuvoinen

A

eliö, jolla on molempien sukupuolien sukusolut

eläimet koiras- ja naaras sukupuolisolut
(kasveillä emi- ja heteet samassa kukassa)

52
Q

K-strategia

A
  • pieni määrä suurikokoisia jälkeläisiä

- jälkeläisistä pidetään usein huolta

53
Q

R-strategia

A
  • suuri määrä pienikokoisia jälkeläisiä

- ei pidetä huolta

54
Q

eliöiden luokittelu

A
  1. domeeni
  2. kunta
  3. pääjakso
  4. luokka
  5. lahko
  6. heimo
  7. suku
  8. laji
55
Q

eliökuntien luokittelu

A

aitotumaisia:

  • eläimet
  • sienet
  • kasvit
  • alkueliöt

esitumaisia:

  • arkeonit
  • bakteerit
56
Q

eliöiden kolme päähaaraa

A

eli domeenia

  1. bakteerit
  2. arkeonit
  3. aitotumaiset
57
Q

arkeoneille tyypillisiä piirteitä

A
  • elämä äärioloissa
58
Q

bakteerien elämänkaari

A

voi elää hyvin pitkään

-> tarvittaessa voi muuttua itiömuotoon, jolloin sopeutuu paremmin muuttuviin elinoloihin

59
Q

tekijät mitä bakteeri vaatii lisääntyäkseen

A
  • vesi
  • ravinto
  • sopiva lämpötila
  • sopiva happamuus
60
Q

auto- ja heterotrofisuus?

A

omavarainen ja toisenvarainen eliö

61
Q

normaalifloora

A

ihmisessä elävä normaali bakteerikanta

62
Q

bakteerien terveydelliset hyödyt elimistössä

A
  • osallistuu rasva-aineenvaihduntaan
  • tuottaa suolistossa terveyttä edistäviä aineita, esim B12- ja K-vitamiineja
  • valmistaa aivojen välittäjäainetta
  • huolehtii normaalista puolustuskyvystä
63
Q

mitkä köyhdyttää elimistön bakteerikantaa

A
  • antibiootit
  • liiallinen hygienia
  • epäterveellinen ruokavalio
  • vähäinen kosketus luontoon
64
Q

alkueliöt

A

aitotumaisia eliöitä, joita ei voida luokitella eläimiin, kasveihin tai sieniin

esim levät ja yksisoluiset alkueläimet

65
Q

levät (koko, esimerkkejä, elinympäristö, energiantuotto)

A
  • pienimmät yksisoluisia (esim järvien planktoneliöstö)
  • pääosin vesistöissä, mutta myös maaekosysteemeissä
  • autotrofeja (kykenee yhteyttämiseen)
66
Q

mistä kasvit ovat kehittyneet evolutiivisesti

A

levistä

67
Q

sienten energiantuotto ja sen tavat

A

heterotrofeja eli ovat riippuvaisia toisista eliöistä

1) erittää entsyymejä ympäristöönsä hajottavia entsyymeitä
- > absorboi l. imee itseensä hajotetun orgaanisen molekyylit –> energiaa
2) osa hajottaa entsyymien avulla kasvisolujen soluseinän
- > käyttä solun sisältöä ravintonaan